Yksi omakotiasumisen hyvistä puolista on oma piha, jolle voi tehdä ihan mitä haluaa. AsOy -muotoisessa asumisessa rivitalon takapiha voi olla omassa käytössä, mutta muuten taloyhtiö määrää mitä pihalle tehdään. Jos asukkailla on vahva tahto ja erilaiset mielipiteet, niin yleensä ei tehdä yhtään mitään. Tai sitten palkataan pihasuunnittelija, joka tekee oikein perusteelliset ja hyvät suunnitelmat, ja toivottavasti saa enemmistön osakkaistakin taakseen, jolloin hanke nytkähtää eteenpäin.

Ajattelin ensin laittaa otsikoksi ”pihasuunnittelun alku”. Se olisi kuitenkin ollut huono otsikko siksi, että pihaa on suunniteltu jo alusta alkaen eli yhtä kauan kuin taloakin. Hyvänä lähtökohtana oli arkkitehdin luonnoskuvat, joissa jo oli joitakin linjanvetoja pihankin osalta, ja olen siitä sitten itse täydentänyt eteenpäin kuulakärkikynällä ja värikynillä, jolloin lopputulos paperilla näyttää nyt tältä:

Arkkitehdin luonnoskuva, jossa pihaa oli jo alustavasti hahmoteltu. Toteutus pienin muutoksin?

Talo itse on siis oman tonttinsa pohjois-länsi kulmassa, jolloin loppupeleissä 595m2 tontille muodostui hyvä ja aika yhtenäinen piha-alue ”kaakon kulmalle”. Itäpuolesta tulee autopiha, johon tulee pihakivetys – etelän puoleisesta osasta tulee viherpiha, jonne tehdään nurmikot, istutukset ja pihapolut. Nämä 2 erotetaan toisistaan matalalla aidalla, niin että koira voi olla vapaana viherpihalla, eikä se pääse mistään suunnasta karkuun. Jossain vaiheessa (kunhan ehditään) myös lännessä ja pohjoisen puolella kulkevia isoja katuja vasten rakennetaan puinen rima-aita, ja sen jälkeen viherpiha kokonaan ja suurin osa talon tonttia on ympäri aidattu. Autopihalta jätetään kuitenkin vapaa kulku kadulle, niin ei tarvitse itse – eikä tarvitse jätekuskin alkaa ajoporttien kanssa pelaamaan.

Nyt siellä kadun varressa jo onkin tontin edellisten asukkaiden toimesta orapihlaja-aita, mutta sen taakse tulee vielä puurimasta toinen aita rinnalle eli orapihjala-aidan taakse. Samalla tontilla on asuttu siis jos joskus aikaisemminkin, kylän vanhat asukkaat muistavat tämän paikan ”palaneen talon tonttina”. En tiedä milloin se aikaisempi talo sitten paloi, vuoden 1976 ilmakuvissa se vielä näkyy, mutta 1983 otetuissa kuvissa ei enää näy.

Tällä hetkellä meidän tontin pinta-ala on vielä 740m2 koostuen kahdesta rinnakkaisesta kiinteistöstä, mutta katualueen vieressä kulkevasta erillisestä soirosta (sen pinta-ala 145m2) joutuu varmaan jossakin vaiheessa luopumaan, jos ja kun katua levennetään ja parannetaan. Toistaiseksi Vantaan kaupungin kaikki rahat taitaa kuitenkin mennä Kehäradan rakentamiseen, eli ihan välitöntä pelkoa kadun parantamisesta ei ole. Punakynät ehtii viuhua sen hankkeen osalta varmaankin vielä moneen kertaan…

Vaikka pihasuunnitelmat ovat jo pitkällä, vielä muutama kysymysmerkki on (ehkä) jäljellä. Yksi niistä on ilmaston mahdollinen muuttuminen. Yllättävää kyllä – sitä asiaa ei ole juurikaan tapana huomioida edes talojen suunnittelussa, joten en tiedä tarvitseeko sitä sitten pihan suunnittelussakaan kovin paljon miettiä? Talojen suunnittelussa lähdetään siis yhä paksummilla eriste- ja seinäpaksuudella kohti lämpeneviä vuosia, enkä itse ymmärrä onko siinä mitään järkeä? Rakennusmääräykset kuitenkin tiukkenevat lähivuosina vielä lisää, joten rakentajalle ei tässä paljon vaihtoehtoja jää.

Edellisen postauksen perusteella nyt jo maaliskuinen aurinko riittää nostamaan iltapäivän huonelämpötilat pitkälti päälle 20-asteen, niin kuin edellisen artikkelin lämpömittareista otetut kuvat osoittavat. Nyt ei olisi kuitenkaan maaliskuussa mitään ongelmaa sen suhteen. Jos tällä hetkellä sisällä tuntuu liian kuumalta, ovet ja ikkunat voi avata, sillä ulkolämpötila on nyt vasta alle +10C. Keskikesällä joutuisi vastaavassa tilanteessa käyttämään koneellista jäähdytystä tai jos on maalämpö, niin sieltä saatava maaviileä auttaa ainakin jonkin verran.

Pihan suunnittelussa meillä olisi nyt mahdollisuus asetella viherpihan oleskelualueet auringonpaisteeseen, tai sitten vaihtoehtoisesti hyödyntää eleläisen naapuritalon suurta tiiliseinää, jolloin pihan oleskelualueet olisivat varjossa. Kumpi on tulevaisuutta ajatellen parempi? Aika varmaan näyttää. Ja onhan meillä talossa isot yläterassit, eli jos auringossa haluaa olla, niin sieltä käsin kyllä onnistuu.

Jos viherpihan oleskelutilat eli pihapolut ja mahdollisesti pienet laatoitetut alueet laittaisi naapuritalon varjoon, niin siitä seuraa yksi hyvä juttu – silloin nurmikot ja istutettavat kasvit pääsisivät paremmin aurinkoon oman talon kupeessa. Ja siitä varmaan kasvit tykkää tulevaisuudessakin?

Tästäkin seuraa kuitenkin yksi kysymysmerkki. Omassa työssäni olen aina sanonut kaikille kysyjille, että seinän viereen ei saa istuttaa mitään. Siihen kuuluu jättää esim. sepeliä pintaan, ja sepelikaistan leveys saa olla jopa puolisen metriä, niin että sillä kaistaleella ei kasva mitään. Silloin talon rakenteet pysyvät aina kuivina ja hyvässä kunnossa – niin maan alla, kuin maan päälläkin. Tietysti vaikka nyt suunnittelisin viheralueet taloon kiinni, niin kyllä sinne aina varmaan sille sepelikaistalle tilaa jää. Mutta jos talon kupeeseen olisikin tullut laatoitettua oleskelualuetta (suoraan auringonpaisteeseen), silloin sepelikaistaa ei olisi tarvittu.

Vielä viimeisenä kysymysmerkkinä meidän talossa on maalämpö. Koska se on jossain vaiheessa kuitenkin (ehkä) tarkoitus asentaa, niin viherpiha kannattaa nyt kaivon ja talon välistä heti tehdä niin, että aikanaan on sitten helppo ne maalämmön asennukset tehdä. Mielellään laatoitettua pihaa en lähtisi purkamaan, eli esim. nurmikkoalue on helpompi ennallistaa alkuperäiseen tilaansa. Tämäkin syy ajaisi asioita niin päin, että viherpihan oleskelualueet menee naapurin talon varjoon, ja nurmikkoalueet oman talon kylkeen kiinni. Ja näinhän se tuolla alkuperäisessäkin suunnitelmassa on jo ollut, mutta tästä on nyt koko ajan käyty ”jaakobinpainia”, että miten päin viherpihan nurmikot ja oleskelualueet pitäisi sijoittaa?

Nyt kun talvea ei tänä vuonna juurikaan ollut, ja kun lumet ovat jo kaikki kadonneet ajat sitten ja routa on sulanut, niin nyt ei muuta kuin hihoja heilumaan ja piha kuntoon!

Varmaan taidan jo tänään aloitella jostakin kohtaa. Jossain vaiheessa olen jo aiemminkin todennut, että meillä rakentaminen menee nyt siinä vaiheessa, että ”pihat on tekemättä ja kellari kesken”. Ja piha todellakin näyttää hurjalta. En tiedä pitäisikö sitä täällä näyttää, mutta näytetään nyt – kun ei se kauaa enää tältä näytä. Ja talvella tilannetta oli kuitenkin hiukan helpompi katsella, kun maassa oli sentään suurimman osan ajasta ainakin muutama sentti lunta. Mutta tästä ne hommat nyt sitten jatkuu:

Sisäpihaa. Tästä kohtaa voisi pihatyöt nyt aloittaa, ja tähän nyt sitten terassilta tulevien rappujen alapäähän ilmeisestikin nurmikkoa ja istutuksia. Portaille laitetaan menemään pihapolku.

Sama toisesta kuvakulmasta. Katse saattaa kiinnittyä vanhoihin maalipurkkeihin, että mitä ne tuossa kuvassa vielä tekevät? No, meillä on myös kellarin lattiat vielä laatoittamatta pääosin, joten laastia joudutaan vielä tekemään. Ehkä nämä tyhjät maalipurkit tarvitaan vielä silloin, joten en ole poiskaan niitä vielä heittänyt. Salaojakaivojen päät tasataan sitten kun pihan lopullinen pinta alkaa hahmottua. Oikeassa alakulmassa näkyy iso kivi, joka löytyi alun perin autokatoksen anturan kaivauksissa, ja se nostettiin ylös. Täytyyhän pihalla nyt pihakivi olla. Katsotaan mikä on sitten sen lopullinen paikka.

Nurmikkotöissä tarvittavat maa-ainekset odottavat levittämistä naapurin talon seinustalla. Etualalla savista multaa, takimmainen kasa vähän parempaa multaa. Aivan pintaan voi tarvita hakea vielä kaupastakin multaa. Lopuksi naapurin talon seinustalle on tarkoitus istuttaa riviin muutama tuija, ja valaista ne tuijat ja naapurin talo maahan asennettavilla spot-valoilla. Naapurilta jo kysyin luvan, että heidän talon seinään saa heijastaa valot. Tontin raja kulkee suunnilleen siinä missä seinäkin.

Tässä linkissä vielä ajatuksia noin 2,5 vuoden takaa, kun eka pihasuunnitelma valmistui syyskuussa 2012 (sen verran täytyy tuossa linkissä olevia tekstejä ehkä oikaista, että merikontti saa olla rakentamisen ajan – mutta jos se jää asumisajaksi, se saattaa vaatia rakennusluvan):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2012/09/15/eka-pihasuunnitelma-tehty/