Tässä vielä ensimmäisten asumisviikkojen kokemuksia ja vinkkejä niille rakentajille, joilla lämmitysjärjestelmät ovat vasta suunnitteluasteella.
Meillä on siis talossa 3 tulisijaa (saunan pesä ja takkahuoneen takka kellarissa sekä iso takka+leivinuuni olohuoneen ja keittiön välissä keskikerroksessa).
Schidelin valmispiipun lisäksi talossa on myös tiiliskivistä paikalla muurattu 2-horminen tiilipiippu. Piipun kokonaispaino on 5700kg (tiilet+käytetty muurauslaasti). Piippua lämmittää kellarista käsin saunan pesä (käyttötarkastus jo tehty) sekä takkahuoneen takka (otetaan käyttöön sitten samalla, kun lopuissa kellaritiloissa pidetään käyttöönotto tarkastus).
Rakentamisvaiheessa molempiin tiilipiipun hormeihin laitettiin tuplapellit, eli käyttöpelti molemman tulipesän viereen kellarissa. Lisäksi laitettiin toiset pellit kumpaankin hormiin ylimmän kerroksen makuuhuoneen katonrajassa. Ja tämän hetkisen kokemuksen perusteella näin tämä kannatti ehdottomasti tehdä.
Alkuperäisenä ajatuksena oli se, että molemmat pellit voisivat olla kiinni muutamia päiviä vuodessa, aina silloin kun on erityisen kovat pakkaset. Mutta nyt huomasin, että molemmat pellit kannattaa olla kiinni jo nyt joka yö – tyyliin kun menee nukkumaan, sulkee toisenkin pellin ja ripustaa työpaitansa sulkupellin tappiin – ja kun lähtee aamulla töihin ja laittaa työpaidan päälleen niin samalla muistaa avata sen pellin. Jolloin sitten kun pesää seuraavaksi viritellään ja avataan kellarin käyttöpelti, sitten ei tarvitse muistaa tai juosta tarkistamaan yläkerran makuuhuoneeseen, että onko pelti auki vai kiinni. Seuraavassa pieni testi tähän liittyen, eli kokeilin mitä vaikuttaa jos tuplapeltikin on yön kiinni asennossa. Tähän asti sitä on pidetty aina auki, nyt se oli muutaman yön kokeeksi kiinni tai auki.
Lopputulos tästä kokeilusta oli se, että jos tiilipiipun molemmissa hormeissa molemmat sulkupellit suljetaan, niin 5700 kg:n tiilipiippu on aamulla 5 astetta lämpimämpi mitä se olisi silloin, jos yläkerrassa ei olisi sulkupeltejä ollenkaan, tai jos ne olisivat auki. Miten paljon sitten vaaditaan energiaa, jos näin painavan piipun lämpötilaa nostetaan 5C, niin en ala sitä nyt laskemaan, mutta melkoinen kylmäsilta se savupiippu näyttää olevan – eli jos ulkoilma saa vapaasti liikkua katon kautta kellariin asti, niin ympärillä olevat tiilet menettävät niihin sitoutuneen lämpönsä aika nopeasti – tai puolessa vuorokaudessa, on se sitten hidasta tai nopeaa…
Samalla tutkiskelin ilmastoinnissa olevan lämmön talteenottoa. Iloxair 199:ssä on myös takkakytkin, mutta en ole sitä ikinä käyttänyt. Ei ole ollut tarvetta. Kone vie virtamittarilla mitattuna koko ajan noin 170 Watin tehon, ja se ottaa jopa 93% lämmöstä talteen. Tai siinä noin 90% joka tapauksessa, ulko- ja sisälämpötiloista vähän riippuen, tässä muutamat valokuvat:
Ja vielä – kun se kaikkien kerrosten läpi menevä tiilipiippu kerran on noin tehokas lämmittäjä ja lämmön varaaja, niin mites sitten kesällä sujuu saunan lämmitys, jos on jo muutenkin hellettä, eikä ylimääräistä lämpöä taloon tarvita? Tämän tilanteen varalta meillä on kiukaana Aurinkokiukaan Duo 250, jonka voi puun lisäksi lämmittää vaihtoehtoisesti myös sähköllä (jos ei viitsi polttopuiden kanssa pelata tai jos ei tarvita savupiipun kautta enää yhtään lisälämpöä taloon). Löylyhuoneessa on lisäksi ikkuna pihalle, jonka voi halutessaan saunomisen jälkeen avata. Joissakin taloissa huonejärjestely on sellainen, että sauna on suunniteltu talon keskelle niin, että se ei ole lainkaan ulkoseinässä kiinni. Sellaista saunaa ei välttämättä kesällä pysty lämmittämään, tai sitten talossa on kesähelteellä aivan tukahduttavan kuuma.