Salaojat ja pumppaamo toimii


Vedenpinta 15 cm anturan alla.

Pumppaamossa on tilapäinen pumppu, joka huolehtii vedenpinnan tasosta ja hyvin näyttää toimivan. Varsinainen ja pumppaamon mukana tullut pumppu asennetaan myöhemmin. Puolivälissä (teknisen tilan kulmalla) salaojakaivon vedenpinta oli 15 cm anturan alapinnan alla. Niskakaivot terassin kulmilla (kylmävaraston kulmat) ovat varmaankin jonkin verran korkeammalla (en tullut nyt niitä mitanneeksi), mutta siellä nyt ei asialla niin suurta merkitystä kun se on kaukana varsinaisen asuintalon kellarin sisätiloista, ja todennäköisesti rakennekuvien mukainen salaojien syvyys täyttyy sielläkin.

Kylmävarasto on ainakin omissa ajatuksissa tavallaan muusta talosta irrallinen, koska se lisättiin suunnitelmiin vasta viime tingassa (jos kerran terassin alle mahtuisi 80 cm sokkelitilaan joka tapauksessa konttaamaan, miksei samalla kaivettaisi sen verran syvältä että sinne tulee kunnollinen huonetila?) Samalla poistuu kahdenkertaisen vesieristeen ongelma kkylppärin seinän kohdalta, kun varaston puolelle ei siihen kohtaan bitumieristettä tule seinälle. Ja näin sitten tehtiin ”bunkkeri” terassin alle. Ja jälleen tuli muutos suunnitelmiin, eli jos kerran talon kyljessä on kylmävarasto, niin miksi se ei voisi olla tarvittaessa lämmin? Nythän ne eristeet on paljon helpompi laittaa kuin joskus perästäpäin. Eli taas tuli muutos suunnitelmiin, ja tämän seurauksena esim. lattiavalut yms. ovatkin nyt yhtenäiset, kun ei tarvitse erottaa lämmintä ja kylmää lattiaa toinen toisistaan.

Vielä noista salaojien korkeuksista, että kuvien mukaan salaojaputken alapinta pitäisi olla joka kohdassa vähintään 10 cm anturan alapinnan alapuolella. Sitten kosteus ei enää kiipeä karkean sepelin läpi anturaan. Tai vaikka kiipeäisikin, sitten viimeistään se kosteuden nousu pysähtyy anturan yläpintaan, johon on kosaanikaasulla liimattu bitumikermi (se joka oli Starkissa melkoisen kallis). Anturoiden sisällä on vähintään 70 cm ja enimmillään yli metrin sepeli (kuopasta tuli vahingossa terassin kohdalla ehkä 20 cm liian syvä). Sieltä sepelin seasta kosteus ei pääse nousemaan millään konstilla. Tai jos nousisikin, sitten seuraava este on 20 cm styroksi, jonka päällä on 18 cm alapohja, joka jo varmasti pysyykin kuivana.

Jos kuitenkin alapohjaan tulisi esim. jonkun vesivahingon seurauksena paljon ylimääräistä vettä ja kosteutta, niin ehkä jälkikuivatuksesa sepelin seassa olevan radonin poistoputkistonkin voisi silloin ottaa käyttöön? Eli jos sen kautta voidaan imeä radonit pois, voisiko imeä myös kostean ilman? En tiedä. Ja mistä se korvausilma pääsee radonputkeen? Talon ympäriltä salaojakaivoista ja putkista? Ilmeisesti, koska talon sisäilma falskaa maaperään huonosti. Tai falskaa se sekin sen verran, että jos radonista tulisi ongelma, kyllä sekin jotain kautta eli jonkun hiushalkeaman tai muun reitin kautta yleensä sisäilmaan pääsee. Ainakin vanhemmissa taloissa on päässyt.