Sepelin haraamista ja veden pumppausta

Tänään on ollut vähän niin kuin välipäivä, eikä tontilla ole tapahtunut kovinkaan paljoa. Haralla vähän tasoittelin sepeliä paalukoneen jäljiltä. Se olikin nyt helppoa saada tasaiseksi, kun paalun päistä sai laudalla katsottua oikeat tasot. Paalun pää pitäisi olla 150mm sepelin pinnan yläpuolella.


Sepelin haravointia ja tasausta lautojen avulla.

Laitoin myös uppopumpun käymään, vaikka olisi sitä vettä kuoppaan mahtunut vielä paljon enemmänkin 😉 Viikonloppuna oli kuitenkin sen verran satanut, että suodadinkankaan liepeillä näkyi vähän vettä. Ensimmäisen parin tunnin aikana veden pinta ei laskenut kuin sentin tai pari, pitää kohta käydä uudestaan katsomassa, joko vesi on loppunut pumpulta.


Upppopumppu käynnissä, ämpärin kyljessä on reikiä, niin ei mene roskat pumppuun.

Kuoppa pumpattu tyhjäksi

Kuopan pohjalle tulee suodatinkangas savipintaa vastaan. Itse asiassa sinne tulee kaksikin suodatinkangaskerrosta päällekkäin, ja ne laitetaan 90-asteen kulmassa ristiin. Tällä yritetään välttää se, että paalutuskone uppoaisi saveen suodatinkankaiden saumakohdasta. Jos niin kävisi – sitten kuopan pohja olisi ”sekametelisoppaa”, jossa on hujan hajan sekaisin sekä savi, kapillaarikatkosepeli että suodatinkankaan rämmäleet. Silloin pohja olisi pilalla.

Näinkin on joskus jossain työmaalla käynyt, ja tästä paalumies ja kaivurimies varoittivat jo etukäteen. Mutta kun suodatinkankaasta valitsee sitä leveämpää mallia (siis 5 metriä leveää), ja niitä kun laittaa kaksi kerrosta eri suuntiin, niin kuopan pohjan pitäisi kestää, vaikka savi on tällä kertaa erittäin pehmeää. Ennen suodatinkankaan asentamista pumppasin tänään kuopasta vedet pois. Tässä muutamia kuvia siitä. Ehkä puolisen kuutiota oli vettä kertynyt kuoppaan, eli aika vähän – ottaen huomioon, että oli näin sateinen ja nihkeä kesä.


Pumppu ämpärissä, jossa reiät kyljessä.


Nostonaru, letku ja sähköjohto kuopan reunalla.


Vesiletkun pää rajaojassa.