Hintavertailua Suomi vs Viro

Julkaistu 19.6.2014 , kirjoittanut Mika

Heti juhannuksen jälkeen meillä alkaa vuorilaudoitukset ja sen jälkeen pääsee pikkuhiljaa kiinnittämään myös katunumerot yms. koristelut ulkoseiniin. Googlailin, että mitä mahtaisi maksaa tuuliviiri katonharjan tuntumaan, ja aika pian löytyi mm. tällainen:

Kissan hinta Vantaalla 39,90€ ja sama Tallinnassa 30,00€ = https://polytrade.ee/fi/tuotteet/tuuliviiri-ampeli.html.

Näitä myy siis Puutuli Vantaalla, yrityksellä on paljon muitakin tuotteita suht edulliseen hintaan myynnissä, linkki heidän sivuilleen tässä: http://www.puutuli.com/

Paikka löytyy Vantaanportin K-raudan tuntumasta osoitteesta Antaksentie 3 (tai tarkemmin sanoen siinä on Hoplop ja Martelan Outlet -myymälä just samalla kohtaa tien toisella puolella). Antaksentie 3 on taloyhtiön pihalla, ja Puutuli liikkeen toimitila lienee joskus ollut kyseisen taloyhtiön kerhohuoneisto tai jotain, eli auton joutuu käytännössä jättämään Hoplopin parkkipaikalle. Olisi siellä taloyhtiön pihassakin kyllä yksi asiakaspaikka ollut, mutta en uskaltanut autoa sinne jättää, kun kaikissa ruuduissa oli lämpötolpat.

Kissa oli noin 60cm korkea ja oli muuten tosi hieno! Myyjä puhui suomea virolaisittain murtaen – ei häiritsevästi, mutta sen verran kuitenkin että huomasin sen, joten ajattelin sitten Googlata vielä lisää, eli kirjoitin Googleen tuuliviirin viroksi ja kas kummaa – täsmälleen sama malli löytyikin Tallinnasta neljänneksen halvemmalla. No – eipä tuo ero 30€ tai 40€ nyt kuitenkaan maata mullista, mutta ajattelin kyllä poiketa hakemassa tuon silti Viron puolelta, kun sieltä tuuliviirejä myyvästä Polytrade -nimisestä liikkeestä voi samalla löytyä vaikka jotain muutakin (mahdollisesti),

https://polytrade.ee/fi/tuotteet/tuuliviiri-ampeli.html

Myöhemmin illalla piti käydä Bauhausissa, koska siellä oli Gustavsbergin edullisin P-lukkomallinen WC-pönttö, joka tarvitaan yläkertaan. Pöntön hinnaksi tuli 199,00€ Bauhausissa, muualla Vantaalla maksoi likemmäs kolme sataa – siis nämä seinään purkavat P-mallit näyttävät olevan järjestään lähes satasen kalliimmat kuin lattiaan purkavat perinteiset mallit. Virosta en ole vesikalusteita katsellut, eikä siellä myytävien laatu oikein vastaa sitä mihin Suomessa on totuttu. En myöskään osaa sanoa saisiko Bauhausin 99€ maksavalle WC:lle varaosia ja kuinka kauan se kestää. Merkkejä en näille Bauhausin halpis-pöntöille enää muista – muuta kuin sen verran, etten ollut sellaisia koskaan aiemmin kuullutkaan.

Huomasin, että väliovet oli Bauhausissa ihan samanhintaiset kuin Tarton Bauhoffissa:

Sisäovet Bauhaus Vantaa 59,00€ (tai vähintään 5 kpl ostavalle 49,00€). Hinta samanlaisista ovista Tarton Bauhoffissa täysin sama (hyllynreunahinta sielläkin 59,00€ ja yli 650€ ostoksista tulee 20% alennusta). Alempi kuva on Tarton Bauhoffista kuukausi sitten.

Sitten katseltiin Bauhausista vähän laattoja, joita tarvittaisiin kellarin lattiaan, ulkoterassille, keittiöön ja eteiseen. Eipä taida tarvita näitäkään lähteä Virosta asti etsimään…?

Tällaista laattaa meinasin laittaa katetulle terassille ja kellarin sisälattiaan.

Tässä olisi varmaankin sitten meidän keittiön ja eteisen tuleva laattalattia. Neliöhinta Vantaan Bauhausissa sellainen, että ei tämän halvemmalla taida löytyä Virostakaan mitään vastaavaa. Kun ostettiin Tarton Bauhoffista kylppäreihin laatat, niin seinälaatta maksoi 8,26€/m2 ja lattialaatat 11,86€/m2. Hinnoissa huomioitu se 20%:n alennus, mikä me saatiin Tarton Bauhoffissa, kun ostosten yhteismäärä ylitti 650€.

Katunumerotkin tarvitaan ulkoseinälle, ja hyllynreunahinta K-rauta 75:ssä Vantaalla on 9,95€ (joko messinkiset tai mustat 200mm korkeat perusmallin numerot). Näistä varmaankin saisi kassalla noin 20% alennusta, mikä näyttää olevan nyt itselläni aika tyypillinen alennusprosentti useimpien tuotteiden kohdalla, kun pitkästä tavarasta ilman talopakettia rakentaen rautakauppoihin kantaa rahaa helposti useammankin satatonnia.

Mutta katunumerot meille tulee kuitenkin Virosta vaimoni kotipaikkakunnalta, jossa paikallinen seppä takoo ne takoraudasta käsityönä. Kappalehinnaksi numeroille (korkeus 200mm) sovittiin 8€/kpl ja vähän pienempikokoisille (125mm) kadunnimen kirjaimille 6€/kpl. Eli ihan samoissa hinnoissa mennään kuin jos olisin ostanut tehdasvalmisteiset numerot K-raudasta Vantaalla. Mutta tietysti käsityö on aina käsityötä, ja jonkinlainen tunnearvo pitää laskea sillekin, eli tällä kertaa katunumerot tulevat Virosta seppä Aaron Tormin tekemänä.

Välillä näissä hintavertailuissa tuntuu siltä, ettei hinnoissa ole eri maiden välillä kovinkaan paljon eroa?

Ja mitäpä vielä vertailisin?

Diesel maksaa Virossa enemmän, mutta bensa on halvempaa. Alkoholi- ja tupakkatuotteet ovat Virossa halvempia, tosin Jutta Urpilaisen johtamassa valtionvarainministeriössä tätä asiaa ei Länsiväylä -lehden mukaan tiedetty, joten siellä vaan ihmeteltiin miksi alkoholin turistituonti kasvaa:

http://www.stara.fi/2014/05/27/ministerio-ei-tieda-miksi-alkoholituonti-kasvaa/

Onhan Virosta tuotu viinaa aina (vain sodan jälkeen oli taukoa kun laivat eivät kulkeneet), mutta aikoinaan pirtutorpedoiden aikaan homma kävi näin ja kertalastin suuruus saattoi olla esim. 920 litraa:

http://www.espoo.fi/kaupunginmuseo/museot/verkko/kirkasta/torped.htm

Jakelu toimi sitten taas tällä tavalla:

Kaksi miestä ja pirtukanisteri. Kuva: Rikosmuseo. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä = http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/kieltolaki-viinan-salakuljetusralli

http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/kieltolaki-viinan-salakuljetusralli

Yllä olevassa artikkelissa mainittu ”salakuljettajien kuningas” Algoth Niska on sukua nykypäivän julkkikselle, sillä iskelmälaulaja ”Danny” eli Ilkka Lipsanen on Algoth Niskan tyttären poika. Ruotsissakin pohdittiin kieltolain käyttöönottamista vuonna 1922. Silloin asiasta pidettiin Ruotsissa kansanäänestys, jonka mukaan päätettiin, että Ruotsiin kieltolakia ei koskaan tullut. Suomessa ei silti otettu mallia Ruotsista, vaan kieltolakia pidettiin meillä voimassa aina vuoteen 1932 asti, jolloin laki kumottiin Suomessakin kansanäänestyksellä.

Nykyään tämäkin homma on helpompaa. Sama asia eli Viron tuomiset hoituu vaikkapa näin (tosin monet ilman autoa liikkuvat aina ikäihmisiin eli mummoihin asti vetävät kädet kipeinä kärryjä perässään myös jalkaisin, mutta saahan silläkin tavalla hyvää liikuntaa):

Viron tuliaiset omaan käyttöön. Kun laivan autokannella katsoo muita autoja, niin aika paljon näitä laatikoita tuntuu pieniinkin autoihin mahtuvan. Eikä kait Viron tuonnille muuta syytä ole kuin hintaero. Jos alkoholi- ja tupakkatuotteet olisivat Suomessa halvempia kuin Virossa, niin kukaan ei kävisi niitä Virossa asti ostamassa.

Vertailussa hehkulamppu ja päivänvalo lamppu

Julkaistu 15.6.2014 , kirjoittanut Mika

Poikkesin tänään Turussa käydessäni Ad luxissa, joka on siitä(kin) mukava kauppa, että aukioloajat ovat nettisivujenkin mukaan varsin joustavat eli ”Palvelemme mielellämme mahdollisuuksien mukaan myös muina aikoina erikseen niin sovittaessa” -todetaan Ad Luxin omilla nettisivuilla, http://adlux.fi/yritys/aukioloajat/ .

Tällä reissulla ostin taloprojektiin kylppärin kattoon opaalimuovia ja sinne taakse päivänvalo -LED-nauhaa, josta sitten käyttökokemuksia jossain vaiheessa, kun se on saatu asennettua paikoilleen. Ja jos näyttää hyvältä, kopioidaan idea ehkä muuallekin, ainakin viereiseen kodinhoitohuoneeseen.

Lisäksi ostin ihan normaalin päivänvalolampun ihan normaaleilla kierrejengoilla koekäyttöön nykyiseen asuntoon. Ja tältä se nyt näyttää ainakin kameran silmin (pidennetyllä valotusajalla):

Vasemmalla Adluxista hankittu Full Spectrum Daylight lamp 11W (vastaa valoteholtaan 40W hehkulamppua pakettitekstien mukaan). Oikealla perinteinen 40W hehkulamppu harmaalla lasipinnalla – näitähän ei kaupassa enää edes myydä, mutta itselläni on jemma-paikassa vielä vanhaa varastoa jäljellä.

Mikä on nyt sitten eka fiilis näin ”perstuntumalta”? No ainakin oudolta tuntuu. Eli en ole päivänvaloa koskaan ennen kokeillut. Lukulampussa ja työskentelyvalona se on varmasti paras mitä kuvitella saattaa, eli silmät väsyvät vähiten tässä valossa. Joten sairaalat, vaatekaupat, maalikaupat yms. varmaankin kaikki jo käyttävät tätä, tai jos eivät vielä käytä – varmaan heidän pitäisi ryhtyä käyttämään.

Mutta entäs sitten tavallinen kotiympäristö?

Nopeasti sanoisin, että riippuu paikasta, eli mikä tila kotona?

Siis onhan tuo äskeisen kuvan oikeallakin näkyvä kuuman hehkulampun tuottama noin 2700K valo omasta mielestäni sävyltään lämmin ja silmälle miellyttävä. Ja se sopii hyvin yhteen esim. takkatulen kanssa ja tunnelmavalona se toimii noin muutenkin. Mitäs siitä sitten jos värit ei näykään ihan oikein, niin tarvitseeko illalla näkyäkään? Niitä oikeita värisävyjä voi katsoa silloinkin kun aurinko paistaa ikkunasta, jos ei ole saatavilla yhtään päivänvalo -lamppua, jonka voisi sytyttää iltaisin. Ja jos päivänvalolampuilla sisustaisi kaljakuppilan tai hämyisen ravintolatilan, niin ilmeisesti noissa tiloissa nyt oleva tunnelma katoaisi kokonaan? Mutta joku esim. sairaalan leikkauspöytä on tietysti asia erikseen.

Ehdottomasti päivänvalo on kokeilun arvoinen juttu, eli nyt vaan lamppuostoksille jos ei ole tällaista vielä lainkaan kokeillut, ja uskaltaisin sanoa, että ainakin lukulamppu (missä tahansa huoneessa), keittiö, kodinhoitohuone, askarteluhuone, autotalli, tekniset tilat jne on varmasti tässä valossa miellyttävämpi, jos siellä tarvitsee nähdä hyvin, eikä tarvitse ns. ”tunnelmavalaistuksen” päälle mitään laskea mitään lisäarvoa.

Mutta melkeinpä väittäisin, että ainakaan meidän uuden talon kellarin takkahuoneeseen näitä tällaisia valoja ei kyllä laiteta (muuta kuin vaihtoehtovalona siivousta silmällä pitäen). Tai en nyt mene vannomaan kuitenkaan. Mieli voi vielä muuttuakin, jahka ensin ehdin tällaiseen uuteen valoilmiöön tottua ensin. Tällaiselle vähän yli 40 vuotta keltaiseen 2700K valoon ikänsä tottuneelle hyppäys 5500K päivänvalon tasolle on joka tapauksessa melkoisen iso, siltikin että olen minä nyt auringonvaloa nähnyt ennenkin, eikä päivänvalo -lampun tuottama valosävy siitä poikkea juuri mitenkään. Paitsi ehkä auringonlaskun hetkellä, jolloin auringostakin tuleva valo on hetkellisesti jotain muuta kuin valkoista valoa (eli se näyttää keltaisen-oranssin-punaiselta, riippuen missä vaiheessa auringon lasku sattuu olemaan menossa).

Tätä kirjoittaessa eletään siis juhannuksen tietämissä, ja yötkin ovat nyt jo valkoisia. Jos olisin kokeillut päivänvalolamppua ekan kerran vaikkapa marraskuussa, se olisi voinut olla kaamoksen keskellä hyvinkin piristävä kokemus, eli ehkä tässä on myös jotain samaa kuin ns. kirkasvalolampuissa, jotka (kuulemma?) torjuvat kaamosväsymystä.

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen

Julkaistu 14.6.2014 , kirjoittanut Mika

Kotitalousvähennykset alueittain Suomessa. Lähde veroviraston kotisivulta: http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Tuloverotilastoja/Verohallinnon_tilastoja_Kotitalousvahenn(13058)

”Saako asfaltoinnista kotitalousvähennyksen?” kysyy 2004 valmistuneen omakotitalon omistaja Veronmaksajan ”Taloustaito” -lehdessä 11.6.2014 sivulla 4, ja saa vastauksena sanatarkasti seuraavaa:

”Kyllä saa. Asvaltoinnista saa kotitalousvähennyksen sekä silloin, kun vanhan omakotitalon pihaa asfaltoidaan ensimmäistä kertaa, että vanhaa asfaltointia uusittaessa. Jos kyseessä on uusi omakotitalo, ensimmäisestä asfaltoinnista ei saisi lähtökohtaisesti kotitalousvähennystä ennen kuin on kulunut kaksi vuotta siitä, kun kaikki talon ja sen piha-alueen rakentamiseen liittyvät lopputarkastukset on tehty. Jos tämän ajan kuluessa joudutaan korjaamaan jo tehtyä asvaltointia, korjauksesta saa kotitalousvähennyksen”.

Nyt kun rakennusprojekti alkaa pikkuhiljaa lähestyä loppusuoraa, pitää itsekin miettiä mitä tehdään nyt, ja mitä vasta 2 vuoden päästä. Eli jos haluaa suunnitella jotain, johon aikoo käyttää kotitalousvähennystä, niin asiassa on muutamia reunaehtoja ja muitakin huomioitavia asioita uudistalojen osalta. Ensinnäkin pitää odotella 2 vuotta lopputarkastuksesta. Jos on liian hätäinen, ei saa mitään. Kuitenkin Taloustaitolehden Harri Rajala kertoo vastauksessaan, että sen 2v kauden aikanakin – jos joudutaan tekemään korjauksia lopputarkastusta ennen tehtyyn asvaltointiin, niin siihen sitten kuitenkin saisi kotitalousvähennystä korjausten osalta, ja aikarajaan katsomatta.

Toinen rajaava tekijä on kotitalousvähennyksen enimmäismäärä = puolisoiden maksimivähennys on 4 800 euroa.

”Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten puolisot voivat vuonna 2014 saada yhteensä 4 800 euron vähennyksen (4 000 euroa vuonna 2013). Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä verotuksessa pyytäneet.

Molemmilta puolisoilta vähennetään omavastuu. Jos 2 400 euron (2000 euroa vuonna 2013) raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen.

Esimerkki: Maksimivähennyksen eli 2 400 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2014 ostat yritykseltä palveluja, jossa työn osuus on yhteensä noin 5 555 euroa [(5 555 x 45 %) – 100) = 2 399,75]. Vähennysoikeus on 45 % työn osuudesta.”

Näin neuvotaan veroviraston omilla sivuilla, tässä linkissä:

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalousvahennys

Enimmäismäärä tulee siis täyteen melko äkkiä, mutta onneksi se on kalenterivuosikohtainen. Jolloin jos esim. maalämmön asentaminen jätetään asumisajalle (niin kuin itse ajattelin tehdä), niin reikää kannattaa alkaa poraamaan joskus marras-joulukuulla, ja siitä heti lasku päättyvän vuoden verotukseen, ja sitten projektia keskeyttämättä pumpun asennukset ja muut työt seuraavan vuoden tammikuulle. Näin saadaan samallekin projektille vähennykset tavallaan kahteen kertaan (siiis puolisot yhdessä 4800€ + 4800€ toiselle vuodelle, yht. 9600€) jos onnistuu suunnitelmissa niin, ettei näille vuosille sitten ota mitään muita kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä tai projekteja. Tämä 9600€ on aika suuri summa, jos huomioidaan että esim. meidän talon maalämmössä kustannus on 17.000-20.000€ haarukassa, eli kotitalousvähennystä käyttäen siitä summasta saa jopa puolet pois.

Meillä siis mennään lopputarkastukseen suoralla sähkölämmityksellä, lisäksi talossa on kolme tulisijaa (2 takkaa ja saunan kiuas). Mutta maalämmöstä ei lopputarkastuksessa puhuta mitään, ja ajatus sen käyttämisestä syntyy vasta aikaisintaan toisen asumisvuoden jälkeen, jolloin kas kummaa… Talosta löytyykin jo valmiiksi suunniteltu paikka maalämpöpumpulle, ja maakylmää varten asennettu konvektorikin on jo rakentamisvaiheessa valmiiksi asennettu, sitä kun ei jälkikäteen sitten enää niin helposti ja siististi saisi paikoilleen.

Talon seinään on myös suunniteltu valmis paikka etelän seinälle aurinkopaneeleita varten. Paikka on juuri teknisen tilan kulmalla, mutta jos taloon on jo ehditty asentaa maalämpö, niin tämän hetkisillä kannattavuuslaskelmilla aurinkolämpö ei välttämättä kannata. Vaikka aloituspaketit ovatkin enää 2-3 tonnin luokkaa, niin se ei silti välttämättä maksa itseään takaisin. Mutta valmiiksi suunniteltu paikka löytyy, jos sellainen joskus tulee, ja joskus tulevaisuus voi kehittyä siihen suuntaan, että jos sähkölaitokset alkavat maksamaan aurinkosähköstä, niin ehkäpä Helsingin seudun katot täyttyvät aurinkopaneeleista aika nopeasti. Ja satelliittikuvissa kattoja riittää…

Meidän talossa myös terassien lasitukset jäävät kaikessa rauhassa odottamaan omaa vuoroaan ja kotitalousvähennystä, nämä eivät ole edes listan kärjessä, eli varmaan maalämmöstä aloitellaan heti kun rakentamisvaiheesta jääneet sahatavarat on poltettu takassa pois. Samalla saa tietysti vertailuarvoja sille, että miten maalämpöinvestointi on kannattanut, koska talo on sama – ja aiemmilta vuosilta kertynyttä ostoenergian kulutusta ja hintaa voidaan sitten verrata sen jälkeiseen aikaan, kun maalämpö on asennettu.

Eli tiivistettynä kotitalousvähennykseen sopivia töitä voivat olla esim. maalämmön asennus, pihatyöt, pihan asfaltointi ja/tai laatoitustyöt, terassilasien asennustyöt, aurinkopaneelien asentaminen tai näihin liittyvät korjaukset, jos rakentaja aikoo myös kotitalousvähennystä projektissaan hyödyntää. Verohyödyn lisäksi tällöin myös kokonaiskustannukset jakautuvat tasaisemmin ja useammalle vuodelle, eivätkä ne rasita niin paljon kuin kaikki kerralla tehtynä. Kaikki-heti-valmiiksi toimintamallissa (mikä on myös käsittääkseni selvästi yleisin) on kuitenkin se etu, että sitten ei tarvitse enää jälkikäteen ryhtyä esim. pihaa mylläämään jos tulee maalämpö vasta perästä päin. Mutta tämänkin voi kyllä suunnitella niin, että piha tehdään muilta osin täysin valmiiksi, mutta niin kuin meidänkin talossa niin teknisen tilan kulmalla johon tulee maalämpökaivo, niin se jää aluksi sepeli tai kivituhkapinnalle, ja laatoitetaan (kotitalousvähennystä käyttäen) vasta sen jälkeen kun maalämpö on asennettu.

Lopuksi vielä – mitä eroa on verosuunnittelulla ja veronkierrolla?

Verosuunnittelu on täysin laillista puuhaa, ja siinä verovelvollinen valitsee eri vaihtoehdoista jonkun sellaisen, jonka katsoo omalta kohdaltaan olevan edullisin vaihtoehto. Niin kuin esim. tässä yllä olevassa tekstissä on kerrottu.

Veronkierto taas on lakien rikkomista, esimerkkinä vaikkapa tulojen ilmoittamatta jättämistä tai perusteettomien vähennysten tekemistä. Jos tällaisesta jää kiinni, niin se ei varmuudella ole taloudellisesti kannattavaa puuhaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaakin jo etukäteen kysyä verottajalta ennakkoratkaisua tai ohjauspäätöstä, jolloin tapauskohtaisesti selviää se, että mikä on laillista ja mikä ei, ja siitä saa kirjallisen vastauksen verottajalta.

Ohjauspäätös on maksuton, mutta ennakkoratkaisua (jota voi hakea niin liikkeen- kuin ammatinharjoittajan sekä henkilökohtaista tuloverotusta koskeviin asioihin) hinta riippuu siitä, koskeeko kysymys elinkeinotoiminnan verotusta vai henkilökohtaista verotusta. Yleensä puhutaan maksimissaan muutamasta satasesta, mutta ennakkopäätöksen hinnankin voi varmaan aina kysyä etukäteen verottajalta.

Sisäkaton panelointi alkoi

Julkaistu 10.6.2014 , kirjoittanut Mika

Ensimmäiset paneelit on katossa ja hienolta näyttää. Naulapyssyyn ostettiin 50mm naulat, ja valinta oli ihan oikea, se menee vinottain 50×50 milliseen ruoteeseen ja paneeli pysyy paikoillaan tukevasti. Naulaus pitääkin tehdä urosponttiin, itse olisin varmaankin kokeillut piilottaa naulaa naarasponttiin (jolloin lauta olisi haljennut ja mennyt säleiksi).

Vielä viimeiset sähköjohtokuvat

Julkaistu 9.6.2014 , kirjoittanut Mika

Sähköjohdoista kannattaa ottaa vielä viimeisellä hetkellä kuvia, niin muistaa missä ja miten ne kulkee. Tämän jälkeen sähköjohdot katoavat näkyvistä.

Matin huone.

Monikan huone.

Master-bedroom.

Ennen asennusta kattopaneelit maalataan kerran. Jolloin jos puu elää, ei tule näkyviin maalamatonta osaa urospontista. Toisen kerran maalataan vielä katossa asennuksen jälkeen.

Kuusipaneeli maattuna kerran. Laudan päässä maalaamatonta aluetta. Valkolakka jättää puun syyt ja oksat kuultamaan läpi. Tällä värisävyllä käsitellään asuinkerrokset, kellarikerrokseen laitetaan läpinäkyvällä lakalla.

Rappusten asennus on alkanut.

Ilmastointiputkien asennus jatkuu. Kuvassa putkihormi, joka menee pystysuorassa talon läpi kellarista katolle saakka.

Kokemuksia Sadolinista ynnä muuta

Julkaistu 8.6.2014 , kirjoittanut Mika

Yritin Googlella löytää muiden rakentajien käyttäjäkokemuksia Sadolinin maaleista, mutta eipä niitä kovin paljon näyttänyt olevan, yhden sentään löysin ihan helposti:

http://projektinakivitalo.blogspot.fi/2013/04/sadolin-light-space-maali.html

Joten lisätään sitten yksi käyttäjäkokemus tähän kohtaan, hyvin saman suuntaisia omat kokemukseni ovat mitä tuossa äskeisessä linkissä toisellakin rakentajalla (hänen kirjoituksessaan tulee esille ainakin hyvä lopputulos ja halpa hinta), mutta muutaman asian voisin listalle vielä lisätä.

Itselleni kävi ihan samoin kuin tuossa yllä olevan linkin rakentajalle, eli itsekin olin ajatellut ensin Tikkurilan maaleja, mutta maalin valinta meni sitten minullakin lopulta myyjän suosituksen perusteella, eli Virossa Võrun K-raudan myyjä kertoi, että Sadolinin maaleja heillä myydään kaiken eniten, ja että monet asiakkaat olivat sitä oikein kehuneetkin. Myyntipuhe oli lyhyt, ja niin hyvä, että eka ajatus oli, että varmaankin se Sadolinin maalitehdas maksaa heille parhaat myyntiprovikat, mutta päätin kokeilla kuitenkin ja viereisellä hyllyllä olevien Tikkurilan maalipurkkien hintaero helpotti myös päätöksen tekoa.

Mikä se Sadolinin maali sitten oikein on? Onko se jokin virolainen halpis-maali? Ei ole. Alun perin maalitehtaan historia juontaa 1700-luvun Tanskaan, josta se sitten monien vaiheiden jälkeen tuli ruotsalaiselle Nobel Industrille, joka puolestaan fuusioitui 1994 hollantilaisen Akzon kanssa, jonka jälkeen fuusioituneen firman nimeksi otettiin Akzo Nobel. Eli tällä hetkellä voinee kait sanoa, että kyseessä on hollantilainen maali, koska he ovat maalibisneksen viimeisimpänä ostaneet. Sadolinin maaleja myydään kaikissa Euroopan maissa, Suomessa jälleenmyyjinä ovat ainakin mm. RTV ja Starkki. En ole kuitenkaan siellä käynyt hyllynreunahintoja katsomassa, että mitä tämä kyseinen maali mahtaa Suomesta ostettuna maksaa.

Siinä vaiheessa, kun rakentaja on päättänyt huoneiden sisäpintojen värisävyt, sitten on käytännössä ihan sama, minkä maalitehtaan maaliin värisävytys tehdään. Tietysti valinnan varaa on vielä eri maalityyppienkin välillä, mutta sisämaaleissa lateksimaalit lienevät suosituin, koska lateksi antaa pesunkestävän pinnan, josta likatahrat on märällä pyyhkeellä helppo poistaa. Erityisesti keittiön seinissä kannattaa käyttää lateksimaaleja, niin mahdollisista rasvatahroista pääsee hyvin eroon. Mutta sopii ne lateksimaalit muidenkin huoneiden kipsiseiniin, ja nykyään lateksimaaleja on kehitetty niin, että ne sopivat ulkoseiniinkin. Vanhojen talojen maalausten kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana, koska eri maalityypit eivät välttämättä sovi keskenään yhteen, eli vääränlaisten maalityyppien yhdistelystä (siis päällekkäin maalauksesta) voi olla seurauksena maalin hilseily ihan muutamassa viikossa maalauksen jälkeen.

Mutta nyt pienen sivuraiteen jälkeen takaisin Sadolinin maaleihin, joiden yksi hyvä puoli on siis todellakin sen halpa hinta:

Lateksipohjaista Sadolin sisäseinämaalia myydään 10 litran pöniköissä. Pönikän hinta Viron K-raudassa (rakentaja-alennus huomioiden) 39,60€, eli litrahinnaksi tuli 3,96€.

Eli näitä pöniköitä kun muutaman heittää auton perään, niin laivalippujen hinta Viroon ja takaisin on kuitattu sillä. Sikäli mikäli sisämaalit Suomessa maksavat helposti 7-8 euroa per litra ja siitä ylöspäin. Kohta varmaan nähdään sellainenkin ilmiö laivarannassa, että kun tavallinen laivamatkustaja laahaa perässään mummokärryssä kaljalaatikoita, niin rakentajan ”kaljakärryssä” onkin maalipurkkeja niin paljon kuin kärryt kestävät? 🙂

Toinen asia minkä huomasin Sadolinin maalissa oli se, että sillä oli helppo tehdä. Joten jos ei ole mikään ammattimaalari (niin kuin en minäkään ole), niin Sadolinin maalilla on helppo kokea onnistumisen iloa. Se on nimittäin selvästi jäykempää tavaraa kuin esim. Tikkurilan ja Teknoksen maalit, joiden juoksevuutta voisi verrata vaikka piimään, mutta Sadolinin maalia voisi verrata vaikkapa Arlan jogurttiin, eli kaadettaessa se käyttäytyy näin:

Sadolinin on selvästi jäykempää kuin Tikkurilan maalit, ja kaadettaessa se muistuttaa Arlan jogurttia tai tapettiliisteriä. Eli maali on astian pohjalla ensin "keko", ennen kuin se lopulta löytää astian muodot.

Sadolinin maali on selvästi jäykempää kuin Tikkurilan maalit, ja kaadettaessa se muistuttaa Arlan jogurttia tai tapettiliisteriä. Eli maali on astian pohjalla ensin ”keko”, ennen kuin se lopulta löytää astian muodot.

Nyt sitten kun lähdetään tuon yllä olevan maaliastian kanssa maalaamaan, niin tällainen jäykkä maali ei juurikaan seinällä valu mihinkään. Eikä se myöskään tahri, niin kuin ohut ja nestemäinen Tikkurilan tai Teknoksen maali helpostikin roiskii maalarin itsensäkin tahrojen peittoon, jos telalla ajelee pitkin seinää vähänkin liian nopeasti. Ja lopputulos on siisti, niin kuin toinen rakentaja omassa blogissaan ”Projektina Kivitalo” myöskin totesi:

Sadolin maalin lopputuloksena tasainen maalipinta makuuhuoneen seinissä. Mustat täplät ikkunoiden vieressä johtuu raksa-kameran pölystä.

Samalla kun itse olen maalaillut, niin timpurit alkavat valmistautua sisäkaton puupaneelien asennukseen. Se on heti seuraava työvaihe sen jälkeen, kun seinät on saatu maalattua.

Sisäkattopaneelien ruoteet ja naulapyssy odottavat paneelien asennusta kattoon.

Myös sisärappusten tekijä Joel Konsin Fiskarsista on tulossa ensi viikolla:

http://www.joelshantverk.fi/Joel_Konsin.html

Kilpailutin muuten sisärappusten tekijät aikoinaan ihan kunnolla, ja kyselin tarjouksia niin Suomesta kuin Virostakin. Parhaan tarjouksen huomioiden pienet kuvioinnit, LED-valaistus, toimituksen joustavuus yms asiat (toki tarjous oli paras myös hintajärjestyksessä, vaikka hintahaitari jäikin tosi kapeaksi) teki Joel Konsin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/01/24/sisaportaiden-kilpailutus-ja-suunnittelu/

Joelia varten kaikki tilbehöörit odottavat jo eteisen lattialla.

Yksi oman metsän puu tulee myös rappusten keskelle porrastasanteita kannattelemaan. Vasemmalla höylätty valmis puu, oikealla höyläämätön varapuu (kaiken varalta).

Puu halkeaa kuivuessaan aina sydäntä kohden. Rappusten pystyparrun sydän on aivan puun alanurkassa, eli puu on sahattu ”epäkeskona”, jolloin halkeaminen voidaan hallita paremmin, eikä halkeamia tule jokaiselle laidalle. Höylätyssä puussa näyttäisi olevan 14 vuosirengasta ja sen koko on 110 x 110 milliä. Höyläämätön varapuu on 125 x 125 millinen.

Miksi sitten käytetään oman metsän puuta tässä kohtaa, kun paljon helpommalla voisi hakea kaupasta liimapuun, joka olisi varmuudella suora eikä halkeilisi? Halkeamat joudutaan nyt pakkeloimaan piiloon ennen maalausta.

No, kyllä siinä oman metsän puussa vaan on sitä tunnearvoa ihan eri tavalla kuin kaupasta ostetussa liimapuussa. Ja vaikka tekeminen olikin aika konstikasta, niin saatiin kuitenkin loppujen lopuksi tulemaan ihan suora ja kaunis. Ja jos se menisi jostain syystä pilalle, niin varapuu on vieressä.

Ilmastointihommia ja maalausta

Julkaistu 7.6.2014 , kirjoittanut Mika

Rakentaminen etenee sisätiloissa, nyt on viime aikoina tehty mm. ilmastointiputkien asennuksia ja sisäseinien maalausta.

IV-putkien eristykseen vasemmalla 50mm villaa ja oikealla itseliimautuvaa 19 millin Armaflex -solumuovia. Jälkimmäisen neliöhinta on noin 2-kertaa kalliimpi, mutta sitä käytetään nyt ainakin kellarissa, jossa on ahtaat tilat ja 50mm villa ei mahdu ainakaan kovin helposti.

Melkein tuhannen kuution taloon tarvitaan aika paljon IV-putkea. Nykyajan talohan on käytännössä puukehikkoon raksittu umpinainen muovipussi, joka saa ilmaa hengityskoneen – siis ilmastointikoneen kautta. Vasemmalla 160 mm putkea ja oikealla 200 millisiä. Suurin osa putkista on jo paikoillaan, mutta nämä on vielä asentamatta. Huonetiloissa putket haarautuvat ja kapenevat 125:een tai 100:aan milliin.

Keittiö-olohuoneen seinät kokonaan pohjamaalattuna. Vielä päällysmaalit seinille ja sen jälkeen paneelia kattoon. Tila on melko pitkä, huoneiden yhteispituus on 11,22 metriä. Tässä voisi melkein pitää lapsille juoksukilpailut (sitten kun rakennusaikaiset tikkaat on pois edestä).

Yläkerran masten-bedroon on saanut lopullisen värinsä (paitsi yläkulma maalaamatta, kun sitä pitikin vielä pakkeloida). Tummat läikät keskellä kuvaa johtuvat raksa-kamerassa olevasta pölystä.

Yläkerran master-bedroom on saanut lopullisen värinsä (paitsi yläkulma maalaamatta, kun sitä pitikin vielä pakkeloida). Tummat läikät keskellä kuvaa johtuvat raksa-kamerassa olevasta pölystä.

Master-bedroom seinän värisävy valittiin niin, että tapetilla oleva harmaa sävy on täsmälleen sama mitä seinänkin väri. Eli tapetin saumakohdassa kiehkuroiden väri tavallaan hyppääkin seinälle. Saumapiste oviaukolla ei ole vielä valmis, mutta idean näkee periaatteessa tästäkin kuvasta.

Rappusten aukon pohjamaalausta

Julkaistu 1.6.2014 , kirjoittanut Mika

Tänään olen tehnyt koko päivän eteisen ja rappusten aukon pohjamaalausta. Kyllä tässä projektissa vielä vaan on jonkin verran hommaa jäljellä – ei siitä faktasta mihinkään pääse. Mutta viimeistään syyskuussa muutetaan, tänään sanoin vuokra-asunnon vuokrasopimuksen irti.

3-kerroksen korkuinen rappusten aukko ilman rappuja on komean kokoinen aukko. Tällä hetkellä ainut tila koko talossa, jossa näkyy kellarin lattialta ylös asti (ei kuitenkaan enää kattotuoleihin asti). Rappustentekijä tulee nyt tässä kuussa, sitten raput on paikoillaan. Ennen sitä olisi hyvä tehdä seinien maalaushommat alta pois.

Samat näköalat ylhäältä päin. Ikkunoiden väliin tulee aikoinaan kakkoskerrokseen tulevien rappusten lepotaso, jossa raput tekee U-käännöksen.

Kellari on kevytsoraharkoista, ja kellarin seinän paksuus on 17cm paksumpi kuin 175 x 50mm koolauksella tehty puuseinä. Tähän kohtaan jää näppärä ”hyllytaso, johon saa helposti pattinkien päät ja sitten vanerilla peitettyä rappusten aukon. Ehkä asumisaikana tälle hyllylle sitten jotain koriste-esineitä…

Tikkailla ei ilmeisesti saisi työskennellä? No ei ole työskenneltykään (maalaamatta tuo alaosa näyttää olevan, ylin osa rappusten aukkoa on maalattu tellinkien eli tilapäisen lattiatason päältä)

Tikkailla ei ilmeisesti saisi työskennellä? No ei ole työskenneltykään (maalaamattahan tuo alaosa näyttää olevan, ylin osa rappusten aukkoa on maalattu tellinkien eli tilapäisen lattiatason päältä)

Hyvä ostovinkki, jos matkustaa Viroon hakemaan rakennustarvikkeita. Eli Eskaro -tehtaiden Flat -pohjamaali (valkoisella mattapinnalla, saa myös sävytettynä jos haluaa), maksaa 20,88€ per 9 litran pönikkä ja 38,90€ per 18 litran pönikkä. Litrahinnaksi tulee pikkuisen päälle 2 euroa per litra. Vesiliukoinen ja lähtee helposti irti sormista.

(Viron kielellä pohjamaali = ”kruntvärv”, jos joku haluaa googlailla hintoja.)

Talo Rautio

Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2014