Rakennustarvikkeita Virosta & esittelyssä Võru

Tulin taas nopeasti käymään Virossa, koska pitää saada taas lisää rakennustarvikkeita. Meillä pitää siis vielä jatkaa talon maalaamista, ja levyttää sokkeli. Myös terasseilla ja autokatoksella sisäkaton laudoitus on kesken, ja sitä varten piti hakea puutavaraa. Kellarikin on vielä kesken, mutta sen voi tehdä myöhemmin syksyllä. Tai vaikka ensi vuonna, jos aika ei nyt riitä kaikkeen tänä vuonna.

Talo pitää vielä maalata, ja ulkoseinän maali on tarjouksessa ja maksaa suunnilleen puolet siitä, mitä maalit Suomessa maksaisivat.

Talo pitää vielä maalata, ja ulkoseinän maali on tarjouksessa ja maksaa suunnilleen puolet siitä, mitä maalit Suomessa maksaisivat.

Isommassa 18 litran purkissa maali tulee vielä halvemmaksi.

Isommassa 18 litran purkissa maali tulee vielä halvemmaksi.

Sokkelin levyjä 20,29€ per kpl. Meillä sokkeli siis levytetään. Alun perin se piti rapata, mutta liikenteen töminä on välillä niin kova risteyksen huonosta asfaltista johtuen, että luulen ettei mikään rappaus sellaista töminää kovin kauaa kestäisi. Mutta levyt kestävät, ja ne on helppo asentaa, kun rappausta ihan kuka tahansa ei osaa tehdä kunnolla. En minä ainakaan osaa. Mutta levyt saan kyllä paikoilleen. Levyn taakse tulee ripa, mikä myös parantaa kevytsoraharkon tuuletusta ja kuivana pysymistä.

Sokkelin levyjä 20,29€ per kpl. Meillä sokkeli siis levytetään. Alun perin se piti rapata, mutta liikenteen töminä on välillä niin kova risteyksen huonosta asfaltista johtuen, että luulen ettei mikään rappaus sellaista töminää kovin kauaa kestäisi. Mutta levyt kestävät, ja ne on helppo asentaa, kun rappausta ihan kuka tahansa ei osaa tehdä kunnolla. En minä ainakaan osaa. Mutta levyt saan kyllä paikoilleen. Levyn taakse tulee ripa, mikä myös parantaa kevytsoraharkon tuuletusta ja kuivana pysymistä.

Miltä sitten näyttää tämä Viron kaakkoisella kulmalla noin 70 km Tartosta eteenpäin oleva Võrun kaupunki? Mielestäni tämä näyttää kesäisin oikein kivalta.

Mutta jostain syystä suomalaiset eivät silti ole tänne löytäneet. Useimmat suomalaisista kai jäävät Viron matkoillaan Tallinnaan. Tai sitten suuntaavat kesällä Pärnuun ja talvella Otepäälle. Monet käyvät myös Saarenmaalla. Mutta täällä Võrussa ei suomalaisia rekisterikilpiä juurikaan näy, eikä suomen kieltä kuule missään. Muuta kuin sen verran mitä joskus omiin kavereihini täällä satun törmäilemään. Mutta heidät olen tuntenut Suomessa jo vuotta ennen kuin ollaan täällä Võrun kulmilla alettu kesää viettämään.

Täällä Võrussa on rauhallista maaseudun meininkiä. Hintataso on selvästi halvempi kuin Tallinnassa. Suomen kielellä täällä ei varmaankaan pysty asioimaan niin helposti mitä Tallinnassa. Itse käytän viron kieltä, jota osaan suunnilleen yhtä hyvin kuin suomeakin. Myös englannilla varmaan pärjää aina ja joka puolella. En ole tosin täällä koskaan kokeillut, kun ei ole ollut tarvetta.

Kesä on Etelä-Virossa parisen viikkoa pidempi ja selvästi lämpimämpi mitä se on Etelä-Suomessa. Tosin tämä kesä 2015 on ollut aika surkea täällä Võrussakin. Nyt tänään on tosin aurinkoista ja lämmintä, ja tavallisesti kesäisin lämpötila kipuaa usein yli +30C, vastaavasti sitten talvella saattaa olla saman verran pakkasta. Sellaista on mannermainen ilmasto, johon kuuluu kylmät talvet ja kuumat kesät. Pieniä järviä ja lampia täällä on yhtä tiheässä mitä Suomessakin. Meidän mökiltä on lähimmälle uimarannalle matkaa noin 200 metriä.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Tamula järven rantaa 25.07.2015 klo 08:00 aamulla.

Katariinan kadun ja Kreuzwaldin kadun risteys 25.07.2015.

Katariinan kadun ja Kreuzwaldin kadun risteys 25.07.2015.

Sama risteys toiseen suuntaa. Osa taloista ei ole kovinkaan hyvässä kunnossa.

Sama risteys toiseen suuntaa. Osa taloista ei ole kovinkaan hyvässä kunnossa.

Venäjän hallitsijana 1700-luvulla toimineen Katariina II:n patsas. Katariina II perusti Võrun kaupungin vuonna 1784. Võru on siis ollut kaupunki aina, kun moni muu paikkakunta muuttuu kaupungiksi vasta sitten kun on kasvanut tarpeeksi suureksi.

Venäjän hallitsijana 1700-luvulla toimineen Katariina II:n patsas. Katariina II perusti Võrun kaupungin vuonna 1784. Võru on siis ollut kaupunki aina, kun moni muu paikkakunta muuttuu kaupungiksi vasta sitten kun on kasvanut tarpeeksi suureksi.

Jos haluaa diskossa käydä, niin Võrun yöelämää edustaa mm. Club Tartu.

Jos haluaa diskossa käydä, niin Võrun yöelämää edustaa mm. Club Tartu.

Urheilukeskuskin Võrusta löytyy.

Urheilukeskuskin Võrusta löytyy.

Roosisaaren (suomeksi Ruususaaren) silta.

Roosisaaren (suomeksi Ruususaaren) silta.

Samassa kohdassa näkymät toiseen suuntaan, eli kaupungin keskustaan päin.

Samassa kohdassa näkymät toiseen suuntaan, eli kaupungin keskustaan päin.

Kuva opastaulusta Roosisaaren sillan luona.

Kuva opastaulusta Roosisaaren sillan luona.

Roosisaaren silta 1930-luvulla. Otsikossa lukee paikallisella Võrun kaupungin murteella että "Üts ummamuudu tii, miä ümbre järve vii...". Tulkitsen, että se vapaasti suomennettuna tarkoittaa, että "yksi ympyrän muotoinen tie, mikä ympäri järven vie...".

Roosisaaren silta 1930-luvulla. Otsikossa lukee paikallisella Võrun kaupungin murteella että ”Üts ummamuudu tii, miä ümbre järve vii…”. Tulkitsen, että se vapaasti suomennettuna tarkoittaa, että ”yksi ympyrän muotoinen tie, mikä ympäri järven vie…”.

Võru on vihreä kaupunki, varsinkin omakotitalojen pihat ovat komeita ja hyvin hoidettuja.

Võru on vihreä kaupunki, varsinkin omakotitalojen pihat ovat komeita ja hyvin hoidettuja.

Uusi poliisi- ja paloasema Räpinan tien varressa.

Uusi poliisi- ja paloasema Räpinan tien varressa.

Toripäivä...

Toripäivä…

Ja tässä meidän mökki, josta tämäkin päivitys nyt tänne kirjoiteltu.

Ja tässä meidän mökki, josta tämäkin päivitys nyt tänne kirjoiteltu.

Sama toisesta suuntaa.

Sama toisesta suuntaa.

Haikarat ja kukkaistutuksia mökin pihassa.

Haikarat ja kukkaistutuksia mökin pihassa.

 

Maaliostoksille Viroon?

Kesä on maalauksen aikaa, ja itse olen hakenut maalit Virosta. Jotkut ovat kyselleet, että kannattaako se?

No, jos 10 litran pönikkä (tai meillä Suomessa yleisimmin maalia myydään 9 litran purkeissa) maalia maksaa sävytettynä Suomessa satasen kahta puolta, ja jos täsmälleen saman tuotteen saa 50 eurolla tai jopa vielä sitäkin halvemmalla, niin tottakai se kannattaa. Itse olen ostanut pohjamaalia sisätiloihin parilla kympillä per 10L, lateksimaalia sisätiloihin 40€ per 10L ja ulkomaaleja 40€ per 10KL pönikkä. Eli isommat säästöt tässä saa jos vertaa kaljan kantamista ”omaan käyttöön”. Yksi koppa kaljaa on 8 litraa, eli melkein maalipurkin painon verran, eikä siinä kyllä 50 euroa säästä, joten maalin kantaminen kannattaa paljon paremmin kuin kaljan kantaminen, ja tätä jälkimmäistäkin näyttää tulevan ”omaan käyttöön” välillä pakettiauton täydeltä. Tallinnan rannassa voi käydä tukkuliikkeen pihassa katsomassa, jos haluaa nähdä pakettiautot rivissä ja lastaustoimintaa käynnissä:

http://www.viinarannasta.com/

Bensa ja dieselkin ovat halvempia Tallinnassa, joten laivaan kannattaa ajaa niin tyhjällä tankilla mitä vaan uskaltaa.

Ja sitten takaisin rakennustarvikkeisiin, tällä kertaa puhe maaleista. Kaupankäyntiä helpottaa ehkä vähäsen, jos osaa ihan alkuperäiskielellä edes jonkinlaista avainsanastoa, vaikka viron kieltä taitamaton pärjää aina englannillakin. Laitan tähän nyt jotain sanastoa, jota ehkä sanakirjoista ei löydy (ne tahtoo monet olla sellaisia perussanastoja tyyliin ”missä on vessa” ja ”mistä saa ostaa liput teatteriin” yms), eli tässä nyt jotain rakentajalle hyödyllisempää perussanastoa maalikaupoille:

värvide toonimine = maalien sävytys
toonimisnumber = maalin sävytysnumero
välisvoodrilaud = ulkovuorilauta
laepaneelid = kattopaneelit (sisäkatossa)
lakkimine = lakkaaminen
poolläikiv = puolikiiltävä
poolmatt = puolimatta

(mikä on puolikiiltävän ja puolimatan ero? En minä tiedä, mutta osaan kyllä sanoa molemmilla kielillä)

niiskuskindel = kosteudenkestävä
hallitusevastane komponent = homeen vastainen (siis ”homeentappava”) ainesosa
lateksvärv = lateksimaali
õlivärv = öljymaali

Tässä nyt ainakin jotain sanoja joita olen itse tarvinnut. Seuraava kysymys on sitten se, että miten saa alennukset, kun Virossakin rautakauppa toimii ihan samalla tavalla kuin Suomessakin, eli hyllynreunahintoja ei maksa kuin satunnainen pienasiakas, rakentajilla yms. suurasiakkailla on omat tilit, asiakaskortit ja niihin tai ostomääriin perustuvat alennukset.

Ehkä helpoin ja matalin kynnys tässä kohtaa on se, että aloittaa Bauhoffista. Itselleni Tallinna on pelkkä läpikulkukaupunki, ja itse asioin enempi Etelä-Viron kaupoissa, joten tämä oma kokemukseni on Tartosta – mutta uskon, että täsmälleen samoin toimitaan Tallinnan Bauhoffissa myöskin.

Eli jos aikoo ostaa kerralla Bauhoffista yli 650 euron ostokset, niin viimeistään siinä vaiheessa kun tavarat on kärryssä tai kun melkein kaikki on löytynyt, kannattaa mennä yritysmyyntipisteelle, ja näin siis meillä Tarton Bauhoffissa viime toukokuussa:

Yritysmyyntipiste Tarton Bauhoffissa toukokuussa 2014.

Yritysmyyntipiste Tarton Bauhoffissa toukokuussa 2014.

Yritysmyyntipisteen seinällä oleva kyltti lähempää. Siinä lukee vapaasti suomennettuna että "kun aiot ostaa yli 650 eurolla, tule meidän yritysasiakaspisteen kautta".

Yritysmyyntipisteen seinällä oleva kyltti lähempää. Siinä lukee vapaasti suomennettuna että ”kun aiot ostaa yli 650 eurolla, tule meidän yritysasiakaspisteen kautta”.

Yritysasiakas saa myös sikäli erikoispalvelua, että auton pakkaamisessakin autetaan, ja yritysmyyjä kiertää kaupassa kaikki hyllyjen välit asiakkaan mukana niin kauan että kaikki tavarat on löydetty. Samalla voi keskustella alennuksista, eri vaihtoehdoista yms. suosituksista mitä myyjä ehkä osaa antaa ja kertoa. Meininki on hyvin asiakasystävällistä.

Yritysasiakas saa myös sikäli erikoispalvelua, että auton pakkaamisessakin autetaan, ja yritysmyyjä kiertää kaupassa kaikki hyllyjen välit asiakkaan mukana niin kauan että kaikki tavarat on löydetty. Samalla voi keskustella alennuksista, eri vaihtoehdoista yms. suosituksista mitä myyjä ehkä osaa antaa ja kertoa. Meininki on hyvin asiakasystävällistä.

Ja jos on sattumoisin asiaa Tarttoon, niin Tarton kehätiellä Lõunakeskuksessa on Bauhoffin lisäksi ihan sen vieressä myös jumalattoman suuri ostoskeskus, sekä tien toisella puolella (siis vinosti tien toisella puolella ison liikenneympyrän takana) kaupungin puolella vielä lisää puolisen tusinaa muitakin rautakauppoja siististi rivissä ja rintarinnan kehätien eli ”ringteen” suuntaisesti. Joukossa mm. K-Rauta, Tevo, Aiaosakond yms. paikallisia – kaikkien nimiä en nyt ulkoa muista, mutta rakentajalla kuluu noissa koko päivä, jos oikein ajan kanssa lähtee hyllyjen väliin pyörimään…

Sitten kun ostokset on tehty, niin en tiedä johtuuko sitten siitä että itse asioin eestiksi vai liekö ihan yleinen tapa (veikkaan että jälkimmäinen on todennäköisin), niin myyjä antaa yleensä lopuksi vielä oman käyntikorttinsa, jolloin sähköpostilla ja/tai puhelimitse voi aina helposti tilailla lisää.

Mikä on sitten hintataso Tallinna contra muu Viro? No mikä on hintataso Helsinki contra muu Suomi? Väittäisin että pääkaupunkiseuduilla on joka maassa aina vähän kalliimmat hinnat ja kustannukset, mutta en osaa sanoa kannattaako Virossa lähteä pelkästään sen takia ajelemaan pieniin maaseutukaupunkeihin (tai Tartto ja Pärnu nyt toki vähän isompia). Mutta jos on muutakin asiaa, niin sitten se menee siinä samalla ja tietysti jos Viroon menee ihan vaan turistina kiertelemään ja katsomaan paikkoja, niin omasta mielestäni ei kannata jäädä pelkästään Tallinnaan.