Tiilerin takan sisäkuori valmis

Kurkistetaanpa välillä taas talon sisälle, nimittäin Tiilerin takan sisäkuori on nyt saatu valmiiksi.

Leivinuunin sisäkatto paikoillaan. Aika raskas betonimöhkäle kyseessä.

Leivinuunin sisäkatto paikoillaan. Aika raskas betonimöhkäle kyseessä. (Kuvassa näkyvä harmaa möykky.)

Vilkaisu leivinuunin sisään. Takaoikealla hiilten pudotus luukku.

Sama möykky toiselta puolen, eli vilkaisu leivinuunin sisään. Takaoikealla hiilten pudotus luukku.

Savukaasut joutuvat kiertymään leivinuunin kaarevan sisäkaton ylitse, joten leivinuunin katto-osa tulee varmuudella hyvin kuumaksi, ja "säteilee" lämpöä leivinuuniin.

Savukaasut joutuvat kiertymään leivinuunin kaarevan sisäkaton ylitse, joten leivinuunin katto-osa tulee varmuudella hyvin kuumaksi, ja ”säteilee” lämpöä leivinuuniin.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Kerros 28 saavutettu, eli sisäkuori valmis!

Kerros 28 saavutettu, eli sisäkuori valmis!

Seuraavana vuorossa ulkokuoren ladonta. Sisäkuori ja ulkokuori eristetään toisistaan 10mm palovillalla.

Seuraavana vuorossa ulkokuoren ladonta. Sisäkuori ja ulkokuori eristetään toisistaan 10mm palovillalla.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Palataanpa vielä takaisin tähän kuvaan, jossa sisäkuoren kansi on paikoillaan. Miten se on sinne saatu? Ympärillä on tilaa vain vaivaiset 10mm joka puolella saumaa varten, joten jos laittaa normaalisti sinne ”sormet väliin”, niin sen jälkeen – tai jo hetki ennen sitä sormia ei saa enää pois välistä! Jos pudottaa levyn, se rikkoo pudotessaan allaan olevat viisteelliset tiilet, joiden varassa se nyt lepää. Näiden viisteiden päällä on laastia, johon kansi tarttui kiinni. Entä olisiko kannattanut jättää reunoilta 2 tiilikerrosta tekemättä, tai purkaa ne nyt pois (ei ne tässä kuvassa vielä kovin tiukassa olisi olleet)? Nämä reunoilla olevat tiilikerrokset kuitenkin tarvitaan vastapainoksi, muuten kannen alla olevat viisteelliset tiilet kääntyy ympäri, ja kansi putoaa vielä alemmas eli leivin uunin katon päälle. Joten miten tämä ”asennusongelma” ratkaistiin? Miettikääpä hetki, kerron vähän ajan päästä miten me tämä temppu tehtiin noin 30 kg painavan kannen kanssa.

 

Takkoja nousee

Sää on ollut juhannuksen jälkeen sen verran märkää ja oikukasta, että ulkovuorilautojen asennukseen ei ole vielä päästy. Pieniä alkuvaikeuksia oli myös takkahommissakin, mutta ne on nyt pienen miettimisen jälkeen ratkaistu, ja nyt takat nousevat hyvää vauhtia sekä olohuoneeseen että kellarin takkahuoneeseen.

Takkahommissa on hyvä, jos voi tehdä kahta takkaa samaan aikaan. Se on tehokkainta, koska melkein jokaiseen työvaiheeseen liittyy kuivumisaikoja, jolloin sillä aikaa voidaan tehdä toista takkaa. Takkahommissa on hyvä olla myös apumies, joka tiilitakan osalta etsii seuraavaan kerrokseen tarvittavat tiilet, ja latoo ne kuiviltaan paikoilleen muurattavan takan viereen. Muurari laittaa ne siitä sitten paikoilleen, ja sillä aikaa apumies latoo taas seuraavan kerroksen takan viereen. Näin homma etenee kuin liukuhihnalla. Painavissa elementtitakoissa apumies voi taasen auttaa nostamisessa.

Kyllä nämä molemmat hommat tietysti yksikin mies tietysti pystyy tekemään, mutta kahdestaan homma vaan on niin paljon tehokkaampaa, ja myös mahdolliset ongelmatilanteet (jos tulee tenkka-påå jostain syystä) niin nekin tilanteet ratkeaa kahdestaan pähkäilemällä yleensä nopeammin.

Tiilerin Terhin tiilet kannettu sisälle ja tässä vaiheessa tiilet vielä sikin sokin.

Tiilerin Terhin tiilet kannettu sisälle ja tässä vaiheessa tiilet vielä sikin sokin. Seuraava vaihe on järjestää tiilet numeronsa mukaan eri kasoihin, sillä muuten hommasta ei tule mitään. Se muuten vaatii aika paljon tilaa. Numerot näyttää tulevan takkaan aina päälle päin, eli takka lienee ensin koottu tehtaalla, ja sitten numeroitu koontivaiheessa, ja lopuksi pakattu kuljetuslavalle.

Tiilerin takan piirustukset, eli kuvat kerroksittain paperilla. Kerroksia on yhteensä 28 kpl ulkokuoressa. Sisäosissa vähän vähemmän.

Tiilerin takan piirustukset, eli kuvat kerroksittain paperilla. Kerroksia on yhteensä 28 kpl ulkokuoressa. Sisäosissa vähän vähemmän.

6-kerros menossa. Tässä kohtaa vaalean keltaiset tulenkestävät tiilet erotetaan keskikerroksen oranssista tiilikerroksesta 10mm palovillalla. Keskikerros puolestaan erotetaan punatiilisestä kuorikerroksesta omalla palovillalla, ja takan taakse tulee 50mm palovilla. Takka tietysti lämpenee yhdellä polttopuusatsilla aina yhtä paljon, mutta villaa käyttämällä sisäosat lämpenevät vielä enemmän, ja luovuttavat lämpöä villan läpi pidempään. Samalla ulkokuori pysyy viileämpänä, eikä tule polttavan kuumaksi. Takan lämpövarauksesta on jäljellä 60 tunnin kuluttua vielä 25%. Kolikon kääntöpuolella tietysti se, että jos lämpöä tarvittaisiin nopeasti, niin se ei tällä isolla ja villaeristetyllä kuorellisella takalla onnistu ihan niin helposti.

6-kerros menossa. Tässä kohtaa vaalean keltaiset tulenkestävät tiilet erotetaan keskikerroksen oranssista tiilikerroksesta 10mm palovillalla. Keskikerros puolestaan erotetaan punatiilisestä kuorikerroksesta omalla palovillalla, ja takan taakse tulee 50mm palovilla. Takka tietysti lämpenee yhdellä polttopuusatsilla aina yhtä paljon, mutta villaa käyttämällä sisäosat lämpenevät vielä enemmän, ja luovuttavat lämpöä villan läpi pidempään. Samalla ulkokuori pysyy viileämpänä, eikä tule polttavan kuumaksi. Takan lämpövarauksesta on jäljellä 60 tunnin kuluttua vielä 25%. Kolikon kääntöpuolella tietysti se, että jos lämpöä tarvittaisiin nopeasti, niin se ei tällä isolla ja villaeristetyllä kuorellisella takalla onnistu ihan niin helposti.

Kellarin takan paikka "melkein valmiina", eli savupiipun taustalle lisätty kipsilevyt molemmin puolin. Puupaneeleita sinne ei voi lisätä vaikka puupaneelit tulevat muualle kellarin seinämateriaaliksi. Paloturvasyistä tiilipiipusta pitää kuitenkin olla 100mm palaviin rakenteisiin ja takasta 150mm.

Samaan aikaan kellarin takan paikka ”melkein valmiina”, eli savupiipun taustalle lisätty kipsilevyt molemmin puolin. Puupaneeleita sinne ei voi lisätä vaikka puupaneelit tulevat muualle kellarin seinämateriaaliksi. Paloturvasyistä tiilipiipusta pitää kuitenkin olla 100mm palaviin rakenteisiin ja takasta 150mm.

8-kerros menossa.

Tiilerin Terhissä 8-kerros menossa. Tämän enempää ei voi yhteen menoon tehdä, välillä pitää antaa laastin kovettua, eli siirrytään kellarin takan tekoon.

Samaan aikaan kellarin takkahuoneen Linnatulen takka lähdössä alkuun.

Kellarin takkahuoneen Linnatulen takka lähdössä alkuun.

Muutaman kerroksen tekee aika nopeasti...

Muutaman kerroksen tekee aika nopeasti… Erikoinen ratkaisu tässä takassa on muuten sellainen, että tuhkaluukun alla olevassa pellissä on irrotettava keskiosa, ja sen läpi piippuun menevän läpiviennin voi nuohota. Tiilipiipun päässä tietysti on oma tuhkaluukku nuohousta varten.

Ohjeet ovat tiilitakkaan verrattuna lyhyet ja selkeät, eli vaikeusaste on paljon helpompi.

Ohjeet ovat tiilitakkaan verrattuna lyhyet ja selkeät, eli vaikeusaste on paljon helpompi.

Sisäkuori tehty valmiiksi, ja sisäkansi päällä.

Sisäkuori on tehty valmiiksi, ja sisäkansi on nyt pinon päällä. Tämä jätetään nyt kuivumaan tähän pisteeseen.

Tiilerin takassa pari seuraavaa kerrosta ladottu valmiiksi. Hommat jatkuu huomenna.

Tiilerin takassa pari seuraavaa kerrosta ladottu valmiiksi. Hommat jatkuu huomenna.

 

Tiilerin takat ja piiput

Takan voi tehdä myös tiilestä, jolloin sen voi muurata itse (siis käytännössä pyytää jonkun takkamuurarin käymään ja tekemään takan – harvemmin rakentaja kai ihan itse niitä muuraa?), tai sitten tiilitakan voi ostaa. Takan voi jättää tiilipinnalle, tai sen voi päällystää laastilla. Mahdollisuuksia ja eri kombinaatioita tällä tavoin lienee vaikka kuinka paljon. Kävin tänään katsomassa takkoja Vantaan Tiilerin Myyntivarastolla, Hiidenkivenkuja 6:ssa Ylästössä. Vai onko se jo Petikkoa, en tiedä, mutta ajoin sinne Ylästön läpi. Paikka on avoinna ma-pe klo 8-16 (viikonloppuisin suljettu), eli asiointi on yhtä hankalaa kuin pankissa tai isännöintitoimistossa, koska aukioloajat ovat juuri silloin, kun ihmiset ovat normaalisti töissä. Toisaalta tiilitakkoja voi katsoa Tiilerin nettisivuiltakin, ja jos jotain todella kiinnostavaa löytyy, käy vasta sitten katsomassa paikan päällä. Palvelu Tiilerin varastolla oli erittäin hyvää ja nopeaa (hinnat laskettiin kaikkiin kysymyksiini samantein), ja esitteet olivat hyviä. Se oli tämän päiväisen käynnin ehkä suurin hyöty.

Mikäli meille tulisi tiilitakka olohuoneen ja keittiön väliin, niin yksi vaihtoehto voisi olla Tiilerin Tuulia -takka, joka on tässä kuvassa vasemmalla:


Tuulia takka+leivinuuni vasemmalla.

Jos Tiilerin myyntivarastolla on aukioloaikojen puitteissa hankala asioida, niin ei sieltä kyllä kannata mitään ostaakaan. Siis suoraan Tiileriltä. Esim. Tuulia takan ovh hinta suoraan Tiileriltä esim. Hiidenkivenkujan varastolta ostettaessa olisi ollut 3570 euroa (sis. ALV 23%). Kun sitten takaisin tullessa poikkesin Suutarilan Starkissa moikkaamassa omaa yhteyshenkilöäni eli Tiaisen Jania, niin Starkin ollessa Tiilerin yksi jälleenmyyjä, saisin saman Tiilerin Tuulian ostaa Starkin kautta 3195 eurolla. Eli melkein 400 euroa halvemmalla. Ja sama linja kaikissa tiilisissa savupiipuissakin. Tarvitsen olohuoneen ja keittiön väliin noin 8,5 metriä korkean piipun yhdellä hormilla. Tiilerin hinta tälle oli 1455 euroa punaisista tiilistä tehtynä, siis näin:


Tiilerin 1-horminen piippu.

Harkkohormista vastaava maksaa Tiilerin varastolla 1825 euroa ja näyttää tältä:


Vasemmalla tiilihormi, keskellä ja oikealla harkkohormi.

Jos taas ottaisin saman punatiilipiipun 1-hormisena Starkin kautta, niin sitä kautta hinta on 530 euroa plus laastit ja rahdit. Rahdit pitää vielä lisätä Tiilerinkin ilmoittamiin hintoihin.

Todennäköisesti keittiön ja olohuoneen väliseksi piipuksi meille tulee valmispiippu joko Schiedeliltä (hinta 949 euroa Starkin kautta ostettuna) tai Saint-Gobain Weberiltä, jonka tarjousta en ole vielä saanut. Schiedelin piipun ja tiilipiipun välinen hintaero on käytännössä nolla, koska jos tiilipiippuun lisää tekemisen vaivan ja palkat, niin samoihin menee kuin Schiedelin piipun hinta. Tai voi mennä ylikin. Lisäksi valmispiippua tässä kohtaa puoltaa painorajoitus, eli ontelolaatan päälle ei saisi hormin painoa tulla kuin 1,3 tonnia, ja 8,5 metrisellä tiilipiipuilla tuo painoraja tahtoo mennä aina noin 1000 kiloa ylitse.

Kellarista lähtevän piipun pituus on 11,5 metriä ja hinta tiilistä tehtynä Starkin kautta ostettuna 1430 euroa. Plus mahdolliset laastit pintaan plut työpalkat plus rahdit. Valmispiippujen hintoja en ole vielä saanut. Sitten kun saan, sitten siinä melkein ratkeaa se, tuleeko pitkästä piipusta tiilipiippu vai valmispiippu.

Tässä vielä lisää kuvia Tiilerin takoista Hiidenkivenkujan myyntivarastolta: