Ylärajoilla mennään jo

Ylärajoilla mennään jo. Siis sisälämpötilojen ja sietokyvyn osalta. Vaikka kesä alkoi vasta eilen! No – ehkä lämpöön tottuu, tottuuhan sitä etelän matkoillakin.

Tähän mennessä koto-Suomessa lämpötilat eivät ole kuitenkaan ulkona vielä juurikaan yli +20C:n yli kivunneet. Sisätilan lämpötilat kuitenkin reagoivat meillä aika voimakkaasti ulkolämpötilaan. Tässä kuva yläkerran makuuhuoneesta tänä aamuna:

Ison makuuhuoneen lämpötila 13.6.2015 aamulla kello 9:00 oli 25C. Ikkunat avautuvat länteen (tässä kuvassa) ja pohjoiseen, eli tänään ei ole vielä aurinko osunut suoraan mittariin. Vuorokauden minimilämpötila on ollut 24C, ja maksimi 36C, jolloin mittari on varmaankin hetken aikaa ollut auringon paisteessa.

Ison makuuhuoneen lämpötila 13.6.2015 aamulla kello 9:00 oli 25C. Ikkunat avautuvat länteen (tässä kuvassa) ja pohjoiseen, eli tänään ei ole vielä aurinko osunut suoraan mittariin. Vuorokauden minimilämpötila on ollut 24C, ja maksimi 36C, jolloin mittari on varmaankin hetken aikaa ollut auringon paisteessa.

Jokin aika sitten hankin myös Klimalogger -lämpötila & kosteusmittaajan, joka mittaa lämpötilaa 8 eri paikassa, ja kosteutta 4 eri paikassa. Jos etäanturissa on lämpötilan lisäksi samalla myös kosteuden mittaus (neljässä anturissa on näin), silloin laite laskee myös kastepisteen. Kastepisteen lämpötilaa jos vertaa toteutuneeseen lämpötilaan, niin siitä voi esim. yläpohjan osalta sitten päätellä, että onko vaaraa kosteuden tiivistymiselle pintoihin. Onneksi näin ei ole mittarien mukaan vielä kertaakaan käynyt. Tässä muutamia käppyröitä kesäkuun ensimmäiseltä puoliskolta (ja kesäkuu on siis ollut poikkeuksellisen kylmä):

Klimaloggerin seurantakäyrä 1.6.2015 - 13.6.2015. Punaisella ja ylimmällä käyrällä yläkerran WC:n lämpötila, jonne aurinko ei paista koskaan. Lämpötilakäyrä ylitti 24C tason kuun alussa, ja lähentelee nyt jo 25C:n tasoa. Sinisellä keskikerroksen työhuoneen lämpötila. Kerrosta alempana omassa työhuoneessani (ikkunat länteen ja pohjoiseen)lämpötila on vaihdellut pääsääntöisesti 22-23C välillä. Yksittäiset piikit ilta-auringossa yltää kuitenkin 25C tasolle ja ylikin.

Klimaloggerin seurantakäyrä 1.6.2015 – 13.6.2015. Punaisella ja ylimmällä käyrällä yläkerran WC:n lämpötila, jonne aurinko ei paista koskaan. Lämpötilakäyrä ylitti 24C tason kuun alussa, ja lähentelee nyt jo 25C:n tasoa. Sinisellä keskikerroksen työhuoneen lämpötila. Kerrosta alempana omassa työhuoneessani (ikkunat länteen ja pohjoiseen) lämpötila on vaihdellut pääsääntöisesti 22-23C välillä. Yksittäiset piikit ilta-auringossa yltää kuitenkin 25C tasolle ja ylikin.

Yläpohjan lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti välillä 5-25C. Yöllä on viileää, ja aurinkoisina päivinä kuumaa. Sinisen käyrän mittari on yläpohjan tiilipiipussa kiinni, siinä kohtaa lämpötilan vaihtelu ei ole yhtä voimakasta kuin keskellä taloa ja vapaassa ilmassa olevassa mittarissa, josta piirtyy punainen käyrä.

Yläpohjan lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti välillä 5-25C. Yöllä on viileää, ja aurinkoisina päivinä kuumaa. Sinisen käyrän mittari on yläpohjan tiilipiipussa kiinni, siinä kohtaa lämpötilan vaihtelu ei ole yhtä voimakasta kuin keskellä taloa ja vapaassa ilmassa olevassa mittarissa, josta piirtyy punainen käyrä.

 

Ulkokellarin lämpötilat punaisella ja salaojapumppaamon veden lämpötila sinisellä, joka lienee samalla myös alapohjan alla olevan maaperän lämpötila. Veden lämpötila näyttäisi olevan koko ajan +9C tasolla, joten se huokuu viileyttä kesäisinkin kellariin, niin että sinne mennessä heti huomaa, että on mukavan vilpoista. Eikä tarvita koneellista jäähdytystä.

Ulkokellarin lämpötilat punaisella ja salaojapumppaamon veden lämpötila sinisellä, joka lienee samalla myös alapohjan alla olevan maaperän lämpötila. Veden lämpötila näyttäisi olevan koko ajan +9C tasolla, joten se huokuu viileyttä kesäisinkin kellariin, niin että sinne mennessä heti huomaa, että on mukavan vilpoista. Eikä tarvita koneellista jäähdytystä. Talvella +9C alapohjan alalämpö avittaa talon lämmittämistä, koska pakkanen ei ikinä pääse talon alle. Jos pakkasia nykyään kovin paljon enää onkaan. Mutta jos jo kivikauden ihmiset asuivat maakuopissa, niin ei se systeemi ollenkaan huono ole ollut – se lienee heilläkin ollut talvella suht lämmin ja kesällä vilpoinen.

Tässä saunan lauteiden alla oleva , josta piirtyy punaista käyrää. Mittari piti asentaa suhteellisen alas, koska mittarin ylin mittaus- tai käyttölämpötila on +60C. En ole kokeillut kestäisikö mittari isompiakin lämpötiloja. Sininen käyrä tulee kylppärin mittarista. Vasemmalla reunalla käyrien alkupäässä molemmat käyrät menevät yks-yhteen, jolloin saunan ja kylppärin välinen ovi on ollut auki. Jos saunaa on lämmitetty saunomista varten (korkeat punaiset piikit keskellä ja oikealla), silloin löylyhuoneen ovi on ollut kiinni, eikä kylppärin lämpötila ole noussut kovinkaan paljoa.

Tässä saunan lauteiden alla oleva mittauspiste, josta piirtyy punaista käyrää. Mittari piti asentaa suhteellisen alas, koska mittarin ylin mittaus- tai käyttölämpötila on +60C. En ole kokeillut kestäisikö mittari isompiakin lämpötiloja. Sininen käyrä tulee kylppärin mittarista. Vasemmalla reunalla käyrien alkupäässä molemmat käyrät menevät yks-yhteen, jolloin saunan ja kylppärin välinen ovi on ollut auki. Jos saunaa on lämmitetty saunomista varten (korkeat punaiset piikit keskellä ja oikealla), silloin löylyhuoneen ovi on ollut kiinni, eikä kylppärin lämpötila ole noussut kovinkaan paljoa.

Eikö ole sitten hyvä, että lämmintä riittää, eikä nykyajan taloja tarvitse talvellakaan lämmittää kovinkaan paljoa? Ja aika pitkälle sama kait se sitten on, käyttääkö sähkön lämmittämiseen talvella – tai viilentämiseen kesällä?

Euromääräisessä tarkastelussa asia on ehkä juurikin noin.

Mutta jos mietitään myös rakennustekniikkaa, seinän rakennetta ja kosteuden käyttäytymistä ja nykyajan säätiloja, niin nykyajan talvet ovat aika märkiä. Lämpötila sahaa nollan kahta puolta, ja marraskuinen säätila eli vesi- ja räntäsateet jatkuvat käytännössä maaliskuulle asti. Kunnon pakkaskausia ei enää läheskään joka vuosi Etelä-Suomessa ole, josta  johtuen talojen rakenteet pyrkivät kostumaan jatkuvassa sateessa. Silloin olisi erittäin järkevää lämmittää kunnolla, eli tehdä sellaisia taloja, joissa lämmöneristeet ovat suhteellisen ohuet ja lämmitystarve suurempi. Silloin seinien läpi huokuva lämpö pitää rakenteet kuivina.

Nyt kuitenkin ilmaston lämmetessä eristepaksuuksia lisätään (miten tällainen älyttömyys pystytään joskus selittämään jälkipolville, jotka asiaa varmasti kysyvät ja ihmettelevät?), jolloin talvella ei juurikaan tarvitse lämmittää. Mutta kesäisin tarvitaan koneellista jäähdytystä.

Tämäkin asettaa rakenteille haasteita, koska niitä ei ole Suomen olosuhteissa suunniteltu sitä silmällä pitäen, että rakennuksen sisällä on paljon viileämpää kuin ulkona – jolloin riski kondenssikosteudesta kasvaa. Ja siitä päästäänkin sitten suoraan märkään talveen, jolloin lämmitystä ei tarvita…

Tietysti jos kesällä kestää sen verran kuumaa mitä sattuu tulemaan, eikä käytä koneellista jäähdytystä, niin silloin kesäaikana ei mitään jäähdytykseen liittyvää kondenssiriskiä pitäisi olla.

As Oy Esimerkkitapaus valitsi maalämmön

Nyt se on varmaa, eli kohta puoliin sitten tarvittaisiin yksi tällainen laite Tikkurilan kupeeseen:

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Mielestäni aika vähän on ollut Suomessa suuremman mittaluokan kohteita (?), joissa olisi saatu konkreettista ja mitattua tietoa siitä, mikä on ollut energiankulutus aikana ennen maalämpöä, ja maalämmön asentamisen jälkeen? Useimmissa kerrostaloissa asia on siis niin, että joko maalämpö on – ja se on ollut alusta saakka. Tai sitten maalämpöä ei ole, eikä välttämättä koskaan tule. Näin siitäkin huolimatta, että maaseudulla suuretkin kerrostalot lämpiävät useimmiten öljyllä, koska kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Omakotitaloista esimerkkejä maalämpöön siirtymisestä varmaan löytyisi runsaammin? Että miten maalämpö vaikutti? Mutta aika harvoin kukaan kertoo näistä mitään julkisesti? Tai sitten en ole vaan missään laskelmia nähnyt.

Uusissa omakotitaloissa tietysti tulee tietoja, että kuinka vähän sähköä menee, kun on maalämpö (tai kaukolämpö). Mutta silloin puuttuu useimmiten vertailutieto siitä, että kuinka paljon enempi sähköä olisi mennyt, jos maalämpöä ei olisi lainkaan laitettu. Oma taloni on yksi esimerkki siitä, että se erotus voi olla yllättävän pieni (tosin maalämpöä ei ole meille vielä asennettu – eikä vähään aikaan asennetakaan, mutta suunnilleen tämän verran tiedetään jo nyt).

Nyt saadaan yksi isompi vertailukohde lisää, jossa on vuosikaudet jo olemassa olevaa ja mitattua tietoa siitä, mikä oli kulutus ennen maalämpöä – ja nyt alkaa tämän jälkeen tulla vuosi kerrallaan mitattua tietoa siitä, mitä menee maalämmön asentamisen jälkeen.

Eli jos vielä muistatte As Oy Esimerkkitapauksen, niin tänään pidettiin taloyhtiössä kevään varsinainen yhtiökokous, ja yksimielisesti päätettiin, että vanhaa kaukolämpölaitteistoa ei enää uusita. Tilalle tulee maalämpö. Lisäksi yhtiössä pitää korjata ikääntyneet ja alkuperäiskuntoiset kylpyhuoneet, joita löytyy talosta vielä useampia. Tässä asiasta aiemmin tänne kirjoittamani artikkelit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Maalämpö siis maksaa aina itse itsensä takaisin – tosin joskus takaisinmaksu aika voi olla varsin pitkä. Omassa talossani ensimmäinen takaisinmaksuaika tulisi olemaan noin 15-20 vuotta, sitä seuraavan kerran takaisinmaksu aika on jo lyhyempi, koska reiät kallioon täytyy porata vain yhden kerran. As Oy Esimerkkitapauksella ensimmäinen takaisinmaksuaika kestää noin 12-13 vuotta, sen jälkeistä jaksoa en ole laskenut (eli missä ajassa maalämpö maksaisi itse itsensä 2 kertaa takaisin?)

Lisäksi AsOy esimerkkitapauksessa säästö ei tule suoraan yhtiön kassaan, vaan sillä rahoitetaan kylppäriremontit, jolloin niistä ei tarvitse maksaa käytännössä mitään, niin kuin jo kirjoittelinkin tässä artikkelissa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Miltä nyt sitten näyttää jatkossa AsOy Esimerkkitapauksen talous? Tänään tehdyn päätöksen jälkeen hoitovastike alenee tasolle 2,22€/m2 – ja se ei ole paljon se, koska yhtiössä on kuitenkin isännöitsijä, huoltoliike ja rappujen siivous ostopalveluna. Uskoisin että moni rivitalokin, jossa näitä ostopalveluita ei ole – maksaa kuitenkin enempi hoitovastiketta? Vastikkeen putoaminen näin alas selittyy sillä, että kun maalämpöinvestointi (jonka oletetaan maksavan itse itsensä takaisin noin 13 vuodessa), niin se rahoitetaan pitkällä 25v lainalla. Tästä johtuen sellaisetkin asukkaat saavat maalämmöstä hyötyä välittömästi, vaikka he muuttaisivatkin lähiaikoina talosta pois. Vastaavasti – jos 13 vuoden investointi olisi rahoitettu esim. 5 vuoden tai 10 vuoden pankkilainalla, sitten kokonaisvastikkeita olisi pitänyt nostaa.

Vaikka maalämpöpäätös lopulta syntyikin ilman äänestystä ja ihan yksimielisesti, niin asiasta kuitenkin käytiin vilkasta keskustelua – puolesta ja vastaan. Mikä olikin ihan hyvä, koska lopullinen viisaus yleensä löytyy juurikin niin, että esitetään hyvää argumentointia niin puolesta kuin vastaankin.

Vaikeutena nytkin oli tulevaisuuden ennustaminen.

Me emme voi tietää paljonko on korkotaso esim. 5-10 vuoden päästä. Me emme voi tietää mitä kaukolämpö tai sähkö maksaa esim. 5-10 vuoden päästä. Emmekä välttämättä tiedä sitäkään, paljonko talo kuluttaa 5-10 vuoden päästä, ilmastohan on selvästi muuttumassa, ja se taitaa näkyä jo katukuvassakin kohta?

Upouusi rivitalo Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on tapana tehdä välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Upouusi rivitalo vastapäisellä tontilla Vantaan Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on ollut tapana rakentaa vaalean sävyisiä taloja Välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Meilläkin – vaikka on aika vaaleissa sävyissä oleva vihreä omakotitalo, niin ihan kasvihuoneen lailla talo on tänäänkin lämmennyt auringon paisteessa:

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä - ja illalla klo 20:00 lämpötila on edelleen +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä – ja illalla klo 20:00 lämpötila on yhä vieläkin +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Joten jäädään nyt sitten odottamaan, miten As Oy Esimerkkitapauksen käy. Heidän mittakaavassaan maalämpö sentään maksaakin noin 70 tonnia, eli selvästi enemmän mitä omakotitalon mittaluokassa.

Aikamoiset lämpötilaerot

Tänään olisi sitten perjantai ja 13. päivä. Toivottavasti kaikilla on kuitenkin kaikki hyvin? Tänään tulee myös kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä:

Keskiviikko 13.3.1940 Stockmannin kulmalla Helsingissä. Helsingissä on täysi talvi. Talvisodan päättymisestä tänään kulunut tasan 75 vuotta. Kaisaniemen mittausaseman mukaan maaliskuun keskilämpötila vuonna 1940 oli Helsingissä -7,4C. Tänä vuonna eli 2015 tähänastisen maaliskuun keskilämpötila on ollut +2,8C Vantaalla.

Keskiviikko 13.3.1940 Stockmannin kulmalla Helsingissä. Helsingissä on täysi talvi. Talvisodan päättymisestä tuli tänään kuluneeksi tasan 75 vuotta. Kaisaniemen mittausaseman mukaan maaliskuun keskilämpötila vuonna 1940 oli Helsingissä -7,4C. Tänä vuonna eli 2015 tähänastisen maaliskuun keskilämpötila on ollut +2,8C Vantaalla. Tämä kuva bongattu Länsiväylä -lehden sivuilta.

Aikamoiset lämpötilaerot – jos vertaa vuoden 1940 maaliskuun keskilämpötilaa Helsingissä tämän vuoden maaliskuun alkupuolen keskilämpötilaan. Eroa on noin 10 astetta.

Melkoista on ollut myös vuorokautinen lämpötilojen vaihtelu tässä aivan viime päivinä:

9.3.2015 iltapäivän huippulämpötila Ilmatieteenlaitoksen mukaan lähes +10C.

9.3.2015 iltapäivän huippulämpötila Vantaalla Ilmatieteenlaitoksen mukaan lähes +10C.

Samalla hetkellä Vantaan Energian tuntiseurannan mukaan lämpötila kävi 9.3.2014 klo 16:00 +9,5C asteessa. Jos Vantaan Energialla on eri lämpömittari kuin Ilmatieteenlaitoksella, niin ilmeisesti mittaustulokset vahvistavat toinen toisensa.

Samalla hetkellä Vantaan Energian tuntiseurannan mukaan lämpötila kävi 9.3.2014 klo 16:00 +9,5C asteessa. Jos Vantaan Energialla on eri lämpömittari kuin Ilmatieteenlaitoksella, niin ilmeisesti mittaustulokset vahvistavat toinen toisensa.

Tänään aamulla lämpötila hipoi -5C pakkasen rajaa. Meillä oman talon lämpömittari näytti -7C.

Tänään aamulla lämpötila hipoi -5C pakkasen rajaa. Meillä oman talon lämpömittari näytti -7C.

Lyhyellä ajalla ulkolämpötilojen vaihtelu Vantaalla on siis noin 15 astetta, päivästä ja vuorokauden ajasta riippuen. Aurinko on myös alkanut selvästi lämmittää ja sen vaikutus sisälämpötiloissa ja niiden vuorokausivaihteluissa on myös selvästi havaittavissa:

Korkean olohuoneen alaosaa. Toisen ikkunan kaihtimet kiinni koko päivän. Kaihtimien takana lämpötila +24C.

Korkean olohuoneen alaosaa. Toisen ikkunan kaihtimet kiinni koko päivän. Kaihtimien takana lämpötila +24C.

Saman tilan yläosaa eli yläaula. Etelän puoleinen mittari on käynyt auringonpaisteessa jo +33C lämpötilassa (pikkulukema alavasemmalla).

Saman tilan yläosaa eli yläaula. Etelän puoleinen mittari on käynyt auringonpaisteessa jo +33C lämpötilassa (pikkulukema alavasemmalla).

Pojan huone. Etelän puoleinen seinä. Kaihtimet kiinni aina (muuten ei näe tietokoneen ruudulta). Lämpötila iltapäivällä +25,5C.

Pojan huone. Etelän puoleinen seinä. Kaihtimet kiinni aina (muuten ei näe tietokoneen ruudulta). Lämpötila iltapäivällä +25,5C.

Master-bedroom, ikkunat länteen - lämpötila noussut +24,5C asti.

Master-bedroom ja ikkunat länteen – lämpötila noussut +24,5C asti.

 

 

Salaojapumppaamon sähkönkulutus yllätti

Se olisi tänään sitten jo helmikuu. Yöllä on satanut 5-10 cm uutta lunta ja ulkona on hyvät lumiukkokelit. Ilmatieteenlaitoksen mukaan nollakelit ovat jatkuneet läpiyön, tuuli puhaltaa koillisesta 5m sekunnissa, ja lunta on Vantaalla virallisesti 20 cm. No läheskään niin paljon sitä ei ainakaan tällä kohtaa näytä silmämääräisesti olevan. Vielä eilen kun ajelin Rekolasta Tikkurilaan Ohratien peltojen halki, niin multakokkareet näkyivät ohuen lumipeitteen välistä ihan selvästi. Ei ole oikein ollut hiihtokelejä tänä talvena, eikä taida olla vieläkään.

Kohta kuitenkin on tulossa ”normaalit talvikelit”, sillä ensi viikon puolivälissä alkaa päivisin pikkupakkaset ja yölämpötila voi ennusteiden mukaan mennä alle -10C. Eli keli suosii murtomaahiihtäjiä, ja mitä tulee talon lämmitykseen – niin ehkä hiukan enempi saadaan sähköä kulumaan lämmitykseenkin. En minä isoja sähkölaskuja tietenkään toivo enkä odota, mutta yllättävän vähän sähköä nyt kuluu – ja siitä hetken päästä lisää.

Kävin tänään aamulla katsomassa mittarilukeman salaojapumppaamolta. Luin mittarin ainakin kolmeen kertaan ennen kuin uskoin sitä ja tarkistin vielä, että mittari varmasti on OK. Kyllä se oli. Pumppaamolla oli sähköä kulunut tammikuun aikana huimat 14,6 kWh. Joulukuussa sähköä meni 5 kWh ja marraskuussa 2 kWh ja lokakuussa 1 kWh. Eli tässä kohdin on tapahtunut melkoista nousua, kun pumpun kulutus on 4 kuukaudessa 14-kertaistunut.

Ehkä tämän aiheuttaa märkä talvi? Välillä lunta tulee ja sitten se sulaa? Lisäksi on satanut ihan silkkaa vettä. Tai sitten tuossa vieressä kadun alla kulkeva vesilaitoksen putki sanoo taas kohtapuoliin ”poks” ja sen jälkeen vesi lainehtii taas pitkin katua. Näin on tapahtunut tässä rakentamisen aikana jo kaksi kertaa aikaisemminkin. Molemmilla kerroilla juuri ennen putkirikkoa meillä salaojapumppaamon pumppu kävi ihan hullun tavalla (siihen kiinnitti ihan jo huomiota että mitä se pumppu nyt jatkuvasti käy), ja tätä jatkui monta päivää ennen kuin kadulla oleva vesivahinko tuli pintaan asti ja se huomattiin. Viime kerralla Laurintie avattiin runkoputken hajoamisesta johtuen samanaikaisesti kahdesta eri kohtaa muutaman sadan metrin välein.

Kyllä tässä näiden lukusarjojen kanssa kuitenkin alkaa miettimään, että saas nähdä mitä tässä nyt sitten tapahtuu pumppaamon osalta seuraavaksi?

Joko salaojien pumppu rauhoittuu kevään myötä sitten kun sulamisvedet ovat menneet – tai sitten tapahtuu vieressä olevalla kadulla jotain muuta sitä ennen. Muita vaihtoehtoja ei taida oikein olla? Aika näyttää.

Onneksi meillä kuitenkin on salaojille pumppu, jonka koho vetää käyntiin aina tarvittaessa. Ja löytyisi vielä varastosta lisää apupumppujakin, jos nykyisen pumpun 800 vatin teho ei riittäisi. Eli jos vaan sähköä riittää, niin kellarin alla oleva vesi ei pääse koskaan nousemaan niin korkealle, että se kastelisi talon perustukset tai tulisi kellarin lattialle asti. Talon alla olevan veden pintaa saa nyt kätevästi myös seurattua (ja siinä ei ole tapahtunut muutosta), kun tein jokin aika sitten idioottivarman seurantalaitteen metrinmitasta, tyhjästä pullosta ja putkenpätkästä – kas näin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/11/02/tee-se-itse-pintamittari-pumppaamolle/

Eli minulle on ihan se ja sama, mitä kadun alla oleville vesiputkille joskus aina tapahtuu, mutta muista kadun varren taloista en osaa sanoa. Kaikissa taloissa ei ole kellaria, mutta toivotaan että kaikissa taloissa on silti salaojat hyvässä kunnossa. Tai ainakin ne salaojat tulee hyvin huuhdeltua aina muutaman vuoden välein, jos tällä kadulla putkirikot näyttäisi olevan enempi-vähempi jatkuva ilmiö. Toki voi asia olla niinkin, että putkirikon seurauksena ja lopulta 4 metrisen savikerroksen läpi tielle asti tunkeva paineellinen vesi ei ehkä vaikuta mitenkään vieressä oleviin tontteihin, mutta olettaisin että pientä vettymistä voi silti tapahtua, jolloin jos runkoputki hajoaa, niin tuskinpa viereisillä pihoilla olevia nurmikoita tarvitsee sen jälkeen ihan vähään aikaan kastella?

Mutta nyt takaisin meidän taloon. Talon muilla erikseen seuratuilla osa-alueilla sähkönkulutus oli jatkunut ihan normaalina. IV-kone oli käyttänyt tammikuussa 115 kWh (seurantajakson pituus 31 päivää), ja joululuussa meni 27 päivän seurantajaksolla 105 kWh. Lukema hiukan vaihtelee siitä johtuen, että minä päivänä on sattunut mittaria vilkaisemaan, mutta tasaisella 160 vatin teholla kuukausikulutus on tässä kohtaa aina sama. Ehkä hiukan saattoi tulla tälle tammikuulle poikkeamaa, kun leikin IV-laitteella silloin kun radonia mittaava tietokone oli meillä keittiössä, mutta sekään poikkeama ei näissä luvuissa juurikaan näy.

Autojen lämmitykseen sähköä oli tammikuussa mennyt 10,5 kWh ja joulukuussa meni 2,8 kWh. Eipä noita lämmitysjohtoja nollakeleissä aina muista joka aamuksi laittaa kiinni. Hyötyä niistä varmasti olisi auton moottorille, vaikka pakkasta ei olekaan ollut kovin monena aamuna.

Kokonaismittarilukema näytti sähköpääkeskuksella nyt 24793 kWh. Siinä on kaikki sähköt siitä alkaen, kun sähköt tuli tontille 15.6.2012. Keskimäärin sähköä on kulunut kuukaudessa 2,5 vuoden aikana (siis noin 30 kuukauden aikana) noin 825 kWh/kk, mutta huomasin äsken, että enpä ole kovin usein päämittaria lukemassa käynytkään. Paljon helpommin niitä samoja lukemia voi katsoa olohuoneessa internetin yli, jolloin Vantaan Energian nettisivuilta oman sähkönkulutuksen näkee tunti tunnilta melkein reaaliajassa.

Viimeksi vilkaisin päämittaria viime heinäkuussa. Silloin oli sähköä talon rakentamiseen käytetty 15000 kWh per 14.7.2014 päivän tilanne. Siitä eteenpäin sähköä on kulunut puolessa vuodessa melkein 10000 kWh, eli keskimäärin 1600-1700 kWh kuukaudessa.

Tässä kuluu vielä jokunen päivä, että Vantaan Energia saa tammikuun taulukot täysin valmiiksi, ja vasta sitten päästään katsomaan tammikuun sähkönkulutusta tarkemmin. Kuitenkin jo nyt on tiedossa, että tammikuun lukemat tulevat olemaan sellaisia, ettei niille oikein meinaa keksiä tieteellistä selitystä.

Joulukuussa mitattiin 2308 kWh kulutus kuukauden keskilämpötilan ollessa -1C. Nyt tammikuun keskilämpötila on asteen alhaisempi, mutta sähkönkulutus jää vielä alle sen tason, mitä luulin että tulisi olemaan – siis pudotus joulukuuhun verrattuna tulee olemaan vielä suurempi kuin aiemmin arveltu -17%. Näillä näkymin tammikuun sähkönkulutus jää samalle tasolle mitä se oli lokakuussa, eli jonnekin 1600-1700 kWh välimaastoon. Lokakuun keskilämpötila oli kuitenkin 8 astetta korkeampi kuin mitä se oli tammikuussa.

Joten mitä tässä nyt sitten on tapahtunut, että sähköä ei enää niin paljon kulu? Eipä tässä ole oikeastaan ollut kuin pari muuttunutta tekijää. Jo aiemmin kiersin Oumanin sunttia pienemmälle ja tammikuussa laitettiin lattialämmitys toimimaan pelkästään yösähköllä. Eli sähköä menee oleellisesti vähemmän, mutta lämpötila on talossa silti ihan sama mitä ennenkin. Tämä ei ole oikein muulla tavalla mahdollista kuin siten, että takkaa on lämmitetty enempi kuin ennen, ja näin se asia varmaan onkin.

Takkaa kuitenkin haluttaisiin käyttää vielä enemmänkin (koska rakennusaikaisia laudan pätkiä on tontin nurkat puolillaan), mutta tässä kohtaa tulee vielä yksi muu rajoitin vastaan. Se on lauha talvi, joka ei liene lajissaan viimeinen. Juuri tällaiset talvet ovat nykyään olleet vaan yleistymään päin. Ollaan me siltikin nyt lauhasta talvesta huolimatta saatu noin 5 kuutiota polttopuuta kulumaan, ja kun se on ollut enimmäkseen kuusipuuta, niin lämpöarvo lienee takan hyötysuhteet huomioiden noin 1000 kWh per poltettu kuutio, eli tähän mennessä yhteensä 5000 kWh koko syksylle ja talvelle, takka ja saunan puukiuas ovat olleet käytössä ihan lokakuusta alkaen, kun taloon muutettiin asumaan.

Jossain vaiheessa lähiaikoina pohdiskelen ilmaston muutoksen vaikutusta eri lämmitysvaihtoehtojen kannattavuuteen euromääräisessä tarkastelussa, mutta nyt lienee syytä lopettaa sunnuntain aamun höpinät tähän. Alla muutamia kuvia tältä aamulta, taas näyttää ihan talvelta, kun tuli vähän lunta… Seuraavaksi sitten pakastaa, jos ennusteet pitävät paikkaansa.

Sähköä on kulunut tänä talvena suhteellisen vähän, vaikka pelkästään tässä ulkovalossa oleva hehkulamppu kuluttaa yksinään 25 vattia (silloin kun se on päällä - ei tämä jatkuvasti pala). Minusta juuri tällainen takkatulen värisävy eli noin 3000 Kelviniä joka tästä vanhan ajan hehkulampustakin tulee, niin minusta tämä valon väri on kaunis ja luo lämmintä tunnelmaa. Talon esikuvana on muutenkin ollut vanhan ajan eli 1920-luvun talot Helsingin Kumpulassa ja Käpylässä, joten myös kuvassa näkyvään vuorilautaankin on höylätty antiikkikaarella olevaa koristekuviota päälle.

Sähköä on kulunut tänä talvena suhteellisen vähän, vaikka pelkästään tässä ulkovalossa oleva hehkulamppu kuluttaa yksinään 25 vattia (silloin kun se on päällä – ei tämä jatkuvasti pala). Minusta juuri tällainen takkatulen värisävy eli noin 3000 Kelviniä joka tästä vanhan ajan hehkulampustakin tulee, niin minusta tämä valon väri on kaunis ja luo lämmintä tunnelmaa. Talon esikuvana on muutenkin ollut vanhan ajan eli 1920-luvun talot Helsingin Kumpulassa ja Käpylässä, joten myös kuvassa näkyvät vuorilaudat talossa on höylätty antiikkipaneelin koristekuvioilla.

Yöllä oli satanut uutta lunta. Postilaatikon päällä näkyy noin 5 cm kerros. Kolatessa märkää suojalunta saa hyvää hyötyliikuntaa...

Yöllä oli satanut uutta lunta. Postilaatikon päällä näkyy noin 5 cm kerros. Kolatessa märkää suojalunta saa hyvää hyötyliikuntaa…

 

Helsinki-Vantaa -30C, siis milloin?

Olen tässä joinakin viime päivinä pohdiskellut pikkuisen ilmaston muuttumista. Onko sellaista havaittavissa? Jos on, onko sillä vaikutusta talon lämmitykseen, eristämiseen ja rakentamiseen yleensäkin?

Tänä vuonna on ollut suhteellisen leuto talvi. Vantaalla keskilämpötila joulukuussa 2014 oli -1,0C. Tammikuun 2015 keskilämpötila on tähän mennessä ollut suunnilleen samaa luokkaa, eli -1,9C. Ja lämmityksessä tämän kyllä huomaa. Sähkön kulutus ei ole ollut kummoinenkaan, eikä polttopuitakaan ole mennyt siinä määrin mitä niitä oli tälle talvelle kellarin varastoihin tehtynä ja varattuna. Tällä menolla rakennusaikaisia laudan pätkiä saa poltella aika pitkään.

Juoksulenkillä aloin eilen pohtimaan, että milloin meidän taloon kannattaisi laittaa maalämpö? Tai minkä kokoisessa talossa sen pitäisi kannattaa? Entä kuinka paljon investoinnin kannattavuuteen vaikuttaa talon kokoluokan lisäksi myös sääolosuhteet? Nyt menossa oleva lauha talvi ei taida olla lajissaan viimeinen? Alun perin suunnitelmissa oli laittaa maalämpö parisen vuotta lopputarkastuksen jälkeen (jotta saa hyödyntää kotitalousvähennyksen), mutta tällä menolla asennuksen kanssa ei välttämättä kannata pitää kiirettä.

Tässä kohtaa tuli mieleen, että joskus oli sentään 30 asteen pakkasia Etelä-Suomessakin. Muistan hyvin, miten joskus kouluun mennessä huivi piti kietoa aika hyvin kaulan ja vielä naamankin ympärille. Itse olen syntynyt 70-luvun alussa, mutta omat lapseni eivät tällaisia näin kylmiä aamuja muista. Nyt olen lähipiirissä kysellyt muistaako muut milloin viimeksi näillä nurkilla oli 30 astetta pakkasta. Aika hyvin nuo kylmät jaksot ovat ihmisten mieliin jääneet Vaikka aikaa niistä jo on.

Entä muistatko itse milloin viimeksi oli niin kylmää, eli Etelä-Suomessakin mitattiin 30 asteen pakkasia?

Entä onko paukkupakkasten harveneminen tai kokonaan pois jääminen myös yksi merkki ilmaston muuttumisesta?

Oikea päivämäärä ensin mainittuun kysymykseen (eli milloin viimeksi oli 30 astetta pakkasta näillä nurkilla) löytyy alla olevan kuvan kuvatekstissä. Otetaanpa vähän tyhjää tilaa tähän kohtaan niin, ei katse harhaile ihan niin helposti seuraavan kuvan alla olevaan oikeaan vastaukseen… :-)

….

(scrollataanpa vielä vähän lisää alaspäin…)

Joskus Helsinki-Vantaan lentokentälläkin on mitattu 30 asteen pakkasia. Ei kuitenkaan enää kertaakaan 7.1.2003 jälkeen, ja siitä on jo yli 12 vuotta kulunut. Omat lapseni eivät näin kovia pakkasia muista, kun olivat silloin vielä niin pieniä (toinen 2v ja toinen 4,5 vuotta). Ehkäpä itse olen viimeinen sukupolvi, joka Etelä-Suomen oloissa tällaiset kelit itse vielä muistaa? Lapissakin tietysti voi käydä kokeilemassa yhtä kovat pakkaset, mutta ei se siellä tunnu läheskään samalta, kuin meren äärellä.

Joskus Helsinki-Vantaan lentokentälläkin on mitattu 30 asteen pakkasia. Ei kuitenkaan enää kertaakaan 7.1.2003 jälkeen, ja siitä on jo yli 12 vuotta kulunut. Omat lapseni eivät näin kovia pakkasia muista, kun olivat silloin vielä niin pieniä (toinen 2v ja toinen 4,5 vuotta). Ehkäpä itse olen viimeinen sukupolvi, joka Etelä-Suomen oloissa tällaiset kelit itse vielä muistaa? Lapissakin tietysti voi käydä kokeilemassa yhtä kovat pakkaset, mutta ei se siellä tunnu läheskään samalta, kuin meren äärellä. (Mittarin kuva bongattu MTV3:n nettisivuilta)

Ilmatieteenlaitos on pitänyt tilastoa mm. kovista pakkasista, viimeisen 50 vuoden aikana Helsinki-Vantaan lentokentällä mitatut yli 30 asteen pakkaset on kerätty tähän taulukkoon (klikkaamalla kuvaa isommaksi näkyy vuosiluvut ja päivämäärät paremmin):

Kovat pakkaset 1960-luvun puolivälistä aina nykyaikaan saakka. Etelä-Suomessa pitkä lauha jakso on ollut myös vuosina 1987-1999, mutta ennen vuotta 1987 Etelä-Suomen paukkupakkasia näyttäisi olleen tämän tästä, melkein joka vuosi.

Kovat pakkaset 1960-luvun puolivälistä aina nykyaikaan saakka. Etelä-Suomessa pitkä lauha jakso on ollut myös vuosina 1987-1999, mutta ennen vuotta 1987 Etelä-Suomen paukkupakkasia näyttäisi olleen tämän tästä, melkein joka vuosi.

Tämä ylläoleva taulukko, ja muutamat muutkin säätilojen ennätykset löytyvät tästä linkistä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/kovat-pakkaset-ja-kylmimmat-talvet

Mikä sitten tulee olemaan tämän talven pakkasennätys? Jos ei helmikuussa 2015 enää tule kylmiä jaksoja, niin maaliskuussa niitä ei varmastikaan enää tule. Silloin tämän talven pakkasennätykseksi jää Vantaalla joulukuun 29.12.2014 päivän lukemat, jotka Vantaan energian tuntikohtaisessa seurannassa näkyy tässä:

Vielä olisi talvea jäljellä noin kuukausi, eli 31 päivän päästä olisi maaliskuun ensimmäinen päivä. Ehkä helmikuussa 2015 tulee vielä kylmää tai sitten ei, maaliskuussa tuskin enää talven pakkasennätyksiä rikotaan. Jos ei helmikuussakaan enää pakasta, sitten tämän talven pakkasennätykseksi Vantaalla jää -19,9C, joka Vantaan energian raportointipalvelun mukaan saavutettiin 29.12.2014 klo 19:00.

Vielä olisi talvea jäljellä noin kuukausi, eli 31 päivän päästä olisi maaliskuun ensimmäinen päivä. Ehkä helmikuussa 2015 tulee vielä kylmää tai sitten ei, maaliskuussa tuskin enää talven pakkasennätyksiä rikotaan. Jos ei helmikuussakaan enää pakasta, sitten tämän talven pakkasennätykseksi Vantaalla jää -19,9C, joka Vantaan energian raportointipalvelun mukaan saavutettiin 29.12.2014 klo 19:00.

Ilmeisesti ilmastonmuutos sitten on tosiasia, ja pidemmässä perspektiivissä vuodesta 1953 eteenpäin kehitys näyttää tältä:

Erilaiset skenaariot

Erilaiset skenaariot ennustavat keskilämpötilan kasvua vielä pitkään, ja vuoden 1953-2010 käyrä näyttäisi peruutuspeiliin katsomalla tältä. Havainnot näyttäisi vahvistavan käsitystä, että lämpötilat ovat noususuunnassa, ja saman kehityksen ennustetaan jatkuvan vielä pitkään, tässä ennustekäyriä on piirretty vuoteen 2080 asti.

Tämä pitkän ajan taulukko löytyy täältä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=827685fa-942d-4727-abb3-ae2877e55a99&groupId=30106

(dokumentissa on 110 sivua, ja se kestää latautua oman netin nopeudesta riippuen ehkä muutaman minuutin)

Mitä talonrakentajan pitäisi ottaa tässä kohtaa huomioon? Rakennammeko me taloja 1980-luvun olosuhteisiin, 2015 hetken ominaisuuksiin vai pitäisikö arvailla miltä maailma näyttää esim. vuonna 2050, jolloin nyt rakennettu talo on 35 vuotta vanha?

Palaan lähipäivinä tähän aiheeseen vielä uudestaan pohtimalla asiaa eri lämmitysratkaisujen näkökulmista.