(Säästö)vinkkejä

Jos eivät kaikki lähteneet jo edellisen päivityksen innoittamina Viroon maaliostoksille, niin tässä muutama vinkki vielä lisää. Kaikkea ei kannata hakea Virosta asti, ei esim. painekyllästettyä terassilautaa, joka maksaa Tallinnassa euron metri. Byggmaxissa se maksaa vain 0,79€ per metri (vielä seuraavat 2 viikkoa). Ihmettelinkin Byggmaxin kassaneidille, että miten te pystytte myymään painekyllästettyä puuta niin halvalla, niin vastaus oli että ”No kun se on tarjouksessa”. Ja tarjous kestää enää parisen viikkoa, sen jälkeen sama lauta maksaakin jo normaalihinnan eli 1,39€/metri. Tässä linkki Byggmaxin tuotesivulle:

http://www.byggmax.fi/puutavara/painekyllastetty-puutavara/painekyllastetyt-laudat/26×106-painekyllastetty-vihrea-p08726106

0,79 euroa metri maksavaa Byggmaxin painekyllästettyä terassilautaa. Mitat 26mm x 106mm. Saatavilla olevat pituudet 3,9m tai 3,6m.

0,79 euroa metri maksavaa Byggmaxin painekyllästettyä terassilautaa. Mitat 26mm x 106mm. Saatavilla olevat pituudet 3,9m tai 3,6m.

Mielestäni ihan siistiä ja ehdottomasti hintansa väärti. Ei vajakanttisuutta, ei isoja oksia, ei oksan reikiä.

Mielestäni ihan siistiä ja ehdottomasti hintansa väärti. Ei vajakanttisuutta, ei isoja oksia, ei oksan reikiä.

Byggmaxin painekyllästetyt laudat tekee laudoissa olevan tarran mukaan Kruunupyyssä sijaitseva Ab Påras Oy.

Byggmaxin painekyllästetyt laudat tekee laudoissa olevan tarran mukaan Kruunupyyssä sijaitseva Ab Påras Oy.

Matkalla poikkesin myös Biltemassa, joka on mm. hyvä sivellinkauppa:

Sivellinsetti 3,99€ Biltemassa. Hyvät pensselit, joista ei juurikaan harjakset irtoa. Itseäni kiinnosta isoin, joka on sopiva ulkovuorilautojen maalaukseen. Samalla tulee "kaupan päälle" pari pienempääkin.

Sivellinsetti 3,99€ Biltemassa. Hyvät pensselit, joista ei juurikaan harjaksia irtoa (no ehkä pari karvaa on irronnut tänä kesänä tähän mennessä). Itseäni kiinnostaa isoin, joka on sopiva ulkovuorilautojen maalaukseen. Samalla tulee ”kaupan päälle” pari pienempääkin. Monessa muussa kaupassa jo tuo iso sivellin yksin maksaa enempi kuin 4€.

Ja vielä ei-euromääräinen vinkki, eli mitä tehdä jos tontin reunat ja multakasat alkaa kasvaa rikkaruohoa sillä aikaa kun taloa rakennetaan? (Eikä aina ehdi siimaleikkurin kanssa sekaan)

Hyvin kasvaa rikkaruohoa multakasa (joka levitetään näillä näkymin vasta ensi kesänä).

Hyvin kasvoi rikkaruohoa multakasa (joka levitetään näillä näkymin vasta ensi kesänä).

Eipä kasva enää kauaa rikkaruohot multakasassa. Periaatteessa multakasa olisi kannattanut peittää pressulla jo heti kun se tuli. Kun siitä ei heti tarvittu kuin puolet.

Eipä kasva enää kauaa rikkaruohot multakasassa. Periaatteessa multakasa olisi kannattanut peittää pressulla jo heti kun se tuli. Kun siitä ei heti tarvittu kuin puolet.

 

Maaliostoksille Viroon?

Kesä on maalauksen aikaa, ja itse olen hakenut maalit Virosta. Jotkut ovat kyselleet, että kannattaako se?

No, jos 10 litran pönikkä (tai meillä Suomessa yleisimmin maalia myydään 9 litran purkeissa) maalia maksaa sävytettynä Suomessa satasen kahta puolta, ja jos täsmälleen saman tuotteen saa 50 eurolla tai jopa vielä sitäkin halvemmalla, niin tottakai se kannattaa. Itse olen ostanut pohjamaalia sisätiloihin parilla kympillä per 10L, lateksimaalia sisätiloihin 40€ per 10L ja ulkomaaleja 40€ per 10KL pönikkä. Eli isommat säästöt tässä saa jos vertaa kaljan kantamista ”omaan käyttöön”. Yksi koppa kaljaa on 8 litraa, eli melkein maalipurkin painon verran, eikä siinä kyllä 50 euroa säästä, joten maalin kantaminen kannattaa paljon paremmin kuin kaljan kantaminen, ja tätä jälkimmäistäkin näyttää tulevan ”omaan käyttöön” välillä pakettiauton täydeltä. Tallinnan rannassa voi käydä tukkuliikkeen pihassa katsomassa, jos haluaa nähdä pakettiautot rivissä ja lastaustoimintaa käynnissä:

http://www.viinarannasta.com/

Bensa ja dieselkin ovat halvempia Tallinnassa, joten laivaan kannattaa ajaa niin tyhjällä tankilla mitä vaan uskaltaa.

Ja sitten takaisin rakennustarvikkeisiin, tällä kertaa puhe maaleista. Kaupankäyntiä helpottaa ehkä vähäsen, jos osaa ihan alkuperäiskielellä edes jonkinlaista avainsanastoa, vaikka viron kieltä taitamaton pärjää aina englannillakin. Laitan tähän nyt jotain sanastoa, jota ehkä sanakirjoista ei löydy (ne tahtoo monet olla sellaisia perussanastoja tyyliin ”missä on vessa” ja ”mistä saa ostaa liput teatteriin” yms), eli tässä nyt jotain rakentajalle hyödyllisempää perussanastoa maalikaupoille:

värvide toonimine = maalien sävytys
toonimisnumber = maalin sävytysnumero
välisvoodrilaud = ulkovuorilauta
laepaneelid = kattopaneelit (sisäkatossa)
lakkimine = lakkaaminen
poolläikiv = puolikiiltävä
poolmatt = puolimatta

(mikä on puolikiiltävän ja puolimatan ero? En minä tiedä, mutta osaan kyllä sanoa molemmilla kielillä)

niiskuskindel = kosteudenkestävä
hallitusevastane komponent = homeen vastainen (siis ”homeentappava”) ainesosa
lateksvärv = lateksimaali
õlivärv = öljymaali

Tässä nyt ainakin jotain sanoja joita olen itse tarvinnut. Seuraava kysymys on sitten se, että miten saa alennukset, kun Virossakin rautakauppa toimii ihan samalla tavalla kuin Suomessakin, eli hyllynreunahintoja ei maksa kuin satunnainen pienasiakas, rakentajilla yms. suurasiakkailla on omat tilit, asiakaskortit ja niihin tai ostomääriin perustuvat alennukset.

Ehkä helpoin ja matalin kynnys tässä kohtaa on se, että aloittaa Bauhoffista. Itselleni Tallinna on pelkkä läpikulkukaupunki, ja itse asioin enempi Etelä-Viron kaupoissa, joten tämä oma kokemukseni on Tartosta – mutta uskon, että täsmälleen samoin toimitaan Tallinnan Bauhoffissa myöskin.

Eli jos aikoo ostaa kerralla Bauhoffista yli 650 euron ostokset, niin viimeistään siinä vaiheessa kun tavarat on kärryssä tai kun melkein kaikki on löytynyt, kannattaa mennä yritysmyyntipisteelle, ja näin siis meillä Tarton Bauhoffissa viime toukokuussa:

Yritysmyyntipiste Tarton Bauhoffissa toukokuussa 2014.

Yritysmyyntipiste Tarton Bauhoffissa toukokuussa 2014.

Yritysmyyntipisteen seinällä oleva kyltti lähempää. Siinä lukee vapaasti suomennettuna että "kun aiot ostaa yli 650 eurolla, tule meidän yritysasiakaspisteen kautta".

Yritysmyyntipisteen seinällä oleva kyltti lähempää. Siinä lukee vapaasti suomennettuna että ”kun aiot ostaa yli 650 eurolla, tule meidän yritysasiakaspisteen kautta”.

Yritysasiakas saa myös sikäli erikoispalvelua, että auton pakkaamisessakin autetaan, ja yritysmyyjä kiertää kaupassa kaikki hyllyjen välit asiakkaan mukana niin kauan että kaikki tavarat on löydetty. Samalla voi keskustella alennuksista, eri vaihtoehdoista yms. suosituksista mitä myyjä ehkä osaa antaa ja kertoa. Meininki on hyvin asiakasystävällistä.

Yritysasiakas saa myös sikäli erikoispalvelua, että auton pakkaamisessakin autetaan, ja yritysmyyjä kiertää kaupassa kaikki hyllyjen välit asiakkaan mukana niin kauan että kaikki tavarat on löydetty. Samalla voi keskustella alennuksista, eri vaihtoehdoista yms. suosituksista mitä myyjä ehkä osaa antaa ja kertoa. Meininki on hyvin asiakasystävällistä.

Ja jos on sattumoisin asiaa Tarttoon, niin Tarton kehätiellä Lõunakeskuksessa on Bauhoffin lisäksi ihan sen vieressä myös jumalattoman suuri ostoskeskus, sekä tien toisella puolella (siis vinosti tien toisella puolella ison liikenneympyrän takana) kaupungin puolella vielä lisää puolisen tusinaa muitakin rautakauppoja siististi rivissä ja rintarinnan kehätien eli ”ringteen” suuntaisesti. Joukossa mm. K-Rauta, Tevo, Aiaosakond yms. paikallisia – kaikkien nimiä en nyt ulkoa muista, mutta rakentajalla kuluu noissa koko päivä, jos oikein ajan kanssa lähtee hyllyjen väliin pyörimään…

Sitten kun ostokset on tehty, niin en tiedä johtuuko sitten siitä että itse asioin eestiksi vai liekö ihan yleinen tapa (veikkaan että jälkimmäinen on todennäköisin), niin myyjä antaa yleensä lopuksi vielä oman käyntikorttinsa, jolloin sähköpostilla ja/tai puhelimitse voi aina helposti tilailla lisää.

Mikä on sitten hintataso Tallinna contra muu Viro? No mikä on hintataso Helsinki contra muu Suomi? Väittäisin että pääkaupunkiseuduilla on joka maassa aina vähän kalliimmat hinnat ja kustannukset, mutta en osaa sanoa kannattaako Virossa lähteä pelkästään sen takia ajelemaan pieniin maaseutukaupunkeihin (tai Tartto ja Pärnu nyt toki vähän isompia). Mutta jos on muutakin asiaa, niin sitten se menee siinä samalla ja tietysti jos Viroon menee ihan vaan turistina kiertelemään ja katsomaan paikkoja, niin omasta mielestäni ei kannata jäädä pelkästään Tallinnaan.

Rankkasade keskeytti maalaushommat

Tämä aamu näytti lupaavalta ja laitoin oikein aurinkorasvaakin kertoimella 20 ja tarkoituksena oli maalata aiemmin pohjamaalatut vuorilaudat (noin 130 kpl). Mutta toisin kävi, tästä päivästä tulikin puolesta päivästä eteenpäin sisämaalauspäivä. Tuli siis sellainen ukkos- ja raekuuro, ettei kaikki koneetkaan päässeet Vantaan kentälle:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/rankkasade-kaannytti-kaksi-helsinkiin-aikonutta-konetta-tallinnaan/3538090

Rännin täydeltä vettä ja rakeita talon seinustalla.

Sateen takia tulin ruokatauolle kotiin, ja samalla tuli rännin täydeltä vettä. Rakeita on talon seinustalla.

Sateen jälkeen rakeita puutarhassa.

Sateen jälkeen rakeita puutarhassa.

Laudat (onneksi) pohjamaalattu eilen öljymaalilla.

Laudat (onneksi) pohjamaalattu eilen öljymaalilla.

Vesiliukoinen päällysmaali ei tuoreena raekuuroa kestänyt. Kolme viimeksi maalattua lautaa puhdistui täysin, ja kolme ennen niitä maalattua lähti osittain öljymaalipinnalle takaisin. Huomenna sitten uusi yritys. Antaa lautojen vähän kuivahtaa ennen sitä (tosin ei niitä maalatakaan kuin toiselta syrjältä).

Vesiliukoinen päällysmaali ei tuoreena raekuuroa kestänyt. Kolme viimeksi maalattua lautaa kuvan oikeassa reunassa puhdistui maalista täysin, ja kolme ennen niitä maalattua lähti osittain öljymaalipinnalle takaisin. Huomenna sitten uusi yritys. Antaa lautojen vähän kuivahtaa ennen sitä (tosin ei niitä maalatakaan kuin toiselta syrjältä).

EDIT 21.7.2014 aamulla:
Tässä vielä videokuvaa eiliseltä – äärimmäisen komea luonnonilmiö, jollaisia harvoin näkee, ja tämäkin oli varsin paikallinen ilmiö Vantaalla – esim. helsinkiläistuttavat kertoivat, ettei heillä ole satanut lainkaan, pilvistä oli kyllä ollut.

Autoja oli tiensivussa ainakin kymmenkunta myös Lahdentien rinnakkaistiellä, eli viereisellä kylätiellä (Rekola-Koivukylä), vaikka siellä nopeusrajoitus on 40km/h. Itse ajoin kahtakymppiä. Videosta saa hyvän käsityksen, jos säätää tietokoneen äänet täysille. Itselläni on siitä hyvä tilanne, kun on sen hintainen auto, ettei ole pellillä paljon hintaa, kalliin auton omistajalla tilanne saattoi olla eri. En ihan golfpallon kokoisia rakeita nähnyt, mutta suurimmat olivat peukalon kynnen kokoisia. Suuria kuitenkin. Tässä videolinkki MTV3:n sivulle:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/video-hurja-raekuuro-iski-lahdenvaylalla/3538552

EDIT 21.7.2014 illalla:
Taas oli aurinkoinen päivä, ja tässä lopputulos – eli ulkovuorilaudat saatiin maalattua toiseen kertaan. Tässä on kolmas satsi, ja tällä määrällä tekee yhtä kerrosta puolet, eli tarvitaan 4 tällaista satsia että saa kaikki seinät kahden kerroksen korkeudelta tehtyä.

Ulkovuorilautoja 2-kertaan maalattuna 135 kpl eli noin 600 metriä.

Ulkovuorilautoja 2-kertaan maalattuna 135 kpl eli noin 600 metriä.

Halogeenivalaisimen paloturvallisuus?

Tarkkaavaiset bloginlukijat ovat pohtineet ja kyselleet onko eilisessä päivityksessäni oleva ”lamppuviritelmä” paloturvallinen? Sehän on kuitenkin aika lähellä puuta eli palavia materiaaleja. Ja esim. takassa turvaetäisyys on 150mm ja paikalla muuratussa savupiipussa 100mm palaviin materiaaleihin – ja tämä vaatimus minimi etäisyydestä ei lyhene, vaikka välissä olisi jokin palamaton materiaali, esim. kipsilevy.

Entäs sitten halogeenivalaisin, onko niille jotkin turvaetäisyydet? Upotettavilla halogeneille on, joskin kukaan ei niitä vissiin enää asenna? Nykyään laitetaan LED-spotteja. Eikä kovin paljon laiteta enää niitäkään, vaan nykyisin on muodissa LED-nauhat ja niiden avulla pyritään toteuttamaan epäsuoravalaistus niin että itse valon lähdettä ei näy.

LED-nauhan yhteydessä käytetään alumiinikiskoa, joka johtaa liiat lämmöt pois. Ei siksi, että se olisi paloturvallisuuden takia tarpeen, vaan siksi että jos LED on liian lämmin, sen oma elinikä alenee.

Lisäksi tiedossa on, että joillakin rakennustyömailla halogeenivalaisimia ei enää käytetä lainkaan. Erityisen vaarallinen on 400W + 400W -tehoinen keltainen kolmijalka. Jos raksalla vedetään vaikkapa jotain johtoja tms. ja se menee nurin johonkin styroksikasaan, niin palo alkaa välittömästi. Eikä kovin pienessä kopissa ko. valaisimen kanssa ole muutenkaan mukava työskennellä. Tulee liian kuuma.

Tällaisen linkin löysin upotettavien halogeenien turvaetäisyyksistä:

http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/valonlahteet_lamput/fi_FI/halogeenilamput/

Mutta ei tuolla STEK:n sivuillakaan sanota mitään, että jos on ihan vapaassa ilmatilassa oleva valaisin, niin miten lähellä sitä saa olla palavia materiaaleja? Tätä tietoa ei löytynyt edes lampun omista pakkauksistakaan:

Myyntipaketissa ei kerrottu suojaetäisyyksiä palaviin materiaaleihin.

Myyntipaketissa ei kerrottu suojaetäisyyksiä palaviin materiaaleihin.

Energialuokka yms. tiedot lampusta kerrottiin. Kai ne on sitten tärkeämpiä tietoja kuin suojaetäisyys, jos suojaetäisyyttä tarvitsee olla?

Energialuokka yms. tiedot lampusta kerrottiin. Kai ne on sitten tärkeämpiä tietoja kuin suojaetäisyys, jos suojaetäisyyttä tarvitsee olla?

Lampun koko on sellainen, että sen korkeus kannasta varjostimen loppuun on 12 cm. Sitä kauemmas sitä ei palavista materiaaleista saa, jos se asennetaan esim. puuseinään kiinni.

Joten, koska asia kiinnosti minuakin, niin ei sitten muuta kuin testaamaan, tänään poltin lamppua 9 tuntia ja mittailin lämpötilaa kahdella mittarilla. Alussa molemmat mittarit näyttivät +25C (tänään oli aika lämmin päivä). Toisessa mittarissa lämpötila nousi heti lähemmäs +30C ja puolen tunnin päästä sama mittari näytti jo +35C. Mutta siihen lämpötilan nousu sitten käytännössä tyssäsikin, ja päivän mittaan asteet nousi enää viidellä asteella:

Testijärjestelyt kahdella lämpömittarilla.

Testijärjestelyt kahdella lämpömittarilla.

IMG_0137

9 tunnin jälkeen testaus lopetettiin. Toiseen lämpömittariin oli loppulämpötilaksi tullut +41C astetta ja toiseen +35C astetta. Ei taida puu syttyä ainakaan näillä lämpötiloilla. Lampun suojus oli niin kuuma, että ei siinä nyt kättä polta, mutta ei myöskään kättä pidä kuin muutaman sekunnin kerrallaan. Ehkä jotain +60-70C? Minulla ei ole pintalämpötilan mittaamiseen mitään laitetta. (Muuta kuin omat sormet :-) )

9 tunnin jälkeen testaus lopetettiin. Toiseen lämpömittariin oli loppulämpötilaksi tullut +41C astetta ja toiseen +35C astetta. Ei taida puu syttyä ainakaan näillä lämpötiloilla. Lampun suojus oli niin kuuma, että ei siinä nyt kättä polta, mutta ei myöskään kättä pidä kuin muutaman sekunnin kerrallaan. Ehkä jotain +60-70C? Minulla ei ole pintalämpötilan mittaamiseen mitään laitetta. (Muuta kuin omat sormet :-) )

 

Halogeenivalo rappusten yläpäähän

Jotain pientä väkerrystä ja jotain valmista ja on tullut tänäänkin. Nyt olisi rappusten pitkää kannatinpuuta valaisemassa halogenilamppu mallia Bauhaus.

Halogeenilamppu valaisee rappusten noin 4,5m pitkää keskipuuta.

Halogeenilamppu valaisee rappusten noin 4,5m pitkää keskipuuta.

Sama toiselta puolelta.

Sama toiselta puolelta.

Johdot kulkevat siististi piilossa, myös LED-valoille. Alas menevän käsikaidepuun päästä puuttuu vielä päätypalikka, joka tulee alumiiniprofiilin eteen (muuten profiilin päästä rakenteessa oleva kolo näkyisi).

Johdot kulkevat siististi piilossa, myös LED-valoille. Alas menevän käsikaidepuun päästä puuttuu vielä päätypalikka, joka tulee alumiiniprofiilin eteen (muuten profiilin päästä rakenteessa oleva kolo näkyisi).

Ai että miksi sinne rappusten yläpäähän tällainen piti laittaa?

No, vastaus näkyy melkein jo tuosta äskeisestä kuvasta, jossa pitkän keskipuun taakse ja päälle on lisätty yksi parin sentin lauta. Siinä keskipuussa (joka muuten on meidän oman metsän puu), niin siinä oli mittavirhe, ja se oli pari senttiä liian lyhyt. Ja siitä seurasi, että ylimmäistä käsikaidepuuta ei olisi saanut yläkulmasta mihinkään kiinni, ja siitä olisi tullut heiluva tai ainakin hutera. Nyt kun tehtiin tällainen kaunis (?) lamppuviritelmä, niin nyt vikatilanne poistui. Viimeisestä kuvasta tilanteen näkee yläviistosta katsottuna:

IMG_0132

15009,6 kWh sähköä käytetty rakentamiseen

Monessa blogissa tulee päivityksiä sähkönkulutuksesta kuukauden välein. Itse en ole sille sektorille vielä ehtinyt, mutta voin aloittaa sähkönkäytön seurannan ja siitä raportoimisen nyt.

Ihan mielenkiintoisia käppyröitä ja vertailuja Vantaan Energian ”Energiapeili” -raportointipalvelusta pystyy saamaan. Nopea yhteenveto yleisellä tasolla ja otsikkoon viitaten voisi olla vaikka sellainen, että rakentaminen kuluttaa 4 kertaa enempi sähköä kuin 4 henkinen perhe. Ai että miten minä tällaisen vertailun sain tehtyä?

No meillä raksatontilla sähkölaitoksen asiakkuus alkoi 15.6.2012 kun tontin laidalle saatiin sähköt, eli tästä se lähti:

IMG_6620

Mittari näytti alussa nollaa, mutta nyt aivan hetki sitten meni 15 tuhatta kWh rikki. Tarkemmin ja kuukausikohtaisesti kulutuskäppyrät näyttävät Vantaan Energian sivulta otetussa kuvakaappauksessa tältä:

Screenshot 2014-07-14 09.07.04

Jos joku urakoitsija olisi tehnyt meille talon, eli jos se olisi ostettu ”avaimet-käteen” periaatteella, niin kevyestihän nuo talot nykyisin valmistuvat vuodessa ja nopeamminkin. Periaatteessa sähköä olisi käytetty tekemisessä aina kutakuinkin yhtä paljon, joten nyt meidän ”pikku-hiljaa-nyhertämällä” projetissa käytetyt 15.009,6 kWh pitäisi pakata yhdelle vuodelle, jossa ajassa urakoitsija olisi isommilla resursseilla tehnyt saman työn.

Nyt noista meidän omista käppyröistä näkyy mm. se, että rakentaminen lähti käyntiin elokuussa 2012, sitten tuli vuoden 2013 alkuvuonna kulutustasoon ”monttu” helmikuulta juhannukseen, jonka aikana oltiin metsätöissä timpureitten kanssa, ja sinä aikana puut kaadettiin ja sahattiin.

Nyt viimeisenä kuukautena eli kesäkuussa 2014 sähköä kului 533,4 kWh. Se on huomattavasti vähemmän kuin 1500 kWh-taso talvikuukausina, koska sähkölämmittimiä ei ole nyt käytetty lainkaan. Euromääräisesti kesäkuun 2014 lasku oli 68,57€ ja suurin kk-lasku, mitä ikinä rakentamisen aikana tuli, oli tammikuussa 2013, jolloin sähköä kului euromääräisesti 160,68€ edestä. Kumulatiivinen sähkölasku koko rakentamisen ajalta on tähän mennessä 1822,18€ ja se jaettuna 15009,6 kWh:lla antaa keskimääräiseksi sähkön hinnaksi 0,12€ sisältäen sähkönsiirron, verot ja kiinteät kuukausimaksut sähkösopimukseen liittyen.

Miten sitten sähkön kulutus muuttuu, kun rakentaminen päättyy ja taloon päästään asumaan? Siihen saa jonkinlaista osviittaa siitä, jos katsoo mitä meidän 4-henkinen perhe kuluttaa ja on kulutta nyt vuokralla asuessa vajaan 100 m2 paritalossa, jossa on kaukolämpö ja sähkökiuas. Tässä kohdin asumisesta ja asukkaiden käyttötottumuksista johtuvat käppyrät näyttää tältä:

Screenshot 2014-07-14 09.07.19

Laskin jo joskus 10 vuotta sitten (samanlainen asunto oli jo silloinkin), että meillä menee sähköä 10 kWh päivässä, ja suunnilleen samoissa pyöritään näköjään yhä vieläkin. Vuonna 2013 oli päästy käyttösähkössä 3419 kWh vuositasolle, tänä vuonna sähköä on kuitenkin käytetty enempi, koska heinäkuun puolivälissä on jo kulunut 2006,7 kWh. Kuitenkin tyypillisin pylväs joka kuukausi on edelleenkin noin 300 kWh, eli noin 10 kWh päivässä kuluu useimpina päivinä edelleenkin. Sillä sähköllä saa lämmittää ja on lämmitetty sauna useampi kerta viikossa. Kiukaassa on 6kWh vastus.

Eli jos 4-henkinen perhe käyttää vuosittain noin 3650 kWh sähköä 10 kWh päiväkulutusvauhdilla, niin rakentamisessa näyttää kuluvan 4 kertaa enempi, eli 15.000 kWh, eikä talo ole vielä edes ihan valmiskaan. Mutta syyskuussa me muutetaan, eli paljon ei enää puutu.

Vantaan energian seurantaraportit on muuten aika hyvät – sieltä näkyy kulutus ihan tuntikohtaisesti, ja sen saa siirrettyä excel-pohjalle, kas näin (tässä meidän raksan 2014 luvut – klikkaamalla kuvaa hiirellä isommaksi tekstistä ja numeroista pitäisi saada selvää):

Screenshot 2014-07-14 09.05.58Tähän mennessä on omassa rivitalohuoneistossa ja sen jälkeen vuokrahuoneistossa käytetty Etelä-Savon Energian ekosähköä. Kun rivitalo/paritalo huoneistossa ei sähköä juurikaan kulu, niin on aika helppoa ajatella ekologisesti.

Mutta raksalle nyt piti silloin kesällä 2012 ottaa sähkökaapit ja sopimukset paikallisen energiayhtiön kautta, enkä ole sitä sopimusta sen jälkeen kilpailuttanut. Pitää nyt sitten katsoa mille tasolle vuosittaiset sähkömäärät asettuvat, ja pitääkö sen jälkeen sähköyhtiö mahdollisesti kilpailuttaa. Aika näyttää sitten sen, ja varmaan yhtä hyvät raportointipalvelut löytyy kaikilta muiltakin sähköntoimittajilta?

EDIT 19.7.2014
Vielä pari vuorokausihavaintoa lisää:

Keskiviikkona 16.7.2014 kaikki timpurit olivat jo pitkällä viikonlopulla tasaamassa tuntejaan. Paikalla oli pelkästään rappustentekijä, joka käytti porakonetta ja käsisirkkeliä aika ajoin. Lisäksi talossa hurraa jääkaappi, ja lämmönvaraajassa on 6 kWh vastus. Vuorokauden alin lämpötila oli +14,9C ja ylin +20,8C. Sähköä kului 24h aikana 8,53kWh. Tämä sitten lienee jonkinlainen suoran sähkölämmitteisen talon pohjakuorma? Tällä kulutustasolla(kin) kuukaudessa menisi sähköä yht. 264 kWh, ja vuodessa 3113 kWh. Tämän alle ei voi päästä, ja tähän tulee sitten talvikaudella lattialämmityssähköt yms. päälle.

Suurin tähänastisista mitatuista yhden tunnin aikana ollut kulutus on  15,90 kWh, ja se oli 20.5.2014. Sinä päivänä kytkettiin lämmönvaraaja, ja 500 litran vesivaraaja täytettiin ja lämmitettiin (varmaankin kaikki 3 kpl 6kWh kierukoita oli käytössä). Jos koko päivän kuluisi yhtä paljon sähköä, yhdessä vuorokaudessa kuluisi 381 kWh. Siinä lienee yläraja mihin talon sähkölaitteet kykenee – tai no, sähkökiuas ei ollut silloin päällä samaan aikaan, eikä myöskään lattialämmitys (vaikka se onkin vesikiertoinen, niin vesi lämpenee sähkövastuksella).

Raksaportaat pois ja tasoitevalut

Olohuoneeseen tuli tänään kummasti tilan tunnetta, kun raksaportaat otettiin pois ja siivottiin tila tasoitevalun tekemistä varten. Aiemmin vain keittiön puoli oli tasoitevalettu, mutta nyt saatiin tämä vaihe koko talossa päätökseen. Loppupeleissä keittiöön tulee laatat ja olohuoneen päähän laminaatti, rajapinta menee suunnilleen siinä missä tämän kertainen tasoitevalun rajakin meni.

IMG_0021IMG_0066IMG_0080IMG_0085IMG_0087

Pääraput valettu

Tänään valettiin päärappuset etuovelle. Käytettiin ihan betonimyllyä, kun betonin tarve oli niin vähäinen, ettei betoniautoa kannattanut tilata. Homma meni aika nopeasti, kun yksi kippasi vettä ja betonia myllyyn, toinen kärräsi betonia valupaikalle, ja kolmas mies sliippasi sileäksi. Valumuottien ja raudoitusten tekemisessä meni tietysti oma aikansa, mutta yhdessä päivässä tämä työ tehtiin.

Rappusten muottien teko menossa.

Rappusten muottien teko menossa.

Sama sivulta.

Sama sivulta.

Raudoitusten teko menossa.

Raudoitusten teko menossa.

Pari tonnia painava valu vaatii kunnollisen tuennan.

Pari tonnia painava valu vaatii kunnollisen tuennan.

Raudoitukset valmiina ja valu alkaa.

Raudoitukset valmiina ja valu alkaa.

Ensimmäisiin askelmiin kipattu betonia.

Ensimmäisiin askelmiin kipattu betonia.

Vielä ylätason valu.

Vielä ylätason valu.

Ja kun betoni on vielä pehmeää, niin pitäähän se signeerata... :-) Tässä lukee "M.Rautio" ja päivämäärä. Itse asiassa kaikilla talon neljällä asukkaalla on samalla alkukirjaimella alkava etunimi, eli jokainen voisi lyhentää nimensä samalla tavalla.

Ja kun betoni on vielä pehmeää, niin pitäähän se signeerata… :-) Tässä siis lukee ”M.Rautio” ja päivämäärä. Itse asiassa kaikilla talon neljällä asukkaalla on samalla alkukirjaimella alkava etunimi, eli jokainen voisi lyhentää nimensä samalla tavalla.