Arkistot päivämäärän mukaan: 2.11.2014

Tee-se-itse pintamittari pumppaamolle

Julkaistu , kirjoittanut

Salaojapumppaamolle (ja astianpesukoneen alle) tulee kosteusanturi, joka hälyyttää rikosilmoitinlaitteen kautta kännykkään. Tätä kosteusanturia ei ole kuitenkaan vielä asennettu salaojapumppaamolle. Eikä se asentamisen jälkeenkään kerro mitään vedenpinnan korkeudesta – ennen kuin se on jo ylittänyt sallitut rajat.

Ideoin tässä pinta-anturin asennusta odotellessa oman tee-se-itse pintamittarin, joka kertoo sentin tarkkuudella millä tasolla vesi pumppaamon pohjalla on. Taso vaihtelee normaalin rajoissa noin 20 cm, eli kun uppopumppu käynnistyy – se pumppaa aina 20 cm yhdellä kertaa vettä pois, sitten koho kallistuu sen verran että pumppu sammuu.

Jos pumppu menisi rikki tai tulisi joku muu normaalista poikkeava tilanne, vesi saa nousta salaojaputkien tasosta vielä noin 20 cm ylemmäs, ennen kuin kastuu anturan alareuna. 60 cm nousun jälkeen alkaa kastua alapohjan alla olevat styroksit. Jos vesi nousee normaalista tasostaan metrillä – sitten se on jo kellarin lattioilla ja normaalista poikkeava tilanne huomataan varmasti. Sitten on tietysti vesivahinko jo tapahtunut, ja pitää alkaa kuivattelemaan paikkoja.

Salaojapumppaamo on ihan pääoven kulmalla, ja nyt veden pintaa voi tarkkailla ihan mekaanisen pintamittarin avulla. Pintamittari on rakennettu salaojaputkesta, tyhjästä juomapullosta ja rullamitasta. Lisäksi ulkolämpötilamittari mittaa lämpötilaa salaojapumppaamon sisältä ja ulkopuolelta kaivon päältä.

Salaojaputken lyhentämistä sopivan mittaiseksi ja sopivan kokoisen pullon etsintää. Lidl:n pullo osoittautui parhaaksi.

Salaojaputken lyhentämistä sopivan mittaiseksi ja sopivan kokoisen pullon etsintää. Lidl:n pullo osoittautui parhaaksi.

Rullamitaksi valittu 5m mitta ärhäkkäällä jousella. Juosi tempaisee tyhjän pullon ylös vaivatta. Siksi hiekkapaino pullon pohjalle välttämätön.

Rullamitaksi tuli valittua  5 metrin mitta tosi ärhäkkäällä jousella. Jousi tempaisee tyhjän pullon ylös vaivatta. Siksi hiekkapaino pullon pohjalle välttämätön.

Hiekkamäärän kalibrointia. Jos hiekkaa laittaisi liian paljon, sitten pullo uppoaa veteen, eikä vesikään sitä jaksa enää nostaa. Paras määrä hiekkaa on sellainen, että pullo putoaa mittanauhan päässä reippaasti alas, mutta pysähtyy heti veden pintaan.

Hiekkamäärän kalibrointia. Jos hiekkaa laittaisi liian paljon, sitten pullo uppoaa veteen, eikä vesikään sitä jaksa enää nostaa. Paras määrä hiekkaa on sellainen, että pullo putoaa mittanauhan päässä reippaasti alas, mutta pysähtyy heti veden pintaan.

Salaojakaivon ei pitäisi koskaan jäätyä. Kun ulkolämpötila on +5C, niin salaojapumppaamossa (noin metrin mittaisen ulkolämpötilamittarin johdon päässä) lämpötila on jo yli +9C.

Salaojakaivon ei pitäisi koskaan jäätyä. Kun ulkolämpötila on +5C, niin salaojapumppaamossa (noin metrin mittaisen ulkolämpötilamittarin johdon päässä) lämpötila on jo yli +9C.

Pullon lasku putkeen alkamassa.

Pullon lasku putkeen alkamassa.

Hyvin mahtuu ja hyvin liikkuu.

Hyvin mahtuu ja hyvin liikkuu.

Pullo lumpsahti putken pohjaan ja jäi heilumaan veden pinnalle. Mittanauha "aaltoilee" myös edestakaisin veden pinnan mukana. Tässä on kait tämän kokeilun vaarallisin vaihe - nyt jos ote lipeää metrinmitasta, niin myös se vetää itsensä pumppaamon pohjalle 4 metrin syvyyteen. Ja sitä ei sieltä ainakaan kovin helposti pois saa.

Pullo lumpsahti putken pohjaan ja jäi heilumaan veden pinnalle. Mittanauha ”aaltoilee” myös edestakaisin veden pinnan mukana. Tässä on kait tämän kokeilun vaarallisin vaihe – nyt jos ote lipeää metrinmitasta, niin myös se vetää itsensä pumppaamon pohjalle 4 metrin syvyyteen. Ja sitä ei sieltä ainakaan kovin helposti pois saa.

Metrinmitta naulattu lautaan kiinni niin ettei se pääse kääntyilemään mihinkään suuntaan.

Metrinmitta naulattu lautaan kiinni niin ettei se pääse kääntyilemään mihinkään suuntaan.

Ämpäri suojaa rullamittaa kastumiselta ja ruostumiselta. Ämpärin kahva naulattu puuhun kiinni.

Ämpäri suojaa rullamittaa kastumiselta ja ruostumiselta. Ämpärin kahva naulattu puuhun kiinni.

Punaista tussia metrin mitassa hälytyksen merkkinä - veden pinta on noussut normaalin rajoihin nähden liikaa. Tässä kuvassa mittaa on kannateltu käsin.

Punaista tussia metrin mitassa hälytyksen merkkinä – tästä väristä näkee jo kauas, että veden pinta on noussut normaalin rajoihin nähden liikaa. Tässä kuvassa mittaa tai oikeammin mitan päässä olevaa pulloa on kannateltu käsin.

Tämmöinen tästä nyt sitten tuli. Ei millään tavalla kaunis, mutta nyt kerään käyttökokemuksia ensi kesään asti, sitten pihatöiden yhteydessä teen tähän vaikka lintulaudan lintujen ruokintaa varten. Siihen asti ämpäri suojaa rullamittaa sateelta ja pellin pala lämpömittaria.

Tämmöinen tästä nyt sitten tuli. Ei millään tavalla kaunis, mutta nyt kerään käyttökokemuksia ensi kesään asti, sitten pihatöiden yhteydessä teen tähän vaikka jonkun lintulaudan lintujen ruokintaa varten. Siihen asti ämpäri suojaa rullamittaa sateelta ja pellin pala lämpömittaria.

Tässä linkissä vielä Youtube -videokuvaa hetkellä jolloin pumppu käynnistyi ja pumppaamon vedenpinta lähti laskuun:

https://www.youtube.com/watch?v=GctQNSl0x9c&list=UU2ebZ-W3GETvwrhFn2glbzQ&index=1

Lokakuun sähkönkulutus 1627 kWh

Julkaistu , kirjoittanut
Eka kuukausi asuttu. Lokakuun sähkönkulutus oli 1627,84 kWh. Tästä päiväsähkön osuus oli 725,14 kWh ja yösähkön osuus 902,70 kWh. Omien mittausten mukaan salaojapumppaamo kulutti sähköä 1 kWh (jolloin 800w pumppu on käynyt 1h 15min per 16 vrk). Autojen sähkölämmittimet kuluttivat 5 kWh ja IV-kone 64 kWh. Kaikissa omissa kohdekohtaisissa mittauksissa oli tällä kertaa mittausjakson pituus 16 päivää lokakuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Eka kuukausi on nyt asuttu. Lokakuun sähkönkulutus oli 1627,84 kWh. Tästä päiväsähkön osuus oli 725,14 kWh ja yösähkön osuus 902,70 kWh. Omien mittausten mukaan salaojapumppaamo kulutti sähköä 1 kWh (jolloin 800w pumppu on käynyt 1h 15min per 16 vrk). Autojen sähkölämmittimet kuluttivat 5 kWh ja IV-kone 64 kWh. Kaikissa omissa kohdekohtaisissa mittauksissa oli tällä kertaa mittausjakson pituus 16 päivää lokakuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Ensimmäinen kuukausi on asuttu, ja tietysti kiinnostaa paljonko talossa kuluu sähköä. Vantaan energian Energiapeili -palvelun mukaan sähköä kului yhteensä 1674,84 kWh. Kuukausikulutuksista tämä oli talon historiassa tämän vuoden suurin lukema – rakentamisajalta aiempi ennätys on tammikuulta 2014, jolloin sähköä meni 1572,61€ (päiväsähköä 823,85 kWh ja yösähköä 748,76 kWh).

Pohjakuormana asumisaikana (lokakuu 2014) talossa on 270 watin sähkönkulutus. Rakennusaikana pohjakuormana oli tietysti nolla – silloin kun mitään ei tehty. Suurin sähkön kulutus yhden yksittäisen tunnin ajalta on 15,90 kWh toukokuulta 20.5 klo 10-11:00. Silloin täytettiin ja lämmitettiin 500 litran vesivaraaja. Jostain erikoisesta syystä myös 16.10.2014 klo 21-22:00 on kulunut ennätysmäärä sähköä yhden tunnin aikana – yhteensä 10,78 kWh, ja blogipäivityksiä taaksepäin selaamalla tämä näyttäisi johtuneen siitä, että juuri tuohon aikaan täytettiin poreallas ekan kerran. Varaajassa on siis menneet vastukset täytön aikana päälle (varaajassa on 3 x 6 kWh, yht. 18 kWh sähkövastukset – jatkossa nämä on ajateltu kytkeä niin, yksi jää sähkökäyttöiseksi, yksi maalämmölle ja yksi aurinkopaneeleita varten).

Pohjakuorman näkee kun katsoo Energiapeili -palvelun mitattuja tuntikulutuksia, niin alle 270 wattia kulutus ei ole ollut lokakuussa yhdenkään tunnin osalta. Tästä määrästä ilmastointikone nappaa noin 160 wattia, loppu noin 110 wattia menee sitten eri kodinkoneille (jääkaappi, pakastin, lepovirta telkkareissa yms). Myös ulkovalaistuksessa (12 LED-spottia ja 2 LED nauhaa) on tällä hetkellä yötunneille noin 100 watin lisäkuorma, sen mukaan mitä hämäräkytkin pitää räystäsvaloja päällä

Pelkällä päivätuntien minimi pohjakuormalla (mitattu esim. ma 24.10 klo 11-12:00 kun ketään ei ollut kotona) talo kuluttaisi 2365,2 kWh vuodessa – eli saman verran kuin kerrostalokaksiossa (ei saunaa) kuluu vuositasolla.

Jos oletetaan, että lokakuu on melko lähellä vuoden keskiarvokuukautta sähkönkulutuksen puolesta, niin nyt kun kulutus oli melkein 1700 kWh, niin yhden asumiskuukauden perusteella vuoden sähkönkulutuksen voisi arvioida asettuvan jonnekin 12 x 1700 kWh = 20400 kWh tienoille. Saa sitten nähdä miten käy.

Talvikuukausina menee kuitenkin enempi sähköä kuin kesäkuukausina, koska tällä hetkellä talo lämpiää sähköllä, plus lisälämpöä saadaan saunan pesästä ja olohuoneen takasta sen verran mitä tulee puita poltettua. Myöhempinä vuosina taloon on tarkoitus jälkiasentaa maalämpöpumppu, mutta kerätään nyt dataa talteen myös ennen sitä, niin sitten näkee aikanaan, että mikä oli pumpun vaikutus.