Rakenna ja Sisusta -messut Turku

Julkaistu 8.2.2015 , kirjoittanut Mika

Tänään oli aurinkoinen, vaikkakin tuulinen talvikeli, ja tuli lähdettyä sunnuntaiajelulle Turkuun. Olen kerran aikaisemminkin käynyt samoilla messuilla Turussa Silloin käynti oli omasta mielestäni mielenkiintoisempi, kun tuntui että rakentamisen alkaessa oli enempi katseltavaa. Tai ainakin itsestä tuntuu siltä, että tälläkin kertaa suurempi osa näytteille asettajista on sitä rakentamisen puolta. Nyt kun me ollaan jo rakentamisen suhteen loppusuoralla, niin näytteille asettajat olivat edelleenkin pitkälti niitä samoja, mutta nyt keskityin enemmän sisustukseen.

Tällä kertaa parasta antia messuilla oli mm. sisustussuunnittelija Milla Alftanin luento ”Sisustamisen abc”:

Milla Alftanin luennolla ”Sisustamisen abc”.

Sinänsä melko pienilläkin tekijöillä voi sisustuksessa olla iso vaikutus. Millä Alftan kävi läpi mm. erilaisia tapoja asetella verhoja, ja niiden vaikutusta kokonaisuuteen. Tai missä tilanteissa verhoja ei kannata lainkaan laittaa. Samoin kuultiin asiaa väreistä, mitkä värit toimivat missäkin tilassa, ja miten valaistus kannattaa suunnitella – sitähän kautta ne värit sitten ilmenevät. Luennon aikana katseltiin kuvia mm. Jyväskylän asuntomessuilta, jossa Milla Alftan oli sisustanut Äijänrannan tornitalossa mm. ”Drama Queen” ja ”Äijä” -huoneistot. Milla Alftan on myös ”Suomen kaunein koti” -ohjelmasta tuttu.

Seuraavassa satunnaisia poimintoja joiltakin ständeiltä:

Polttopuu teline riittävän korkealla seinässä (saa helposti harjattua ja/tai imuroitua roskat alta pois).

Tässä IKEA:n ständiä – joka oli yllättävää kyllä mielestäni tällä kertaa kaikkein mielenkiintoisin.

Kukat voi asetella IKEA:n menetelmällä näinkin – yhden valkoisen ”kulhon” hinta muistaakseni 12,99€. Sopii ehkä keittiöön, tai sitten kesällä parvekkeelle näkösuojaksi? Oikein tuulisessa paikassa saattavat kyllä heilua aika lailla (tuli vaan tämän päivän säästä mieleen…).

Kiinnitysmekanismi lähempää.

Iittalan ständillä.

Edelleen Iittalaa.

Hämeen Laaturemontti Oy:n innovaatio rännien puhdistamiseen. Noin 4,5 metriä pitkä teleskooppivarsi, jonka alapäähän tulee vesiletku, ja jonka yläpäässä on tällainen suutin. Voi huuhdella rännit maasta käsin veden paineella. Hinta 90 euroa.

Ihan hyvä innovaatio tämäkin – www.nettiraksa.com -sivuilta voi hakea oman alueensa urakoitsijat eri toimialueittain. Tosin sivusto taitaa olla aika uusi, koska oman kokeiluni perusteella osumia ei vielä tullut kovin paljon, eli useimmat yritykset ja urakoitsijat eivät ilmeisesti ole vielä tätä sivua löytäneet. Mutta jos löytävät – uskon että on toimiva systeemi, jolla palvelun tuottajat ja tarvitsijat saadaan kohtaamaan.

Helppohoitoisia välitilalevyjä keittiöön. Ja varsin pirteitä värivaihtoehtoja näytti olevan. Lika lähtee ihan vaikka sormen päällä pyyhkimällä, jotain muovin tapaiselta liukkaalta pinnalta tuntuvaa siis.

Puut voi liimailla levyyn vaikka näinkin. Kuva messuhallin ruokalasta.

Puut voi liimailla levyyn vaikka näinkin. Kuva messuhallin ruokasalista.

Sama lähikuvassa. Yksi puu lienee irronnut ja pelkkä aukko jäljellä.

Sama sivulta.

Takorautaiset numerot käsityönä 20 euroa kpl.

Lisää takorautatuotteita: paistin pannun alla jalallinen ritilä, jossa jalat taittuvat sisään, niin että sen voi laittaa esim. leivinuuniin, tai sitten jos jalat on auki – voi grillata takan hiilloksilla vaikka makkaraa.

Follow my blog with Bloglovin

Eikö keisarilla olekaan vaatteita? Asiaa maalämmöstä

Julkaistu 7.2.2015 , kirjoittanut Mika

Otsikkoni tulee Hans Christian Andersenin sadusta, jossa keisari palkkaa vaatturin räätälöimään itselleen uudet vaatteet. Tarina menee näin:

”Keisari tilaa itselleen uudet vaatteet, mutta vaatturi päättää huijata keisaria ja pyytää materiaalikustannuksiin ja palkkioksi paljon rahaa. Vaatturi ei tee ollenkaan vaatteita ja väittää keisarille vaatteiden näkyvän vain älymystölle. Tyhmät ja virkaansa pätemättömät eivät näkisi vaatteita ollenkaan. Näin ollen keisari ajattelee tämän olevan tosi hyvä juttu, kun hän saisi heti tietää, ketkä eivät olisi kykeneviä tehtäväänsä. Keisari ei itsekään näe vaatteita, mutta päättää olla puhumatta asiasta, koska pelkää muiden toteavan hänet kyvyttömäksi tehtäväänsä. Lopulta keisari sovittaa peilin edessä vaatteitaan ja hienoa laahusta. Laahuksen kantajatkin ovat tarttuvinaan kankaaseen, mitä he eivät oikeasti löydä. Kaikki kuitenkin ihailevat kovaan ääneen kauniita kankaita ja niiden kuvioita. Sitten joukko lähtee kulkueeseen kaupungin keskustaan, missä ihailu jatkuu kunnes pieni lapsi huutaa, ettei keisarilla ole ollenkaan vaatteita…”

Nykyisin on tapana ajatella, että jos on vähänkin suurempi talo, niin maalämpö kannattaa aina laittaa uusiinkin taloihin. Seuraavassa esitän laskelman, jonka lopputuloksen pohjalta rohkenisin olla eri mieltä, jos asiaa tarkastelee pelkästään euromääriä ja investoinnin kannattavuutta arvioimalla. Toki maalämpöön ja kaikkiin muihinkin lämmitysmuotoihin liittyy myös paljon ei-euromääräisiä juttuja, jolloin jokainen tietysti valitsee omien mieltymystensä mukaisesti, tässä blogissa vähän plus/miinus -listoja eri lämmitysmuotoihin liittyen myös muuten kuin pelkästään euromääräisesti tarkasteltuna:

http://sydanpuutajafoljareita.blogspot.fi/2015/01/lampoa-taloon.html

Miksi maalämpö sitten on niin hirveän suosittu, jos se ei oikeasti olisi taloudellisesti järkevää? Ympäristön näkövinkkelistä se toki on järkevää, sitä ei voi kiistää.

Maalämmön myyjillä on usein tapana tehdä kannattavuuslaskelmia, joilla ostaja saadaan vakuuttuneeksi investoinnin järkevyydestä. Maalämmön myyjät osaavat kovilla energian hintojen nousukertoimilla laatia laskelmat, joilla jo pelkästään energian yksikköhintojen nousuun perustuen lasketaan investoinnille hyvinkin lyhyet takaisinmaksuajat.

No mitenkäs tässä nyt sitten kävikään? Oikeasti kukaan ei voi tietää energian hintoja pitkälle tulevaisuuteen, koska ennustaminen – erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on loppupeleissä tosi vaikeaa. Sähkön hinnat ja raakaöljyn hinta sahaavat edestakaisin ihan miten sattuu niin kuin pörssikurssit. Menneisyyden perusteella ei voi aina ennustaa tulevaisuutta, ja myös seuraavan lauantain lottonumerot tiedetään varmuudella vasta sitten, kun ne on nähty.

Heinäkuussa 2008 raakaöljyn hinta kävi korkeimmillaan 147,50 dollarissa tynnyriltä. Tällä hetkellä tynnyrillisen samaa öljyä saa ostaa 45 dollarilla, eli indeksikorjattuna ihan samalla rahalla mitä 1970-luvun alussa eli 45 vuotta sitten:

http://www.macrotrends.net/1369/crude-oil-price-history-chart

Tämän päiväinen öljyn hinta, samoin kuin heinäkuun 2008 hintapiikki ovat tietysti hetkellisiä ilmiöitä, mutta aika fakiiri pitää olla, jos nyt tuota öljyn hinnan kehitystä kuvaavaa käppyrää haluaisi piirtää vaikka 10 vuotta tästä eteenpäin? Sähkön hintaankin on luvattu lähivuosille pudotusta, mutta aika näyttää miten käy – tämä on ihan niin kuin lottonumerot, eli varmuudella tuleva kehitys tiedetään vasta sitten, kun se on nähty.

Tällä kertaa en pyri osoittamaan, etteikö maalämpö noin yleensä ottaen olisi kannattava ja hyvä sijoitus. Sellaisen väitteen esittämiselle minulla ei ole vielä riittävästi dataa (mutta kohta voi olla, nyt on vasta 4kk asuttu uudessa talossa). Haluan kuitenkin omilla laskelmillani herättää keskustelua, että kannattaako maalämpö myös uusissa taloissa, jotka jo nykyajan rakennusmääräyksistä johtuen muutenkin kuluttavat hyvin vähän energiaa?

On varmasti totta se, että maalämmöllä saadaan vuosittainen sähkönkulutus hyvin alhaiselle tasolle, eli isokin talo pärjää noin 10-11.000 kWh sähkömäärällä koko vuoden. Mutta onko tässä nyt kuitenkin käynyt monessa tapauksessa niin, että onkin saatu säästöä kustannuksista välittämättä? Jolloin investoinnin todellinen takaisinmaksuaika voi olla hyvinkin pitkä. Sillä ei ne samat talot olisi ehkä sittenkään ilman maalämpöä kuluttaneet ihan niin paljoa, mitä maalämpöpumpun myyjä on omissa laskelmissaan väittänyt.

Laskelmat voivat heittää häränpyllyä ainakin kolmesta eri syystä.

Ensinnäkin laskelmat pohjautuvat viimeisen 20 tai 30 vuoden säätilastoihin. Nimenomaan näin ei pitäisi laskea, koska mennyt aika ei koskaan enää palaa. Sen sijaan pitäisi katsoa 30 vuotta tulevaisuuteen. Nyt menossa oleva lauha talvi 2015 ei todennäköisesti ole lajissaan viimeinen.

Toinen asia missä laskelmat menee helposti metsään, on energian hintojen nousun arviointi. Menneisyyteen katsomalla nousu on toki ollut kovaa – varsinkin kaukolämmön osalta, mutta tulevaisuuden suhteen emme silti varmuudella tiedä mitään 100% varmasti. Tässä muuten linkki kaukolämmön hintoihin – hinnat ja hintojen muutokset voivat vaihdella kaupungista riippuen ihan miten sattuu (kaukolämmössä on aina poliittinen riski – jos ei kehdata nostaa kunnallisveroäyriä, nostetaan sitten kaukolämmön hintaa – kaupungin kassaan on rahaa kuitenkin jostain aina saatava):

http://koti.ts.fi/asuminen/turku-energia-korotti-eniten-kaukolammon-energiamaksua/

Ja vielä kolmaskin virhe voi sattua, kun lasketaan ja arvioidaan talon energian kulutuksen kokonaistarpeita rakenteiden perusteella laskennallisesti. Jos oletetaan, että tehdään 2 samanlaista taloa, ja toisessa niistä rakentaja tekee talon itse itselleen (tai on ainakin valvomassa ja hommassa mukana), ja tekee villoitukset hyvinkin huolellisesti. Toisessa taas sama määrä villaa läiskitään seiniin urakkapalkalla ja käytännössä ihan melkein miten sattuu. Villojen väliin tulevan muovin teippauskin voi mennä urakkapalkalla ihan miten sattuu. Uskoisin, että näiden kahden identtisen talon välillä on eroja energian kulutuksen suhteen. Tämä pitäisi myös maalämpöpumpun mitoitusta arvioitaessa huomioida, mutta eihän sitä voi mitenkään tietää, kun talossa ei ole asuttu, ja todellista dataa ei ole.

Haluaisinkin nyt herättää ajatuksia siitä, että jos uudet talot nykyisten energiamääräysten aikana kuluttavat muutenkin aika vähän energiaa, niin kuinka paljon neliöitä tai kuinka paljon energian säästöä pitäisi saada syntymään, jotta matemaattisesta tulokulmasta maalämpöä voitaisiin pitää kannattavana sijoituksena uuteen pientaloon? Tai kuinka paljon sitä energian säästöä uusissa taloissa loppupeleissä sitten tulee ihan käytännössä… Meillähän tässä on nyt itselläkin parasta aikaa vähän niin kuin kokeilu päällä. Tosin alun perin ei pitänyt kokeilla mitään. Lykkäsin maalämmön asentamista vain pelkästään siitä syystä, että tarkoitukeni oli hyödyntää kotitalousvähennykset asumisaikana. Mutta nyt yllätyin siitä, että sähköä on kulunut niin vähän.

Nyt tähän mennessä asumista meillä on siis takanapäin 4kk (lokakuun alku -> tammikuun loppu). Sähköä on mittausten perusteella kulunut tällä aikajaksolla yhteensä 7004 kWh ja polttopuita arvioni mukaan noin 5 kuutiota, joka vastaa energia-arvoltaan noin 5000 kWh (rakentamisesta jäänyttä kuusipuuta laudan pätkinä). Näistä tulee yhteensä 12.000 kWh neljälle kuukaudelle.

Tammikuussa 2015 sähköä meni 1648 kWh ja kelien jatkuessa samanlaisena helmikuun lasku ei tästä oleellisesti poikkea. Eli 5 kylmän kuun sähkölaskuksi tulee noin 8500 kWh, josta voin arvioida kokovuoden olevan 20400 kWh, jos sähkönkulutus jatkuu eteenpäin ihan samana. Ja tähän päälle polttopuista saatu 5000 kWh, niin koko vuoden kulutus ja sähkön tarve tässä talossa menee tasolle 25000 kWh, jos takkoja ja polttopuita ei olisi lainkaan käytetty.

Miten tilanne olisi toisin, jos meillä olisi ollut maalämpöpumppu jo alusta alkaen? Ehkäpä tässä toisessa blogissa voisi olla meille sopiva verrokkitalo:

http://heimerakennetaan.blogspot.fi/

Minulle ei ihan täysin selvinnyt, mikä on ”Hei me rakennetaan” -blogissa olevan talon tarkka kokonaispinta-ala (siis se on 198m2 + kellari), ja meillä pinta-ala on kellari mukaan luettuna 241m2. Heidän talonsa ominaiskulutus on 54 kWh/m2/vuosi, ja minulla on mutu-tuntuma, että meillä se olisi suurempi – joten vaikka tekisin mitä, en voi saa omaa sähkölaskua edes maalämpöpumpulla pienemmäksi, mitä se on tuolla toisen blogin talossa, eli tasolle 11000 kwh/vuosi voisin minäkin ehkä jotenkin päästä, mutta en yhtään sen alle.

Silloin kannattavuuslaskelmat menee meidän talon osalta näin:

Lähtötilanteena meillä 25000 kWh vuosikulutus (rakennusluvan liitteenä olleissa energiaselvityksissä laskennallinen kulutus oli meillä 29187 kWh/vuosi, mutta lauhasta talvesta tai huolellisesta villoituksesta johtuen tähän lukuun ei ehkä ihan nyt päästä).

Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 6,55 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 9,25c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 7,495 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1049,30 euroa per vuosi. Miten suuri investointi tällä säästöllä pitäisi kuolettaa? Otetaan ihan konkreettinen luku, eli meidän taloon kysytty, ja saatu maalämpötarjous (se paras tarjous) laskennan pohjaksi: (EDIT 16.2.2015 – tässä kappaleessa ollutta laskentavirhettä on korjattu – katso artikkelin alareuna)

MAALÄMPÖPUMPPU Vaillant geoTHERM VWS 101/2 10,4 kW
Sisältää 6kW sähkövastukset (en tarvitse, nämä minulla jo on)

LÄMPÖKAIVO / LÄMMÖNKERUUPUTKET
PORAKAIVO 200m
– Energiareiän kallioon ja kolme metriä teräsputkitusta, jota tarvitaan porauksen alussa, lisämetrit 65€/m
– Maapiiriputkipari energiareikään upotettuna ja maalämpönesteellä täytettynä (altia naturet)
– Energiahatun energiareiän päähän
– Vaakaputkipari eristettynä, maahan kaivettuna ja sisälle vietynä 5 metriä, lisämetrit 50€/m
– Muovikaivo maalämpöreiän suojaksi
– Porausjätteen keräys ja poisvienti
– 25 litran kannun maalämpönestettä vaakaputkiston täyttöön (altia naturet)
– Jos porauspakettiin tarvitaan muutoksia, veloitamme niistä porausehtojen mukaisesti, muut lisätyöt 60€/h
– Työmaalla tulee olla vesipiste ja sähköliitäntä. Niiden tuomisesta työmaalle sovitaan ja laskutetaan erikseen.

MAALÄMPÖPUMPUN ASENNUS
Työt, asennus käyttövalmiiksi:
Maalämpöpumpun paikoilleen kanto
Maalämpöpumpun kytkennän maalämmön keruupiiriin
Maalämpöpumpun kytkennän lämmitysverkkoon
Maalämpöpumpun ja varaajan käyttövesikytkennän
Maalämpöpumpun sähkökytkennän
Maalämpöpumpun käyttöönoton ja käyttöopastuksen

Tarvikkeet:
Paisunta-astia, varoventtiili, painemittari, täyttöventtiili, täyttöryhmä, putket , sähkötarvikeet, liittimet ja muut putkitarvikkeet
Tarjous sisältää 3m maapiirin putkitusta sisätiloissa, ylimenevistä metreistä veloitamme 75€/m
TARJOUKSEN HINTA YHTEENSÄ SIS. ALV 23% 17.550,00 €

Tarjous sisältää kotitalousvähennyskelpoista poraus ja asennustöiden osuutta 8450,00€
Tarjous sisältää laitteiden ja tarvikkeiden osuutta 9100,00€

Tämä tarjous on saatu 7.1.2013 ja tässä kohtaa voisi ajatella myös niin, että jos silloin olisi vaan pitänyt tilata koko paketti, kun sen näin halvalla olisi saanut? Tosin silloin olisi jäänyt tuo 8450 euron kotitalousvähennys kokonaan pois, koska rakentamisaikana (joka jatkuu yhä vieläkin), ei voi kotitalousvähennystä käyttää. Tai voihan sitä aina kokeilla käyttää, mutta jos tulee pistokoe, ja jää veropilpistä kiinni, sitten tuo mahdollisesti saatu verotushyöty poistuu, ja voi tulla vielä sanktiot päälle…

Mutta siis kotitalousvähennys huomioiden tämän paketin hinta olisi 2 vuotta sitten ollut 17550-8450=9100 euroa. Yhdelle vuodelle ei tietystikään mahdu kotitalousvähennyksiä enempää kuin 4500€ per verovuosi, mutta hankkeen voi ajoittaa vuoden vaihteeseen niin, että porareikä joulukuussa, pumpun asennukset tammikuussa, ja silloin kahdelle verovuodelle voi laittaa max. 9000 euroa, kuittien päivämäärän mukaisesti.

Unohdetaan nyt tuo kotitalousvähennys kuitenkin hetkeksi, koska se menetelmä ei ole käsittääksni uudistaloissa ollut kovin yleisesti käytössä (että maalämmön asennusta lykättäisiin parin vuoden päähän sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty). Ja täytyy investointien kannattavuuslaskelmissa luonnollisesti olla jotain muutakin pohjaa, kuin yhteiskunnan verovähennykset – pelkillä verovähennyksillä me ei saada Suomea nousuun, koska kansakunta ei pelkillä verovähennyksillä ja tulonsiirroilla voi elää (muuta kuin velaksi).

Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1049,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 16,7 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton, jos ei huomioi lainkaan inflaatiota, eikä sitä, että tulevaisuuden raha tai saatu säästö jossain 16 vuoden päässä ei ole ollenkaan saman arvoista rahaa kuin tämän päivän raha. Sama juttu, jos katsottaisiin 16 vuotta menneisyyteen: silloinkin oli meillä ihan eri hintatasot, palkkatasot ja rahan arvo ihan eri kuin nyt. Mutta ei hullumpi lopputulos kuitenkaan. Kyllä noin 6%:n tuotto nykypäivänä on ihan hyvä.

Itse en kuitenkaan tällaiseen tuottoon nyt pääse, kun meidän talossa on takka ja sitä myös käytetään. Nyt siis oma tilanteeni on se, että sähköä on tähän mennessä käytetty 4 kuukauden aikana vain 7004 kWh, ja sähköä ei missään nimessä tule kulumaan vuositasolla lähellekään 25000 kWh; polttopuun käytöstä johtuen.

Sen sijaan 7004 kWh:n pohjalta voidaan laskea, että tällä menolla meidän sähkönkulutus tulee olemaan vuositasolla noin 15000 kWh. Ja tästä luvusta maalämpöpumppu ei mitenkään voisi ottaa pois edellisen laskuesimerkin pohjana ollutta 14000 kWh (jolloin vuosikulutukseksi jäisi enää 1000 kWh, ja se ei riitä koko vuoden kotitaloussähköön = elektroniikka, pyykinpesu, ruuanlaitto, IV-laitteet ja muu pohjakuorma).

Sen sijaan lopputuloksena olisi edelleenkin se sama noin 11000 kWh -tason vuosikulutus, jolloin sähkön säästöksi jää vuositasolla meidän talon tapauksessa enää 15000 – 11000 = 4000 kWh, ja sen kun muuttaa euroiksi nykyisellä sähkön hinnalla, niin säästöä saisi vuodessa enää 299,80 euroa. Ja tällä säästöllä kun lähtee laskemaan, että kauanko kestää kuolettaa 17550 euron investointi maalämpöön, niin takaisinmaksuajaksi tulee huimat 58,5 vuotta.

Ja tämä se meidän tilanne nyt on. Eli 58,5 vuoden aikana maalämpölaitteisto olisi ajettu loppuun jo moneen kertaan (kalliossa oleva 5000 euron arvoinen porareikä lienee kylläkin ikuinen), mutta ei näistä laskelmista nyt saa maalämpöä kannattamaan millään lailla?

Laskinko jossain kohdassa jotain väärin?

Maalämmössä on toki vielä sekin hyvä puoli, että sen avulla saa kesäisin maakylmää käytännössä ihan ilmaiseksi (sen kun antaa kiertovesipumpun vaan pyöriä konvektorille, konvektori meillä jo on esiasennettuna porrasaukon seinälle). Mutta jos myydään konvektori pois, ja ostetaan tilalle ilmalämpöpumppu, niin se tekee kesällä saman viilennyksen, eikä sähkölasku siltä osin ole montaakaan kymppiä. Lisäksi ilmalämpöpumppu tienaa itse ne rahat keväällä ja syksyllä, kun sekin osallistuu silloin talon lämmitykseen. Talven kovissa pakkasissa ilmalämpöpumpusta ei ole mitään hyötyä. Jos sellaisia kovia pakkasia joskus vielä tulee.

Maalämpöpumppu sen sijaan ottaa lämpöä kalliosta kovallakin pakkasella. Tai ainakaan ei ole mitään teknistä estettä sille, että miksi ei ottaisi. Mutta tässä tuleekin sitten toinen kummallisuus vastaan, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kovilla pakkasilla maalämpöpumppukaan ei tuota sitä mitä se tekniikkansa puolesta voisi tuottaa. Nimittäin maalämmön teholaskennassa sen tuottamat tehot rajoitetaan aina noin 85%:iin, jotta komppura kävisi pidempään aina kerralla, koska pätkittäinen käynti lyhentää kompuran käyttöikää.

Joten kovilla pakkasilla edes maalämpöpumppukaan ei saa lämpöä riittävästi maasta, jolloin taas joudutaan kylminä päivinä lämmittämään loppuosa suoralla sähköllä. Tämä muuten on yhteiskunnalle iso ongelma. Kylminä päivinä ja vain silloin tulee isot huiput sähkönkulutuksessa. Ne pitää paikata nopeasti käynnistyvillä hiilivoimaloilla. Ja se saastuttaa ympäristöä, ja vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutokseen.

Tämän pohdinnan lopussa ympyrä sulkeutuu, eli on pakko kysyä jo alussa ollut kysymys, että eikös keisarilla olekaan lainkaan vaatteita? Jos olisin minäkin sen maalämpöpumpun jo rakennusvaiheessa asentanut, niin olisiko siitä minulle ollut aidosti jotain hyötyä, vai hämmästelisinkö minäkin nyt pieniä sähkölaskuja ja siinä luulossa, että se olisikin maalämpöpumpun ansiota?

Jäikö seinälle jo rakennusvaiheessa asennettu puhallinkonvektori muistuttamaan siitä, että taloon piti tulla maalämpö, ja sen jatkeeksi konvektorin kautta maaviileä? No ehkä se maalämpö joskus vielä tuleekin, onhan Suomessa kuitenkin kotitalousvähennys, ja sen jälkeen investoinnin hankintakuluksi jää enää noin 10 tonnia. Sen verran kannattaa joskus investoida vaikka talon myyntiarvon ja myyntiajan perusteella, vaikka siinäkään tilanteessa mikään muu matematiikka ei toimi (eli 58 vuoden takaisinmaksuaika puolittuisi 29 vuoteen, mikä sekään ei kannata).

EDIT 7.2.2015 klo 20:50

Teen vielä yhden laskelman – eli paljonko vuosittainen sähkönkulutus tarvitsisi olla, että meidän talossa maalämpöinvestointia voitaisiin pitää hyvänä investointina ja sitä voisi perustella takaisinmaksuajalla? Mikä olisi tarpeeksi lyhyt takaisinmaksuaika? Itse sanoisin, että 7-8 vuotta on aika hyvä – ja 10 vuottakin on vielä ihan OK. Mutta jos takaisinmaksuaika menee pitkälti päälle 10 vuotta, niin rahan arvo, mahdolliset korjaustarpeet yms. yllätykselliset seikat voivat tehdä investoinnin kannattavuuden epävarmaksi. Tältä pohjalta voidaan vaikkapa 10v takaisinmaksuaikaa lähtökohtana käyttäen laskea seuraavasti:

Maalämpöpaketin hinta = 17.550€ ja takaisinmaksu aika 10v
Vuosittainen sähkön säästö euroina oltava = 1755€
Tätä vastaava sähkön säästö = 1755€ / 0,07495€/kWh = 23415 kWh.

Jos lopputuloksena on sähkönkulutus 11000 kWh maalämmön kanssa, pitää lähtötason olla 23415 kWh suurempi, eli 11000 kWh + 23415 kWh = 34415 kWh vuosittain.

Eli kaikki talot – neliömäärin katsomatta – jos ne kuluttavat vähintään 34415 kWh vuosittain, ja jos niissä on vesikiertoinen lämmitys, niin vesi kannattaa lämmittää maalämmöllä, ja takaisinmaksuajaksi tulee tällöin tasan 10 vuotta. Tässä laskelmassa oletetaan, että ensimmäisen 10 vuoden aikana ei olisi mitään remonttitarpeita, tai sähkön lisäksi mitään muitakaan lisäkustannuksia. Lisäksi oletuksena on, että takkaa ei käytetä yhtään – koska jokainen takan käyttökerta nakertaa pois säästöpotentiaalia maalämpöpumpulta, eli mitä pienempi sähkölasku jää puiden polttamisen jälkeen, sen vähemmän maalämpöpumpulle jää säästettävää – ja silloin investoinnin kannattavuus heikkenee.

Me ei omassa talossa varmaan päästä millään tuohon 34415 kWh:n vuosikulutustasolle. Se tarkoittaisi meillä 142 W/m2 per vuosi (34415 kWh/241m2=142W/m2), ja normaali pientalo saa käyttää vain 120 W/m2.

(Matalaenergiatalo käyttäisi 60 W/m2, passiivitalo 20 W/m2 Etelä-Suomessa ja 30 W/m2 Pohjois-Suomessa).

Joten joudunko vetämään tästä sellaisen johtopäätöksen, että maalämpö ei meillä kannata, vaikka talo on aika iso, ja lähtökohtaisesti olen luullut, että se kannattaa? Tai kannattaa se silloin, jos takkoja ei käytetä lainkaan, ja jos on sitä mieltä, että takaisinmaksuajaksi tuleva 16 vuotta on ihan ok.

EDIT 9.2.2015

Vilkkaan keskustelun pohjalta ongelmaan on löytynyt ainakin osittainen ratkaisu – ja maalämpö saattaa sittenkin olla ihan viisas ja kannattava ratkaisu – jos tarkastelujakso vaan otetaan riittävän pitkäksi, vaikka koko talon elinkaaren pituiseksi, siis sadaksi vuodeksi.

Voi hyvinkin olla niin, että meidän talon tapauksessa ja nyt todetuilla energian vuosikulutuksilla maalämmön takaisimaksuaika on tulevaisuuden säätiloista riippuen todennäköisesti jotain 15-20 vuotta. Mutta sen jälkeen, kun maalämpöinvestointi on yhden kerran maksanut itse itsensä takaisin, sen jälkeen raskas alkuinvestointi ei enää paina laskelmissa, ja siitä eteenpäin maalämpö on hinnaltaan jo varsin kilpailukykyinen lämmitysmuoto. Eli tulevat sukupolvet saavat tämän lämmitysmuodon pääasiallisen hyödyn.

Sadan vuoden aika jänteelle on aika vaikea laskea tarkemmin säätiloja, energian hintoja tai mitään muutakaan, koska ei niitä tarkasti tiedä vielä kukaan – eli tämä asia jää jossain määrin ns. ”mutu-tuntuman” varaan.

Yhden vasta-argumentin uskaltaisin vielä tähänkin kohtaan esittää. Omasta mielestäni ei ole välttämättä järkevää sijoittaa rahojaan sellaiseen vaihtoehtoon, jossa alkuinvestoinnin takaisinmaksuaika on selvästi yli 10 vuotta, koska parempiakin vaihtoehtoja on nyt jo tarjolla. Nyt hetikin voi ostaa parilla tonnilla esim. ilmalämpöpumpun, joka maksaa melkoisella varmuudella itse itsensä takaisin ennen kuin se on ajettu loppuun. Tällöin hyödyn saa itse itselleen (eikä pelkästään omille lapsilleen tai lapsenlapsilleen). Maalämmön hinnalla saa 10 kpl ilmalämpöpumppuja paikalleen asennettuna, ja jos ne kestävät kukin yli 10 vuotta, niitä ei kaikkia talon elinaikana ensimmäisen 100 vuoden aikana edes tarvita. Eli rahaa jää säästöön, kun tarvitaan maalämpöä pienemmät pääomat ja lisäksi ei tule korkokuluja.

EDIT 16.2.2015

Nyt on sattunut sillä tavalla, että ihan näin halpaa sähköä ei taida saada ostettua mistään (?), ja näissä sähkönhinta + sähkön siirtohinta + sähköverot -laskentakaavoissa olikin sattunut omassa Excelissäni pieni virhe, eli korjataanpas laskelmia, kas näin:

Nyt tuolla ylhäällä lukee:
”Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 6,55 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 9,25c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 7,495 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1049,30 euroa per vuosi.”

Oikeasti pitäisi lukea:
”Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 9,35 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 12,05c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 10,295 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1441,30 euroa per vuosi.”

Samoin toinen kohta vaatii korjausta:

Nyt tuolla ylhäällä lukee:
”Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1049,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 16,7 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton…”

Oikeasti pitäisi lukea:
”Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1441,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 12,17 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton…”

Siis tuo 6%:n tuotto oli excel-virheestäkin huolimatta ihan oikein laskettu (virhe ilmeni vain vuosisäästön ja takaisinmaksuajan lopputuloksissa, sekä sähkön kokonaishinnassa).

Lopputulos ei myöskään oleellisesti muutu – oli takaisinmaksuaika sitten luokkaa 16 vuotta tai 12 vuotta, niin lopputulos on silti se, että näillä laskelmilla aika heikosti tämä kannattaa…

Jätetään vielä päätelmissä sen verran ovea raolleen, että mitä jos löytyisi vielä joku muukin virhe? Jokainen voi tietysti oman talonsa vuosikulutuksella ja omalla sähkön yksikköhinnalla tehdä omat tarkistuslaskennat.

”Janne” olisi tänään täyttänyt 211v

Julkaistu 5.2.2015 , kirjoittanut Mika

Hyvää Runebergin päivää! Näissä vinotangoissa on muuten monta hyvää ominaisuutta. Lippu asettuu kauniisti myös tyynellä ilmalla (nyt 5.2.2015 on pakkasta kolme astetta, itätuuli 1m/s eli ihan peilityyntä on). Näkyvyys on hyvä (suora tanko olisi pitänyt laittaa keskelle pihaa kahden ison talon väliin), ja jos lipun unohtaisi kokonaan laittaa, niin missään ei näy tyhjää tankoa törröttämässä, jos liputuspäivä olisi unohtunut. Ja jossain vaiheessa varmaan unohtuukin, tämä oli itselläni nyt toinen kerta itsenäisyyspäivän jälkeen, kun sai vetää lipun salkoon, ja vielä muistin – mutta jossain vaiheessa varmaan muisti pettää tai kiire yllättää aamulla.

Jos Johan Runeberg eli lempinimeltään ”Janne” vielä eläisi, hän täyttäisi tänään 211 vuotta. Tai ihan täyttä varmuutta ei ole siitä, että syntyikö Janne helmikuun 5. vai 7. päivä – mutta helmikuussa kuitenkin. Lapsuus ei ihan muutenkaan lähtenyt kovin vauhdikkaasti käyntiin, sillä Runoilija sairasti lapsuudessaan risataudin (en tiedä mikä se on, mutta luin Wikipediasta), joka johti rauhasturpoamiin. Runebergin fyysinen kehitys hidastui sairauden johdosta niin, että hän oppi kävelemään vasta kolmen tai neljän vuoden ikäisenä. Jannen isä oli merimies, joka näki poikansa vasta ensimmäisen kerran, kun poika oli 3-vuotias (lähde Wikipedia).

Meillä oli ensimmäisen kerran liput salossa, silloin kun viimeksi laulettiin maamme laulu, eli 6.12.2014. Tästä pääseekin aika hyvällä aasinsillalla siirtymään Johan Ludvik Runebergiin, joka on kyseisen laulun sanoittaja. Runeberg kirjoitti myös Vänrikki Stoolin tarinat.

Jos haluaa poiketa Runebergien kotitalossa, niin Porvoosta sellainen löytyy, Aleksanterinkadun ja Runeberginkadun kulmasta. Talossa toimii nykyisin(kin) museo ja se näyttää tältä:

Kuvakaappaus Googlen katukamerasta. Kuvassa Runebergien kotitalo Porvoossa, silloisen Kirkkokadun (nykyisen Runeberginkadun) ja Aleksanterinkadun kulmassa. Talo on Suomen ensimmäinen kotimuseo, joka avasi ovensa yleisölle jo vuonna 1882.

Ja tässä tänään eräs toinen blogi on ollut kylässä Runebergeillä:

http://lukupino.blogspot.fi/2015/02/runebergeilla-kylassa.html

Tarina kertoo myös, että Johanilla oli ollut joskus makean nälkä, joten hän pyysi vaimoltaan jotain makeaa, mutta tällä ei ollut mitään makeata. Fredrika päättikin tehdä leivonnaisen niistä aineksista, mitä hänellä oli (lähde Wikipedia). Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, joka löytyy myös mm. täältä:

http://www.keittotaito.com/runebergin_tortut.html

Tässä tortut Primulan ja Fazerin leipomina (itse tykkäsin enempi Primulan versiosta, nyt kun olen puolikkaan kumpaistakin maistanut):

Vielä jos halutaan sivistää itseämme, niin kuinka mahtaisi kääntyä sana ”Runeberg” suomennettuna? Olisikohan se ”Riimuvuori”? Riimukirjaimet olivat siis muinaisten germaanien käyttämiä kirjoituksia. ”Berg” on joka tapauksessa vuori tai kallio, mutta ”Rune” oli vähän hankalampi. Netistä löytää kuitenkin tänä päivänä kaiken:

”Både Rune och dess feminina form Runa är bildat av ordet runa ”bokstav” , ”hemlig visdom”. Runor är en sorts skrivtecken som ibland förknippas med magi. Namnet betyder överhet eller maktbärare. Namnet var mycket vanligt på 1920- och 1930-talen. Äldsta belägget i Sverige är från år 1865. Den 31 december 2007 fanns det totalt 36 990 personer i Sverige med namnet Rune, varav 12 618 med det som tilltalsnamn…”

http://svenskanamn.alltforforaldrar.se/visa/Rune

Riimuvuori -nimisiä henkilöitä elää Suomessa väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan alle 5 kappaletta, eli nimeä ei hirveän montaa ole ainakaan suoraan suomen kielelle käännetty.

Viralliset radonin mittaustulokset

Julkaistu 4.2.2015 , kirjoittanut Mika

Tänään tuli ihan mukavaa ja mielenkiintoista postia!

Ensimmäisessä kirjeessä oli viralliset radonin mittaustulokset Ruotsissa tehdyn analyysin pohjalta. Meillä oli siis kaksi mittauskiekkoa vähän reilut 2 kuukautta samaan aikaan kun oli myös radonin tuntikohtaisia arvoja mittaava tietokone, josta jo kerroin tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/19/radonmittauksen-tulos-yllatti-taas/

Aivan ensimmäinen radonmittaus meillä tehtiin jo rakennusaikana ns. ”pikamittarilla”, joka kertoo mittaustuloksen jo 48 tunnin päästä. Sillä kertaa tehdystä mittauksesta ja myös sillä kertaa saadussa aika yllättävän suuresta tuloksesta kerroin tässä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/04/06/ja-voittaja-on/

Minusta oli erittäin järkevää tehdä mittaus jo rakentamisen aikana. Jos mittari olisi näyttänyt aivan hirvittäviä lukemia – sitten asialle olisi vielä helposti voitu tehdä jotain. Eli olisi pitänyt etsiä ja paremmin tukkia ne rakoset, joista radonin pääsee sisätiloihin. Pikamittauksen kustannus, noin 50 euroa ei ole oikein mitään verrattuna siihen, että jos mittaus tehdäänkin vasta joskus paljon myöhemmin, ja vasta sitten havaitaan, että yli meni sallituista arvoista. Silloin pitäisi purkaa valmista pintaa, jos halutaan radonin vuotokohdat vielä tukkia. Toinen tapa on tietysti pistää radonin poistoputken päähän imuri. Mutta aktiivisena menetelmänä se vaatii aina seurantaa. Jos imuri menisi rikki, radonpitoisuudet lähtisivät sisäilmassa kasvuun, kunnes vika huomataan. Helpompaa minusta on kuitenkin se ajoissa tehty pikamittaus, koska se käy aika helposti. Tai ainakin Suomen radonhallinta Oy:n yksityisasiakkaiden radonmittausten tilaaminen kävi helposti nettikaupan kautta, osoitteessa

http://www.dosime.fi/.

Eikä rakentaja tietystikään voikaan rakentamisen aikana jäädä 2 kuukaudeksi odottamaan mittapurkki -menetelmän virallisia tuloksia. Mutta jos ja kun tekee sen 48 tuntia kestävän pikamittauksen, sekin näköjään nyt omien kokemusteni pohjalta kertoo ihan oikean suuntaisen tuloksen. Ja tietysti Suomen radonhallinnan pikamittarit tarkistetaan muutenkin säännöllisesti AlphaGuard radonmittalaitteella, joten tarkistettujen pikamittareiden näyttämä on lähtökohtaisesti aina luotettava. Jos sitten jotain löytyy, ja mittarin lukemat antavat aihetta jatkotoimiin, niin ennen radonkorjauksia on järkevää selvittää aina tietokonepohjaisilla radonmittauksella tilannetta tarkemmin, että mihin korjausta kannattaa kohdistaa. Jolloin sen jälkeen, jos ei ole vielä rakentamisessa edetty niin pitkälle, että valmista pintaa olisi ehditty tehdä, niin hyvin voi miettiä mitä vaihtoehtoja on radonpitoisuuden pienentämiselle, jos siihen ilmenee tarvetta.

Yksi omasta mielestäni ihan idioottivarma ja mm. kellaritiloihin ja kosteisiin tiloihin sopiva ratkaisu on massalattia, jota meillä laitettiin kokeeksi kodinhoitohuoneen lattiaan, siitä ratkaisusta kerroin silloin aikoinaan tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/10/09/massalattia-valmis-hieno-tuli/

Eipä tule radonkaasut enää ainakaan meidän kodinhoitohuoneen lattiasta läpi!

Nyt kun meillä oli asumisajan alkaessa vielä ne 2 kuukauden virallisetkin purkit käytössä, ja saatiin niiden kautta ”varmistus”, että tällä hetkellä kun IV-laitteet on jo toiminnassa, niin kellarin radonpitoisuus on 130 +/- 30 Bq/m3 ja kerrosta ylempänä kirjastossa (tai omassa työhuoneessani) pitoisuus on 62 +/- 20 Bq/m3. Nämä viralliset tulokset saapuivat muuten yllättävän nopeasti – purkit pistettiin postiin kuun vaihteessa, ne lähtivät Ruotsiin – ja nyt kun tätä kirjoittelen, niin on vasta helmikuun 4. päivä – eli eihän tässä kulunut kuin muutama päivä tuloksia odotellessa. Ja tässä oli vielä yksi viikonloppukin välissä.

Jos verrataan näihin virallisiin tuloksiin aiemmin saatua 48h pikamittarin antamaa tulosta (joka oli 169 Bq/3m), niin ihan samalla hehtaarilla se näyttää olevan kuin mittapurkin antama 130 Bq/m3, kun otetaan huomioon se, että ekalla kertaa kellarissa ei ollut ilmastointia vielä päällä, mutta asumisaikana ilmastointi oli toiminnassa ihan normaalisti. Ilmastoinnin vaikutuksesta radonin määrään kerroin mittaustietokoneen antamien tulosten yhteydessä. Niin ja se mittaustietokone, joka antoi tulokseksi juurikin saman tuloksen kuin 2kk mittapurkki, eli 62 Bq/m3, niin tavallaan tässä tuli samalla varmistettua tämän tietokonemittauksenkin luotettavuus.

Ei nyt ihan näistä alla olevista kuvista näy, mutta kävin muitenkin kurkkimassa samalla käynnillä myös tämän hetken hintoja, kun katsoin omat tulokseni Suomen Radonhallinnan verkkopalvelusta. Näyttäisi että radonmittaukset 2 kpl ovat tällä hetkellä verkkokaupassa tarjouksessa hintaan 2 kpl 69€, mikä on halvempi kuin STUK:n purkit.

Tässä vielä muutama kuva aiheeseen liittyen:

Radon-mittauspaperit kirjepostina.

Ohjeet nettipalveluun. Alkuun pääsee kun valitsee www.suomenradonhallinta.fi -sivustoilta Suomen kartan alta ensin ”radonmittaustulokset”, niin siitä pääsee hakupolun alkuun ja polun toisesta päästä löytyy asiakasnumeron + salasanan takaa oman talon tulokset (asiakasnumero+salasana peitetty sinisellä lapulla vasemmassa alakulmassa).

Tilannekuva hakupolun varrelta, kielivalinnoista löytyy myös suomen kieli (testitulokset analysoidaan Ruotsissa).

Nettipalvelun tulospalvelu (täältä voi tulostaa mittaustulokset myös PDF-muodossa).

Netistä tulostettuna radon tulokset PDF-muodossaan näyttää tältä.

Niin… Ja eipä ne mielenkiintoiset ja mukavat postin kirjeet vielä tähän loppuneet, samana päivänä tuli postissa toinenkin kirje, eli tämmöinen:

http://kollinlinna.blogspot.fi/2015/02/ja-arvonnan-voittajat-ovat.html

Pääsyliput kahdelle Turun Rakenna ja sisusta -messuille. (Kiitoksen "Kotini on linnani" -blogin Saijalle arvontavoitosta)

Pääsyliput kahdelle Turun Rakenna ja sisusta -messuille. (Kiitokset tästä menee ”Kotini on linnani” -blogin Saijalle arvontavoiton johdosta!). Pitääkin nyt sitten lähteä käymään viikonloppuna Turussa.

PS: Eiköhän nämä meidän talon mittaustulokset ole nyt sitten tässä, kun on jo näin moneen kertaan mitattu. Mutta edelleenkin jäin kyllä vähän miettimään näitä nyt saatuja tuloksia…

Siis meillähän on savikuoppaan tehty puutalo Vantaalla (Vantaa ei ole edes mitään varsinaista radon aluetta Suomessa). Jotenkin voisi näistä lähtökohdista olettaa, että ei meidän talossa mitään radonia ole. Ja vielä kun huomioidaan talon rakennusmateriaali, koneellinen ilmastointi, tontin maaperä, sijainti Suomessa ja muutkin tekijät – niin lopputulos pitäisi yhä selkeämmin olla se, että eihän tässä kohdin oikein pitäisi olla edellytyksiä radonin löytymiselle? Koska mitään muutakaan radonin lähteitä ei voi olla kuin talo itse?

Talossa on alla ja sen ympärillä sepeliä, joka säteilee radonia. Samoin betonissa on kiveä, joten betonikin säteilee. Mutta talon alle eli kellarin alle jäi vielä yli 9 metrin paksuudelta vetelää savea. Siitä ei pitäisi minkään radon kaasun tulla läpi.

Mutta jos rakennetaan Kotkasta Tampereelle menevällä kaistaleella tai soraharjulle (esim. Tampereen Pispalasta löytyy maailman korkein soraharju), niin siellä vasta tosi tarkkana pitää sitten ollakin radonin kanssa, kun edellytyksen sen löytymiselle ovat paljon suotuisammat.

Eli johtopäätöksenä voitaneen sanoa, että uusille taloille oleva raja-arvo 200 Bq/m3 on varsin tiukka?

Sähkönkulutus tammikuu 2015 päivittäisinä lukuina

Julkaistu 2.2.2015 , kirjoittanut Mika

Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C. (Klikkaamalla kuvasta suurempi)

Asumisen alusta lähtien sähköä on kulunut seuraavasti:

Kuukausi // Kulutus // Kuukauden keskilämpötila
Lokakuu 2014 = 1665 kWh // +6,3C
Marraskuu 2014 = 1383 kWh // +2,2C
Joulukuu 2014 = 2308 kWh // -1,0C
Tammikuu 2015 = 1648 kWh // -1,9C
YHT. 7004 kWh per 4 kuukautta.

Tammikuun sähkönkulutus jäi siis lokakuun tasolle, ja se oli 29% pienempi kuin joulukuun kulutus. Joulukuun ja tammikuun keskilämpötilat ovat lähes samoissa ja molempina kuukausina on käytetty 2 kertaa poreallasta. Tammikuussa lattialämmitystä alettiin käyttämään pelkästään öisin eli yösähköllä (yösähköä meni 1060 kWh eli 64% kaikesta sähköstä). Tammikuussa takkaa on todennäköisesti käytetty enemmän, koska sähköä kului oleellisesti vähemmän (kuin joulukuussa). Talon ominaiskulutushan on kuitenkin kuukaudesta toiseen aina sama, koska seinien yms. rakenteiden lämmöneristyksiin ei ole koskettu.

Polttopuuta on tähän mennessä talvea kulunut noin 5 kuutiota. Polttopuu on ollut lähinnä rakentamisesta syntynyttä laudanpätkää eli kuusipuuta. Sen lämpöarvo lienee takan hyötysuhteet huomioiden noin 1000 kWh per pinokuutio, jolloin yhteensä näistä puista olisi saatu lämpöenergiaa noin 5000 kWh. Kun lasketaan ostoenergia plus polttopuiden energia yhteen, saadaan 12000 kWh per 4 kk.

Johtopäätös?

Polttopuilla pystyy siis aika merkittävästi pienentämään sähkölaskua. Ja polttopuu (vaikka se olisi ostettu markkinahintaan), on aina halvempaa kuin sähköenergia, esim. jos kuutio kuivaa koivuklapia maksaa pääkaupunkiseudulla satasen per pinokuutio, ja jos siinä on energiaa 1700 kWh per pinokuutio, niin yhden kilovatin hinnaksi tulee näin laskien 5,9 senttiä per kWh. Ja siihen hintaan en ainakaan itse saa ostettua edes yösähköä, vaikka juuri hiljattain kilpailutin sähkösopimuksen (äskeisessä vertailussa on huomioitu myös sähkön siirtohinta ja sähköverot).

Tietysti jos olisi ollut kylmä tammikuu, olisi sähköä ja/tai polttopuita kulunut enempi.

-1,9C asteen keskilämpötila tammikuussa on keskimääräistä leudompi, jos verrataan tammikuun keskilämpötiloja Helsingin Kaisaniemen mittaustuloksiin tästä hetkestä noin 20 vuotta taaksepäin, kas näin:

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1993	-0,7
1994	-3,1
1995	-2,0
1996	-5,2
1997	-3,2
1998	-1,0
1999	-5,1
2000	-2,2
2001	-1,0
2002	-2,7
2003	-8,6
2004	-5,7
2005	-0,1
2006	-3,7
2007	-1,1
2008	0,6
2009	-2,8
2010	-10,4
2011	-4,4
2012	-3,4
2013	-4,9

Yllä olevassa lukusarjassa on nopeasti katsoen kuusi kertaa ollut vielä leudompaa mitä oli vuonna 2015. Eli ei tämä tammikuu 2015 nyt mikään aivan poikkeuksellinen ollut. Kaisaniemessä on mitattu lämpötiloja jo vuodesta 1829 lähtien. Jos katsotaankin millaiset tammikuut oli noin 200 vuotta sitten, niin lukusarja on ihan jo nopealla vilkaisulla aika tavalla eri näköinen, vaikka kyllä pari leudompaa tammikuuta kuin tammikuu 2015 on ollut silloinkin. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi olevan kuitenkin ilmeinen tosiasia.

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1829	-11,3
1830	-8,9
1831	-11,2
1832	-4,5
1833	-3,4
1834	-10,7
1835	-3,2
1836	-7,2
1837	-7,2
1838	-13,6
1839	-5,3
1840	-7,6
1841	-9,5
1842	-5,8
1843	-1,5
1844	-8,5
1845	-1,4
1846	-8,1
1847	-4,4
1848	-10,8
1849	-10,1
1850	-14,4

Tuli vielä ilmaston muutoksesta mieleen, että entäpä jos katsottaisiin 1800-luvulta vielä toiset 200 vuotta taaksepäin? Joskus 1600 luvulla Lontoon Thames joki oli niin paksussa jäässä, että jään päällä pidettiin talvimarkkinat, näin asiasta Wikipedia:

”During the Great Frost of 1683–84, the worst frost recorded in England,the Thames was completely frozen for two months, with the ice reaching a thickness of 11 inches (28 cm) in London.”

http://en.wikipedia.org/wiki/River_Thames_frost_fairs

Samaan aikaan on ollut Suomessakin asutusta, aina Lappia myöden. On varmaan Pohjois-Suomessa heitelty kovasti klapia pesään silloin, kun Thames joki on ollut melkein 30 cm paksussa jäässä?

Tehokkuutta puulämmitykseen

Julkaistu 2.2.2015 , kirjoittanut Mika

Takkatulta on kiva katsella, ja puulämmittäminen on aina kivaa – varsinkin jos ei ole pakko lämmittää puilla. Puulämmitys myös tuoksuu hyvältä, etenkin esim. silloin jos takka ei heti vedä ja pieni savun pöllähdys pääsee sisään. Haju tuo itselläni mieleen kesämökin. Näistä ehkä muistakin lähtökohdista puulämmityksen suosio on Suomessa kääntynyt taas uuteen nousuun:

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=18.0

Tällä kertaa oli ajatuksenani kertoa, mitä puulämmittämiseen liittyen meidän taloa suunnitellessa pohdittiin ja otettiin huomioon. Sekä käyttökokemuksista, että miten kävi nyt, kun on ensimmäinen talvi menossa ja 4 kk on talossa asuttu, ja sen verran on käyttökokemuksia takanapäin…

(tässä kohtaa annan suomenkieltä hyvin hallitseville pähkinän – kirjoitetaanko sana ”takanapäin” yhteen vai erikseen? Vastaus löytyy tämän artikkelin lopusta).

Mutta nyt seuraavaksi katsotaan missä onnistuttiin meidän talon kohdalla ja missä olisi voitu onnistua ehkä paremmin? Tai mitä tehtäisiin lämmityksen osalta toisin, jos sama talo rakennettaisiin nyt uudestaan? Niille, jotka nyt suunnittelevat taloa, tässä olisi tarkoitus käydä läpi joitakin vinkkejä ja käyttökokemuksia, jotka jo suunnittelussa pitää huomioida – koska sen jälkeen kaikille asioille ei voi enää mitään, kun talo on jo valmis.

En muista mietittiinkö meillä lämmityksen suunnittelussa ensin talon tilajärjestelyjä vaiko tulisijan valintaa & sijoittelua, mutta aloitan tämän kertomuksen nyt tulisijan valintaan liittyen. Eli lähtökohtana meillä oli kuorellinen ja riittävän iso takka. Toki mekin mietittiin siinä rinnalla takan ulkonäköä ja vertailtiin takkojen hintoja ja materiaaleja, mutta kuorellinen ja riittävän massiivinen takka oli suunnittelun yksi lähtökohta jo ihan alusta asti.

Kuorellinen takka siis koostuu sisäkkäisistä kuorista, esim. tiilimuurauksista, joiden väliin on laitettu villaa, kas näin:

Takan ulkokuori puolivälissä. Kaunista muurausta on ilo katsella!

Meillä valituksi tuli siis Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, joka muurattiin itse. Tiilethän on jo valmiiksi muotoiltu ja valmiiksi numeroitu, jolloin kuka tahansa muuraustaitoinen osaa laittaa ne oikeisiin kerroksiin ja oikeaan järjestykseen. Tietysti pientä päänvaivaa aiheutti muutamat ylimääräiset tiilet, koska samaan pakettiin oli varmuuden vuoksi laitettu sekä vasenkätisen, että oikeakätisen takan tiilet, jolloin osa niistä jäi yli. Ostohinta tälle takalle oli 3.565,80€ ja takalla on massaa noin 3500 kg

Nyt kun talon päätakka oli saatu valittua, seuraavaksi piti katsoa mitoituksia – mihin asti tällä takalla pärjätään, kun taloon oli tulossa noin 80 neliötä 3 kerrokseen, eli yhteensä lämpimiä neliöitä 241m2?

Neliömetriä kohden varaavaa massaa olisi hyvä olla noin 20 kg per m2, jos tulisija olisi talon ainut lämmönlähde. Tästä lähtökohdasta kiviä pitäisi kantaa sisälle taloon 241 x 20 = 4820 kg. Meille oli tulossa myös sähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys (jotta pelkällä puulla ei olisi pakko lämmittää jolloin se on hauskaa puuhastelua 🙂 ), mutta puun osalta haluttiin mitoitukset tehdä niin, että silläkin tarvittaessa pärjättäisiin, jos vaikka joskus sattuisi tulemaan sähkökatko. En kyllä muista, että Vantaalla olisi koskaan ollut sähkökatkoksia.

Tämä Tiilerin Terhin kivimäärä ei siis vielä koko talon lämmittämiseen olisi riittänyt, ja rinnalle päätettiin tehdä 2-horminen kellarista asti alkava tiilipiippu, joka menee kaikkien 3 kerroksen läpi, ja jolla tuli massaa 5700 kg. Näiden lisäksi tuli vielä puukiukaan massa ja kellarin pikkutakka. Kiuas kivineen painaa 300 kg, ja takkahuoneen pikkutakka 600 kg. Yhteensä varaavaa massaa on nyt noin 10 tuhatta kiloa, eli 2-kertaa se määrä, mitä tarvittaisiin. Täällä Suomelan sivuilla vielä lisää asiaa tiilipiipun ja tulisijan mitoitukseen, käyttötarkoitukseen ja valintaan liittyen:

http://www.suomela.fi/Arkisto/Rakennusmateriaalit-rakentaminen/Muurattu-tulisija-kodin-lammitykseen-57814

Meillä tiilipiippu toteutettiin kaksilla sulkupelleillä – tarkoituksena saada lämpöenergia tarkkaan talteen – ja siinä onnistuttiin:

Tiilipiipun yläosa yläkerran makuuhuoneessa. PIntakäsittelynä kalkkimaali. Yläkerrassa on toiset sulkupellit, joista ensin ajateltiin, että käytetään niitä vain paukkupakkasilla. Nyt käytöksi on muotoutunut se, että kun saunan pesää on käytetty, niin yläpellit on laitettu kiinni joka ilta. Näin tiilipiippu on lämmin vielä aamullakin. Aamulla töihin lähtiessäni otan sulkupellin varresta työpaidan päälleni, ja samalla avaan sen. Näin varmistuu, ettei yläpelti unohdu kiinni. Kellarissa olevan varsinaisen käyttöpellin tietysti aina muistaa avata, kun tekee tulta pesään.

Tiilipiipun kaverina on Aurinkokiukaan Duo-250 yhdistelmäkiuas. Eli mitä jos kesällä talossa tulisi liian kuuma kun puukiuas lämmittää myös kaikkien kerrosten läpi kulkevan tiilipiipun? Tämän tilanteen varalta kiukaan voi lämmittää myös sähköllä, ja saunomisen jälkeen saunan ikkunan voi avata, jolloin liikalämmön saa kesäkaudella sitä kautta pois talosta, eikä tarvitse käyttää esim. ilmalämpöpumpun jäähdytystä talon jäähdyttämisen saunomisen jälkeen (tosin ei meillä tällä hetkellä mitään ilmalämpöpumppua vielä olekaan).

Tiilipiipun kaverina on Aurinkokiukaan Duo-250 yhdistelmäkiuas. Entä mitä jos kesällä talossa tulisi liian kuuma, kun puukiuas lämmittää myös kaikkien kerrosten läpi kulkevan tiilipiipun? Tämän tilanteen varalta kiukaan voi lämmittää myös sähköllä, ja saunomisen jälkeen saunan ikkunan voi avata, jolloin liikalämmön saa kesäkaudella sitä kautta pois talosta, eikä tarvitse käyttää esim. ilmalämpöpumpun jäähdytystä talon jäähdyttämisen saunomisen jälkeen (tosin ei meillä tällä hetkellä mitään ilmalämpöpumppua vielä olekaan).

Tiilerin takalle valittiin painorajoitussyistä kaveriksi Schiedelin Rondo valmispiippu. Tiilipiippu olisi ollut ontelolaatan päällä sen verran raskas, että se olisi vaatinut kellariin alapuolelle lisää ontelolaattaa tukevia seiniä, jotka olisivat hankaloittaneet alapuolisen kodinhoitohuoneen tilajärjestelyitä.

Takan päällä on ilmastoinnin tuloventtiili (kuvassa vasemmassa yläkulmassa). Keskellä kuvaa on Schiedelin Rondo valmispiippu. Lämmityksen näkövinkkelistä sillä ei tee mitään. Pintalämpötila ei koskaan nouse sen vertaa, että sen kädellä tuntisi, eli kaikki piippuun menevä savukaasun lämpö menee harakoille.

Lämmityksen tehokkuuden kannalta Schiedelin piippu oli siis virhe, ja jos talo tehtäisiin nyt uudestaan – ehkäpä nyt tehtäisiin vaan tämäkin piippu tiilistä, ja tehtäisiin sitten kodinhoitohuoneeseen ne lisäseinät, mitä Tiilerin Terhi takan&leivinuunin ja 2-kerroksen mittainen noin 8,5 metrisen tiilipiipun yhteispaino vaatii.

Tässä vaiheessa tulisijat ja piiput oli saatu valittua (ainakin suurin piirtein), joten seuraavaksi piti pohtia, että miten varmistetaan se, että tulisijoista tuleva lämpö leviää tasaisesti koko taloon?

No, kyllähän lämpö nyt aina ylöspäin nousee, eikö vain? No ihme kyllä – ei se lämmin ilma vaan aina vaan tahdo yläkertaan mennä, tässä asiaan liittyen kokemuksia Talo Värjölän blogista, josta oli minullekin jonkin verran apua oman talon suunnittelussa – ja tähän liittyvä mahdollinen karikko meillä vältettiin. Tässä vielä tämä Tapani Värjölän omassa blogissaan kertoma ongelmatilanne:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/01/ilmanvaihdon-mysteerit-osa-x.html

Ja tämän pohjalta meillä yritettiin miettiä kahden ylimmän kerroksen osalta tilajärjestelyt ja IV-suunnitelmat näin:

Talo-Rautio tila- ja IV-järjestelyt. Tuloilmaventtiili on ison takan päällä – ja se levittää lämpimän ilman tehokkaasti. IV-tulo ajaa saman asian kuin käsituuletin takan päällä. Sitten ylösnousua vielä tehostettiin asentamalla imuventtiilit yläeteiseen. Tässä kuvassa näkyvästä ylimmän kerroksen takasta luovuttiin, ja jokaisen kerrokseen lattiaan laitettiin lattialämmitys (kaiken varalta).

Meillä onnistuttiin hyvin siihen asti, että ilma todellakin saatiin laajaan kiertoon ensin olohuoneesta yläkertaan ja ilmeisesti rappusten kautta takaisin, joten lämpötila yläaulassa on täsmälleen sama mitä keskikerroksen olohuoneessa ja keittiössä. Mutta yläkerran makuuhuoneissa, (leikkauskuvan oikeassa laisdassa), niin kuin makuuhuoneissa yleensäkin, niin siellä on katossa IV:n tuloilma. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että takasta tuleva lämmin ilmavirtaus ei oikein pääse ”vastavirtaan” oviaukoista yläkerran makuuhuoneisiin. Ei varsinkaan jos väliovet ovat kiinni.

Tässä linkissä on myös pohdittu samaa ongelmaa, ja ratkaistu asia rakentamalla takkasydämen ympärille tiivis tila, josta lämpö kerättiin pois puhallettavaksi talon muihin tiloihin:

http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/23000i_reiska/23100i_Takka_puhall.html

Meidän yläkerrassa eri huoneiden IV-paine-erosta johtuvan tilanteen pelastaa vanhempien makuuhuoneessa tiilipiippu, joka antaa lisälämpöä, mutta lasten makuuhuoneissa on tällä hetkellä yleensä tasan yksi aste viileämpää kuin muualla talossa. Tämä tilanne voitaisiin helposti kompensoida lattialämmitystä kohdentamalla näihin kahteen huoneeseen tekemällä jakotukilla pieniä säätöjä, mutta ei olla vielä saatu tätä asiaa aikaiseksi… Ehkä joskus sitten myöhemmin, kun jaksaa/ehtii ottaa tämän asian työn alle. Olisiko tähän kohtaan voitu taloa suunnitellessa keksiä ihan joku muu ratkaisu? sitä en tiedä. Mutta tässä sitten pähkinää purtavaksi vielä muille talon rakentajille, jos tilat ovat tulossa vähintään kahteen tasoon.

Nyt sitten vastaus alussa esittämääni kysymykseen – kirjoitetaanko takanapäin yhteen vai erikseen (eli takana päin), niin vastaus on että ihan sama, saa kirjoittaa miten päin vaan joko yhteen tai erikseen, tässä kielitohtorin kanta asiaan:

http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/kirjoitetaanko-takana-p%C3%A4in-vai-takanap%C3%A4in-ent%C3%A4-edess%C3%A4-p%C3%A4in-vai

Tällä hetkellä meillä on talossa kolme tulisijaa ja vesikiertoinen lattialämmitys yösähköllä (tammikuusta alkaen lattialämmitys laitettiin kellon taakse, eikä kiertovesipumppu enää pyöri päiväaikana). Lämmin käyttövesi lämpenee suoralla sähkölämmityksellä.

Onko tämä järkevää näin, vai mitä siirtoja pitäisi tehdä seuraavaksi?

Alun perin piti laittaa maalämpö kotitalousvähennyksiä hyödyntäen pari vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty. Mutta onko sekään järkevää? Tai olisiko maalämmölle vaihtoehtoja?

Näitä kysymyksiä pohdin sitten seuraavassa päivityksessä lämmitykseen liittyen…

Salaojapumppaamon sähkönkulutus yllätti

Julkaistu 1.2.2015 , kirjoittanut Mika

Se olisi tänään sitten jo helmikuu. Yöllä on satanut 5-10 cm uutta lunta ja ulkona on hyvät lumiukkokelit. Ilmatieteenlaitoksen mukaan nollakelit ovat jatkuneet läpiyön, tuuli puhaltaa koillisesta 5m sekunnissa, ja lunta on Vantaalla virallisesti 20 cm. No läheskään niin paljon sitä ei ainakaan tällä kohtaa näytä silmämääräisesti olevan. Vielä eilen kun ajelin Rekolasta Tikkurilaan Ohratien peltojen halki, niin multakokkareet näkyivät ohuen lumipeitteen välistä ihan selvästi. Ei ole oikein ollut hiihtokelejä tänä talvena, eikä taida olla vieläkään.

Kohta kuitenkin on tulossa ”normaalit talvikelit”, sillä ensi viikon puolivälissä alkaa päivisin pikkupakkaset ja yölämpötila voi ennusteiden mukaan mennä alle -10C. Eli keli suosii murtomaahiihtäjiä, ja mitä tulee talon lämmitykseen – niin ehkä hiukan enempi saadaan sähköä kulumaan lämmitykseenkin. En minä isoja sähkölaskuja tietenkään toivo enkä odota, mutta yllättävän vähän sähköä nyt kuluu – ja siitä hetken päästä lisää.

Kävin tänään aamulla katsomassa mittarilukeman salaojapumppaamolta. Luin mittarin ainakin kolmeen kertaan ennen kuin uskoin sitä ja tarkistin vielä, että mittari varmasti on OK. Kyllä se oli. Pumppaamolla oli sähköä kulunut tammikuun aikana huimat 14,6 kWh. Joulukuussa sähköä meni 5 kWh ja marraskuussa 2 kWh ja lokakuussa 1 kWh. Eli tässä kohdin on tapahtunut melkoista nousua, kun pumpun kulutus on 4 kuukaudessa 14-kertaistunut.

Ehkä tämän aiheuttaa märkä talvi? Välillä lunta tulee ja sitten se sulaa? Lisäksi on satanut ihan silkkaa vettä. Tai sitten tuossa vieressä kadun alla kulkeva vesilaitoksen putki sanoo taas kohtapuoliin ”poks” ja sen jälkeen vesi lainehtii taas pitkin katua. Näin on tapahtunut tässä rakentamisen aikana jo kaksi kertaa aikaisemminkin. Molemmilla kerroilla juuri ennen putkirikkoa meillä salaojapumppaamon pumppu kävi ihan hullun tavalla (siihen kiinnitti ihan jo huomiota että mitä se pumppu nyt jatkuvasti käy), ja tätä jatkui monta päivää ennen kuin kadulla oleva vesivahinko tuli pintaan asti ja se huomattiin. Viime kerralla Laurintie avattiin runkoputken hajoamisesta johtuen samanaikaisesti kahdesta eri kohtaa muutaman sadan metrin välein.

Kyllä tässä näiden lukusarjojen kanssa kuitenkin alkaa miettimään, että saas nähdä mitä tässä nyt sitten tapahtuu pumppaamon osalta seuraavaksi?

Joko salaojien pumppu rauhoittuu kevään myötä sitten kun sulamisvedet ovat menneet – tai sitten tapahtuu vieressä olevalla kadulla jotain muuta sitä ennen. Muita vaihtoehtoja ei taida oikein olla? Aika näyttää.

Onneksi meillä kuitenkin on salaojille pumppu, jonka koho vetää käyntiin aina tarvittaessa. Ja löytyisi vielä varastosta lisää apupumppujakin, jos nykyisen pumpun 800 vatin teho ei riittäisi. Eli jos vaan sähköä riittää, niin kellarin alla oleva vesi ei pääse koskaan nousemaan niin korkealle, että se kastelisi talon perustukset tai tulisi kellarin lattialle asti. Talon alla olevan veden pintaa saa nyt kätevästi myös seurattua (ja siinä ei ole tapahtunut muutosta), kun tein jokin aika sitten idioottivarman seurantalaitteen metrinmitasta, tyhjästä pullosta ja putkenpätkästä – kas näin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/11/02/tee-se-itse-pintamittari-pumppaamolle/

Eli minulle on ihan se ja sama, mitä kadun alla oleville vesiputkille joskus aina tapahtuu, mutta muista kadun varren taloista en osaa sanoa. Kaikissa taloissa ei ole kellaria, mutta toivotaan että kaikissa taloissa on silti salaojat hyvässä kunnossa. Tai ainakin ne salaojat tulee hyvin huuhdeltua aina muutaman vuoden välein, jos tällä kadulla putkirikot näyttäisi olevan enempi-vähempi jatkuva ilmiö. Toki voi asia olla niinkin, että putkirikon seurauksena ja lopulta 4 metrisen savikerroksen läpi tielle asti tunkeva paineellinen vesi ei ehkä vaikuta mitenkään vieressä oleviin tontteihin, mutta olettaisin että pientä vettymistä voi silti tapahtua, jolloin jos runkoputki hajoaa, niin tuskinpa viereisillä pihoilla olevia nurmikoita tarvitsee sen jälkeen ihan vähään aikaan kastella?

Mutta nyt takaisin meidän taloon. Talon muilla erikseen seuratuilla osa-alueilla sähkönkulutus oli jatkunut ihan normaalina. IV-kone oli käyttänyt tammikuussa 115 kWh (seurantajakson pituus 31 päivää), ja joululuussa meni 27 päivän seurantajaksolla 105 kWh. Lukema hiukan vaihtelee siitä johtuen, että minä päivänä on sattunut mittaria vilkaisemaan, mutta tasaisella 160 vatin teholla kuukausikulutus on tässä kohtaa aina sama. Ehkä hiukan saattoi tulla tälle tammikuulle poikkeamaa, kun leikin IV-laitteella silloin kun radonia mittaava tietokone oli meillä keittiössä, mutta sekään poikkeama ei näissä luvuissa juurikaan näy.

Autojen lämmitykseen sähköä oli tammikuussa mennyt 10,5 kWh ja joulukuussa meni 2,8 kWh. Eipä noita lämmitysjohtoja nollakeleissä aina muista joka aamuksi laittaa kiinni. Hyötyä niistä varmasti olisi auton moottorille, vaikka pakkasta ei olekaan ollut kovin monena aamuna.

Kokonaismittarilukema näytti sähköpääkeskuksella nyt 24793 kWh. Siinä on kaikki sähköt siitä alkaen, kun sähköt tuli tontille 15.6.2012. Keskimäärin sähköä on kulunut kuukaudessa 2,5 vuoden aikana (siis noin 30 kuukauden aikana) noin 825 kWh/kk, mutta huomasin äsken, että enpä ole kovin usein päämittaria lukemassa käynytkään. Paljon helpommin niitä samoja lukemia voi katsoa olohuoneessa internetin yli, jolloin Vantaan Energian nettisivuilta oman sähkönkulutuksen näkee tunti tunnilta melkein reaaliajassa.

Viimeksi vilkaisin päämittaria viime heinäkuussa. Silloin oli sähköä talon rakentamiseen käytetty 15000 kWh per 14.7.2014 päivän tilanne. Siitä eteenpäin sähköä on kulunut puolessa vuodessa melkein 10000 kWh, eli keskimäärin 1600-1700 kWh kuukaudessa.

Tässä kuluu vielä jokunen päivä, että Vantaan Energia saa tammikuun taulukot täysin valmiiksi, ja vasta sitten päästään katsomaan tammikuun sähkönkulutusta tarkemmin. Kuitenkin jo nyt on tiedossa, että tammikuun lukemat tulevat olemaan sellaisia, ettei niille oikein meinaa keksiä tieteellistä selitystä.

Joulukuussa mitattiin 2308 kWh kulutus kuukauden keskilämpötilan ollessa -1C. Nyt tammikuun keskilämpötila on asteen alhaisempi, mutta sähkönkulutus jää vielä alle sen tason, mitä luulin että tulisi olemaan – siis pudotus joulukuuhun verrattuna tulee olemaan vielä suurempi kuin aiemmin arveltu -17%. Näillä näkymin tammikuun sähkönkulutus jää samalle tasolle mitä se oli lokakuussa, eli jonnekin 1600-1700 kWh välimaastoon. Lokakuun keskilämpötila oli kuitenkin 8 astetta korkeampi kuin mitä se oli tammikuussa.

Joten mitä tässä nyt sitten on tapahtunut, että sähköä ei enää niin paljon kulu? Eipä tässä ole oikeastaan ollut kuin pari muuttunutta tekijää. Jo aiemmin kiersin Oumanin sunttia pienemmälle ja tammikuussa laitettiin lattialämmitys toimimaan pelkästään yösähköllä. Eli sähköä menee oleellisesti vähemmän, mutta lämpötila on talossa silti ihan sama mitä ennenkin. Tämä ei ole oikein muulla tavalla mahdollista kuin siten, että takkaa on lämmitetty enempi kuin ennen, ja näin se asia varmaan onkin.

Takkaa kuitenkin haluttaisiin käyttää vielä enemmänkin (koska rakennusaikaisia laudan pätkiä on tontin nurkat puolillaan), mutta tässä kohtaa tulee vielä yksi muu rajoitin vastaan. Se on lauha talvi, joka ei liene lajissaan viimeinen. Juuri tällaiset talvet ovat nykyään olleet vaan yleistymään päin. Ollaan me siltikin nyt lauhasta talvesta huolimatta saatu noin 5 kuutiota polttopuuta kulumaan, ja kun se on ollut enimmäkseen kuusipuuta, niin lämpöarvo lienee takan hyötysuhteet huomioiden noin 1000 kWh per poltettu kuutio, eli tähän mennessä yhteensä 5000 kWh koko syksylle ja talvelle, takka ja saunan puukiuas ovat olleet käytössä ihan lokakuusta alkaen, kun taloon muutettiin asumaan.

Jossain vaiheessa lähiaikoina pohdiskelen ilmaston muutoksen vaikutusta eri lämmitysvaihtoehtojen kannattavuuteen euromääräisessä tarkastelussa, mutta nyt lienee syytä lopettaa sunnuntain aamun höpinät tähän. Alla muutamia kuvia tältä aamulta, taas näyttää ihan talvelta, kun tuli vähän lunta… Seuraavaksi sitten pakastaa, jos ennusteet pitävät paikkaansa.

Sähköä on kulunut tänä talvena suhteellisen vähän, vaikka pelkästään tässä ulkovalossa oleva hehkulamppu kuluttaa yksinään 25 vattia (silloin kun se on päällä – ei tämä jatkuvasti pala). Minusta juuri tällainen takkatulen värisävy eli noin 3000 Kelviniä joka tästä vanhan ajan hehkulampustakin tulee, niin minusta tämä valon väri on kaunis ja luo lämmintä tunnelmaa. Talon esikuvana on muutenkin ollut vanhan ajan eli 1920-luvun talot Helsingin Kumpulassa ja Käpylässä, joten myös kuvassa näkyvät vuorilaudat talossa on höylätty antiikkipaneelin koristekuvioilla.

Yöllä oli satanut uutta lunta. Postilaatikon päällä näkyy noin 5 cm kerros. Kolatessa märkää suojalunta saa hyvää hyötyliikuntaa…

Talo Rautio

Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2015