Avainsana-arkisto: aurinkopaneelit

Mistä sitä lämpöä oikein tulee?

Julkaistu , kirjoittanut

Kesä 2015 on ollut sateinen ja kolea. Nyt lähestytään jo heinäkuun loppua, ja vieläkään ei lähipäivien ennusteet muutosta lupaa. Tässä on ollut se hyvä puoli, että ei ole tarvittu koneellista jäähdytystä – koska sellaista meillä ei edes ole. Mutta ei ole tarvittu kesän aikana myöskään lämmitystä. Otin jo toukokuussa lattialämmityksen kiertovesipumpun kokonaan pois päältä, kun silloin tuntui, että alkaa olla jo liiankin lämmintä sisätiloissa.

Vantaan energian ”Energiapeili” -raportointipalvelun mukaan toukokuun keskilämpötila oli Vantaalla +9,3C, kesäkuun keskilämpö +13,3C ja heinäkuun keskilämpötila tähän asti eli ensimmäisen 20 päivän aikana on ollut +16,4C. Tästä huolimatta sisätiloissa vaan lämpöä riittää, ja alle +23C:n sisälämpötila ei ole mennyt enää pitkiin aikoihin:

Tänään 20.7.2015 aamulla klo 7:59. Lämpötila sisällä keskikerroksen keittiössä +23,2C ja ulkona +14,6C. Aamu oli sumuinen, eilen satoi - paitsi aurinko vähän pilkahti illalla, mutta ei enää silloin tuntunut erityisen lämpimältä, vaikka näkyvissä olikin hetken aikaa. Mistä se lämpö oikein tulee sisälle?

Tänään 20.7.2015 aamulla klo 7:59. Lämpötila sisällä keskikerroksen keittiössä +23,2C ja ulkona +14,6C. Aamu oli sumuinen, eilen satoi – paitsi aurinko vähän pilkahti illalla, mutta ei enää silloin tuntunut erityisen lämpimältä, vaikka näkyvissä olikin hetken aikaa. Mistä se lämpö oikein tulee sisälle? Nythän pitäisi kylmän yön jälkeen sisälläkin olla vilpoista?

Yön alin lämpötila on ollut alle +12C Vantaan Lentoaseman mittarissa. Yli +20C:n lämpötila on kivunnut hetkellisesti toissapäivänä iltapäivän tunteina noin 3 tunnin ajaksi.

Yön alin lämpötila on ollut alle +12C Vantaan Lentoaseman mittarissa. Yli +20C:n lämpötila on kivunnut hetkellisesti toissapäivänä iltapäivän tunteina noin 3 tunnin ajaksi.

Passiivitalon määritelmä on muistaakseni jotakuinkin sellainen, että kaikki tai lähes kaikki tarvittava lämpö saadaan joko auringosta, tai sitten (ja pääasiassa) rakennuksen käytön aiheuttamaa hukkalämpöä hyödyntämällä. Passiivitalossa ei välttämättä ole varsinaista lämmitysjärjestelmää, eli sama periaate toimii vuoden ympäri. Tämä voi aiheuttaa kesäkaudella kylläkin jäähdytystarpeita?

Olisiko järkevämpää ottaa vuositarkastelun sijaan tässä kohtaa käyttöön kuukausikohtainen tarkastelu? Silloin meidänkin talo olisi passiivitalo ainakin toukokuulta syyskuulle, eli 4-5 kuukautta vuosittain? Passiivitalojen suuntaan rakennusmääräysten tiukkeneminen joka tapauksessa ajaa rakentamista lähivuosina, mutta onko Suomen oloissa sittenkään järkevää, että talon pitää olla passiivitalo kaikki 12 kk vuosittain?

Yhtenä selittävä tekijänä siihen, että meillä riittää sisätiloissa lämmintä kesälläkin, vaikka tulisijaa ei käytetä, ja vaikka vesikiertoinen lattialämmitys on kokonaan pois päältä – niin kyllä meillä sähköä silti kuluu.

Sähköä on nyt heinäkuun 20 ensimmäisen päivän aikana mennyt yhteensä 596,9 kWh eli keskimäärin 29,8 kWh per päivä, eli yli kilovatti tunnissa joka tunti. Sähköllä pyörii jääkaapit, pakastimet, IV-kone ja kodin muu elektroniikka. Mutta erityisesti uskoisin, että suurin osa tästä kesäsähköstä on mennyt lämpimän käyttöveden lämmittämiseen, josta sitten hukkalämpönä lämpenee koko talo. Tai ihan sama missä kohtaa se sähkö kuluu, energiahan ei maailmankaikkeudesta mihinkään häviä, ja kaikki se sähkö mitä on käytetty – on loppupeleissä muutettu lämpöenergiaksi, joka lämmittää taloa (paitsi ulkovalaistus, josta tuleva hukkalämpö jää ulos).

Paljonko käyttöveden lämmitys sitten kuluttaa sähköä?

Meillä ei ole tässä kohtaa erikseen mittaria, mutta fysiikan lakien mukaan jos kuutio vettä lämmitetään yhdellä asteella, energiaa tarvitaan silloin 1,167 kWh. Meillä vettä kuluu 10 kuutiota kuukaudessa. Siitä 40% eli 4 kuutiota on lämmintä vettä. Vuosittain lämmintä vettä kuluu siis 4m3 x 12kk = 48 kuutiota, ja sen lämmittäminen +4C:stä +64C asteeseen kuluttaa sähköä 3360 kWh. Eli teoreettisesti tämän on alin energian määrä, millä tarvittava määrä vettä saadaan lämmitettyä yhden kerran.

Todellisuudessa lämpöä kuluu kuitenkin enemmän. Lämmintä vettä ei kulu tasaisena virtana, vaan sitä varastoidaan lämminvesivaraajaan, joka aina falskaa jonkin verran lämpöä. Lisäksi – vaikka lattialämmityksen pumppu onkin nyt ollut poissa päältä jo parisen kuukautta (ettei vaan vahingossa yölläkään ala lämmitys lämmittämään kun on näin kolea kesä), niin käyttöveden ns. ”sunttikierrossa” pumppu pyörii koko ajan, ja käyttövesiputket ovat selvästi lämpöiset. Muuten hanasta ei tulisi lämmintä vettä ennen kuin odottaa puoli päivää… (vähän kärjistäen). Ja tämä lämmityskierto varmastikin hukkaa lämpöä, eli toisin sanoen lämmittää taloa.

Nyt kun jo jokin aika sitten aiemmin laskeskelin, että maalämpö ei meidän talossa oikein kannata – saa siitäkin rahat takaisin, mutta kestää aika kauan – niin nyt olen laskeskellut, että kannattaisiko aurinkoenergia?

Ne maalämpöihmettelyt ja laskelmat muuten löytyy esim. tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Jos maalämpöpaketissa joutuu investoimaan helposti luokkaa 20 tonnia, niin aurinkolämpökeräinpaketin voi saada ihan jo muutamalla tonnilla. Ja se alkaa tuottamaan ihan hyvin jo maaliskuulla, kun aurinko alkaa keväällä paistamaan.

Tosin tässäkin vaihtoehdossa on epävarmuustekijöitä. Eli aurinko ei aina paista, eikä ole juuri paistanut tänäkään kesänä. Tosin ei siitä ole varmaankaan haittaa ollut niille, joilla aurinkolämpökeräimet jo on. Ne toimivat näissäkin olosuhteissa silti ihan riittävän tehokkaasti. Mutta jos tulisi viime vuoden kaltainen pitkä hellejakso, sitten ongelmana voisi olla se, että saadulle aurinkolämmölle ei ole keskikesällä käyttöä. Ei ole nimittäin järkeä seisottaa 100-asteista varaajaa talon sisällä, jos jo muutenkin on liian kuumaa. Ja kun aurinkokeräimeltä tulevaa lämpöä ei voi mihinkään ”hukata” (energia ei edelleenkään maailmankaikkeudesta mihinkään häviä), niin ilmeisesti keräimen ylle joutuu sitten sellaisessa tapauksessa rakentamaan jotain varjostusta?

Tehokkaimmillaan tämä lisälämmitys on kuitenkin keväällä – silloin aurinko yleensä paistaa ja ainakin maalis-huhtikuulla on vielä lämmityskautta jäljellä. Eli varaajalle saatu lisälämpö voidaan lämpimän käyttöveden ohella hyödyntää myös lattialämmityksessä. Samoin tietysti syksyllä ja talvella, mutta silloin ongelmana on pitkä  yö, ja se, että syksyisin myös sää on päivälläkin harmaa, eikä aurinkoa paljon näy.

Tein kuitenkin nyt jonkinlaista kannattavuuslaskelmaa:

Tässä aurinkolämpöpakettien hintoja. Näihin ei sisällyt asennustyön kulut, joista voisi saada myös kotitalousvähennystä (jos ei ole kyseessä uudiskohde jossa asuttu alle 2 vuotta, verovähennykseen oikeuttava aikaraja lasketaan lopputarkastuksen pitämisestä). Edullisemman paketin hinnassa 2490€ on myös 300 litran vesivaraaja, jollaista en tarvitse. Meillä on jo 500 litrainen hybridivaraaja, johon aurinkolämpökeräin voidaan liittää.

Tässä aurinkolämpöpakettien hintoja. Näihin ei sisällyt asennustyön kulut, joista voisi saada myös kotitalousvähennystä (jos ei ole kyseessä uudiskohde jossa asuttu alle 2 vuotta, verovähennykseen oikeuttava aikaraja lasketaan lopputarkastuksen pitämisestä). Edullisemman paketin hinnassa 2490€ on myös 300 litran vesivaraaja, jollaista en tarvitse. Meillä on jo 500 litrainen hybridivaraaja, johon aurinkolämpökeräin voidaan liittää. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

 

Tässä kuvassa tyhjiöputken toimintaperiaate.

Tässä kuvassa tyhjiöputken toimintaperiaate. Hyötysuhde näissä on yli 90%, eli lähes kaikki putkistolle tuleva säteilyenergia saadaan talteen, kun aurinkosähköpaneeleissa hyötysuhde jää aina alle 20%:n nykytekniikalla. Ehkä nämäkin joskus vielä kehittyvät, mutta aurinkolämpöpaneelien kehittymistä ei tarvitse enää odotella. Siinä ei ole montaakaan prosenttia enää kehittymisen varaa jäljellä. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

Lämmintä vettä voi lämmittää aurinkolämpöputkilla. Asennuspaketin sisältö näyttää paketin laajuudesta ja toimittajasta riippuen esim. tällaiselta.

Jos haluaa tehdä lämmintä vettä aurinkolämpöputkilla, niin asennuspaketin sisältö voi näyttää paketin laajuudesta ja toimittajasta riippuen esim. tällaiselta. Itse laittaisin putkistot kuitenkin seinälle, jotta niiden varjostaminen keskikesällä käy helpommin. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

Miltä tämä näyttää nyt sitten euromääräisessä tarkastelussa?

Yllä oleva edullisempi paketti maksaa 300 litraisella varaajalla 2490€. Plus asennuskulut, jotka useimmat saavat kotitalousvähennyksiin. Tai voi kait sitä yrittää asentaa itsekin, jolloin kuluja tässä kohdin ei tule, joten otan laskelmiin tuon 2490€, plus rahtikulut parisen sataa, eli 2700€ voisi olla oikea arvio investoinnille.

Sitten pitää laskea missä ajassa tuo summa saataisiin kuoletettua, eli missä ajassa investointi maksaa itse itsensä takaisin?

Yksi lähtökohta tässä on laskea paljonko lämpimän käyttöveden tekeminen ylipäätään kuluttaa energiaa – eli tuolla ylempänä se jo laskettiin, ja meidän tapauksessa se oli teoreettisesti 3360 kWh. Jos näillä aurinkokennoilla saisi tehtyä kaiken käyttöveden 6 kk vuodesta, silloin säästäisi 3360/2 = 1680 kWh per vuosi joka on euroina 168€ vuodessa. Ja tältä pohjalta takaisinmaksuajaksi tulee 2700€/168€ = 16 vuotta.

Tuo 16 vuotta on yksi ääriraja – ja sen huonommin ei varmaan voi käydä, vaikka laskisi miten päin tahansa. Omasta mielestäni tuo 16 vuotta ei myöskään ole kovin todennäköinen lopputulos, vaan oikeasti lämmintä käyttövettä saadaan enemmän kuin 6 kk vuodessa, ja esim. maaliskuulla aurinkopaneelien lämpöä voi käyttää myös talon lämmitykseen – jos sitä vaan tehollisesti siihen riittää sitten kun käyttövesi on ensin lämmitetty.

Joten jos teen toisen laskelman niin, että lämmintä käyttövettä saadaan 8 kk vuosittain ja lisäksi 1000 kWh lämpöä voidaan käyttää esim. maaliskuussa myös talon lämmitykseen, niin silloin laskelma näyttäisi tältä:

3360 kWh / 12kk x 8kk = 2240 kWh (lämpimän käyttöveden tekemiseen saatu hyöty), plus 1000 kWh talon lämmitykseen = 3240 kWh yhteensä hyötyä, joka 10c/kWh hinnoin tekisi euromääräisesti 324€ vuodessa säästöä sähkölaskuun. Tällöin takaisinmaksuajaksi tulisi 2700€ / 324€ = 8,3 vuotta.

Uskoisin, että lopullinen totuus on jossain noiden kahden välissä eli haarukassa 8,3 -> 16 vuotta. Kuitenkin parempi, kuin maalämmössä, joka meidän talon tapauksessa maksaisi itsensä takaisin noin 20 vuoden aikana, mutta pahimmillaan – jos tulisi huoltotarpeita tai muuta sellaista – niin maalämpö ei maksa ikinä itseään takaisin. Tai takaisinmaksuaika voi venähtää vaikkapa 30 vuoteen (ja silloinkaan en ole huomioinut maalämmön laskelmissa vielä korkokuluja). Maalämpöjärjestelmässä kuitenkin on kuluvia osia. Aurinkolämpöjärjestelmissä niitä on vähän, ja aurinkosähköjärjestelmässä ei ollenkaan, joten näissä kahdessa huoltokulut jäävät aika vähäisiksi.

Nykyajan ilmasto-oloissa 2-3 tonnin aurinkolämpökeräinpaketti, plus siihen rinnalle parin tonnin ilmalämpöpumppu, plus siihen rinnalle jokusen tonnin maksava tulisija saattaa olla aika kustannustehokas yhdistelmä. Nykyisin ilmalämpöpumpppua voi jo käyttää läpi vuoden – ainakin viime talvi oli varsin lauha. Ilmalämpöpumpulla saa lisälämmön ja takan lämmön levittämisen lisäksi myös tarvittavan jäähdytyksen kesäisin. Eikä se ilmalämpöpumpun kesäjäähdytys montaakaan kymppiä maksa, vaikka sähköä siinä meneekin.

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen

Julkaistu , kirjoittanut
Kotitalousvähennykset alueittain Suomessa. Lähde veroviraston kotisivulta: http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Tuloverotilastoja/Verohallinnon_tilastoja_Kotitalousvahenn(13058)

Kotitalousvähennykset alueittain Suomessa. Lähde veroviraston kotisivulta: http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Tuloverotilastoja/Verohallinnon_tilastoja_Kotitalousvahenn(13058)

”Saako asfaltoinnista kotitalousvähennyksen?” kysyy 2004 valmistuneen omakotitalon omistaja Veronmaksajan ”Taloustaito” -lehdessä 11.6.2014 sivulla 4, ja saa vastauksena sanatarkasti seuraavaa:

”Kyllä saa. Asvaltoinnista saa kotitalousvähennyksen sekä silloin, kun vanhan omakotitalon pihaa asfaltoidaan ensimmäistä kertaa, että vanhaa asfaltointia uusittaessa. Jos kyseessä on uusi omakotitalo, ensimmäisestä asfaltoinnista ei saisi lähtökohtaisesti kotitalousvähennystä ennen kuin on kulunut kaksi vuotta siitä, kun kaikki talon ja sen piha-alueen rakentamiseen liittyvät lopputarkastukset on tehty. Jos tämän ajan kuluessa joudutaan korjaamaan jo tehtyä asvaltointia, korjauksesta saa kotitalousvähennyksen”.

Nyt kun rakennusprojekti alkaa pikkuhiljaa lähestyä loppusuoraa, pitää itsekin miettiä mitä tehdään nyt, ja mitä vasta 2 vuoden päästä. Eli jos haluaa suunnitella jotain, johon aikoo käyttää kotitalousvähennystä, niin asiassa on muutamia reunaehtoja ja muitakin huomioitavia asioita uudistalojen osalta. Ensinnäkin pitää odotella 2 vuotta lopputarkastuksesta. Jos on liian hätäinen, ei saa mitään. Kuitenkin Taloustaitolehden Harri Rajala kertoo vastauksessaan, että sen 2v kauden aikanakin – jos joudutaan tekemään korjauksia lopputarkastusta ennen tehtyyn asvaltointiin, niin siihen sitten kuitenkin saisi kotitalousvähennystä korjausten osalta, ja aikarajaan katsomatta.

Toinen rajaava tekijä on kotitalousvähennyksen enimmäismäärä = puolisoiden maksimivähennys on 4 800 euroa.

”Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten puolisot voivat vuonna 2014 saada yhteensä 4 800 euron vähennyksen (4 000 euroa vuonna 2013). Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä verotuksessa pyytäneet. 

Molemmilta puolisoilta vähennetään omavastuu. Jos 2 400 euron (2000 euroa vuonna 2013) raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen.

Esimerkki: Maksimivähennyksen eli 2 400 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2014 ostat yritykseltä palveluja, jossa  työn osuus on yhteensä noin 5 555 euroa [(5 555 x 45 %) – 100) = 2 399,75]. Vähennysoikeus on 45 % työn osuudesta.”

Näin neuvotaan veroviraston omilla sivuilla, tässä linkissä:

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalousvahennys

Enimmäismäärä tulee siis täyteen melko äkkiä, mutta onneksi se on kalenterivuosikohtainen. Jolloin jos esim. maalämmön asentaminen jätetään asumisajalle (niin kuin itse ajattelin tehdä), niin reikää kannattaa alkaa poraamaan joskus marras-joulukuulla, ja siitä heti lasku päättyvän vuoden verotukseen, ja sitten projektia keskeyttämättä pumpun asennukset ja muut työt seuraavan vuoden tammikuulle. Näin saadaan samallekin projektille vähennykset tavallaan kahteen kertaan (siiis puolisot yhdessä 4800€ + 4800€ toiselle vuodelle, yht. 9600€) jos onnistuu suunnitelmissa niin, ettei näille vuosille sitten ota mitään muita kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä tai projekteja. Tämä 9600€ on aika suuri summa, jos huomioidaan että esim. meidän talon maalämmössä kustannus on 17.000-20.000€ haarukassa, eli kotitalousvähennystä käyttäen siitä summasta saa jopa puolet pois.

Meillä siis mennään lopputarkastukseen suoralla sähkölämmityksellä, lisäksi talossa on kolme tulisijaa (2 takkaa ja saunan kiuas). Mutta maalämmöstä ei lopputarkastuksessa puhuta mitään, ja ajatus sen käyttämisestä syntyy vasta aikaisintaan toisen asumisvuoden jälkeen, jolloin kas kummaa… Talosta löytyykin jo valmiiksi suunniteltu paikka maalämpöpumpulle, ja maakylmää varten asennettu konvektorikin on jo rakentamisvaiheessa valmiiksi asennettu, sitä kun ei jälkikäteen sitten enää niin helposti ja siististi saisi paikoilleen.

Talon seinään on myös suunniteltu valmis paikka etelän seinälle aurinkopaneeleita varten. Paikka on juuri teknisen tilan kulmalla, mutta jos taloon on jo ehditty asentaa maalämpö, niin tämän hetkisillä kannattavuuslaskelmilla aurinkolämpö ei välttämättä kannata. Vaikka aloituspaketit ovatkin enää 2-3 tonnin luokkaa, niin se ei silti välttämättä maksa itseään takaisin. Mutta valmiiksi suunniteltu paikka löytyy, jos sellainen joskus tulee, ja joskus tulevaisuus voi kehittyä siihen suuntaan, että jos sähkölaitokset alkavat maksamaan aurinkosähköstä, niin ehkäpä Helsingin seudun katot täyttyvät aurinkopaneeleista aika nopeasti. Ja satelliittikuvissa kattoja riittää…

Meidän talossa myös terassien lasitukset jäävät kaikessa rauhassa odottamaan omaa vuoroaan ja kotitalousvähennystä, nämä eivät ole edes listan kärjessä, eli varmaan maalämmöstä aloitellaan heti kun rakentamisvaiheesta jääneet sahatavarat on poltettu takassa pois. Samalla saa tietysti vertailuarvoja sille, että miten maalämpöinvestointi on kannattanut, koska talo on sama – ja aiemmilta vuosilta kertynyttä ostoenergian kulutusta ja hintaa voidaan sitten verrata sen jälkeiseen aikaan, kun maalämpö on asennettu.

Eli tiivistettynä kotitalousvähennykseen sopivia töitä voivat olla esim. maalämmön asennus, pihatyöt, pihan asfaltointi ja/tai laatoitustyöt, terassilasien asennustyöt, aurinkopaneelien asentaminen tai näihin liittyvät korjaukset, jos rakentaja aikoo myös kotitalousvähennystä projektissaan hyödyntää. Verohyödyn lisäksi tällöin myös kokonaiskustannukset jakautuvat tasaisemmin ja useammalle vuodelle, eivätkä ne rasita niin paljon kuin kaikki kerralla tehtynä. Kaikki-heti-valmiiksi toimintamallissa (mikä on myös käsittääkseni selvästi yleisin) on kuitenkin se etu, että sitten ei tarvitse enää jälkikäteen ryhtyä esim. pihaa mylläämään jos tulee maalämpö vasta perästä päin. Mutta tämänkin voi kyllä suunnitella niin, että piha tehdään muilta osin täysin valmiiksi, mutta niin kuin meidänkin talossa niin teknisen tilan kulmalla johon tulee maalämpökaivo, niin se jää aluksi sepeli tai kivituhkapinnalle, ja laatoitetaan (kotitalousvähennystä käyttäen) vasta sen jälkeen kun maalämpö on asennettu.

Lopuksi vielä – mitä eroa on verosuunnittelulla ja veronkierrolla?

Verosuunnittelu on täysin laillista puuhaa, ja siinä verovelvollinen valitsee eri vaihtoehdoista jonkun sellaisen, jonka katsoo omalta kohdaltaan olevan edullisin vaihtoehto. Niin kuin esim. tässä yllä olevassa tekstissä on kerrottu.

Veronkierto taas on lakien rikkomista, esimerkkinä vaikkapa tulojen ilmoittamatta jättämistä tai perusteettomien vähennysten tekemistä. Jos tällaisesta jää kiinni, niin se ei varmuudella ole taloudellisesti kannattavaa puuhaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaakin jo etukäteen kysyä verottajalta ennakkoratkaisua tai ohjauspäätöstä, jolloin tapauskohtaisesti selviää se, että mikä on laillista ja mikä ei, ja siitä saa kirjallisen vastauksen verottajalta.

Ohjauspäätös on maksuton, mutta ennakkoratkaisua (jota voi hakea niin liikkeen- kuin ammatinharjoittajan sekä henkilökohtaista tuloverotusta koskeviin asioihin) hinta riippuu siitä, koskeeko kysymys elinkeinotoiminnan verotusta vai henkilökohtaista verotusta. Yleensä puhutaan maksimissaan muutamasta satasesta, mutta ennakkopäätöksen hinnankin voi varmaan aina kysyä etukäteen verottajalta.