Pihasuunnitelmiin päivitystä

Aloitin pihatöiden pohdinnat jo maaliskuussa – sen hetkinen alkutilanne näkyy tässä päivityksessä (loppupään kuvista on jo päästy pitkälle),

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/14/pihaprojektin-alku/

Arkkitehdin pihaluonnos tuntui aika loogiselta, ja ajattelin että eipä kait tässä oikein muita vaihtoehtoja taida ollakaan. Keskelle pihaa ajattelin tehdä muurikivistä tällaisen pyöreän pengerretyn kukkapenkin mikä oli tehty tässä toisessa eli Aililan blogissa:

http://ailila.blogspot.fi/2013/06/muurikivilla-reunustettu-istutusalue.html

Ajattelin, että tuollaisen pyöreän varmaan osaisin minäkin tehdä – siinä seinät kallistuu joka suunnalta sisään päin, eli varmaan sellaisen saisin onnistumaan minäkin, ja voisin sitten kokea onnistumisen iloa, vaikka aikaisemmin en itse olekaan muurikivistä mitään tehnyt.

Sitten kuitenkin muksut halusivat, että pihaan pitää sopia myös trampoliini. Sille sitten ei ollutkaan enää sopivaa paikkaa, jos keskelle pihaa olisi tehty iso pyöreä istutusalue kukille.

Joten piti muuttaa suunnitelmia…

Kukkaistutusalueesta tuleekin nyt näillä näkymin tilanjakaja, joka erottaa autopihan ja viherpihan. Näin lähti nyt sitten käyntiin nämä tämän kesän pihahommat:

Yksi sadevesikaivo oli vielä asentamatta. Nyt sekin asennettu.

Yksi sadevesikaivo oli vielä asentamatta. Nyt sekin asennettu.

Sitten styroksia seinän viereen. Sitä olikin jäljellä vielä reilusti, joten täytin vähän leveämmälti.

Sitten styroksia seinän viereen. Sitä olikin jäljellä vielä reilusti, joten täytin vähän leveämmälti.

Ja lopuksi vielä suadatinkangasta styroksin päälle. Kangasta ei välttämättä tarvittaisi, mutta laitoin sen nyt sitä silmällä pitäen, että jos meille joskus tulee maalämpö, niin maalämpökaivo kaivetaan tähän. Kankaan avulla saa helposti maa-ainekset sivuun, styroksit on alla irtonaiset, ja sen alta pääsee jo kaivamaan sepeliä. Sitten lopuksi kaikki samalla tavalla takaisin.

Ja lopuksi vielä suodatinkangasta styroksin päälle. Kangasta ei välttämättä tarvittaisi, mutta laitoin sen nyt sitä silmällä pitäen, että jos meille joskus tulee maalämpö, niin maalämpökaivo ja sinne menevät putket kaivetaan tähän. Kankaan avulla saa helposti maa-ainekset sivuun. Sen jälkeen styroksit voi siirtää sivuun, ja niiden alta pääseekin jo kaivamaan sepeliä, eikä maa-ainekset mene keskenään sekaisin. Sitten lopuksi asettelee kaikki samalla tavalla takaisin.

Kukkapenkille kaarevuussäteen merkintä käynnissä. Narulla se onnistuu kätevästi.

Kukkapenkille kaarevuussäteen merkintä käynnissä. Narulla se onnistuu kätevästi.

Kaarevuussäteeksi tuli 420 cm, eli sellainen mikä nyt tähän kohtaan parhaiten näyttäisi sopivan.

Kaarevuussäteeksi tuli 420 cm, eli sellainen mikä nyt tähän kohtaan parhaiten näyttäisi sopivan.

Hiekkapedin tasoitus ja kaltevuuden mittaus pitkien lautojen avulla. Maan pitää pikkuisen kallistaa talosta pois päin.

Hiekkapedin tasoitus ja kaltevuuden mittaus pitkien lautojen avulla. Maan pitää pikkuisen kallistaa talosta pois päin.

Kun hiekka on tasoitettu, sen jälkeen se tärytetään "lätkällä" piukkaan. Tämä olikin varmaan elämäni eka kerta kun kokeilin tällaista. Tuntui olevan ihan mukava peli.

Kun hiekka on tasoitettu, sen jälkeen se tärytetään ”lätkällä”, jottei kivimuuri kaadu tai mene notkolle. Tämä olikin varmaan elämäni eka kerta kun kokeilin tällaista. Tuntui olevan ihan mukava peli.

Paitsi että tärylätkällä saa maa-ainekset piukkaan, niin ne myös tasaantuvat siinä samalla niin että lopputulos on tasainen kuin pöytälevy. Tästä onkin sitten jo aika hyvä jatkaa kivien latomisella.

Paitsi että tärylätkällä saa maa-ainekset tiivistettyä, niin ne myös tasaantuvat siinä samalla niin että lopputulos on tasainen kuin pöytälevy. Tästä onkin sitten jo aika hyvä jatkaa kivien latomisella.

Tässä vähän alustavaa suunnitelmaa. Kahden kaarevan kukkapenkin väliin tulee portti (koiran takia), ja kukkapenkit erottavat autopihan ja viherpihan toisistaan. Kukkaistutukset näkyvät sitten molemmille puolille.

Tässä vähän alustavaa suunnitelmaa. Kahden kaarevan kukkapenkin väliin tulee portti (koiran takia), ja kukkapenkit erottavat autopihan ja viherpihan toisistaan. Kukkaistutukset näkyvät sitten molemmille puolille. Päädyissä kiviä joutuu leikkaamaan, ei niitä tietenkään tuolla tavalla voi jättää ”nauramaan”. Istutuspenkin sisäleveys on noin metrin.

 

Pihaprojektin alku

Yksi omakotiasumisen hyvistä puolista on oma piha, jolle voi tehdä ihan mitä haluaa. AsOy -muotoisessa asumisessa rivitalon takapiha voi olla omassa käytössä, mutta muuten taloyhtiö määrää mitä pihalle tehdään. Jos asukkailla on vahva tahto ja erilaiset mielipiteet, niin yleensä ei tehdä yhtään mitään. Tai sitten palkataan pihasuunnittelija, joka tekee oikein perusteelliset ja hyvät suunnitelmat, ja toivottavasti saa enemmistön osakkaistakin taakseen, jolloin hanke nytkähtää eteenpäin.

Ajattelin ensin laittaa otsikoksi ”pihasuunnittelun alku”. Se olisi kuitenkin ollut huono otsikko siksi, että pihaa on suunniteltu jo alusta alkaen eli yhtä kauan kuin taloakin. Hyvänä lähtökohtana oli arkkitehdin luonnoskuvat, joissa jo oli joitakin linjanvetoja pihankin osalta, ja olen siitä sitten itse täydentänyt eteenpäin kuulakärkikynällä ja värikynillä, jolloin lopputulos paperilla näyttää nyt tältä:

Arkkitehdin luonnoskuva, jossa pihaa oli jo alustavasti hahmoteltu. Toteutus pienin muutoksin?

Arkkitehdin luonnoskuva, jossa pihaa oli jo alustavasti hahmoteltu. Toteutus pienin muutoksin?

Talo itse on siis oman tonttinsa pohjois-länsi kulmassa, jolloin loppupeleissä 595m2 tontille muodostui hyvä ja aika yhtenäinen piha-alue ”kaakon kulmalle”. Itäpuolesta tulee autopiha, johon tulee pihakivetys – etelän puoleisesta osasta tulee viherpiha, jonne tehdään nurmikot, istutukset ja pihapolut. Nämä 2 erotetaan toisistaan matalalla aidalla, niin että koira voi olla vapaana viherpihalla, eikä se pääse mistään suunnasta karkuun. Jossain vaiheessa (kunhan ehditään) myös lännessä ja pohjoisen puolella kulkevia isoja katuja vasten rakennetaan puinen rima-aita, ja sen jälkeen viherpiha kokonaan ja suurin osa talon tonttia on ympäri aidattu. Autopihalta jätetään kuitenkin vapaa kulku kadulle, niin ei tarvitse itse – eikä tarvitse jätekuskin alkaa ajoporttien kanssa pelaamaan.

Nyt siellä kadun varressa jo onkin tontin edellisten asukkaiden toimesta orapihlaja-aita, mutta sen taakse tulee vielä puurimasta toinen aita rinnalle eli orapihjala-aidan taakse. Samalla tontilla on asuttu siis jos joskus aikaisemminkin, kylän vanhat asukkaat muistavat tämän paikan ”palaneen talon tonttina”. En tiedä milloin se aikaisempi talo sitten paloi, vuoden 1976 ilmakuvissa se vielä näkyy, mutta 1983 otetuissa kuvissa ei enää näy.

Tällä hetkellä meidän tontin pinta-ala on vielä 740m2 koostuen kahdesta rinnakkaisesta kiinteistöstä, mutta katualueen vieressä kulkevasta erillisestä soirosta (sen pinta-ala 145m2) joutuu varmaan jossakin vaiheessa luopumaan, jos ja kun katua levennetään ja parannetaan. Toistaiseksi Vantaan kaupungin kaikki rahat taitaa kuitenkin mennä Kehäradan rakentamiseen, eli ihan välitöntä pelkoa kadun parantamisesta ei ole. Punakynät ehtii viuhua sen hankkeen osalta varmaankin vielä moneen kertaan…

Vaikka pihasuunnitelmat ovat jo pitkällä, vielä muutama kysymysmerkki on (ehkä) jäljellä. Yksi niistä on ilmaston mahdollinen muuttuminen. Yllättävää kyllä – sitä asiaa ei ole juurikaan tapana huomioida edes talojen suunnittelussa, joten en tiedä tarvitseeko sitä sitten pihan suunnittelussakaan kovin paljon miettiä? Talojen suunnittelussa lähdetään siis yhä paksummilla eriste- ja seinäpaksuudella kohti lämpeneviä vuosia, enkä itse ymmärrä onko siinä mitään järkeä? Rakennusmääräykset kuitenkin tiukkenevat lähivuosina vielä lisää, joten rakentajalle ei tässä paljon vaihtoehtoja jää.

Edellisen postauksen perusteella nyt jo maaliskuinen aurinko riittää nostamaan iltapäivän huonelämpötilat pitkälti päälle 20-asteen, niin kuin edellisen artikkelin lämpömittareista otetut kuvat osoittavat. Nyt ei olisi kuitenkaan maaliskuussa mitään ongelmaa sen suhteen. Jos tällä hetkellä sisällä tuntuu liian kuumalta, ovet ja ikkunat voi avata, sillä ulkolämpötila on nyt vasta alle +10C. Keskikesällä joutuisi vastaavassa tilanteessa käyttämään koneellista jäähdytystä tai jos on maalämpö, niin sieltä saatava maaviileä auttaa ainakin jonkin verran.

Pihan suunnittelussa meillä olisi nyt mahdollisuus asetella viherpihan oleskelualueet auringonpaisteeseen, tai sitten vaihtoehtoisesti hyödyntää eleläisen naapuritalon suurta tiiliseinää, jolloin pihan oleskelualueet olisivat varjossa. Kumpi on tulevaisuutta ajatellen parempi? Aika varmaan näyttää. Ja onhan meillä talossa isot yläterassit, eli jos auringossa haluaa olla, niin sieltä käsin kyllä onnistuu.

Jos viherpihan oleskelutilat eli pihapolut ja mahdollisesti pienet laatoitetut alueet laittaisi naapuritalon varjoon, niin siitä seuraa yksi hyvä juttu – silloin nurmikot ja istutettavat kasvit pääsisivät paremmin aurinkoon oman talon kupeessa. Ja siitä varmaan kasvit tykkää tulevaisuudessakin?

Tästäkin seuraa kuitenkin yksi kysymysmerkki. Omassa työssäni olen aina sanonut kaikille kysyjille, että seinän viereen ei saa istuttaa mitään. Siihen kuuluu jättää esim. sepeliä pintaan, ja sepelikaistan leveys saa olla jopa puolisen metriä, niin että sillä kaistaleella ei kasva mitään. Silloin talon rakenteet pysyvät aina kuivina ja hyvässä kunnossa – niin maan alla, kuin maan päälläkin. Tietysti vaikka nyt suunnittelisin viheralueet taloon kiinni, niin kyllä sinne aina varmaan sille sepelikaistalle tilaa jää. Mutta jos talon kupeeseen olisikin tullut laatoitettua oleskelualuetta (suoraan auringonpaisteeseen), silloin sepelikaistaa ei olisi tarvittu.

Vielä viimeisenä kysymysmerkkinä meidän talossa on maalämpö. Koska se on jossain vaiheessa kuitenkin (ehkä) tarkoitus asentaa, niin viherpiha kannattaa nyt kaivon ja talon välistä heti tehdä niin, että aikanaan on sitten helppo ne maalämmön asennukset tehdä. Mielellään laatoitettua pihaa en lähtisi purkamaan, eli esim. nurmikkoalue on helpompi ennallistaa alkuperäiseen tilaansa. Tämäkin syy ajaisi asioita niin päin, että viherpihan oleskelualueet menee naapurin talon varjoon, ja nurmikkoalueet oman talon kylkeen kiinni. Ja näinhän se tuolla alkuperäisessäkin suunnitelmassa on jo ollut, mutta tästä on nyt koko ajan käyty ”jaakobinpainia”, että miten päin viherpihan nurmikot ja oleskelualueet pitäisi sijoittaa?

Nyt kun talvea ei tänä vuonna juurikaan ollut, ja kun lumet ovat jo kaikki kadonneet ajat sitten ja routa on sulanut, niin nyt ei muuta kuin hihoja heilumaan ja piha kuntoon!

Varmaan taidan jo tänään aloitella jostakin kohtaa. Jossain vaiheessa olen jo aiemminkin todennut, että meillä rakentaminen menee nyt siinä vaiheessa, että ”pihat on tekemättä ja kellari kesken”. Ja piha todellakin näyttää hurjalta. En tiedä pitäisikö sitä täällä näyttää, mutta näytetään nyt – kun ei se kauaa enää tältä näytä. Ja talvella tilannetta oli kuitenkin hiukan helpompi katsella, kun maassa oli sentään suurimman osan ajasta ainakin muutama sentti lunta. Mutta tästä ne hommat nyt sitten jatkuu:

Sisäpihaa. Tästä kohtaa olisi tarkoitus pihatyöt nyt aloittaa.

Sisäpihaa. Tästä kohtaa voisi pihatyöt nyt aloittaa, ja tähän nyt sitten terassilta tulevien rappujen alapäähän ilmeisestikin nurmikkoa ja istutuksia. Portaille laitetaan menemään pihapolku.

Sama toisesta kuvakulmasta. Katse saattaa kiinnittyä vanhoihin maalipurkkeihin, että mitä ne tuossa kuvassa vielä tekevät? No, meillä on myös kellarin lattiat vielä laatoittamatta pääosin, joten laastia joudutaan vielä tekemään. Ehkä nämä tarvitaan vielä silloin, eli en ole heittänyt niitä vielä pois. Oikeassa alakulmassa näkyy iso kivi, joka löytyi alun perin autokatoksen anturan kaivauksissa, ja se nostettiin ylös. Täytyyhän pihalla nyt pihakivi olla. Katsotaan mikä on sitten sen lopullinen paikka.

Sama toisesta kuvakulmasta. Katse saattaa kiinnittyä vanhoihin maalipurkkeihin, että mitä ne tuossa kuvassa vielä tekevät? No, meillä on myös kellarin lattiat vielä laatoittamatta pääosin, joten laastia joudutaan vielä tekemään. Ehkä nämä tyhjät maalipurkit tarvitaan vielä silloin, joten en ole poiskaan niitä vielä heittänyt. Salaojakaivojen päät tasataan sitten kun pihan lopullinen pinta alkaa hahmottua. Oikeassa alakulmassa näkyy iso kivi, joka löytyi alun perin autokatoksen anturan kaivauksissa, ja se nostettiin ylös. Täytyyhän pihalla nyt pihakivi olla. Katsotaan mikä on sitten sen lopullinen paikka.

Nurmikkotöissä tarvittavat maa-ainekset odottavat levittämistä naapurin talon seinustalla. Etualalla savista multaa, takimmainen kasa vähän parempaa multaa. Aivan pintaan voi tarvita hakea vielä kaupastakin multaa. Lopuksi naapurin talon seinustalle on tarkoitus istuttaa riviin muutama tuija, ja valaista ne tuijat ja naapurin talo maahan asennettavilla spot-valoilla. Naapurilta jo kysyin luvan, että heidän talon seinään saa heijastaa valot. Tontin raja kulkee suunnilleen siinä missä seinäkin.

Nurmikkotöissä tarvittavat maa-ainekset odottavat levittämistä naapurin talon seinustalla. Etualalla savista multaa, takimmainen kasa vähän parempaa multaa. Aivan pintaan voi tarvita hakea vielä kaupastakin multaa. Lopuksi naapurin talon seinustalle on tarkoitus istuttaa riviin muutama tuija, ja valaista ne tuijat ja naapurin talo maahan asennettavilla spot-valoilla. Naapurilta jo kysyin luvan, että heidän talon seinään saa heijastaa valot. Tontin raja kulkee suunnilleen siinä missä seinäkin.

Tässä linkissä vielä ajatuksia noin 2,5 vuoden takaa, kun eka pihasuunnitelma valmistui syyskuussa 2012 (sen verran täytyy tuossa linkissä olevia tekstejä ehkä oikaista, että merikontti saa olla rakentamisen ajan – mutta jos se jää asumisajaksi, se saattaa vaatia rakennusluvan):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2012/09/15/eka-pihasuunnitelma-tehty/

Suihkulähteen yms suunnittelua

Talon osalta asiat alkavat jo hahmottua ja useimmat asiat on hankittu tai päätetty tai muuten vaan lyöty lukkoon. Tietysti muutoksia voi matkan varrella tulla, jos keksitään jossakin kohtaa tilalle jotain vielä parempaa.

Mutta pihan suhteen on suunnitelmat enimmäkseen avoimena, ja sekin mikä on päätetty on vielä toteutustavaltaan avoimena, esim. vaikkapa suihkulähde. Siinäkin on yllättävän paljon asioita, eli suihkulähdealtaan tekninen puoli ja toisena asiana sen ulkonäkö – eli miten liitetään toisiinsa allas, kivet, kukat ja valaistus?

Mennään kuitenkin hetkeksi sivuraiteelle, eli samalla tontilla on asuttu myös joskus aikaisemminkin. Sitten talo paloi ja tontti jäi tyhjäksi ja kun itse tulin tontin omistajaksi, tontilla kasvoi isoja lahoja koivuja ja käsivarren paksuisista rungoista muodostunut pusikko. Sen raivaamisesta tuli aika hyvin polttopuuta, ja ensimmäinen vaikutelma oli, että tontti on ollut samanlainen aina, eli asumaton. Tonttiliitttymän ja kellarin kuopan tekemisen yhteydessä löytyi kuitenkin useita vanhoja sokkeleita, joista yksi säilytettiin. Se on nyt tulevan terassin vieressä, ihan kukkapenkissä kiinni (sitten kun terassia kiertävä kukkapenkki on valmis). Suojasin vanhan sokkelin ainakin tilapäisesti harkoilla, eli tällä hetkellä tilanne näyttää siinä kohdassa tältä:

Harkot vanhan sokkelin suojana. Reiällisten pilariharkkojen päälle tulee muurikivet kukkapenkkiä rajaamaan.

Harkot vanhan sokkelin suojana. Reiällisten pilariharkkojen päälle tulee muurikivet kukkapenkkiä rajaamaan.

Kurkistus vanhaan sokkeliin, jossa alkuperäisellä paikoillaan tiilit ja laastit kiinni. Mikä tämä paikka on joskus ollut? En tiedä, yksi mahdollisuus on tulipesän tai piipun alusmuuraus? Tässä kohtaa on nyt vähän mietintä kesken, eli tilaanko harkkojen tilalle karkaistun lasilevyn (ja mitä sellainen maksaisi?), vai laitanko harkkojen päälle jonkun puuritilän tai puualusen, jolloin jos haluaa tontin historiaan kurkistaa, niin sitten nostaa sen puulevyn ja muutaman harkon sen alta syrjään. Valmiita puuritilöitä/alusia saa ostaa vaikkapa Hong Kongista valmiina.

Kurkistus vanhaan sokkeliin, jossa alkuperäisellä paikoillaan tiilit ja laastit kiinni. Mikä tämä paikka on joskus ollut? En tiedä, yksi mahdollisuus on tulipesän tai piipun alusmuuraus? Tässä kohtaa on nyt vähän mietintä kesken, eli tilaanko harkkojen tilalle karkaistun lasilevyn (ja mitä sellainen maksaisi?), vai laitanko harkkojen päälle jonkun puuritilän tai puualusen, jolloin jos haluaa tontin historiaan kurkistaa, niin sitten nostaa sen puulevyn ja muutaman harkon sen alta syrjään. Valmiita puuritilöitä/alusia saa ostaa vaikkapa Hong Kongista valmiina.

Sama paikka toisesta suuntaa. Patolevyn viereen tulee kukkapenkki kiertämään terassia, styroksin päälle multaa täytteeksi, muurikivillä pengerrys, ja sitten tämä vanha sokkeli, jonka ajattelin säilyttää ja joka nyt on harkkojen alla. Oikealla reunalla vielä vanhoja tontilta löytyneitä tiiliskiviä, jotka ajattelin jotenkin laittaa vaikka suihkulähteeseen. Tai jonnekin, en ole vielä ihan loppuun asti asiaa miettinyt.

Sama paikka toisesta suuntaa. Patolevyn viereen tulee kukkapenkki kiertämään terassia, styroksin päälle multaa täytteeksi, muurikivillä pengerrys, ja sitten tämä vanha sokkeli, jonka ajattelin säilyttää ja joka nyt on harkkojen alla. Oikealla reunalla vielä vanhoja tontilta löytyneitä tiiliskiviä, jotka ajattelin jotenkin laittaa vaikka suihkulähteeseen. Tai jonnekin, en ole vielä ihan loppuun asti asiaa miettinyt.

Alimman kuvan vasemmalla näkyvän patolevyn takana on terassin alle rakennettu ulkokellari omalla ja erillisellä sisäänkäynnillä. Sitä ei alkuperäisissä suunnitelmissa ollut, mutta tilankäytön kannalta ihan järkevä se oli tehdä, ja se on nyt jo käytössä, eli ensimmäisiä tiloja jotka talossa on saatu valmiiksi (enää ei puutu kuin sähköt ja ulko-ovi). Kellarin seinää reunustava bitumi menee patolevyn taakse, ja patolevy erottaa kukkapenkin mullat harkoista. Haluan testata, voiko näin rakentaa? Nykyisin kun seinää vasten ei yleensä enää multaa tai savea laiteta. Mutta eihän talo voi tietää mitä patolevyn toisella puolella on? Että onko siellä märkä multa vai kuiva sepeli? Mutta jos tästä kokeilusta nyt jotain haittaa aiheutuu, niin ulkokellarissa ei kuitenkaan kukaan asu, eli sisäilman laadulla ulkokellarissa ei sinänsä ole mitään merkitystä.

Suihkulähteen osalta kaikki on vielä avoinna, itse asiassa sijaintia myöden. Suunnilleen keskelle oleskelupihaa se yritetään tehdä, mutta samaan paikkaan jonnekin tulee myös porakaivo, josta otetaan maalämpö taloon. Porakaivo ja suihkulähdeallas olisi parempi saada rinnakkain kuin päällekkäin, eli suihkulähteen tarkka paikka ja koko ratkeaa vasta sitten, kun porakaivo on ensin tehty. Ensi kevään juttuja nämä taitaa kaikki olla, tänä vuonna ei tehdä kuin suunnittelua tässä kohdin.

Betonimylly ja mahdollinen suihkulähteen paikka terassin edestä katsottuna, siis tulevan puutarhapolun paikalta. Nyt sepelillä peitetty työmaapolku on melkein oikealla kohtaa jo sekin, eli päälle tai hieman taloon päin tulee loppupeleissä laatoilla katettu kävelypolku.

Betonimylly ja mahdollinen suihkulähteen paikka terassin edestä katsottuna, siis tulevan puutarhapolun paikalta. Nyt sepelillä peitetty työmaapolku on melkein oikealla kohtaa jo sekin, eli päälle tai hieman taloon päin tulee loppupeleissä laatoilla katettu kävelypolku.

Jos suihkulähde tulee ihan keskelle pihaa, se olisi nyt yllä olevassa kuvassa näkyvän betonimyllyn paikalla.

Sama näkymä keittiön ikkunasta. Betonimylly eli tuleva suihkulähteen paikka olisi ihan oleskelupihan keskellä? Alla oikealla näkyy terassin kulmaa, ja sen eteen salaojakaivon kulmalla olevaan sepelillä peitettyyn kulmaukseen tulee oleskelupiha laatoituksella ja pöytineen.

Sama näkymä keittiön ikkunasta. Betonimylly eli tuleva suihkulähteen paikka olisi ihan oleskelupihan keskellä? Alla oikealla näkyy terassin kulmaa, ja sen eteen salaojakaivon kulmalla olevaan sepelillä peitettyyn kulmaukseen tulee oleskelupiha laatoituksella ja pöytineen.

Suihkulähteen tekniseen suunnitteluun liittyy oleellisesti oikeassa alakulmassa terassin kulmalla näkyvä salaojakaivo ja sen vieressä valkoisessa muovipussissa oleva sadevesiviemärin suuaukko. Valkoisen muovipussin kohdalle tulee myös rappuset pihalta terassille, mutta johonkin sopivaan paikkaan lisään möys sadevesikaivon ihan suihkulähdettä varten. Sitä kautta sen lähteen voi aina tarvittaessa tyhjentää ilman että pihalle tulee tulva. Saman kaivon kautta taidan laittaa vielä salaojaputken altaan alle, silloin allasmuovin rikkoutuessa, jos aiheutuisi isompi tulvahuippu, niin kaikki tai melkein kaikki menisi salaojaputken kautta sadevesiviemäriin. 110 millinen putki pystyy tarvittaessa ottamaan vettä vastaan aikalailla.

Paljonko puolen millin paksuinen suihkuallasmuovi kestää? Ainakin pakkasta se kestää tosi hyvin ja venymäänkin se on kuulemma aika hyvää. Mutta mekaanista rasitusta tuollainen puolen millin paksuinen muovikalvo ei varmaan paljon kestä? Koska tontilla on vielä paljon savikasoja, voisin yrittää nekin hyödyntää jotenkin tässä suihkulähdeprojektissa. Esim. jos kaivan kuopan maahan, vuoraan sen savella (todennäköisesti savi tulee vastaan joka tapauksessa aika pian), sitten laitan uima-allasmuovin, taas savea – ja siihen vielä pressun? Pressu kestää mekaanista rasitusta jo aika hyvin (ainakin sellainen sininen paksumpi pressu), ja sen päälle voin taas laittaa kiviä, hiekkaa, soraa yms. pelkäämättä että suihkulähdemuovi menisi niiden takia rikki. Mutta tuleeko sitten pressun ja muovin väliin jokin ongelma-alue? Ei kait, jos ei sinne pääse mitään orgaanista ainetta väliin, joka alkaisi lahota/mädäntyä ja toisi esim. hajuhaittoja?

Vesi suihkulähteeseen otettaisiin kulmalla olevasta salaojakaivosta, jonka pohjalle laitan pumpun. Se voisi olla samalla ns. puropumppu, eli vettä voisi nostaa samalla kertaa vähän korkeammallekin, josta vesi voisi keinotekoista puroa pitkin virrata altaaseen. Ylimenovesi menisi sepelikerroksen kautta takaisin salaojaan ja sitä kautta pumpulle ja taas uudelleen kiertoon. Pysyykö vesi puhtaampana tällä tavoin jos se on ns. laajemmassa kierrossa, eikä kierrä pelkästään suihkulähdealtaan sisällä? Silloin kuulemma levää ja limoittumista tulee takuuvarmasti? Vai olisiko parempi, ettei salaojavettä ja pumppua sekoita tähän suunnitelmaan mitenkään? Toisaalta suihkulähdettä varten oleva toinen salaojapumppu olisi kyllä hyvä olla ihan jo siksikin, että jos varsinaiseen pumppaamoon tulisi joku vika, niin vian korjaamisessa ei voi pitkään vitkastella. Silloin suihkulähdettä varten oleva pumppu voisi pumpata koko ajan vettä sadevesiviemäriin, jolloin talon alla oleva vedenpinta pysyy hallinnassa, eikä talo ole pelkästään yhden pumpun varassa.

Ja sitten ne ulkonäköasiat – metsästelen koko ajan hyviä suihkulähteen kuvia netistä, ja jotkut kaverit ovat myöskin jo lähettäneet hyviä löytöjään. Saa laittaa linkkejä jatkossakin. Mutta ehkä niistä sitten tuonnempana, kun suunnitelmat tarkentuvat. Itse altaassa olevan suihkun muodon voi valita, samoin altaan muodon (ympyrä? J-kirjain? jotain muuta?) ja valaistuskin pitäisi osata tähän kokonaisuuteen jollain tapaa yhdistää…

Nyt arkkitehdin kuvissa (joita olen itse täydentänyt) piha näyttäisi tältä:

Alustava pihasuunnitelma. Terassin portaat meneekin loppupeleissä vähän toisin ja keittiön ikkunan alle ei tulekaan nurmikkoa vaan laatoilla katettu oleskelukulmaus. Keskellä pihaa polkujen keskellä olisi se suihkulähteen paikka. Tosin polkuja ei ehkä näin paljon tarvita ja alaoikealla kaartava polku jää varmaan kokonaan pois. Sen tilalle tulee iso ja yhtenäinen nurmikko. Tai eihän meidän pihalle nyt mitään isoa nurmikkoa edes mahdu, kun talon alle jää melkein 100 neliötä, autokatos on 47 m2, autokatoksen edessä oleva laatoitettu autopiha on 95m ja koko tontin pinta-ala on 595m2.

Alustava pihasuunnitelma. Terassin portaat meneekin loppupeleissä vähän toisin ja keittiön ikkunan alle ei tulekaan nurmikkoa vaan laatoilla katettu oleskelukulmaus. Keskellä pihaa polkujen keskellä olisi se suihkulähteen paikka. Tosin polkuja ei ehkä näin paljon tarvita ja alaoikealla kaartava polku jää varmaan kokonaan pois. Sen tilalle tulee iso ja yhtenäinen nurmikko. Tai eihän meidän pihalle nyt mitään isoa nurmikkoa edes mahdu, kun talon alle jää melkein 100 neliötä, autokatos on 47 m2, autokatoksen edessä oleva laatoitettu autopiha on 95m ja koko tontin pinta-ala on 595m2.