As Oy Esimerkkitapaus – kannattaako maalämpö?

Tuodaan nyt sitten välillä vähän omaa työelämääkin mukaan tänne blogiin…

Joskus telkkarissa oli sellainen tietokilpailu kuin ”Haluatko miljonääriksi”, ja siinä ohjelmaformaatissa kilpailijat saivat halutessaan mm. käyttää enintään yhden kerran kolmea oljenkortta, jotka olivat tietokoneen antamat ”fifty-fifty” eli 2 vaihtoehtoa, tai sitten sai kilauttaa kaverille tai kolmantena oljenkortena kilpailijat saivat kysyä kysyä neuvoa katsomolta.

Minäpä taidan tarttua nyt tuohon viimeiseen eli kolmanteen oljenkorteen ja kysytäänpä nyt suurelta yleisöltä, millaisen päätöksen te tekisitte seuraavassa tilanteessa?

Kyseessä on aito ja täysin oikea tositapaus, jossa on ylihuomenna hallituksen kokouksessa pöydällä ja esityslistala laskelmat, joiden perusteella pitää valita mihin suuntaan edetään, uusitaanko taloyhtiön lämmönvaihdin uuteen, vai siirrytäänkö kaukolämmöstä maalämpöön. Kyseisen taloyhtiön – olkoon sen nimi nyt vaikkapa AsOy Esimerkkitapaus tiedot ovat tässä (kyseessä on 1 rakennuksen 3-kerroksinen pienkerrostalo):

11 huoneistoa
Tilavuus 2677m3
Kerrosala 774,5m2, josta asuinpinta-ala 629m2
Rakennusvuosi 1991
Energialuokka E
Energiatodistuksen ET-luku 201
Sijainti Vantaan Tikkurila

Päätöksenteon pohjalle on pyydetty lämmönsiirtimen uusimisesta tarjoukset, ja hintahaitari vaihteli 10500,00 eurosta 14549,00 euroon. Vastaavasti maalämpöpaketin tarjoukset vaihtelivat 60992,61 eurosta 83620,22 euroon. Kaikissa näissä tarjouksissa on mukana alv 24%. Lämmönsiirtimissä ei ole estettä halvimman tarjouksen hyväksymiselle, mutta maalämpöpaketeissa ehdottaisin hallitukselle halvimman tarjouksen hylkäämistä, jolloin toiseksi halvin tarjous on 63100,00 euroa (en nyt lähde selvittelemään hylkäyksen perusteita täällä, mutta tämä 63100,00 olisi mielestäni tässä vaihtoehdossa tämän vaihtoehdon lähtökohtainen hinta, jonka uskaltaa ottaa, jos yhtiö niin päättää). Molemmissa tarjouskilpailuissa hintahaitari näytti olevan melko laaja, eli valitsee taloyhtiö päälinjakseen ihan kumman tahansa näistä, niin kilpailutus näköjään kannattaa.

Sitten jos katsotaan 10 vuoden jo toteutuneita kulutuslukemia sekä kaukolämmön, että sähkön osalta, niin historiatiedot näyttävät tältä (klikkaamalla taulukkoa se suurenee):

AsOy Esimerkkitapauksen energiakulutuksen historiatiedot 10 vuoden ajalta taaksepäin. Kannattaisiko taloyhtiön siirtyä nyt kaukolämmöstä maalämpöön? Kas - siinäpä kysymys!

AsOy Esimerkkitapauksen energiakulutuksen historiatiedot 10 vuoden ajalta taaksepäin. Kannattaisiko taloyhtiön siirtyä nyt kaukolämmöstä maalämpöön? Kas – siinäpä kysymys!

Mikäli taloyhtiö olisi päättänyt näillä hinnoilla siirtyä maalämpöön jo tasan 10 vuotta sitten, ja mikäli tämän siirtymisen ansiosta olisi valistuneen arvauksen mukaan voitu saada energiankulutukseen säästöä 65% eli tämän verran kaukolämmön kuluista pois, niin säästöjen yhteenlaskettu määrä olisi jo kuluneen 10 vuoden osalta ollut 46766 euroa. Ei sillä ihan vielä saa kuoletettua sitä hintaeroa (52600 euroa), mikä on kahden eri vaihtoehtojen välissä, että jatketaanko nyt kaukolämmössä uusimalla lämmönsiirrin, vai vaihdetaanko nyt kaukolämmöstä maalämpöön.

Ja jos tässä kohtaa tarkkoja ollaan, maalämpöön siirtyminen olisi silloin 10 vuotta sitten ollut siirtimen hinnan kalliimpi ratkaisu. Koska silloin vielä elinkaarensa puolivälissä ollut lämmönsiirrin olisi heitetty täysin toimintakuntoisena kaatopaikalle. Mutta nyt se on tullut ikänsä päähän. Se on siis pakko uusia. Jolloin asiaa taloyhtiön näkövinkkelistä katsottuna oikeasti 63100 euroa maksava maalämpöpaketti maksaakin nyt ”vain 52600”, kun lämmönsiirrintä ei tarvitsekaan uusia, jos valitaan maalämpö. Kaukolämpö ei siis jäisi edes varavoimaksikaan. Varajärjestelmä ja lisätehot rakennetaan sähkön varaan, ja se asia on maalämpötarjouksissa huomioitu, ja varajärjestelmän kustannus sisältyy maalämmön kokonaishintaan.

Eli mitäs tehdään? Mitä itse tekisitte? Siis investointi ei selvästikään kykene maksamaan itse itseään takaisin esim. 10 vuoden aikajänteellä, mikä usein on kipuraja, kun eri investointien takaisinmaksuajoista puhutaan.

Mutta kyllä kait tämä maalämpölaitteisto Niben pumpulla nyt ainakin 15 vuotta kestää, ja todennäköisesti kestää paljon kauemminkin, eli käyttöikää voisi olettaa olevan jotain 20-30 vuotta (ainakin myyntimiesten mukaan). Lämmönsiirtimen laskennallinen käyttöikä on 20-25 vuotta. Eli tällä aikajänteellä maalämpöinvestointi jo maksaisi itse itsensä takaisin, ja jos kallioon porataan nyt 4 reikää, niin ne reiät ovat ilmeisesti ikuisia, ja joskus 20-30 vuoden päästä niitä ei tarvitse enää alkaa uudestaan tekemään, vaikka muuten laitteisto olisikin loppuun ajettu.

Eli miten pitäisi mielestänne asiassa edetä? Ai että mitä minä itse tekisin tai mitä meinaan hallitukselle ja yhtiökokoukselle esittää?

Jaa-a…

Jos omistaisin koko talon osakannan ja laittaisin kaikki siellä olevat huoneistot vuokralle, niin kyllä minä ajettelisin siinä kohtaa niin pitkäjänteisesti, että lähtisin maalämmön käyttäjäksi nyt heti. Eli ottaisin nyt halvoilla lainan koroilla tästä investoinnista ne säästöt, mitä tämän investoinnin avulla reilun 10 vuoden päästä alkaisi näiden laskelmien valossa tulla. Ja kun hanke rahoitettaisiin 15 vuoden lainalla, ja kun se maksaa itse itsensä takaisin jo 11-12 vuoden aikana, niin taloyhtiön kokonaiskulut pienenisivät per heti (lämmön säästö on suurempi mitä pankkilainan vuosikulu).

Onko nämä laskelmat sitten oikein? Ja onko oikea tapa ylipäätään katsoa jo toteutuneita energianhintoja ja kulutuslukemia? En minä tiedä. Ei tulevaisuutta voi täysin eksaktilla tavalla etukäteen laskea. Erilaisia valistuneita arvauksia voi toki esittää. Ja jos katsotaan oikein tarkasti peruutuspeiliin jo toteutuneita lukuja, niin havaitaan eri vuosien yksikköhinnoista mm. se, että 10 vuodessa sekä kaukolämmön että sähkön yksikköhinnat ovat suunnilleen 2-kertaistuneet. Eli energian hinta näyttää olevan nousussa, vaikka nyt hetkellisesti esim. öljyn hinta putosikin 1/3 -osaan siitä mitä se on joskus maksanut. Lisäksi jos taloyhtiö käyttää lauhana talvena poikkeuksellisen vähän kaukolämpöä, niin yksikköhinta nousee, koska kaukolämmön perusmaksu pysyy samalla tasolla. Myös sähkön yksikköhinnoissa voi olla suuria vaihteluita, muta siinä kehityksessä näkyy tehdyt kilpailutukset ehkä eniten.

Näissä laskelmissa ei ole esim. lainkaan huomioitu eikä laskettu korkokuluja (nyt reaalikorko lienee negatiivinen eli alle inflaatiotason, mutta jatkosta ei tiedetä – enkä ole laskelmissa lainkaan pohtinut sitä muuttuuko korkotaso joskus). Eikä näissä laskelmissa ole huomioitu laitteistojen huoltokuluja (niissä ilmeisesti ei olisikaan juurikaan eroja, valitaan siirtimen uusinta tai maalämpö ihan kummin päin tahansa?)

AsOy -maailma on myös itsessään välillä aina pikkuisen vinkeä ja yllätyksellinen. Tällaisen tapauksen edessä joku, joka aikoo muuttaa talosta pois 2-3 vuoden päästä voi äkkiä sanoa, että ei hän ainakaan tällaista maalämpöä tarvitse. Mutta jos kerrotaan, että pitkästä pankkilainasta johtuen taloyhtiön kulut laskeekin nyt per heti, niin hanketta vastustavien mieli voi ehkä muuttua? Plus että mitä tämä maalämpö vaikuttaa talon tai siinä olevan huoneiston myyntiarvoon? Sitäkään en osaa nyt sanoa, eikä asiasta taida olla tutkittua tietoa.

Lopuksi sanoisin maalämpöön liittyen, että itselleni oli iso yllätys, etten saanut maalämpölaskelmia kannattamaan millään laskentamallilla omaan uuteen omakotitalooni, jossa sentään on 241m2 lämmintä pinta-alaa. Mutta kun uudet rakentamismääräykset ja nykyajan lauhat talvet ”tekivät tepposet”, eli energiaa ei kulu nytkään tarpeeksi, niin ei se maalämpö nyt vaan oikein meidän talossa kannata…

Mutta vanhoissa ja paljon kuluttavissa taloissa se varmasti kannattaa, ja varsinkin öljylämmityksestä maalämpöön siirtyminen on pitkässä juoksussa erittäin viisas ratkaisu. Entä kannattaako kaukolämmöstä siirtyä maalämpöön, eli miten pitäisi ohjeistaa tätä kyseistä Tikkurilan taloyhtiötä? Kyllä tässä varmaan puolesta ja vastaan voidaan esittää perustellusti erilaisia mielipiteitä?