Yläpohjassa tai vesikattoa vasten olevassa rakenteessa kosteus voi tehdä ja on joissakin taloissa jo tehnytkin tuhojaan:
Tilanne ei jatkossa välttämättä ainakaan helpotu, koska rakennusmääräykset muuttuvat lähitulevaisuudessa ehkä enemmän ja nopeammin, mitä Suomessa on koskaan aikaisemmin rakennusmääräyksiä muutettu? Tässä joudutaan nyt sitten ottamaan uusia rakenneratkaisuja käyttöön paljon nopeammassa tahdissa, kuin mitä uusien rakenneratkaisujen onnistumisesta ja toimivuudesta ehditään saamaan käytännön kokemuksia:
Meillä on rakennekuvien mukaan yläpohjan U-arvo 0,09:
Millaiset olosuhteet yläpohjaan sitten muodostuu tällaisella rakenneratkaisulla? Siinäpä kysymys, ja ajattelin, että sitä voisi ehkä vähän tutkia. Samalla jäin miettimään tuolla yllä olevassa Tampereen Teknillisen yliopiston kalvosarjassa ollutta vinkkiä, että yläpohjaa voi tarvittaessa vaikka lämmittää – niin eikös siihen ole luontaisena apuna tiilipiippu? Kun se kerran huokuu lämpöä asuinhuoneisiin joiden kautta se kulkee, niin kai se lämmittää sitten yläpohjaakin? Ja saa ehkä tyynellä ilmalla muuten paikallaan pysyvän ilman ehkä hiukan kiertoliikkeeseen?
Eli nyt siellä on sitten meidän yläpohjassa pari radioteitse lukemia ilmoittavaa mittaria, joista toinen on yhdistetty lämpötila- ja kosteusmittari:
Jotta voidaan tietää, lämmittääkö tiilipiippu mitään, niin toinen mittari (pelkkä lämpötila) on tiilipiipun ulkopinnassa:
No mitä mittarit sitten näyttivät?
Kyllähän nuo sadekelin kosteusprosentit ovat aika korkeita? Tai yleensä, jos home alkaisi iskeä puurakenteisiin, niin juurikin se ilmiö herkästi tapahtuu tällaisissa koleissa keleissä (lämpötila vain muutaman asteen plussalla), ja kosteutta on reippaasti (home alkaa kait kasvaa kun kosteusprosentti on noin 75% tai siitä ylöspäin?)
No näkyikö hometta? Ei näkynyt, eikä tuntunut myöskään nenään, eli ilma ainakin eilen kun yläpohjassa kävin, oli tuulisella kelillä oikeinkin raikas, tuulesi niin että se tuntui ihan selvästi.
Jään nyt kuitenkin seurailemaan tilannetta. Jos poutasäällä ja/tai tuulisella kelillä kosteus aina häipyy välillä, niin hyvä niin. Vein muutaman mittausanturan myös kellaritiloihin, niistä sitten lisää jossain vaiheessa myöhemmin…
Jos joku haluaa samanlaisia mittareita hankkia myös itselleen, niin täältä löytyy, tai täältä kävin hakemassa omani. Itse mittari maksoi 105€ ja siihen radioteitse liitettävät etäanturit 20€/kpl – antureita voi olla max. 8 kpl:
http://lampomittari.fi/tuotteet/dataloggeri-lampotila-ja-kosteus/
Tässä artikkelissa kolmen kalvon verran lainattu Tampereen eknillisen yliopiston kalvosarja ”Rakennusfysiikkaa rakennusvalvojalle – Energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia uudis- ja korjausrakentamiseen” – Prof. Juha Vinha – niin tämä löytyy kokonaisuudessaan mm. tästä linkistä:
EDIT 17.4.2015 klo 18:45,