Tuulee niin, että peltikatto paukkuu…

Jossakin mainoksessa Aake Kallialan äänellä tehty mainos kehotti vaihtamaan paukkuvan peltikaton Ormax -tiilikatteeseen, ja kas näin se käy nopeutettuna vähän reilussa 2 minuutissa:

Meille kuitenkin laitettiin Metehe Oy:n lukkosaumallinen rivipeltikatto, eikä olla sitä vaihtamassa, vaikka viime yönäkin meteli oli aika ajoin niin kuin ulkona olisi ollut kova ukonilma. Miksi me sitten valittiin peltikatto, ja nimenomaan tällainen peltikatto:

http://www.metehe.fi/fi/kattotuotteet/kattomallisto#Lukkosaumakatteet

Kun mietitään kattoratkaisua uuteen pientaloon, ensin pitää päättää tuleeko tasakatto vai harjakatto – tai muu kaltevapintainen katto, esim. aumakatto tai pulpettikatto. Tasakattoja ei ole taidettu laittaa pientaloihin enää 30 vuoteen (ja ne mitä joskus 60-70 luvuilla laitettiin – on purettu jo pois ja vaihdettu harjakattoon), mutta jos laitettaisiin tasakatto, silloin ainoaksi katemateriaaliksi jäisi huopakatto. Pellistä ja tiilestä tasakaton tekeminen ei oikein onnistu.

Kun valitaan kaltevapintainen katto, sen jälkeen on 3 vaihtoehtoa katemateriaalin osalta. Kaikissa katemateriaaleissa (pelti, tiili tai huopa) on omat hyvät puolensa. Huopakate on ainut joka kestää veden painetta. Veden painetta voi syntyä, jos esim. talvella räystäille muodostuu jääpato vaikkapa yläpohjan lämpövuodon seurauksena. Silloin jääpadon takana voi keväällä ilmojen lämmetessä olla sentti pari sulaa ja vapaana olevaa vettä. Vesi on aina paineellista, vaikka sitä olisi vain parin millin kerros, ja tässä tilanteessa tiilikate ja peltikate yleensä vuotavat, jolloin aluskatteen toimivuus tulee testattua:

Screenshot 2015-05-14 11.19.07

Tiilikatteesta sanotaan, että se on hiljainen, pitkäikäinen ja arvokkaan näköinen. Ja lisäksi yksittäisen tiilen pystyy aina vaihtamaan, jos se menisi rikki. On siitä tietysti vähän töitä, mutta kyllä se onnistuu. Miksi me sitten kuitenkin valittiin pelti, eikä aiota tarttua yllä olevaan mainosvideoon, jossa vanha koliseva peltikatto vaihtuu tiiliin alta aika yksikön? Peltikaton kolina kun tuntuu olevan muillakin ongelmana, ja siihen on jo pohdittu erilaisia ratkaisuja monissa nettipalstojen keskusteluissa, tässä pari linkkiä:

http://www.rakentaja.fi/suorakanava/keskustelukanava/keskusteludetail.aspx?id=2054

http://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/hankkeen_valmistelu/konesaumattu_peltikatto_kolisee_47799.htm

No on siinä pellissäkin sentään muutamia etuja – vaikka suurin haitta tuntuukin nyt olevan siitä johtuva meteli, jota suunnitelma vaiheessa ei oletettu kovin paljon tulevan. Tosin tämäkään haitta ei kovin usein toistu. Meteli kiusaa vain silloin, kun on kova tuuli tai myrsky, niin kuin nyt viime yönä oli, jolloin peltikaton kolinaan muutaman kerran kyllä heräsi.

Joskus kauan sitten ja paljon pienempänä muistan, että sateen sattuessa siihen sateen ropinaan aina iltaisin nukahti, jos sitä jäi kuuntelemaan. Mutta nyt ei meillä kyllä sateen ropinat kuulu. Paitsi silloin, jos tulee vettä oikein kaatamalla tai niin kuin saavista kaatamalla. Silloin kuuluu jonkinlainen veden humiseva tai kohiseva ääni katolta, mutta sekin on aika vaimea ääni. Pahin äänen aiheuttaja on selvästikin kova ja puuskainen tuuli, joka alipaineen puoleisella lappeella kait kiskoo peltejä ylös, ja sitten pelti aina välillä alas päästessään pitää ”plonksahtavan” äänen.

Ehkä tässä olisi myös kattopeltitehtaille tuotekehittelyn tai miettimisen paikka? Eli mitä jos yksittäinen pelti olisikin vaikka 5 cm nykyistä kapeampi? Olisiko siitä silloin otettu liikkumavarat ja taipumavarat kokonaan pois? Jolloin katto olisikin täysin hiljainen? Vai tuleeko näistä kapeammista soiroista liikaa töitä, jolloin peltikaton rakentaminen hidastuu ja kustannukset kasvaa työn osalta? Ulkonäkökin saattaisi kärsiä, tai läpivientien tekeminen hankaloituisi, jos pitää peltien lukkopontitkin katkoa? Tai voisiko peltilevyn paksuutta miettiä? Kattopeltiä on nyt saatavilla 0,5mm tai 0,6mm paksuusella (meillä on 0,6mm). Mitä jos tekisi peltikaton 0,7mm tai 0,8mm levyistä – vieläkö se taipuisi tuulen voimasta? Tuskinpa?

Mutta miksi me sitten peltikatto aikoinaan valittiin (eikä muuten yhtään kaduta!), niin meillä peltikaton valintaan vaikuttivat mm. se, että peltikatto on kevyt. Siitä johtuen runsaslumiset talvet eivät rasita kovalla painollaan kattorakenteita niin paljon kuin silloin, jos siinä alla olisi vielä joku painavampi kattomateriaali. Toisekseen peltikatossa muutamat pakolliset läpiviennit ja kiinnitykset on aina helppo tehdä. Läpiviennit on myös helppo saada pitämään vettä.

Meille tuli myös lumiestelistat koko katon pituudelta. Pienellä tontilla ei ole paikkaa mihin katolle sataneen lumen voisi tyhjentää. Joten lumi täytyy jättää katolle sulamaan, ja katon täytyy lumen paino kestää. Jossain vaiheessa varmaankin katolle tulee vielä aurinkosähköpaneelit. Ne ehkä vähentävät katon melua kovalla tuulella, kun tuuli ei enää pääse kattopelteihin kiinni, ja nekin kiinnitetään ihan samanlaisilla ”puristuskiinnikkeillä” kuin mitä lumiestelistatkin. Kyllähän nämä samat kiinnitykset pystytään toki tekemään tiilikattoonkin, mutta reikiä siinä väkisinkin tulee…

Metehen rivipeltikatto tulee ”valmiina paloina”, jotka on määrämittaan katkaistu, niitä on pienellä työvaralla tasan oikea määrä – sen kun vaan ruuvailee ne kiinni, eli jokainen osaa sen itsekin tehdä. Ja jos on timpurit hommissa, he osaavat sen työn aivan varmasti. Eli kattotöissä ei tarvita sen enempää nostureita kuin kattoalan ammattimiehiäkään. Tällä on iso vaikutus kokonaiskustannuksiin katon osalta, koska työ on Suomessa niin kallista. Meillä materiaalikulut katosta, kattoturvatuotteista, vesiränneistä, syöksyputkista ja niiden kiinnikkeistä oli yhteensä tontille tuotuna 7.030,00€, ja siihen sisältyi kattopeltiä 190m2, lumiestelistat, tikkaat seinälle ja kaikki kiinnikkeet, mitä näiden kiinnittämiseen tarvittiin.

Toki timpureitten palkkakuluja tuli tähän päälle sen verran mitä kattotöissä aikaa kului, mutta jos olisin itse tehnyt kaiken, silloin kulut olisivat jääneet katon osalta tähän. No aluskate ja kattotuolit ostettiin toki erikseen ja peltikaton alle tulleet ruoteet me saatiin oman metsän puista sahauttamalla.

Näin kattohommat meni meillä parisen vuotta sitten:

Tässä alkamassa aluskatteen asennus 5.10.2013. Aluskatehan laitetaan vähän noin löysälle, että ruoteiden kohdalla mahdollisista kiinnityskohdan aukoista vesi ohjautuisi aluskatteessa "pussin pohjalle" ja valuisi siitä eteenpäin räystään yli (jos katto vuotaisi).

Tässä alkamassa aluskatteen asennus 5.10.2013. Aluskatehan laitetaan vähän noin löysälle, että ruoteiden kohdalla mahdollisista kiinnityskohdan aukoista vesi ohjautuisi aluskatteessa ”pussin pohjalle” ja valuisi siitä eteenpäin räystään yli (jos katto vuotaisi).

Tässä alkamassa peltikaton asennus 16.11.2013.

Tässä alkamassa peltikaton asennus 16.11.2013.

16.11.2013 otetussa kuvassa näkyy, miten jokaisen pellin alle laitettiin keskelle solumuovia (se tuli kattotoimituksen mukana). Sen pitäisi vaimentaa ääntä, kun se puristuu peltiä ja ruoteita vasten. Mutta kovalla tuulella silti vaan jylisee ja paukkuu, ihan niin kuin olisi kova ukkonen.

16.11.2013 otetussa kuvassa näkyy, miten jokaisen pellin alle laitettiin keskelle solumuovia (se tuli kattotoimituksen mukana). Sen pitäisi vaimentaa ääntä, kun se puristuu peltiä ja ruoteita vasten. Mutta kovalla tuulella silti vaan jylisee ja paukkuu, ihan niin kuin olisi kova ukkonen. Eli ei sitten vaan tämä solumuovikaan auta – eikä ääntä vaimenna kokonaan edes yläpohjassa olevat vuorivillat, joka on villoista raskain ja paras äänieriste, ja jota on sentään puolen metrin paksuudelta.

Tässä lähikuva lukkopontista.  Ruuvin läpiviennit jäävät alemman pontin oikealle puolelle, jonka päälle naputellaan seuraavan pellin korkeampi pontti päälle. Lumiestelistat ja aurinkopaneelien kiinnitykset laitetaan puristamalla näihin harjanteisiin kiinni, eikä kattoon tehdä yhtään reikää.

Tässä lähikuva lukkopontista. Ruuvin läpiviennit jäävät alemman pontin oikealle puolelle, jonka päälle naputellaan seuraavan pellin korkeampi pontti päälle. Lumiestelistat ja aurinkopaneelien kiinnitykset laitetaan puristamalla näihin harjanteisiin kiinni, eikä kattoon tehdä yhtään reikää.

Sitten toisena asiana, mitä olen katon ja yläpohjan osalta nyt seuraillut, on siellä olevat ”sääolosuhteet” eli lämpötila ja kosteus. Se mitä kattoa suunnitellessa ei osattu ottaa huomioon oli se, että auringon paisteessa peltikatto kuumenee voimakkaasti – jolloin myös yläpohjan lämpötila nousee huomattavasti. Se on nyt jo käynyt +22C:ssä – vaikka ulkolämpötila ei ole ollut kertaakaan paljon päälle +10C tähän mennessä. Tämä on mielestäni hyvä ominaisuus, sillä korkea lämpötila yhdistettynä hyvään tuuletukseen vie yläpohjan kosteudet pois. Tämä ominaisuus huomattiin siis vasta jälkikäteen.

Mutta kyllä sitä kosteutta silti siellä aika ajoin vaan riittää, nyt uusi ennätys tuli taas eilen illalla:

Yläpohjan kosteuden "all-time-high" eli kaikkien aikojen ennätys eilen illalta klo 22:00, jolloin kosteusprosentti kävi 84%:ssa.

Yläpohjan kosteuden ”all-time-high” eli kaikkien aikojen ennätys eilen illalta klo 22:00, jolloin kosteusprosentti kävi 84%:ssa. Alla olevassa kuvassa kosteustaso on jo pudonnut aamuun klo 10:00 mennessä.

SAM_4702

Tältä se yläpohjan kosteuksia ja lämpötilaa mittaava mittari näyttää. Mittaustulokset tulee radioaaltoja pitkin työhuoneen pöydällä olevalle näyttölaitteelle reaaliajassa koko ajan, ja laite on säädetty tallettamaan ne muistiin 2 tunnin välein. Muistiin tallentuvista lukemista voi sitten piirtää esim. pitkän ajan grafiikkaa.

Tässä vielä se yläpohjan kosteuksia ja lämpötilaa mittaava mittari, eli miltä se näyttää. Ei siellä yläpohjassakaan nyt ihan jatkuvasti viitsi juosta katsomassa, joten mittaustulokset tulee radioaaltoja pitkin työhuoneen pöydällä olevalle näyttölaitteelle reaaliajassa koko ajan. Lisäksi laite eli KlimaPro logger on säädetty tallettamaan ne muistiin 2 tunnin välein. Muistiin tallentuvista lukemista voi sitten piirtää esim. pitkän ajan grafiikkaa.

 

 

EDIT 15.5.2015:
Katsoin vielä Ilmatieteenlaitoksen sivuilta, että paljonko sitä tuulta ja kosteutta oikein oli. Ulkoilman kosteutta oli aika paljon – mutta ei se tuuli metriä per sekunti -taulukossa kuitenkaan kovin navakkaa ollut – eli eiselle ”myrskylle” ei annettu nimeä, eikä tiettävästi puitakaan ole missään kaatunut, tai muitakaan vahinkoja tuulesta johtuen sattunut:

84% kosteusarvot yläpohjassa ei loppujen lopuksi ole mikään suuri taso, jos kuitenkin tästä käppyrästä voi nähdä, että ennen sitä on ulkoilman kosteus ollut tuulessa ja tihkusateessa melkein koko vuorokauden tasolla 90% ja ylikin.

84% kosteusarvot yläpohjassa ei loppujen lopuksi ole mikään suuri taso, jos kuitenkin tästä käppyrästä voi nähdä, että ennen sitä on ulkoilman kosteus ollut tuulessa ja tihkusateessa melkein koko vuorokauden tasolla 90% ja ylikin.

Tuulen suunta ja nopeus Vantaalla viimeisen 2 vrk aikana. Ei nämä nyt loppujen lopuksi mitään kovia suuria lukemia ole. Kyllähän merellä ja varmaan meren rannassakin (?) tuulen nopeus voi usein olla yli 20m sekunnissa.

Tuulen suunta ja nopeus Vantaalla viimeisen 2 vrk aikana. Ei nämä nyt loppujen lopuksi mitään kovia suuria lukemia ole. Kyllähän merellä ja varmaan meren rannassakin (?) tuulen nopeus voi usein olla yli 20m sekunnissa.