Avainsana-arkisto: yösähkö

Energianiksit jakoon Taloon.comin kilpailussa

Julkaistu , kirjoittanut

Löysin lopulta minäkin http://koti7.blogspot.fi/ -blogin kautta linkin nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun, joka siis löytyy tästä linkistä:

http://energianiksit.fi/

Kilpailuaika taitaa olla jo lähes ohi, mutta viis siitä – ehkäpä lähden nyt mukaan vielä minäkin, sillä tärkeintä kait on se, että erilaiset energiansäästöniksit saataisiin mahdollisimman laajaan jakoon, jolloin jokainen voi poimia ”rusinoita pullasta”, aina sen mukaan mikä itselle ja omaan tilanteeseen parhaiten sopii.

Aina energiansäästö ei välttämättä vaadi edes tinkimistä mistään, ja joissakin tapauksissa energiansäästö ja eurojen säästö kulkevat vahvasti käsi kädessä. Eli energiaa säästämällä voi tienata samalla vinon pinon euroja – joista ei tarvitse maksaa edes veroja!

Itselleni tähän kilpailuun osallistuminen käy aika helposti. En nimittäin aio juuri nyt kirjoitella enää yhtään lisää, vaan teen pelkän lyhyen yhteenvedon kaikista niistä kirjoituksista, jotka olen aikojen saatossa tässä omassa blogissani jo julkaissut. Toki tulen pitkässä juoksussa vielä kirjoittamaan energiansäästömahdollisuuksista ja siihen liittyvää pohdintaa jatkossakin. Jotenkin vaan energian ja asumisen kulujen kurissa pysyminen pyörii vähän joka päivä mielessä, ihan jo oman työnkin kautta.

Työskentelen siis isännöitsijänä, ja pikkuisen kauhulla olen seuraillut asumisen kulujen kasvua viime vuosina. Erityisesti lämmityksen hinnat näyttävät harpanneen isoja askeleita, esim. kaukolämmön hinta on ainakin 2-kertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa noin 10% hintojen nousua joka vuodelle. Ovat ne asumisen kulut nousseet toki ihan muutenkin – ihan kautta linjan. Nykyisin kuitenkin ympäristömyönteinen ajattelutapa on myös jotenkin trendikästä ja tämä aletaan oivaltaa pikkuhiljaa myös AsOy -maailmassa.

Myös oma yritykseni (omalla alallaan liikevaihdolla mitattuna 9. suurin Suomessa) aloitti syksyllä 2014 energiansäästöistä kampanjoimisen yhdessä Suomen Talokeskuksen kanssa ja mukana samaa aikaan ja samalla asialla oli myös Kotitalo -lehti (tämä ihan vaan sattumoisin – mutta yhteistyö Talokeskuksen kanssa meillä oli ihan ennalta suunniteltu ja harkittu juttu). Tässä muutamia linkkejä Kotitalo -lehden syksyn 2014 artikkeleihin, joissa ainakin omasta mielestäni ihan hyviä vinkkejä:

http://www.kotitalolehti.fi/2014/11/pienenna-taloyhtion-hiilijalanjalkea-pyyda-apua/

http://www.kotitalolehti.fi/2014/10/ledilla-saastat-selvia-summia/

http://www.kotitalolehti.fi/2014/10/energialaskussa-voi-saastaa-helposti/

Sitten tähän perään varmaan sopisi ne tuolla aiemmin lupaamani linkit omaan blogiini. Aloitetaan vaikka tuoreimmasta päästä. Eilen nimittäin pohdiskelin ilmalämpöpumpun, aurinkolämpökeräinten ja aurinkosähkökeräinten paremmuutta ja takaisinmaksuaikoja tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/23/voiko-2-tonnin-sahkolaskusta-viela-saastaa/

Itse asiassa olen kyllä aurinkoenergiasta kirjoitellut jo aiemmin tänäänkin – eli talon suunnitteluvaiheessa jos ja kun suuntaa kaikki isot ikkunat vaan sinne etelään päin, niin talo lämpenee auringon avulla oikein hyvin (ehkä liiankin hyvin?) jo maaliskuussakin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/24/lammin-henkays/

Täsmälleen saman havainnon tein jo aiemminkin maaliskuussa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/16/talo-lampenee-auringolla-ja-sahkolla/

Entä tarvitsetko viileää säilytystilaa ilman jäähdytyksen kustannuksia? Tilaa, joka saa energiaa talon hukkalämmöstä, ja jossa lämpötila ei mene pakkaselle talvellakaan? Silloin kannattaa rakentaa kellarikerrokseen erillinen koppi talon kylkeen kiinni, ihan vaikka terassin alle, tässä vinkkiä ja linkkiä ko. postaukseen:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/15/terassin-alle-kunnollinen-varasto/

Aina jos energiaa haluaa säästää, niin ensimmäinen ja ehkä tärkein askel on silloin se, että alkaa mittaamaan kulutuksia, ja tutkii missä sitä energiaa kuluu, ja miettii sitten sen jälkeen mitä asialle voisi tehdä. Tässä joitakin omia mittaustuloksiani siitä, mikä oikeasti vie kotona sähköä, ja mikä ei:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/06/mika-vie-eniten-sahkoa-kotona/

Välillä omassa blogissani on kurkisteltu myös isännöitsijän työn puolelle, ja tullaan kurkistelemaan vielä jatkossakin, sillä nyt on käsillä mielestäni aika herkullinen tapaus, jossa eräs taloyhtiö, olkoon se nimeltään vaikkapa ”AsOy Esimerkkitapaus” on vahvasti kallistunut maalämmön kannalle. Omien laskelmieni mukaan se myös kannattaa – ja nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että maalämpö kustantaa taloyhtiöön ilmaiset kylppärit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Myös omaan talooni oli suunnitteluvaiheessa tulossa ihan itsestään selvyytenä maalämpö – mutta itselleni olikin melkoinen yllätys, kun se ei sitten liiketaloudellisesti ajateltuna oikein kannattanutkaan, siitä lisää juttua tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mutta vaikka meille ei nyt ainakaan toistaiseksi maalämpöä tulee (ehkä joskus vielä tulee), niin kyllä siltikin jotain aion oman talon lämmittämiseen vielä investoida lisää, ja erityisen kiinnostavalta vaikuttaa mm. tämä Taloon.com -nettirautakaupassa myynnissä oleva tyhjiöputkistoihin perustuva aurinkolämmön keräin:

http://www.taloon.com/tyhjioputkikerain-brightsolar-20/KA-6438014110172/dp?openGroup=267

Omasta mielestäni vaan tuo putkistojen välinen rako saisi olla isompikin – niin että auringon matkatessa taivaan kannen yli toinen putki ei alkaisi varjostamaan toista putkea – ehkä pitäisi laittaa keräimen suunnittelijoille tuotekehitysidea tähän liittyen? Muutenhan keräimen putkien pyöreä muoto on aika hyvä. Toinen mikä kiinnostaa ja missä hinnat ovat viime aikoina tulleet reipasta vauhtia alas on tasopintainen sähkökeräin, tässä esimerkki Taloon.com -sivuilta:

http://www.taloon.com/ds/hakutulokset?q=aurinkopaneeli

Eikö olisikin aika järkevää, jos jokainen meistä latailisi sähköautojaan kotona aurinkosähköllä, jolloin Suomeen tarvitsisi ulkomailta tuotavaa öljyä huomattavasti vähemmän? Eikä sähköauto häviä ajo-ominaisuuksissa bensa-autolle nykypäivänä yhtään:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288599568457.html

”Tankillisella” sähköä pääsee siis 500 km ja nollasta sataan alle 5 sekunnissa. Mutta sähköauton hinta on kylläkin tässä tapauksessa aivan hirvittävä ja useimpien saavuttamattomissa… Mutta ehkäpä ne hinnat joskus tulevat tässäkin kohdin järkevälle tasolle, jolloin uskoisin että kauppa käy, ja diesel- & bensiiniautot ovat kohta historiaa? Siis öljy ei lopu, mutta öljyllä kulkevat autot loppuvat. Niin se maailma muuttuu, eikä kivikausikaan sen takia päättynyt, että kivet olisivat loppuneet.

Vieläkin löytyy blogistani lisää vinkkejä energian säästöihin tai tällä kertaa puulämmityksen tehostamiseen liittyen (vieläköhän on tässä vaiheessa yhtään lukijaa, joka olisi lukenut tänne asti?):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Tuossa yllä olevassa linkissä siis oman kokemukseni mukaan puulämmittäjän kannattaa sijoittaa takan päälle tuloventtiili, tähän yhteyteen korkea olohuone, jotta lämpö varmasti ”puhaltuu” tuloventtiilistä yläkertaankin asti. Sekä aivan ehdottomasti kannattaa rakentaa tiilistä piippu, joka varaa hurjan määrän lämpöä itseensä. Meillä 2-hormisen tiilipiipun massa on liki 6 tonnia, eli noin kahden ison takan verran.

Ehkä aiheita vielä riittäisi, mutta nyt on jo varmasti aika lopettaa tämä postaus, joten laitan ”sokeriksi pohjalle” seuraavan linkin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/23/lattialammitys-kellon-taakse-saastona-17/

Tässä siis mistään tinkimättä ja lattialämmitys laitettuna yösähkölle (sehän on periaatteessa siis halpaa ”ylijäämä sähköä”, kun vesivoima yms. pyörii läpi yön vaikka kulutusta ei öiseen aikaan olisikaan), niin sähkön yksikköhintojen alenemisen myötä sekä myös puulämmitystä lisäämällä meillä tuli sähkönkulutukseen melkoisen iso pudotus. Ja tämä on puhdasta säästöä myös kaikille muillekin uuden puutalon rakentajille, koska niin meillä kuin varmasti muillakin rakennuksilla rakentamisesta jää ylijäämä puuta niin paljon, että se riittää lämmittämiseen useiksi vuosiksi. Toisena vaihtoehtona on tietysti se, että jos ne laudan pätkät heittäisi jätelavalle ja veisi kaatopaikalle, niin siitä pitäisi maksaa jätemaksut…

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun http://www.energianiksit.fi kutsuttuna.

Käypä vilkaisemassa! Minä kävin jo – ja äänestinkin kahta kirjoitusta (en tiedä olisiko saanut niin paljon äänestää kerralla?) Lisäksi yritin välttää tässä turhaa toistoa, joten tuolla energianiksit -linkissä on kosolti muitakin hyviä vinkkejä useista muistakin blogeista!

Tämä kuva bongattu tästä linkistä: http://www.cnpower.com/conservation/conservation-demand-management-programs

Tämä kuva bongattu tästä linkistä: http://www.cnpower.com/conservation/conservation-demand-management-programs

Helmikuussa kului enempi sähköä mitä tammikuussa

Julkaistu , kirjoittanut

Päättyneen helmikuun 2015 päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:

Sähkönkulutus helmikuussa 2015. Sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enemmän mitä tammikuussa 2015 (vaikka tammikuussa oli 31 päivää). Tammikuun 2015 kulutus oli 1648 kWh. Joulukuussa 2015 sähköä kului 2308 kWh, mutta joulukuun jälkeen vesikiertoinen ja suoralla sähköllä oleva lattialämmitys laitettiin kellon taakse toimimaan pelkästään yösähköllä, jolloin sähkönkulutus laski oleellisesti. Ilmeisesti polttopuun käyttö on vastaavasti sitten lisääntynyt, koska keskilämpötilat olivat talvikuukausina hyvin samalla tasolla, joulukuussa -1,0C, tammikuussa -1,9C ja helmikuussa tasan 0,0C. Yösähkön osuus helmikuun kokonaissähkönkulutuksesta oli 71%, päiväsähköä kului 29%.

Sähkönkulutuksen päivittäisissä käppyröissä on näkynyt erityisen selvästi aina esim. porealtaan käyttö (kaikkien asumiskuukausien sähkönkulutuskäppyrät löytyvät Talo-Rautio Facebookin kuvagalleriasta). Porealtaan täytön yhteydessä lämminvesivaraaja käyttää selvästi normaalia enempi sähköä. Helmikuussa poreallasta ei käytetty kertaakaan. Ja silti sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enempi mitä tammikuussa!

Syynä tähän ilmiöön on helmikuun osalta kuvassa korkeina pylväinä näkyvä viikko 8, jolloin oli hiihtolomat, ja jolloin talo oli tyhjillään viikon verran lauantaista 14.2 lauantaille 21.2.2015 asti. Sille ajalle sattui myös pariksi päiväksi pikkupakkaset (lämpötila laski -5C ja -6C tasolle), ja tämä näkyi heti voimakkaasti sähkönkulutuksessa, koska takkaa ei käytetty. Sähköä kului molempina pakkaspäivinä yli 100 kWh per vrk.

Kolmas korkea pylväs sähkönkulutuksessa osui sunnuntaille 22.2, jolloin oltiin juuri tultu kotiin. Silloin käännettiin lattialämmitys täydelle teholle, koska lämpötila oli kotiin palatessa vain +16C tasolla. Kotiin tullessa olohuoneen ison takan ulkolämpötila oli +18C. Koska se on kuorellinen takka (villat sisällä tiilikerrosten välissä), sellainen takka ei ihan ”täydelle teholleen” heti lämpene, vaikka siihen laitettiin tuli heti kotiin tullessa. Ärhäkäs ja äkkiä lämpiävä pikkutakka ja puukiuas löytyvät kuitenkin kellarista, eli niistä saatiin heti lämpöä, mutta muuten talon lämpiämistä haluttiin nopeuttaa myös sähköllä. Ja muutamien yön tuntien aikana talo lämpeni, seuraavana aamuna lämpötilat oli jo suht normaalissa haarukassa, niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/22/tyhja-talo-vei-enempi-sahkoa/

Tällaisessa tilanteessa kuorellinen takka eli tässä tapauksessa Tiilerin Terhi takka-leivinuuni ei ole paras mahdollinen (siis kun palataan viikon poissaolon jälkeen kotiin ja takka on kylmä), mutta muutoin sen ominaisuudet ovat monilta osin ihanteelliset, tai voisi sanoa jopa lapsiystävälliset. Takan pintalämpötila ei meillä ole koko talven aikana ylittänyt +40C tasoa, eli näppejään tässä takassa ei ainakaan polta (jos ei koske takan lasiluukkuun). Ja takka luovuttaa tasaisesti lämpöään usean päivän ajan, jolloin kertalämmitys ei tarkoita korkeaa lämpöpiikkiä heti lämmittämisen jälkeen.

Pistekohtaisessa mittauksessa IV-kone vei taas tuttuun tapaan 113 kWh sähköä (viime kuussa meni 115 kWh), autojen lämmittimissä kului helmikuussa 14,4 kWh (tammikuussa meni 10,5 kWh), ja salaojapumppaamokin on palannut takaisin ”normaaliin”, eli nyt helmikuussa siellä sähköä kului enää 3 kWh. Kuukausi aikaisemmin ihmettelin kovaa kulutusta, kun sähköä meni pumppaamossa poikkeuksellisen paljon eli 14,6 kWh. Aiempina kuukausina oli mennyt joulukuussa 5 kWh, marraskuussa 2 kWh ja lokakuussa 1 kWh. En sitten tiedä mikä mahtoi aiheuttaa tammikuun kovan kulutuspiikin, ja ehkä se jääkin ikuiseksi mysteeriksi.

Tässä vaiheessa, kun ollaan 5kk asuttu lokakuun 2014 alusta lukien, ollaan käytetty sähköä yhteensä 8775 kWh eli keskimäärin 1755 kWh per kk. Talossa on neliöitä 241 kWh. Polttopuita (siis rakennusaikaista ylijäämää eli etupäässä kuusilautaa) on käytetty tähän mennessä yhteensä noin 7 kuutiota. Polttopuusta lienee saatu lämpöä talteen oletettavasti noin 7000 kWh, eli noin 1000 kWh per kuutio.

Tässä blogissa on aikaisemmin pohdittu mm. maalämmön kannattavuutta, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mikäli yllä olevista luvuista saataisiin maalämpöpumpun asentamisella pois vähän yli puolet kulutuksesta, jolloin saatava säästö olisi noin 1000 kWh eli noin 100 euroa kuukausittain. Investoinnin hinta olisi kuitenkin likemmäs 20 tonnia.

Mitä opimme tästä?

Jos haluaa poltella takassa ja saunan pesässä muutaman kuution puita vuosittain, niin maalämmön kannattavuus pitää ilmeisesti laskea tosi tarkkaan, jos investointia perustelee pelkästään euromääräisellä tarkastelulla. 20 tonnin maalämpö investoinnin asemesta paljon kannattavampi investointi voisi tällaisissa tapauksissa olla esim. noin 2 tonnin ilmalämpöpumppu? Sehän tekee hyvin lämpöä keväällä ja syksyllä, jolloin talvisin voi edelleenkin poltella puita, joita rakentamisen jäljiltä riittää vielä vaikka kuinka paljon. Ja omasta metsästä löytyy puuta tietysti jatkossakin.

Ei-euromääräisessä tarkastelussa voitaneen todeta, että molemmat pumput (maalämpö ja ilmalämpö) lienevät suunnilleen yhtä ympäristöystävällisiä?

Niin taikka noin – olisin aika varma siitä, että kyllä se maalämpöpumppu meillekin vielä joskus jonain päivänä tulee, viimeistään sitten kun ollaan eläkkeellä, eikä jakseta enää polttopuiden kanssa kovin paljon pelata. Onhan se maalämpö kuitenkin varsin vaivaton. Jolloin jos tämä on se ykkösperuste lämmitysmuodon valinnalle, niin silloin siitä ilosta voi jo pikkuisen maksaakin… Mutta nyt nämä suoran sähkölämmityksen tilastotietojen kerääminen näyttää ainakin toistaiseksi ihan mielenkiintoiselta, joten ehkä seuraavat 2-3 vuotta jatketaan tilastojen keräämistä vielä ihan näin. Siis ilman sitä ilmalämpöpumppuakin.

PS:
Jahas… Tämä päivitys on taas teknisistä ongelmista johtuen tyyppiä ”ei voi kommentoida”, koska kommentointilaatikko on hukassa – aivan samoin sattui pari päivitystä aiemmin kohdassa ”Kannattaako talo rakentaa itse”.

No ei voi mitään, nyt kuitenkin huomasin mistä johtuu, että kommenttilaatikko voi hävitä, eli jos korjaan jo julkaistua artikkelia, esim. oikeinkirjoitusvirheitä, niin sen jälkeen kommenttilaatikkoa ei enää löydy… Tai en ainakaan itse tiedä, että missä se on. Ei sitä vaan näy.

Sähkönkulutus tammikuu 2015 päivittäisinä lukuina

Julkaistu , kirjoittanut
Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C.

Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C. (Klikkaamalla kuvasta suurempi)

Asumisen alusta lähtien sähköä on kulunut seuraavasti:

Kuukausi // Kulutus // Kuukauden keskilämpötila
Lokakuu 2014 = 1665 kWh // +6,3C
Marraskuu 2014 = 1383 kWh // +2,2C
Joulukuu 2014 = 2308 kWh // -1,0C
Tammikuu 2015 = 1648 kWh // -1,9C
YHT. 7004 kWh per 4 kuukautta.

Tammikuun sähkönkulutus jäi siis lokakuun tasolle, ja se oli 29% pienempi kuin joulukuun kulutus. Joulukuun ja tammikuun keskilämpötilat ovat lähes samoissa ja molempina kuukausina on käytetty 2 kertaa poreallasta. Tammikuussa lattialämmitystä alettiin käyttämään pelkästään öisin eli yösähköllä (yösähköä meni 1060 kWh eli 64% kaikesta sähköstä). Tammikuussa takkaa on todennäköisesti käytetty enemmän, koska sähköä kului oleellisesti vähemmän (kuin joulukuussa). Talon ominaiskulutushan on kuitenkin kuukaudesta toiseen aina sama, koska seinien yms. rakenteiden lämmöneristyksiin ei ole koskettu.

Polttopuuta on tähän mennessä talvea kulunut noin 5 kuutiota. Polttopuu on ollut lähinnä rakentamisesta syntynyttä laudanpätkää eli kuusipuuta. Sen lämpöarvo lienee takan hyötysuhteet huomioiden noin 1000 kWh per pinokuutio, jolloin yhteensä näistä puista olisi saatu lämpöenergiaa noin 5000 kWh. Kun lasketaan ostoenergia plus polttopuiden energia yhteen, saadaan 12000 kWh per 4 kk.

Johtopäätös?

Polttopuilla pystyy siis aika merkittävästi pienentämään sähkölaskua. Ja polttopuu (vaikka se olisi ostettu markkinahintaan), on aina halvempaa kuin sähköenergia, esim. jos kuutio kuivaa koivuklapia maksaa pääkaupunkiseudulla satasen per pinokuutio, ja jos siinä on energiaa 1700 kWh per pinokuutio, niin yhden kilovatin hinnaksi tulee näin laskien 5,9 senttiä per kWh. Ja siihen hintaan en ainakaan itse saa ostettua edes yösähköä, vaikka juuri hiljattain kilpailutin sähkösopimuksen (äskeisessä vertailussa on huomioitu myös sähkön siirtohinta ja sähköverot).

Tietysti jos olisi ollut kylmä tammikuu, olisi sähköä ja/tai polttopuita kulunut enempi.

-1,9C asteen keskilämpötila tammikuussa on keskimääräistä leudompi, jos verrataan tammikuun keskilämpötiloja Helsingin Kaisaniemen mittaustuloksiin tästä hetkestä noin 20 vuotta taaksepäin, kas näin:

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1993 -0,7
1994 -3,1
1995 -2,0
1996 -5,2
1997 -3,2
1998 -1,0
1999 -5,1
2000 -2,2
2001 -1,0
2002 -2,7
2003 -8,6
2004 -5,7
2005 -0,1
2006 -3,7
2007 -1,1
2008 0,6
2009 -2,8
2010 -10,4
2011 -4,4
2012 -3,4
2013 -4,9

Yllä olevassa lukusarjassa on nopeasti katsoen kuusi kertaa ollut vielä leudompaa mitä oli vuonna 2015. Eli ei tämä tammikuu 2015 nyt mikään aivan poikkeuksellinen ollut. Kaisaniemessä on mitattu lämpötiloja jo vuodesta 1829 lähtien. Jos katsotaankin millaiset tammikuut oli noin 200 vuotta sitten, niin lukusarja on ihan jo nopealla vilkaisulla aika tavalla eri näköinen, vaikka kyllä pari leudompaa tammikuuta kuin tammikuu 2015 on ollut silloinkin. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi olevan kuitenkin ilmeinen tosiasia.

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1829 -11,3
1830 -8,9
1831 -11,2
1832 -4,5
1833 -3,4
1834 -10,7
1835 -3,2
1836 -7,2
1837 -7,2
1838 -13,6
1839 -5,3
1840 -7,6
1841 -9,5
1842 -5,8
1843 -1,5
1844 -8,5
1845 -1,4
1846 -8,1
1847 -4,4
1848 -10,8
1849 -10,1
1850 -14,4

Tuli vielä ilmaston muutoksesta mieleen, että entäpä jos katsottaisiin 1800-luvulta vielä toiset 200 vuotta taaksepäin? Joskus 1600 luvulla Lontoon Thames joki oli niin paksussa jäässä, että jään päällä pidettiin talvimarkkinat, näin asiasta Wikipedia:

”During the Great Frost of 1683–84, the worst frost recorded in England,the Thames was completely frozen for two months, with the ice reaching a thickness of 11 inches (28 cm) in London.”

http://en.wikipedia.org/wiki/River_Thames_frost_fairs

Samaan aikaan on ollut Suomessakin asutusta, aina Lappia myöden. On varmaan Pohjois-Suomessa heitelty kovasti klapia pesään silloin, kun Thames joki on ollut melkein 30 cm paksussa jäässä?