Mistä sitä lämpöä oikein tulee?

Kesä 2015 on ollut sateinen ja kolea. Nyt lähestytään jo heinäkuun loppua, ja vieläkään ei lähipäivien ennusteet muutosta lupaa. Tässä on ollut se hyvä puoli, että ei ole tarvittu koneellista jäähdytystä – koska sellaista meillä ei edes ole. Mutta ei ole tarvittu kesän aikana myöskään lämmitystä. Otin jo toukokuussa lattialämmityksen kiertovesipumpun kokonaan pois päältä, kun silloin tuntui, että alkaa olla jo liiankin lämmintä sisätiloissa.

Vantaan energian ”Energiapeili” -raportointipalvelun mukaan toukokuun keskilämpötila oli Vantaalla +9,3C, kesäkuun keskilämpö +13,3C ja heinäkuun keskilämpötila tähän asti eli ensimmäisen 20 päivän aikana on ollut +16,4C. Tästä huolimatta sisätiloissa vaan lämpöä riittää, ja alle +23C:n sisälämpötila ei ole mennyt enää pitkiin aikoihin:

Tänään 20.7.2015 aamulla klo 7:59. Lämpötila sisällä keskikerroksen keittiössä +23,2C ja ulkona +14,6C. Aamu oli sumuinen, eilen satoi - paitsi aurinko vähän pilkahti illalla, mutta ei enää silloin tuntunut erityisen lämpimältä, vaikka näkyvissä olikin hetken aikaa. Mistä se lämpö oikein tulee sisälle?

Tänään 20.7.2015 aamulla klo 7:59. Lämpötila sisällä keskikerroksen keittiössä +23,2C ja ulkona +14,6C. Aamu oli sumuinen, eilen satoi – paitsi aurinko vähän pilkahti illalla, mutta ei enää silloin tuntunut erityisen lämpimältä, vaikka näkyvissä olikin hetken aikaa. Mistä se lämpö oikein tulee sisälle? Nythän pitäisi kylmän yön jälkeen sisälläkin olla vilpoista?

Yön alin lämpötila on ollut alle +12C Vantaan Lentoaseman mittarissa. Yli +20C:n lämpötila on kivunnut hetkellisesti toissapäivänä iltapäivän tunteina noin 3 tunnin ajaksi.

Yön alin lämpötila on ollut alle +12C Vantaan Lentoaseman mittarissa. Yli +20C:n lämpötila on kivunnut hetkellisesti toissapäivänä iltapäivän tunteina noin 3 tunnin ajaksi.

Passiivitalon määritelmä on muistaakseni jotakuinkin sellainen, että kaikki tai lähes kaikki tarvittava lämpö saadaan joko auringosta, tai sitten (ja pääasiassa) rakennuksen käytön aiheuttamaa hukkalämpöä hyödyntämällä. Passiivitalossa ei välttämättä ole varsinaista lämmitysjärjestelmää, eli sama periaate toimii vuoden ympäri. Tämä voi aiheuttaa kesäkaudella kylläkin jäähdytystarpeita?

Olisiko järkevämpää ottaa vuositarkastelun sijaan tässä kohtaa käyttöön kuukausikohtainen tarkastelu? Silloin meidänkin talo olisi passiivitalo ainakin toukokuulta syyskuulle, eli 4-5 kuukautta vuosittain? Passiivitalojen suuntaan rakennusmääräysten tiukkeneminen joka tapauksessa ajaa rakentamista lähivuosina, mutta onko Suomen oloissa sittenkään järkevää, että talon pitää olla passiivitalo kaikki 12 kk vuosittain?

Yhtenä selittävä tekijänä siihen, että meillä riittää sisätiloissa lämmintä kesälläkin, vaikka tulisijaa ei käytetä, ja vaikka vesikiertoinen lattialämmitys on kokonaan pois päältä – niin kyllä meillä sähköä silti kuluu.

Sähköä on nyt heinäkuun 20 ensimmäisen päivän aikana mennyt yhteensä 596,9 kWh eli keskimäärin 29,8 kWh per päivä, eli yli kilovatti tunnissa joka tunti. Sähköllä pyörii jääkaapit, pakastimet, IV-kone ja kodin muu elektroniikka. Mutta erityisesti uskoisin, että suurin osa tästä kesäsähköstä on mennyt lämpimän käyttöveden lämmittämiseen, josta sitten hukkalämpönä lämpenee koko talo. Tai ihan sama missä kohtaa se sähkö kuluu, energiahan ei maailmankaikkeudesta mihinkään häviä, ja kaikki se sähkö mitä on käytetty – on loppupeleissä muutettu lämpöenergiaksi, joka lämmittää taloa (paitsi ulkovalaistus, josta tuleva hukkalämpö jää ulos).

Paljonko käyttöveden lämmitys sitten kuluttaa sähköä?

Meillä ei ole tässä kohtaa erikseen mittaria, mutta fysiikan lakien mukaan jos kuutio vettä lämmitetään yhdellä asteella, energiaa tarvitaan silloin 1,167 kWh. Meillä vettä kuluu 10 kuutiota kuukaudessa. Siitä 40% eli 4 kuutiota on lämmintä vettä. Vuosittain lämmintä vettä kuluu siis 4m3 x 12kk = 48 kuutiota, ja sen lämmittäminen +4C:stä +64C asteeseen kuluttaa sähköä 3360 kWh. Eli teoreettisesti tämän on alin energian määrä, millä tarvittava määrä vettä saadaan lämmitettyä yhden kerran.

Todellisuudessa lämpöä kuluu kuitenkin enemmän. Lämmintä vettä ei kulu tasaisena virtana, vaan sitä varastoidaan lämminvesivaraajaan, joka aina falskaa jonkin verran lämpöä. Lisäksi – vaikka lattialämmityksen pumppu onkin nyt ollut poissa päältä jo parisen kuukautta (ettei vaan vahingossa yölläkään ala lämmitys lämmittämään kun on näin kolea kesä), niin käyttöveden ns. ”sunttikierrossa” pumppu pyörii koko ajan, ja käyttövesiputket ovat selvästi lämpöiset. Muuten hanasta ei tulisi lämmintä vettä ennen kuin odottaa puoli päivää… (vähän kärjistäen). Ja tämä lämmityskierto varmastikin hukkaa lämpöä, eli toisin sanoen lämmittää taloa.

Nyt kun jo jokin aika sitten aiemmin laskeskelin, että maalämpö ei meidän talossa oikein kannata – saa siitäkin rahat takaisin, mutta kestää aika kauan – niin nyt olen laskeskellut, että kannattaisiko aurinkoenergia?

Ne maalämpöihmettelyt ja laskelmat muuten löytyy esim. tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Jos maalämpöpaketissa joutuu investoimaan helposti luokkaa 20 tonnia, niin aurinkolämpökeräinpaketin voi saada ihan jo muutamalla tonnilla. Ja se alkaa tuottamaan ihan hyvin jo maaliskuulla, kun aurinko alkaa keväällä paistamaan.

Tosin tässäkin vaihtoehdossa on epävarmuustekijöitä. Eli aurinko ei aina paista, eikä ole juuri paistanut tänäkään kesänä. Tosin ei siitä ole varmaankaan haittaa ollut niille, joilla aurinkolämpökeräimet jo on. Ne toimivat näissäkin olosuhteissa silti ihan riittävän tehokkaasti. Mutta jos tulisi viime vuoden kaltainen pitkä hellejakso, sitten ongelmana voisi olla se, että saadulle aurinkolämmölle ei ole keskikesällä käyttöä. Ei ole nimittäin järkeä seisottaa 100-asteista varaajaa talon sisällä, jos jo muutenkin on liian kuumaa. Ja kun aurinkokeräimeltä tulevaa lämpöä ei voi mihinkään ”hukata” (energia ei edelleenkään maailmankaikkeudesta mihinkään häviä), niin ilmeisesti keräimen ylle joutuu sitten sellaisessa tapauksessa rakentamaan jotain varjostusta?

Tehokkaimmillaan tämä lisälämmitys on kuitenkin keväällä – silloin aurinko yleensä paistaa ja ainakin maalis-huhtikuulla on vielä lämmityskautta jäljellä. Eli varaajalle saatu lisälämpö voidaan lämpimän käyttöveden ohella hyödyntää myös lattialämmityksessä. Samoin tietysti syksyllä ja talvella, mutta silloin ongelmana on pitkä  yö, ja se, että syksyisin myös sää on päivälläkin harmaa, eikä aurinkoa paljon näy.

Tein kuitenkin nyt jonkinlaista kannattavuuslaskelmaa:

Tässä aurinkolämpöpakettien hintoja. Näihin ei sisällyt asennustyön kulut, joista voisi saada myös kotitalousvähennystä (jos ei ole kyseessä uudiskohde jossa asuttu alle 2 vuotta, verovähennykseen oikeuttava aikaraja lasketaan lopputarkastuksen pitämisestä). Edullisemman paketin hinnassa 2490€ on myös 300 litran vesivaraaja, jollaista en tarvitse. Meillä on jo 500 litrainen hybridivaraaja, johon aurinkolämpökeräin voidaan liittää.

Tässä aurinkolämpöpakettien hintoja. Näihin ei sisällyt asennustyön kulut, joista voisi saada myös kotitalousvähennystä (jos ei ole kyseessä uudiskohde jossa asuttu alle 2 vuotta, verovähennykseen oikeuttava aikaraja lasketaan lopputarkastuksen pitämisestä). Edullisemman paketin hinnassa 2490€ on myös 300 litran vesivaraaja, jollaista en tarvitse. Meillä on jo 500 litrainen hybridivaraaja, johon aurinkolämpökeräin voidaan liittää. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

 

Tässä kuvassa tyhjiöputken toimintaperiaate.

Tässä kuvassa tyhjiöputken toimintaperiaate. Hyötysuhde näissä on yli 90%, eli lähes kaikki putkistolle tuleva säteilyenergia saadaan talteen, kun aurinkosähköpaneeleissa hyötysuhde jää aina alle 20%:n nykytekniikalla. Ehkä nämäkin joskus vielä kehittyvät, mutta aurinkolämpöpaneelien kehittymistä ei tarvitse enää odotella. Siinä ei ole montaakaan prosenttia enää kehittymisen varaa jäljellä. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

Lämmintä vettä voi lämmittää aurinkolämpöputkilla. Asennuspaketin sisältö näyttää paketin laajuudesta ja toimittajasta riippuen esim. tällaiselta.

Jos haluaa tehdä lämmintä vettä aurinkolämpöputkilla, niin asennuspaketin sisältö voi näyttää paketin laajuudesta ja toimittajasta riippuen esim. tällaiselta. Itse laittaisin putkistot kuitenkin seinälle, jotta niiden varjostaminen keskikesällä käy helpommin. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

Miltä tämä näyttää nyt sitten euromääräisessä tarkastelussa?

Yllä oleva edullisempi paketti maksaa 300 litraisella varaajalla 2490€. Plus asennuskulut, jotka useimmat saavat kotitalousvähennyksiin. Tai voi kait sitä yrittää asentaa itsekin, jolloin kuluja tässä kohdin ei tule, joten otan laskelmiin tuon 2490€, plus rahtikulut parisen sataa, eli 2700€ voisi olla oikea arvio investoinnille.

Sitten pitää laskea missä ajassa tuo summa saataisiin kuoletettua, eli missä ajassa investointi maksaa itse itsensä takaisin?

Yksi lähtökohta tässä on laskea paljonko lämpimän käyttöveden tekeminen ylipäätään kuluttaa energiaa – eli tuolla ylempänä se jo laskettiin, ja meidän tapauksessa se oli teoreettisesti 3360 kWh. Jos näillä aurinkokennoilla saisi tehtyä kaiken käyttöveden 6 kk vuodesta, silloin säästäisi 3360/2 = 1680 kWh per vuosi joka on euroina 168€ vuodessa. Ja tältä pohjalta takaisinmaksuajaksi tulee 2700€/168€ = 16 vuotta.

Tuo 16 vuotta on yksi ääriraja – ja sen huonommin ei varmaan voi käydä, vaikka laskisi miten päin tahansa. Omasta mielestäni tuo 16 vuotta ei myöskään ole kovin todennäköinen lopputulos, vaan oikeasti lämmintä käyttövettä saadaan enemmän kuin 6 kk vuodessa, ja esim. maaliskuulla aurinkopaneelien lämpöä voi käyttää myös talon lämmitykseen – jos sitä vaan tehollisesti siihen riittää sitten kun käyttövesi on ensin lämmitetty.

Joten jos teen toisen laskelman niin, että lämmintä käyttövettä saadaan 8 kk vuosittain ja lisäksi 1000 kWh lämpöä voidaan käyttää esim. maaliskuussa myös talon lämmitykseen, niin silloin laskelma näyttäisi tältä:

3360 kWh / 12kk x 8kk = 2240 kWh (lämpimän käyttöveden tekemiseen saatu hyöty), plus 1000 kWh talon lämmitykseen = 3240 kWh yhteensä hyötyä, joka 10c/kWh hinnoin tekisi euromääräisesti 324€ vuodessa säästöä sähkölaskuun. Tällöin takaisinmaksuajaksi tulisi 2700€ / 324€ = 8,3 vuotta.

Uskoisin, että lopullinen totuus on jossain noiden kahden välissä eli haarukassa 8,3 -> 16 vuotta. Kuitenkin parempi, kuin maalämmössä, joka meidän talon tapauksessa maksaisi itsensä takaisin noin 20 vuoden aikana, mutta pahimmillaan – jos tulisi huoltotarpeita tai muuta sellaista – niin maalämpö ei maksa ikinä itseään takaisin. Tai takaisinmaksuaika voi venähtää vaikkapa 30 vuoteen (ja silloinkaan en ole huomioinut maalämmön laskelmissa vielä korkokuluja). Maalämpöjärjestelmässä kuitenkin on kuluvia osia. Aurinkolämpöjärjestelmissä niitä on vähän, ja aurinkosähköjärjestelmässä ei ollenkaan, joten näissä kahdessa huoltokulut jäävät aika vähäisiksi.

Nykyajan ilmasto-oloissa 2-3 tonnin aurinkolämpökeräinpaketti, plus siihen rinnalle parin tonnin ilmalämpöpumppu, plus siihen rinnalle jokusen tonnin maksava tulisija saattaa olla aika kustannustehokas yhdistelmä. Nykyisin ilmalämpöpumpppua voi jo käyttää läpi vuoden – ainakin viime talvi oli varsin lauha. Ilmalämpöpumpulla saa lisälämmön ja takan lämmön levittämisen lisäksi myös tarvittavan jäähdytyksen kesäisin. Eikä se ilmalämpöpumpun kesäjäähdytys montaakaan kymppiä maksa, vaikka sähköä siinä meneekin.

Pohdintoja aurinkoenergiasta

Tässä tulee jatkoa Kevätmessut 2015 postaukselle (edellinen artikkeli – jossa lupasin kirjoitella aurinkoenergiasta vielä erikseen).

Eli nyt kun meidän talossa kävi niin, että etukäteen suunniteltu maalämpö ei oikein kannata liiketaloudellisesti (takaisinmaksuajasta tulee liian pitkä), niin olen mietiskellyt pitäisikö suorasähköllä olevaan taloon laittaa vielä jotain muuta lämmitysjärjestelmää. Ja jos niin mitä muuta?

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen ilmalämpöpumppu, joka maksaa nopeasti itse itsensä takaisin. Ja sen saa useampikerroksiseen taloon vaikka niinkin, että yhden ulkoyksikön takana on 2 sisäyksikköä, yksi per kerros. Nykyään ilmalämpöpumpuissa on myös takkakytkin, jolloin siksi aikaa kun takkaa poltetaan, ilmalämpöpumpun lämmityksen voi ottaa pois, jolloin se kierrättää pelkästään ilmaa, ja takan lämpö leviää paremmin koko taloon.

Mutta me jo hoidettiin tämä sama asia niin, että tuotiin IV-tuloputki suoraan olohuoneen ison takan päälle, jolloin sieltä tuleva ilmavirta levittää takan lämmön eri puolille. Ja hyvin tuntuu toimivan. Jolloin ilmalämpöpumppua ei tähän ”virkaan” enää tarvita, ja muutekin siinä taitaa käydä niin, että se lämpö minkä ilmalämpöpumpun sähköillä saa tehtyä, niin se ainoastaan säästää polttopuita (eli kun talossa on tarpeeksi lämmin – takkaa ei enää voi käyttää). Ja kun me saadaan puita omasta metsästä, niin polttopuiden säästämiseksi ei ilmalämpöpumppua ja sen tarvitsemaa lisäsähkölaskua enää tarvita. Joten ehkä ilmalämpöpumppu ei ole oikea ratkaisu meidän tapauksessa?

Seuraavaksi aloin pohtimaan aurinkolämmön eri vaihtoehtoja. Meillä on jo Jäspin 500 litrainen varaaja, jossa on 3 kierukkaa, ja jotka nyt on kaikki suorasähköllä. Alkuperäinen ajatus oli laittaa näistä sitten yksi maalämmölle, ja yksi ehkäpä aurinkolämmölle. Aurinkolämpö voi olla että toteutuukin nyt ennen maalämpöä, vaikka alun perin piti mennä toisinpäin.

Aurinkokeräimiä on siis kahdenlaisia. On sähköä tekeviä keräimiä, jotka muuttavat auringonsäteitä sähköksi noin 18%:n hyötysuhteella. Ja sitten on aurinkolämmön keräimiä, jotka muuttavat auringonsäteitä lämmöksi yli 90%:n hyötysuhteella. Olen laskeskellut, että meillä menee vuosittain lämpimän käyttöveden tekemisessä noin 500 euron sähköt. Aurinkolämpökeräimillä voisi tehdä lämpimän käyttöveden jopa 9kk ajan vuosittain. Talvella aurinkolämpöä tulee yleensä aika vähän, tai ei tule ollenkaan. Heikoimpia ovat loka-, marras- ja joulukuu, jolloin aurinko ei paljon paista. Jos aurinko paistaa – säteilyn energia saadaan talteen, vaikka olisi -20C pakkasta, eli lämpötilasta aurinkoenergian hyödyntäminen ei ole kiinni.

Kävin Kevätmessuilla kahdellakin aurinkoenergiayhtiön ständillä. Areva Solar Oy:n ständillä oli lämpöenergiaa keräävät tyhjiökeräimet hyvin esillä, eli ne näyttävät tältä:

Salolaisen Areva Solar Oy:n ständillä.

Salolaisen Areva Solar Oy:n ständillä olevia tyhjiöputkikeräimiä.

Tyhjiöputkikeräin aurinkolämmön keräämiseen. Yli 90% saapuvista auringon säteistä saadaan talteen lämpöenergian muodossa.

Tyhjiöputkikeräin aurinkolämmön keräämiseen. Yli 90% saapuvista auringon säteistä saadaan talteen lämpöenergian muodossa.

Lämpöenergiaa saisi siis aika kustannustehokkaasti, ja meillä on talon seinässä jo mietittynä valmis paikka tällaiselle putkikeräimelle (yksi ikkuna aukko jätettiin tekemättä). Ja samalla kohtaa on kellarissa tekninen huone, joten siirtomatka tekniseen tilaan on lyhyt ja lämmön talteen saanti täten tehokasta.

Jotain tällaista ehkä pitää vakavasti miettiä – jos 500€ vuosittaisesta käyttöveden lämmityksestä saisi pois noin 400€, niin tämä järjestelmä maksaa itse itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Ja tehoa riittää vaikka 5-6 henkilön veden kulutukseen.

Sitten toinen tapa hyödyntää aurinkoenergiaa on tehdä siitä sähköä. Ja sähkössä on se hyvä puoli, että jos muodostuu ylijäämää, sen voi myydä sähköyhtiölle takaisin. Aurinkosähkössä on toinenkin ja varsinkin lämpöpumppuihin verrattuna myös yksi erittäin hyvä ominaisuus – järjestelmässä ei ole juurikaan kuluvia osia. Joten aurinkosähköpaneeli on erittäin pitkäikäinen. Vanhimmat ja yhä toimivat aurinkosähköpaneelit ovat avaruudessa, ja ne ovat olleet siellä jo 1960-luvulta lähtien. Avaruudessa aurinkopaneelin lasi pysyy puhtaana, mutta ilmakehässä se yleensä aikojen saatossa vähän likaantuu. Lian voi kuitenkin putsata pois.

Maksettu hinta tosin vaihtelee valtavasti. Kaikki sähköyhtiöt eivät edes huoli aurinkosähköä. Jotkut huolivat, mutta eivät maksa siitä mitään – esimerkkinä tästä esim. Vantaan Energia. Fortum taas maksaa aurinkosähköstä pörssisähkön verran, josta vähennetään pois Fortumin ”komissio”, joka on 24%. Myös Helen maksaa aurinkosähköstä pörssisähkön verran – sellaisenaan, eikä tee siitä mitään vähennyksiä.

Kaiken reiluin sähköyhtiö aurinkosähkön tuottajia kohtaan on Mäntsälän energia. Se maksaa aurinkosähköstä ihan sen saman hinnan, mitä kuluttajan kanssa on sovittu sähkön ostohinnaksi heiltä. Kuulostaa aika reilulta, eikö vain? Ja tarkistin vielä Mäntsälän energian nettisivuilta, että kyllä – tämä tieto pitää aivan paikkaansa. Jos ei myy ylijäämä sähköä takaisin sähköyhtiölle, niin toinen tapa on lämmittää sillä vaikka vesivaraajaa, niin kuin tässä kaaviokuvassa on tehty:

Ylituotantotilanteessa aurinkosähköllä voi lämmittää vesivaraajaa, tai ylijäämäsähkön voi myydä sähköyhtiölle.

Ylituotantotilanteessa aurinkosähköllä voi lämmittää vesivaraajaa, tai ylijäämäsähkön voi myydä sähköyhtiölle.

Tässä kohtaa täytyy myöntää, että meidän talon suunnittelussa ei osattu ottaa mahdollisen aurinkosähkön osalta kaikkea ennalta huomioon. Siis katolta aurinkosähkö otetaan alas yleensä talon päädystä – ihan niin kuin antennijohdotkin. Jolloin aurinkosähköä varten olisi kannattanut laittaa esiasennettuna piuha jo valmiiksi, ja viedä se katolta kellariin samaa reittiä kun vietiin TV-antennin johdotkin. Mutta eipä huomattu tätä. Joten ei sitten muuta kuin aurinkosähkön piuhat vaan pintavetona, tai vuorilautojen ja tuulensuojalevyn välistä alas tipauttaen, ja kellarin harkoista läpi kellarin tekniseen tilaan.

Sitten kävin juttelemassa aurinkosähköstä vielä Helenin eli Helsingin energian ständillä. Heillä aloituspaketin aurinkosähkölle saa vähän reiluun 4 tonniin – ja siitä saa vielä kotitalousvähennykset työn osuudesta:

Aurinkosähkön aloituspaketti Helsingin  Energian eli Helenin ständillä.

Aurinkosähkön aloituspaketti Helsingin Energian eli Helenin ständillä.

Aurinkopaneelien suuntaus tehdään yleensä kohti etelää. Jolloin sähköntuotannon huipputeho saadaan puolen päivän aikaan – jolloin harvoin ketään on kotona. Jos kotona ollaan vasta iltapäivällä ja/tai illalla – silloin osa paneeleista olisi järkevä suunnata lounaaseen tai vaikka länteen, jolloin toinen sähköntuotannon huippuhetki saadaan iltaan. Etelästä pois suuntaaminen ei loppujen lopuksi kovin paljon vähennä energian saantia, tässä on siihen liittyen Helenin taulukot, eli 45-asteen kulma etelästä pois ei vähennä tuottoa muuta kuin 5-10% , eli yllättävän vähän!

SAM_4046

Toinen mitä aurinkoenergiassa joutuu miettimään, on sen mitoitus. Aloituspaketti on halvin ostaa, mutta takaisinmaksu aika on isommissa ja vähän kalliimmissa paketeissa lyhyempi. Eli kun tehot 3-kertaistuvat, hinta vain 2-kertaistuu:

Helenin hinnat eri paketeille. Jos teho kolmin kertaistuu 1100 Wp:stä 3300 Wp:hen - niin hinta vain kaksinkertaistuu. Jolloin isommassa paketissa on lyhyempi takaisinmaksuaika kuin pienemmässä.

Helenin hinnat eri paketeille. Jos teho kolmin kertaistuu 1100 Wp:stä 3300 Wp:hen – niin hinta vain kaksinkertaistuu. Jolloin isommassa paketissa on lyhyempi takaisinmaksuaika kuin pienemmässä.

Ja jos kerran Mäntsälän energia on niin reilu, että se ostaa ja myy samalla hintaa sähköä (toki ostaessa joutuu maksamaan sähköverot ja siirtomaksut – eli sen verran siinä häviää), niin silloin isompikin mitoitus voi olla ihan kannattavaa? Ja loppujen lopuksi Mäntsälän energian asiakkaana olisi ihan se ja sama, vaikka suuntaisi kaikki paneelit kohti etelää – jos silloin ei ollakaan kotona, niin koko tuotannon voisi myydä sähköyhtiölle. Jolloin jos sähkölaskun onnistuisi vuositasolla saamaan nollaksi tai lähelle nollaa, sitten on erittäin hyvä kysymys sen jälkeen, että tarvitseeko maalämpöä asentaa enää ollenkaan…? Ei se tosin kannattanut meidän talossa alunperinkään…

Jatkan pohdintoja. Ei tässä nyt mitään kiirettä ole, sillä yksi investoinnin takaisinmaksuaikoihin vaikuttava asia on myös kotitalousvähennys. Ja sen saa vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen, eli sinne asti on aikaa miettiä, mitä tekee…

 

Voiko 2 tonnin sähkölaskusta vielä säästää?

Arttu Wiskari pohtii laulussaan ”Sirpa”, että ”Missä voisimme vielä säästää – voiko mäyräkoiran luontoon päästää – kun lokakuussa öisin pakastaa…”

Maalämpöpohdintojen jälkeen itse puolestani jatkoin pohtimista, että voisiko meillä lämmityskuluista vielä säästää? Nyt kun on melkein 6 kk asuttu, niin ekan viiden kuukauden sähkölaskut on yht. 977,67€ per 5 kk ja näyttäisi, että koko vuoden sähkölasku asettuisi noin 2000 euron tasolle.

Talvi oli tosin lauha tällä kertaa, mutta jos jonain talvena tulisikin enempi pakkasta, niin vastaavasti polttopuitakin voidaan sitten käyttää enemmän. Lattialämmitys yösähköllä ja kotitaloussähkö kuluttaa varmaan suunnilleen tämän verran joka vuosi.

Kuukausi sitten pohdiskelin, että maalämpö – vaikka se olikin ollut talon suunnitteluvaiheessa itsestään selvyys, ei sitten oikein kannattanutkaan. Tai ainakin takaisinmaksuajasta olisi tullut pitkä. Noista ajatuksista ja laskelmista lisää tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Tämän jälkeen olen pohdiskellut, että mikä sitten kannattaisi?

Pakkohan meidän ei ole tehdä lämmitysjärjestelmille enää yhtään mitään. Ehdittiin nimittäin saada rakennuslupa 14.6.2012 eli pari viikkoa ennen kuin määräyksiä tiukennettiin. Määräykset kokonaisenergiatarkasteluista eivät siis koske meidän taloa, joten talon saa jättää suoraan sähkölämmitykseen, jos vaan siltä tuntuu, että 241m2 on järkevintä pitää suorassa sähkölämmityksessä.

Uskoisin, että maalämmön lisäksi ja ohella muitakin hyviä vaihtoehtoja suoran sähkölämmön rinnalle kuitenkin löytyy. Ehkä yleisin lisälaite suomalaisissa kodeissa on tällä hetkellä ilmalämpöpumppu? Se maksaa asennettuna noin pari tonnia, ja sen avulla voi säästää 400 euroa vuosittain? Näin ainakin tämän linkin mukaan:

Ei hullunpaa, jos todellakin "Yhdellä lämpöpumpulla voidaan saavuttaa noin 400 € vuosisäästö hieman kohteesta ja olosuhteista riippuen." Näin ainakin luvataan Vattenfallenin myyntipuheessa tässä linkissä: http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#esimerkkisaastolaskelmia

Ei hullunpaa, jos todellakin ”Yhdellä lämpöpumpulla voidaan saavuttaa noin 400 € vuosisäästö hieman kohteesta ja olosuhteista riippuen.” Näin ainakin luvataan Vattenfallenin myyntipuheessa tässä linkissä: http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#esimerkkisaastolaskelmia

Samoilla sivustoilla on myös eri merkkisten pumppujen asennuspaketit, joista kaikista saa tietysti työn osuudesta vielä kotitalousvähennyksetkin. Hinnat näyttää vaihtelevan kahden tonnin kahta puolta, kas tässä:

http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#mallit

Koska ilmalämpöpumppu on niin yleinen (eikä pelkästään kylmän tuottajana kesäisin), niin täytyyhän sen sitten olla hyvä? Jos ihmiset olisivat tässä kohdin tehneet huonoja sijoituksia, niin tokihan niistä sitten varoiteltaisiin muita. Niin kuin muuten varoitellaankin – kaikkein halvimmat ilmalämpöpumput eivät välttämättä tahdo toimia, ja niitä saa korjailla jatkuvasti. (Näin olen kuullut – mitään merkkejä nyt tässä mainitsematta.)

Vaikka oikein valitulla ilmalämpöpumpun merkillä saakin rahansa takaisin – seuraava kysymys kuitenkin on se, että siinä vaiheessa, kun ilmalämpöpumppu on maksanut itse itsensä – montako vuotta sitä sen jälkeen pystyy vielä käyttämään? Ilmalämpöpumpun elinikä ei nimittäin kovin paljon yli 10 vuoden taida olla? Ja jos siihen tulee ”isompi vika”, se kannattaa uusia. Tekniikkakin kehittyy vuosien saatossa ja koko ajan. Ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaikoja sekä säästötavoitteita on pohdittu tarkemmin tässä linkissä:

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/22/ilmalampopumppu-tassa-ajassa-saat-rahasi-takaisin/20138528/310

Itse ehdin jo olla pienen tovin ihan varma, että meillekin tulee seuraavaksi ilmalämpöpumppu. Kunnes Kafka kävi kylässä, tulin epävarmaksi – ja ehkä muutankin vielä mieleni. Tai sitten en?

Nythän meillä on siis omaa metsää, josta saadaan polttopuita, ja mikäli haluan säästöä sähkälaskuihin, niin ilmalämpöpumpun avulla (joka on sähköä käyttävä laite), taitaa kuitenkin meidän tapauksessa käydä niin, että sähkölasku vaan kasvaisi entisestään, mutta polttopuita kyllä säästyisi? Eli joutuisinkin takaisin siihen alkutilanteeseen, mistä lähdettiin joulukuussa lämmitystä säätämään, kun talo silloin lämpeni sähköllä niin hyvin, ettei takkaa tarvinnut paljon käyttää. Muuten olisi tullut liian kuuma.

Jos en laitakaan ilmalämpöpumppua, niin seuraavaksi tulee itselläni mieleen aurinkoenergia. Siinä voi valita kahdesta tekniikasta jomman kumman tai molemmat. Aurinkolämpökeräimillä on hyvä hyötysuhde, jopa 95% keräimeen saapuvasta säteilystä saadaan talteen ja lämpö voidaan hyödyntää vaikkapa vesivaraajassa. Paketin hinta ei ole paljon ilmalämpöpumppua kalliimpi, eli 2,5 tonnilla saa jo 3,75 kWh tehoisen ”aloituspaketin”, johon sisältyy jo varaajakin (jota en tarvitse, meillä on jo 500 litrainen Jäspi, johon tämä voitaisiin kytkeä kiinni):

http://tuontiliike.fi/aurinkolampo/aurinkolampojarjestelmat.html

Mutta tämäkään vaihtoehto ei ole välttämättä ongelmaton? Mitä jos kovilla kesähelteillä ylikuumenee joko varaaja tai aurinkolämpökeräin itse? Siihenkin löytyy hienoja ratkaisuja, joissa peilit käännetään pois auringosta jne:

http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=133

Näillä hienoilla ”peilin poiskääntäjäsysteemeillä” lienee myös jokin hinta, eli halvemmalla varmaan pääsee, jos peittää keskikesällä valkoisella lakanalla koko lämpökeräimen tai vaikka puolet siitä, jos tuntuu siltä, ettei ole mitään järkeä seisottaa kesähelteissä melkein 100-asteista vesivaraajaa, kun lämpöä on muutenkin liikaa…

Tai sitten pitää valita kokonaan erilainen aurinkosähkötekniikka. Voihan sitä auringonvaloa muuttaa myös suoraan sähköksikin. Tosin aika heikolla hyötysuhteella. Siinä missä auringonvalo muuttuu lämmöksi tyhjiökeräinputkissa yli 95%:n hyötysuhteella jo maaliskuussa alkaen, niin sähköä saadaan vain noin 15%:n hyötysuhteella. Eli suurin osa auringon energiasta menee hukkaan jo silloin, kun säteet saapuvat aurinkopaneelille. Tosin tähänkin on nyt ratkaisu keksitty niin, että se hukkalämpö eli 85% energiasta ei enää menekään hukkaan:

http://novafuture.fi/images/hybridi_netti.pdf

Ilman tuota hybridikennoakin (joka mielestäni on tehoonsa nähden tosi hintava?), niin on tässä aurinkosähkön vaihtoehdossakin jo talouden luvut alkaneet lähestyä järkevyyden rajoja? Nimittäin huipputeholtaan 2000W aurinkosähköjärjestelmän saa asennettuna jo noin 5000 eurolla, ja summa koostuu suunnilleen niin, että laitteiston hinta on noin 3500€ ja asennukset (joista saa kotitalousvähennystä) tekee noin 1500€. Ja tässä vaihtoehdossa ei ole huolta ”ylikuumenemisesta”, eli jos energiaa tuleekin yli oman tarpeen, sen voi ”tunkea” eli myydä valtakunnan sähköverkkoon, ja mm. Fortum maksaa siitä ihan rahaakin:

http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/sahkon-pientuotanto/pages/default.aspx

Fortum myös myy ja asentaa aurinkosähkölaitteistoja, ja heidän kauttaan hintaa sille kokeilulle tulee tämän verran:

http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/aurinkoenergiaratkaisut/aurinkopaneeli/hinta/pages/default.aspx

Fortum ei välttämättä ole kaikkein halvin laitteistojen toimittaja/asentaja, mutta huipputeholtaan 2250W paketin heidän kauttaan saa ostaa siis 6620 eurolla, sis. ALV 24%.

Yksi vahva etu aurinkosähköjärjestelmissä kuitenkin on. Niissä ei ole juurikaan kuluvia osia, joten niiden käyttöikä on pitkä – selvästi pidempi kuin ilmalämpöpumpuissa. Mutta jos on käyttöikä pitkä, niin tuntuu olevan takaisinmaksuaikakin aika pitkä – varsinkin aurinkosähkön järjestelmissä, jossa laitteisto maksaa itse itsensä takaisin 13-20 vuoden aikana (niin kuin maalämpökin):

http://www.tekniikkatalous.fi/blogit/energia/aurinkosahko+ndash+haihattelua+vai+energiaalan+revoluutio/a870829

Eli mikä oli tämän pohdinnan lopputulos? En minä tiedä. Se ilmalämpöpumppu olisi tietysti ollut hyvä vaihtoehto – ja monille varmasti onkin hyvä – mutta ei välttämättä meille, koska meillä on myös polttopuut omassa metsässä, eikä niitä tarvitse säästellä ilmalämpöpumpun avulla.

Täytyy siis jatkaa pohdintoja. Siihen asti talo lämpiää suoralla sähköllä öisin ja polttopuilla päivisin. Tai jos ei ihan joka päivä, niin 2-3 kertaa viikossa on ollut takassa tuli – poislukien maaliskuiset pakkasyöt, jolloin yösähköllä toimiva automatiikka lämmittää lattiat niin hyvin, ettei päivällä takkaa tarvita, tästä ilmiöstä jo kirjoitinkin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/16/talo-lampenee-auringolla-ja-sahkolla/

En tiedä päästettiinkö Arttu Wiskarin laulussa mäyräkoira vielä lokakuussa metsään, mutta meidän mäyris tykkää kyllä mieluummin köllötellä takan lämmössä. Kas näin.

En tiedä päästettiinkö Arttu Wiskarin laulussa mäyräkoira vielä lokakuussa metsään, mutta meidän mäyris tykkää kyllä mieluummin köllötellä takan lämmössä. Kas näin.