Yläpohjan home

Yläpohjassa tai vesikattoa vasten olevassa rakenteessa kosteus voi tehdä ja on joissakin taloissa jo tehnytkin tuhojaan:

Kuva bongattu Janne Katajan blogista. Blogi (tämä kuva siellä mukana) löytyy tästä linkistä: http://www.raxa.fi/node/1930/2240

Kuva bongattu Janne Katajan blogista. Blogi (tämä kuva siellä mukana) löytyy tästä linkistä: http://www.raxa.fi/node/1930/2240

Tilanne ei jatkossa välttämättä ainakaan helpotu, koska rakennusmääräykset muuttuvat lähitulevaisuudessa ehkä enemmän ja nopeammin, mitä Suomessa on koskaan aikaisemmin rakennusmääräyksiä muutettu? Tässä joudutaan nyt sitten ottamaan uusia rakenneratkaisuja käyttöön paljon nopeammassa tahdissa, kuin mitä uusien rakenneratkaisujen onnistumisesta ja toimivuudesta ehditään saamaan käytännön kokemuksia:

Rakentamisen määräykset kiristyvät lähitulevaisuudessa hyvin paljon - ja nopealla aikataululla. Kuuden vuoden jälkeen eli 1.1.2021 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Rakentamisen määräykset kiristyvät lähitulevaisuudessa hyvin paljon – ja nopealla aikataululla. Kuuden vuoden jälkeen eli 1.1.2021 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Screenshot 2015-04-16 21.03.13

Uusista määräyksistä johtuen ongelmia tulee olemaan mm. yläpohjassa, jonne pääsee jatkossa entistä vähemmän lämmönhukkaa, ja joka tästä johtuen on jatkossa entistäkin alttiimpi homeelle. "Tarvittaessa yläpohjaa voidaan myös lämmittää"?! Kuulostaa aika oudolta ratkaisulta? Siis että ensin paksummilla eristeillä estetään hukkalämmön pääsy yläpohjaan, jota sen jälkeen lämmitetään - jolloin joudutaan takaisin alkutilanteeseen, jossa lämmönhukka piti yläpohjan riittävän lämpimänä ja kuivana (yhdessä hyvän tuuletuksen kanssa).

Uusista määräyksistä johtuen ongelmia tulee olemaan mm. yläpohjassa, jonne pääsee jatkossa entistä vähemmän lämmönhukkaa, ja joka tästä johtuen on jatkossa entistäkin alttiimpi homeelle. ”Tarvittaessa yläpohjaa voidaan myös lämmittää”?! Kuulostaa aika oudolta ratkaisulta? Siis että ensin paksummilla eristeillä estetään hukkalämmön pääsy yläpohjaan, jota sen jälkeen lämmitetään – jolloin joudutaan takaisin alkutilanteeseen, jossa lämmönhukka piti yläpohjan riittävän lämpimänä ja kuivana (yhdessä hyvän tuuletuksen kanssa).

Meillä on rakennekuvien mukaan yläpohjan U-arvo 0,09:

Talo-Rautio: Yläpohjan pinta-ala = 102,0m2 ja sen U-arvo = 0,09 W/m2K - tämä U-arvo lienee aika tyypillinen tämän päivän talojen yläpohjassa?

Talo-Rautio: Yläpohjan pinta-ala = 102,0m2 ja sen U-arvo = 0,09 W/m2K – tämä U-arvo lienee aika tyypillinen tämän päivän talojen yläpohjassa?

Millaiset olosuhteet yläpohjaan sitten muodostuu tällaisella rakenneratkaisulla? Siinäpä kysymys, ja ajattelin, että sitä voisi ehkä vähän tutkia. Samalla jäin miettimään tuolla yllä olevassa Tampereen Teknillisen yliopiston kalvosarjassa ollutta vinkkiä, että yläpohjaa voi tarvittaessa vaikka lämmittää – niin eikös siihen ole luontaisena apuna tiilipiippu? Kun se kerran huokuu lämpöä asuinhuoneisiin joiden kautta se kulkee, niin kai se lämmittää sitten yläpohjaakin? Ja saa ehkä tyynellä ilmalla muuten paikallaan pysyvän ilman ehkä hiukan kiertoliikkeeseen?

Eli nyt siellä on sitten meidän yläpohjassa pari radioteitse lukemia ilmoittavaa mittaria, joista toinen on yhdistetty lämpötila- ja kosteusmittari:

Lämpö- ja kosteusmittari yläpohjassa talon keskikohdassa.

Lämpö- ja kosteusmittari yläpohjassa talon keskikohdassa.

Jotta voidaan tietää, lämmittääkö tiilipiippu mitään, niin toinen mittari (pelkkä lämpötila) on tiilipiipun ulkopinnassa:

Lämpötila-anturi tiilipiipun ulkopinnassa yläpohjatilassa. Tiilipiippu on talon toisessa päädyssä.

Lämpötila-anturi tiilipiipun ulkopinnassa yläpohjatilassa. Tiilipiippu on talon toisessa päädyssä.

No mitä mittarit sitten näyttivät?

Yläpohjan lukemat sateisena iltana 16.4.2015: Kosteutta on 74% (eilen oli poutapäivänä 58%), lämpötila tänään +4C - eilen oli muistaakseni aste-pari enemmän.

Yläpohjan lukemat sateisena iltana 16.4.2015: Kosteutta on 74% (eilen oli poutapäivänä 58%), lämpötila tänään +4C – eilen oli muistaakseni aste-pari enemmän.

Tiilipiipun vieressä lämpötila on pari astetta korkeampi verrattuna siihen, mitä 5-6 metrin päässä talon keskellä oleva mittari näyttää.

Tiilipiipun vieressä lämpötila on pari astetta korkeampi verrattuna siihen, mitä 5-6 metrin päässä talon keskellä oleva mittari näyttää.

Kyllähän nuo sadekelin kosteusprosentit ovat aika korkeita? Tai yleensä, jos home alkaisi iskeä puurakenteisiin, niin juurikin se ilmiö herkästi tapahtuu tällaisissa koleissa keleissä (lämpötila vain muutaman asteen plussalla), ja kosteutta on reippaasti (home alkaa kait kasvaa kun kosteusprosentti on noin 75% tai siitä ylöspäin?)

No näkyikö hometta? Ei näkynyt, eikä tuntunut myöskään nenään, eli ilma ainakin eilen kun yläpohjassa kävin, oli tuulisella kelillä oikeinkin raikas, tuulesi niin että se tuntui ihan selvästi.

Yleiskuva yläpohjasta. Ei näkynyt hometta missään. Tuuli oli ainakin eilen ihan selvästi havaittavissa.

Yleiskuva yläpohjasta. Ei näkynyt hometta missään. Tuuli oli ainakin eilen ihan selvästi havaittavissa.

Räystäiden alla olevat LED-valot valaisevat tai heijastavat ihan mukavasti valoa myös yläpohjan suuntaan.

Räystäiden alla olevat LED-valot valaisevat tai heijastavat ihan mukavasti valoa myös yläpohjan suuntaan.

Jään nyt kuitenkin seurailemaan tilannetta. Jos poutasäällä ja/tai tuulisella kelillä kosteus aina häipyy välillä, niin hyvä niin. Vein muutaman mittausanturan myös kellaritiloihin, niistä sitten lisää jossain vaiheessa myöhemmin…

Jos joku haluaa samanlaisia mittareita hankkia myös itselleen, niin täältä löytyy, tai täältä kävin hakemassa omani. Itse mittari maksoi 105€ ja siihen radioteitse liitettävät etäanturit 20€/kpl – antureita voi olla max. 8 kpl:

http://lampomittari.fi/tuotteet/dataloggeri-lampotila-ja-kosteus/

Tässä artikkelissa kolmen kalvon verran lainattu Tampereen eknillisen yliopiston kalvosarja ”Rakennusfysiikkaa rakennusvalvojalle – Energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia uudis- ja korjausrakentamiseen” – Prof. Juha Vinha – niin tämä löytyy kokonaisuudessaan mm. tästä linkistä:


http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2014/ilmastokonferenssi-2014/08052014/05_Vinha_FCG_Uudet%20energiam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ykset%20ja%20niiden%20vaikutukset_080514.pdf0Y,%D7%A3.pdf

 

EDIT 17.4.2015 klo 18:45,

Tänään 17.4.2015 aamulla lämpötila kävi yläpohjassa lähellä nollaa ja kosteusprosentti 80%:ssa. Mielenkiintoista katsoa mitä lukemia tulee syksyllä - jolloin oikeasti on kuukausitolkulla märkää ja lämpötila vain pikkuisen plussalla. Tosin nykyään sama syyskeli jatkuu monesti talvellakin ihan samanlaisena.

Tänään 17.4.2015 aamulla lämpötila kävi yläpohjassa lähellä nollaa ja kosteusprosentti 80%:ssa. Mielenkiintoista katsoa mitä lukemia tulee syksyllä – jolloin oikeasti on kuukausitolkulla märkää ja lämpötila vain pikkuisen plussalla. Tosin nykyään sama syyskeli jatkuu monesti talvellakin ihan samanlaisena. Oleellista on kuitenkin se, että kosteutta ei tiivistyisi niin paljon, että kastepiste saavutetaan.

Yläpohjan teko etenee

Tänään olen lisäillyt isoja villoja seiniin ja timpurit ovat rakentaneet jäykästä villasta yläpohjaa. Tässä hommat etenemässä ja vielä pieni siivu toisesta laitaa puuttuu.

Yläpohjan teko etenee, jäykkiä villoja asennetaan kattotuolien väliin. Nyt tukena näkyvät laudat otetaan hetkeksi pois, sitten laitetaan höyrynsulkumuovi, ja sitten varsinainen harvalaudoitus siihen alle.

Yläpohjan teko etenee, jäykkiä villoja asennetaan kattotuolien väliin. Nyt tukena näkyvät laudat otetaan hetkeksi pois, sitten laitetaan höyrynsulkumuovi, ja sitten varsinainen harvalaudoitus siihen alle.

Yläpohjan päälle tulee puhallusvilla, ja hormien ympärille on laitettu palonkestävää villaa, jonka ympärille sitten tulee puhallusvillat. Tein tänään saunan kiukaassa polttotestin myös Isoverin keltaiselle KL 37 -villalle. Luulin että se on kivivillaa (eli mineraalivillaa?), mutta tuo keltaisen värinen villa taitaa olla sittenkin aina lasivillaa? No ei se palanut. Kovassa liekissä kuitenkin mustui ja kutistui. Palovillaa tai kovaa villaa en ole kokeillut polttaa, mutta ilmeisesti ihan tavallinen villakin tarjoaa hetken palosuojaa niiden väliin tai sisään jääville kantaville puurakenteille, jos sattuisi tulipalotilanne. Eli palon hidastuminen ei ole pelkästään kipsilevyjen varassa. Tässä palovillat tiilipiipun ympärillä:

Palovillat tiilipiipun ympärillä.

Palovillat tiilipiipun ympärillä.

Tässä sama valmispiipun ympäriltä:

Palovillat Schiedelin valmispiipun ympärillä.

Palovillat Schiedelin valmispiipun ympärillä.

Yläpohjaan pääsee autokatoksen päällä olevalta terassilta tikapuilla talon päätykolmiosta:

Kulkuaukko yläpohjaan. Myöhemmin tähän tehdään luukku ja luukkuun tuuletusvälit niin ei tarvitse kahta aukkoa tehdä. Laitettiin myös villat yläpäätykolmioon, kun ei siitä lisäkustannusta tullut montaakaan kymppiä. Ylös päätykolmioon jää kuitenkin tuuletusraot, samoin kuin tuuletusrako on koko rakennuksen pituudelta räystään alla.

Kulkuaukko yläpohjaan. Myöhemmin tähän tehdään luukku ja luukkuun tuuletusvälit niin ei tarvitse kahta aukkoa tehdä. Laitettiin myös villat yläpäätykolmioon, kun ei siitä lisäkustannusta tullut montaakaan kymppiä. Ylös päätykolmioon jää kuitenkin tuuletusraot, samoin kuin tuuletusrako on koko rakennuksen pituudelta räystään alla.

Päätykolmion aukosta avautuu yläpohjaan tällainen näkymä:

Kulkusilta. Tässä mahtuu käytännössä vain konttaamaan. Harjan korkeus on korkeimmaltakin kohtaa vain vajaan 1,5 metrin luokkaa, ja katon kaltevuus on 1/3. Eli mitään säilytystiloja tänne "ullakolle" ei enää kannata rakentaa. Muuta kuin äärimmäisessä hätätilanteessa, jos talo on niin täynnä tavaraa, että mihinkään muualle ei enää mitään mahdu. Vasemmalla näkyvä ja eteenpäin menevä kulkusilta voitaisiin toki yhdistää pattinkin pätkillä ja/tai vanerilevyillä, jolloin tähän kahden sillan väliin saisi säilytystilaa. Sikäli kun viitsii sitten sinne säilytystilaan talon päätykolmiossa olevan aukon kautta kulkea, ja tavaroiden kanssa kontata...

Kulkusilta. Tässä mahtuu käytännössä vain konttaamaan. Harjan korkeus on korkeimmaltakin kohtaa vain vajaan 1,5 metrin luokkaa, ja katon kaltevuus on 1/3. Eli mitään säilytystiloja tänne ”ullakolle” ei enää kannata rakentaa. Muuta kuin äärimmäisessä hätätilanteessa, jos talo on niin täynnä tavaraa, että mihinkään muualle ei enää mitään mahdu. Vasemmalla näkyvä ja eteenpäin menevä kulkusilta voitaisiin toki yhdistää pattinkin pätkillä ja/tai vanerilevyillä, jolloin tähän kahden sillan väliin saisi säilytystilaa. Sikäli kun viitsii sitten sinne säilytystilaan talon päätykolmiossa olevan aukon kautta kulkea, ja tavaroiden kanssa kontata…