Tänään tuli ihan mukavaa ja mielenkiintoista postia!
Ensimmäisessä kirjeessä oli viralliset radonin mittaustulokset Ruotsissa tehdyn analyysin pohjalta. Meillä oli siis kaksi mittauskiekkoa vähän reilut 2 kuukautta samaan aikaan kun oli myös radonin tuntikohtaisia arvoja mittaava tietokone, josta jo kerroin tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/19/radonmittauksen-tulos-yllatti-taas/
Aivan ensimmäinen radonmittaus meillä tehtiin jo rakennusaikana ns. ”pikamittarilla”, joka kertoo mittaustuloksen jo 48 tunnin päästä. Sillä kertaa tehdystä mittauksesta ja myös sillä kertaa saadussa aika yllättävän suuresta tuloksesta kerroin tässä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/04/06/ja-voittaja-on/
Minusta oli erittäin järkevää tehdä mittaus jo rakentamisen aikana. Jos mittari olisi näyttänyt aivan hirvittäviä lukemia – sitten asialle olisi vielä helposti voitu tehdä jotain. Eli olisi pitänyt etsiä ja paremmin tukkia ne rakoset, joista radonin pääsee sisätiloihin. Pikamittauksen kustannus, noin 50 euroa ei ole oikein mitään verrattuna siihen, että jos mittaus tehdäänkin vasta joskus paljon myöhemmin, ja vasta sitten havaitaan, että yli meni sallituista arvoista. Silloin pitäisi purkaa valmista pintaa, jos halutaan radonin vuotokohdat vielä tukkia. Toinen tapa on tietysti pistää radonin poistoputken päähän imuri. Mutta aktiivisena menetelmänä se vaatii aina seurantaa. Jos imuri menisi rikki, radonpitoisuudet lähtisivät sisäilmassa kasvuun, kunnes vika huomataan. Helpompaa minusta on kuitenkin se ajoissa tehty pikamittaus, koska se käy aika helposti. Tai ainakin Suomen radonhallinta Oy:n yksityisasiakkaiden radonmittausten tilaaminen kävi helposti nettikaupan kautta, osoitteessa
Eikä rakentaja tietystikään voikaan rakentamisen aikana jäädä 2 kuukaudeksi odottamaan mittapurkki -menetelmän virallisia tuloksia. Mutta jos ja kun tekee sen 48 tuntia kestävän pikamittauksen, sekin näköjään nyt omien kokemusteni pohjalta kertoo ihan oikean suuntaisen tuloksen. Ja tietysti Suomen radonhallinnan pikamittarit tarkistetaan muutenkin säännöllisesti AlphaGuard radonmittalaitteella, joten tarkistettujen pikamittareiden näyttämä on lähtökohtaisesti aina luotettava. Jos sitten jotain löytyy, ja mittarin lukemat antavat aihetta jatkotoimiin, niin ennen radonkorjauksia on järkevää selvittää aina tietokonepohjaisilla radonmittauksella tilannetta tarkemmin, että mihin korjausta kannattaa kohdistaa. Jolloin sen jälkeen, jos ei ole vielä rakentamisessa edetty niin pitkälle, että valmista pintaa olisi ehditty tehdä, niin hyvin voi miettiä mitä vaihtoehtoja on radonpitoisuuden pienentämiselle, jos siihen ilmenee tarvetta.
Yksi omasta mielestäni ihan idioottivarma ja mm. kellaritiloihin ja kosteisiin tiloihin sopiva ratkaisu on massalattia, jota meillä laitettiin kokeeksi kodinhoitohuoneen lattiaan, siitä ratkaisusta kerroin silloin aikoinaan tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/10/09/massalattia-valmis-hieno-tuli/
Eipä tule radonkaasut enää ainakaan meidän kodinhoitohuoneen lattiasta läpi!
Nyt kun meillä oli asumisajan alkaessa vielä ne 2 kuukauden virallisetkin purkit käytössä, ja saatiin niiden kautta ”varmistus”, että tällä hetkellä kun IV-laitteet on jo toiminnassa, niin kellarin radonpitoisuus on 130 +/- 30 Bq/m3 ja kerrosta ylempänä kirjastossa (tai omassa työhuoneessani) pitoisuus on 62 +/- 20 Bq/m3. Nämä viralliset tulokset saapuivat muuten yllättävän nopeasti – purkit pistettiin postiin kuun vaihteessa, ne lähtivät Ruotsiin – ja nyt kun tätä kirjoittelen, niin on vasta helmikuun 4. päivä – eli eihän tässä kulunut kuin muutama päivä tuloksia odotellessa. Ja tässä oli vielä yksi viikonloppukin välissä.
Jos verrataan näihin virallisiin tuloksiin aiemmin saatua 48h pikamittarin antamaa tulosta (joka oli 169 Bq/3m), niin ihan samalla hehtaarilla se näyttää olevan kuin mittapurkin antama 130 Bq/m3, kun otetaan huomioon se, että ekalla kertaa kellarissa ei ollut ilmastointia vielä päällä, mutta asumisaikana ilmastointi oli toiminnassa ihan normaalisti. Ilmastoinnin vaikutuksesta radonin määrään kerroin mittaustietokoneen antamien tulosten yhteydessä. Niin ja se mittaustietokone, joka antoi tulokseksi juurikin saman tuloksen kuin 2kk mittapurkki, eli 62 Bq/m3, niin tavallaan tässä tuli samalla varmistettua tämän tietokonemittauksenkin luotettavuus.
Ei nyt ihan näistä alla olevista kuvista näy, mutta kävin muitenkin kurkkimassa samalla käynnillä myös tämän hetken hintoja, kun katsoin omat tulokseni Suomen Radonhallinnan verkkopalvelusta. Näyttäisi että radonmittaukset 2 kpl ovat tällä hetkellä verkkokaupassa tarjouksessa hintaan 2 kpl 69€, mikä on halvempi kuin STUK:n purkit.
Tässä vielä muutama kuva aiheeseen liittyen:
Radon-mittauspaperit kirjepostina.
Ohjeet nettipalveluun. Alkuun pääsee kun valitsee www.suomenradonhallinta.fi -sivustoilta Suomen kartan alta ensin ”radonmittaustulokset”, niin siitä pääsee hakupolun alkuun ja polun toisesta päästä löytyy asiakasnumeron + salasanan takaa oman talon tulokset (asiakasnumero+salasana peitetty sinisellä lapulla vasemmassa alakulmassa).
Tilannekuva hakupolun varrelta, kielivalinnoista löytyy myös suomen kieli (testitulokset analysoidaan Ruotsissa).
Nettipalvelun tulospalvelu (täältä voi tulostaa mittaustulokset myös PDF-muodossa).
Netistä tulostettuna radon tulokset PDF-muodossaan näyttää tältä.
Niin… Ja eipä ne mielenkiintoiset ja mukavat postin kirjeet vielä tähän loppuneet, samana päivänä tuli postissa toinenkin kirje, eli tämmöinen:
http://kollinlinna.blogspot.fi/2015/02/ja-arvonnan-voittajat-ovat.html
Pääsyliput kahdelle Turun Rakenna ja sisusta -messuille. (Kiitokset tästä menee ”Kotini on linnani” -blogin Saijalle arvontavoiton johdosta!). Pitääkin nyt sitten lähteä käymään viikonloppuna Turussa.
PS: Eiköhän nämä meidän talon mittaustulokset ole nyt sitten tässä, kun on jo näin moneen kertaan mitattu. Mutta edelleenkin jäin kyllä vähän miettimään näitä nyt saatuja tuloksia…
Siis meillähän on savikuoppaan tehty puutalo Vantaalla (Vantaa ei ole edes mitään varsinaista radon aluetta Suomessa). Jotenkin voisi näistä lähtökohdista olettaa, että ei meidän talossa mitään radonia ole. Ja vielä kun huomioidaan talon rakennusmateriaali, koneellinen ilmastointi, tontin maaperä, sijainti Suomessa ja muutkin tekijät – niin lopputulos pitäisi yhä selkeämmin olla se, että eihän tässä kohdin oikein pitäisi olla edellytyksiä radonin löytymiselle? Koska mitään muutakaan radonin lähteitä ei voi olla kuin talo itse?
Talossa on alla ja sen ympärillä sepeliä, joka säteilee radonia. Samoin betonissa on kiveä, joten betonikin säteilee. Mutta talon alle eli kellarin alle jäi vielä yli 9 metrin paksuudelta vetelää savea. Siitä ei pitäisi minkään radon kaasun tulla läpi.
Mutta jos rakennetaan Kotkasta Tampereelle menevällä kaistaleella tai soraharjulle (esim. Tampereen Pispalasta löytyy maailman korkein soraharju), niin siellä vasta tosi tarkkana pitää sitten ollakin radonin kanssa, kun edellytyksen sen löytymiselle ovat paljon suotuisammat.
Eli johtopäätöksenä voitaneen sanoa, että uusille taloille oleva raja-arvo 200 Bq/m3 on varsin tiukka?
