As Oy Esimerkkitapaus valitsi maalämmön

Nyt se on varmaa, eli kohta puoliin sitten tarvittaisiin yksi tällainen laite Tikkurilan kupeeseen:

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Mielestäni aika vähän on ollut Suomessa suuremman mittaluokan kohteita (?), joissa olisi saatu konkreettista ja mitattua tietoa siitä, mikä on ollut energiankulutus aikana ennen maalämpöä, ja maalämmön asentamisen jälkeen? Useimmissa kerrostaloissa asia on siis niin, että joko maalämpö on – ja se on ollut alusta saakka. Tai sitten maalämpöä ei ole, eikä välttämättä koskaan tule. Näin siitäkin huolimatta, että maaseudulla suuretkin kerrostalot lämpiävät useimmiten öljyllä, koska kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Omakotitaloista esimerkkejä maalämpöön siirtymisestä varmaan löytyisi runsaammin? Että miten maalämpö vaikutti? Mutta aika harvoin kukaan kertoo näistä mitään julkisesti? Tai sitten en ole vaan missään laskelmia nähnyt.

Uusissa omakotitaloissa tietysti tulee tietoja, että kuinka vähän sähköä menee, kun on maalämpö (tai kaukolämpö). Mutta silloin puuttuu useimmiten vertailutieto siitä, että kuinka paljon enempi sähköä olisi mennyt, jos maalämpöä ei olisi lainkaan laitettu. Oma taloni on yksi esimerkki siitä, että se erotus voi olla yllättävän pieni (tosin maalämpöä ei ole meille vielä asennettu – eikä vähään aikaan asennetakaan, mutta suunnilleen tämän verran tiedetään jo nyt).

Nyt saadaan yksi isompi vertailukohde lisää, jossa on vuosikaudet jo olemassa olevaa ja mitattua tietoa siitä, mikä oli kulutus ennen maalämpöä – ja nyt alkaa tämän jälkeen tulla vuosi kerrallaan mitattua tietoa siitä, mitä menee maalämmön asentamisen jälkeen.

Eli jos vielä muistatte As Oy Esimerkkitapauksen, niin tänään pidettiin taloyhtiössä kevään varsinainen yhtiökokous, ja yksimielisesti päätettiin, että vanhaa kaukolämpölaitteistoa ei enää uusita. Tilalle tulee maalämpö. Lisäksi yhtiössä pitää korjata ikääntyneet ja alkuperäiskuntoiset kylpyhuoneet, joita löytyy talosta vielä useampia. Tässä asiasta aiemmin tänne kirjoittamani artikkelit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Maalämpö siis maksaa aina itse itsensä takaisin – tosin joskus takaisinmaksu aika voi olla varsin pitkä. Omassa talossani ensimmäinen takaisinmaksuaika tulisi olemaan noin 15-20 vuotta, sitä seuraavan kerran takaisinmaksu aika on jo lyhyempi, koska reiät kallioon täytyy porata vain yhden kerran. As Oy Esimerkkitapauksella ensimmäinen takaisinmaksuaika kestää noin 12-13 vuotta, sen jälkeistä jaksoa en ole laskenut (eli missä ajassa maalämpö maksaisi itse itsensä 2 kertaa takaisin?)

Lisäksi AsOy esimerkkitapauksessa säästö ei tule suoraan yhtiön kassaan, vaan sillä rahoitetaan kylppäriremontit, jolloin niistä ei tarvitse maksaa käytännössä mitään, niin kuin jo kirjoittelinkin tässä artikkelissa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Miltä nyt sitten näyttää jatkossa AsOy Esimerkkitapauksen talous? Tänään tehdyn päätöksen jälkeen hoitovastike alenee tasolle 2,22€/m2 – ja se ei ole paljon se, koska yhtiössä on kuitenkin isännöitsijä, huoltoliike ja rappujen siivous ostopalveluna. Uskoisin että moni rivitalokin, jossa näitä ostopalveluita ei ole – maksaa kuitenkin enempi hoitovastiketta? Vastikkeen putoaminen näin alas selittyy sillä, että kun maalämpöinvestointi (jonka oletetaan maksavan itse itsensä takaisin noin 13 vuodessa), niin se rahoitetaan pitkällä 25v lainalla. Tästä johtuen sellaisetkin asukkaat saavat maalämmöstä hyötyä välittömästi, vaikka he muuttaisivatkin lähiaikoina talosta pois. Vastaavasti – jos 13 vuoden investointi olisi rahoitettu esim. 5 vuoden tai 10 vuoden pankkilainalla, sitten kokonaisvastikkeita olisi pitänyt nostaa.

Vaikka maalämpöpäätös lopulta syntyikin ilman äänestystä ja ihan yksimielisesti, niin asiasta kuitenkin käytiin vilkasta keskustelua – puolesta ja vastaan. Mikä olikin ihan hyvä, koska lopullinen viisaus yleensä löytyy juurikin niin, että esitetään hyvää argumentointia niin puolesta kuin vastaankin.

Vaikeutena nytkin oli tulevaisuuden ennustaminen.

Me emme voi tietää paljonko on korkotaso esim. 5-10 vuoden päästä. Me emme voi tietää mitä kaukolämpö tai sähkö maksaa esim. 5-10 vuoden päästä. Emmekä välttämättä tiedä sitäkään, paljonko talo kuluttaa 5-10 vuoden päästä, ilmastohan on selvästi muuttumassa, ja se taitaa näkyä jo katukuvassakin kohta?

Upouusi rivitalo Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on tapana tehdä välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Upouusi rivitalo vastapäisellä tontilla Vantaan Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on ollut tapana rakentaa vaalean sävyisiä taloja Välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Meilläkin – vaikka on aika vaaleissa sävyissä oleva vihreä omakotitalo, niin ihan kasvihuoneen lailla talo on tänäänkin lämmennyt auringon paisteessa:

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä - ja illalla klo 20:00 lämpötila on edelleen +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä – ja illalla klo 20:00 lämpötila on yhä vieläkin +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Joten jäädään nyt sitten odottamaan, miten As Oy Esimerkkitapauksen käy. Heidän mittakaavassaan maalämpö sentään maksaakin noin 70 tonnia, eli selvästi enemmän mitä omakotitalon mittaluokassa.

Maalämmöllä ilmaisia kylpyhuoneita?

Tämä kuva bongattu KaksPlus -lehden keskustelupalstalta.

Tämä kuva on bongattu ”KaksPlus” -lehden keskustelupalstalta.

Pari päivää sitten kerroin AsOy Esimerkkitapauksesta, joka harkitsee tai on itse asiassa jo useamman vuoden harkinnut maalämpöön siirtymistä. Kerroin tästä taloyhtiöstä ensimmäisen kerran pari päivää sitten, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Tänään pidettiin kyseisen AsOy Esimerkkitapauksen hallituksen kokous, ja nyt on taas tähän asiaan liittyen vähän uutta kerrottavaa. Tästä tulee kaikesta päätellen vielä ihan mielenkiintoinen juttu, jos tässä käy nyt tällä kertaa sillä tavalla, että taloyhtiö päättää siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön.

Suomessa on useitakin taloyhtiöitä, jotka ovat jo siirtyneet öljylämmöstä maalämpöön (jolloin investoinnin takaisinmaksuaika on vain muutamia vuosia), mutta kaukolämmöstä maalämpöön siirtyneitä taloyhtiöitä ei taida kovin paljon vielä olla? Mikäli AsOy Esimerkkitapauksen yhtiökokous päättää huhtikuun puolivälissä siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön, niin tällainen päätös on ainakin omalla isännöintiurallani ihka ensimmäinen tapaus lajissaan.

Miksi AsOy Esimerkkitapauksen sitten kannattaisi siirtyä maalämpöön?

Taloyhtiön tilanne on nyt sellainen, että sekä kaukolämpölaitteisto, että yhtiön alkuperäiset kylpyhuoneet ovat nyt tulleet tiensä päähän. Kylpyhuoneita on toki korjattu jo aikaisemminkin vuosien varrella, mutta muutamia on vielä korjaamatta. Ja ne pitää tehdä nyt. Kylpyhuonekorjauksiiin on budjetoitu yhteensä noin 50.000 euroa.

Myös maalämpöinvestointi maksaa suunnilleen saman verran, eli noin 50.000 euroa. Pienellä pelivaralla ja lisätöihin tarvittavalla varmuusmarginaalilla taloyhtiön hallitus hakee yhteensä 120.000 euron lainavaltuuksia tulevassa yhtiökokouksessa näihin kahteen hankkeeseen.

Mikäli nämä hankkeet rahoitetaan 20 vuoden lainalla, silloin lainan vuosittainen lyhennys olisi 120.000€ / 20v = 6.000€/vuodessa. Plus korot ja muut lainan kulut päälle.

Mikäli kaukolämpö vaihtuisi maalämpöön, poistuisivat yhtiön nyt noin 9.000€ kaukolämpökulut kokonaan. Tilalle tulisi noin 3.000 euron lisälasku sähkönkulutuksessa. Säästöä tulisi vuosittain noin 6.000€ – joka kappas vaan – riittääkin juuri sopivasti kylppäri+maalämpölainan lyhennyksiin.

Jolloin lopputulos tässä on sellainen, että (mikäli yhtiökokous niin päättää), niin vielä jäljellä olevat kylppärit tullaan korjaamaan, ja samalla maalämpö asennetaan – ja maalämpö huolehtii urakan kuluista! Sillä sen verran mitä rahoitusvastiketta tulee lisää, niin suunnilleen saman verran hoitovastike laskee (muutos molemmissa noin 6.000€ suuntaansa vuositasolla). Toisin sanoen – taloyhtiö saa kylpyhuoneet ilmaiseksi!

No, mitään ei ole yhtiökokouksessa vielä päätetty. Eikä varmuudella tiedetä, miten tullaan aikanaan eli reilun kuukauden kuluttua päättämään. Hallituksen pohjaehdotus maalämpöön siirtymisestä on mielestäni kuitenkin monessa mielessä hyvä – myös ei-euromääräisessä tarkastelussa:

Kaukolämpöä ei nimittäin voi kilpailuttaa – sitä myy Vantaalla ja jokaisessa muussakin paikassa vain yksi taho. Jolloin jos kaukolämmön hintaa muutetaan, se on pakko hyväksyä. Sähkölaskun voi aina kilpailuttaa, ainakin sähköenergian osalta. Lisäksi maalämpö on ympäristöystävällistä, ja vaivatonta – niin kuin omakotitalossakin. Tällä hetkellä maalämpö on todennäköisesti myös asunnon myyntivaltti – ihan niin kuin se on sitä omakotitalossakin (kuulemma?).

Mikä tekee tästä tapauksesta nyt sitten niin mielenkiintoisen?

No, mikäli maalämpö asennetaan, on 25 vuotta vanhassa talossa jo aivan riittävästi dataa, josta tiedetään mikä oli kustannus ja energiankulutus silloin, kun maalämpöä ei vielä ollut, ja taloa lämmitettiin kaukolämmöllä. Kohta saadaan maalämmön asentamisen jälkeen aivan toisenlaisia lukuja, joita voidaan sitten verrata aikaisempiin lukuihin.

Miltä silloin näyttävät energian ja eurojen kulutus? Miten pitkä tulee investoinnin takaisinmaksuajasta?

Se sitten aikanaan nähdään. Jos ja kun yhtiökokous päättää ensi kuussa hallituksen päätösehdotuksen mukaisesti. Ja jos ei päätä, sitten uusitaan lämmönvaihdin ja maksetaan kylppärien kustannukset ”omasta kukkarosta”. Tämä päätösvaihtoehto merkitsisi vastikkeiden nousua rahoitusvastikkeen suuruuden verran, koska tässä vaihtoehdossa hoitopuolen kuluissa mikään ei muutu (ei ainakaan kovin oleellisella tavalla).

Jään mielenkiinnolla odottamaan kevään yhtiökokouksen päätöksiä…

Tuleehan tästä taas hyvässä lykyssä yksi konkreettinen tapaus, jossa voidaan katsoa milloin maalämpö kannattaa, ja milloin ei kannata…

As Oy Esimerkkitapaus – kannattaako maalämpö?

Tuodaan nyt sitten välillä vähän omaa työelämääkin mukaan tänne blogiin…

Joskus telkkarissa oli sellainen tietokilpailu kuin ”Haluatko miljonääriksi”, ja siinä ohjelmaformaatissa kilpailijat saivat halutessaan mm. käyttää enintään yhden kerran kolmea oljenkortta, jotka olivat tietokoneen antamat ”fifty-fifty” eli 2 vaihtoehtoa, tai sitten sai kilauttaa kaverille tai kolmantena oljenkortena kilpailijat saivat kysyä kysyä neuvoa katsomolta.

Minäpä taidan tarttua nyt tuohon viimeiseen eli kolmanteen oljenkorteen ja kysytäänpä nyt suurelta yleisöltä, millaisen päätöksen te tekisitte seuraavassa tilanteessa?

Kyseessä on aito ja täysin oikea tositapaus, jossa on ylihuomenna hallituksen kokouksessa pöydällä ja esityslistala laskelmat, joiden perusteella pitää valita mihin suuntaan edetään, uusitaanko taloyhtiön lämmönvaihdin uuteen, vai siirrytäänkö kaukolämmöstä maalämpöön. Kyseisen taloyhtiön – olkoon sen nimi nyt vaikkapa AsOy Esimerkkitapaus tiedot ovat tässä (kyseessä on 1 rakennuksen 3-kerroksinen pienkerrostalo):

11 huoneistoa
Tilavuus 2677m3
Kerrosala 774,5m2, josta asuinpinta-ala 629m2
Rakennusvuosi 1991
Energialuokka E
Energiatodistuksen ET-luku 201
Sijainti Vantaan Tikkurila

Päätöksenteon pohjalle on pyydetty lämmönsiirtimen uusimisesta tarjoukset, ja hintahaitari vaihteli 10500,00 eurosta 14549,00 euroon. Vastaavasti maalämpöpaketin tarjoukset vaihtelivat 60992,61 eurosta 83620,22 euroon. Kaikissa näissä tarjouksissa on mukana alv 24%. Lämmönsiirtimissä ei ole estettä halvimman tarjouksen hyväksymiselle, mutta maalämpöpaketeissa ehdottaisin hallitukselle halvimman tarjouksen hylkäämistä, jolloin toiseksi halvin tarjous on 63100,00 euroa (en nyt lähde selvittelemään hylkäyksen perusteita täällä, mutta tämä 63100,00 olisi mielestäni tässä vaihtoehdossa tämän vaihtoehdon lähtökohtainen hinta, jonka uskaltaa ottaa, jos yhtiö niin päättää). Molemmissa tarjouskilpailuissa hintahaitari näytti olevan melko laaja, eli valitsee taloyhtiö päälinjakseen ihan kumman tahansa näistä, niin kilpailutus näköjään kannattaa.

Sitten jos katsotaan 10 vuoden jo toteutuneita kulutuslukemia sekä kaukolämmön, että sähkön osalta, niin historiatiedot näyttävät tältä (klikkaamalla taulukkoa se suurenee):

AsOy Esimerkkitapauksen energiakulutuksen historiatiedot 10 vuoden ajalta taaksepäin. Kannattaisiko taloyhtiön siirtyä nyt kaukolämmöstä maalämpöön? Kas - siinäpä kysymys!

AsOy Esimerkkitapauksen energiakulutuksen historiatiedot 10 vuoden ajalta taaksepäin. Kannattaisiko taloyhtiön siirtyä nyt kaukolämmöstä maalämpöön? Kas – siinäpä kysymys!

Mikäli taloyhtiö olisi päättänyt näillä hinnoilla siirtyä maalämpöön jo tasan 10 vuotta sitten, ja mikäli tämän siirtymisen ansiosta olisi valistuneen arvauksen mukaan voitu saada energiankulutukseen säästöä 65% eli tämän verran kaukolämmön kuluista pois, niin säästöjen yhteenlaskettu määrä olisi jo kuluneen 10 vuoden osalta ollut 46766 euroa. Ei sillä ihan vielä saa kuoletettua sitä hintaeroa (52600 euroa), mikä on kahden eri vaihtoehtojen välissä, että jatketaanko nyt kaukolämmössä uusimalla lämmönsiirrin, vai vaihdetaanko nyt kaukolämmöstä maalämpöön.

Ja jos tässä kohtaa tarkkoja ollaan, maalämpöön siirtyminen olisi silloin 10 vuotta sitten ollut siirtimen hinnan kalliimpi ratkaisu. Koska silloin vielä elinkaarensa puolivälissä ollut lämmönsiirrin olisi heitetty täysin toimintakuntoisena kaatopaikalle. Mutta nyt se on tullut ikänsä päähän. Se on siis pakko uusia. Jolloin asiaa taloyhtiön näkövinkkelistä katsottuna oikeasti 63100 euroa maksava maalämpöpaketti maksaakin nyt ”vain 52600”, kun lämmönsiirrintä ei tarvitsekaan uusia, jos valitaan maalämpö. Kaukolämpö ei siis jäisi edes varavoimaksikaan. Varajärjestelmä ja lisätehot rakennetaan sähkön varaan, ja se asia on maalämpötarjouksissa huomioitu, ja varajärjestelmän kustannus sisältyy maalämmön kokonaishintaan.

Eli mitäs tehdään? Mitä itse tekisitte? Siis investointi ei selvästikään kykene maksamaan itse itseään takaisin esim. 10 vuoden aikajänteellä, mikä usein on kipuraja, kun eri investointien takaisinmaksuajoista puhutaan.

Mutta kyllä kait tämä maalämpölaitteisto Niben pumpulla nyt ainakin 15 vuotta kestää, ja todennäköisesti kestää paljon kauemminkin, eli käyttöikää voisi olettaa olevan jotain 20-30 vuotta (ainakin myyntimiesten mukaan). Lämmönsiirtimen laskennallinen käyttöikä on 20-25 vuotta. Eli tällä aikajänteellä maalämpöinvestointi jo maksaisi itse itsensä takaisin, ja jos kallioon porataan nyt 4 reikää, niin ne reiät ovat ilmeisesti ikuisia, ja joskus 20-30 vuoden päästä niitä ei tarvitse enää alkaa uudestaan tekemään, vaikka muuten laitteisto olisikin loppuun ajettu.

Eli miten pitäisi mielestänne asiassa edetä? Ai että mitä minä itse tekisin tai mitä meinaan hallitukselle ja yhtiökokoukselle esittää?

Jaa-a…

Jos omistaisin koko talon osakannan ja laittaisin kaikki siellä olevat huoneistot vuokralle, niin kyllä minä ajettelisin siinä kohtaa niin pitkäjänteisesti, että lähtisin maalämmön käyttäjäksi nyt heti. Eli ottaisin nyt halvoilla lainan koroilla tästä investoinnista ne säästöt, mitä tämän investoinnin avulla reilun 10 vuoden päästä alkaisi näiden laskelmien valossa tulla. Ja kun hanke rahoitettaisiin 15 vuoden lainalla, ja kun se maksaa itse itsensä takaisin jo 11-12 vuoden aikana, niin taloyhtiön kokonaiskulut pienenisivät per heti (lämmön säästö on suurempi mitä pankkilainan vuosikulu).

Onko nämä laskelmat sitten oikein? Ja onko oikea tapa ylipäätään katsoa jo toteutuneita energianhintoja ja kulutuslukemia? En minä tiedä. Ei tulevaisuutta voi täysin eksaktilla tavalla etukäteen laskea. Erilaisia valistuneita arvauksia voi toki esittää. Ja jos katsotaan oikein tarkasti peruutuspeiliin jo toteutuneita lukuja, niin havaitaan eri vuosien yksikköhinnoista mm. se, että 10 vuodessa sekä kaukolämmön että sähkön yksikköhinnat ovat suunnilleen 2-kertaistuneet. Eli energian hinta näyttää olevan nousussa, vaikka nyt hetkellisesti esim. öljyn hinta putosikin 1/3 -osaan siitä mitä se on joskus maksanut. Lisäksi jos taloyhtiö käyttää lauhana talvena poikkeuksellisen vähän kaukolämpöä, niin yksikköhinta nousee, koska kaukolämmön perusmaksu pysyy samalla tasolla. Myös sähkön yksikköhinnoissa voi olla suuria vaihteluita, muta siinä kehityksessä näkyy tehdyt kilpailutukset ehkä eniten.

Näissä laskelmissa ei ole esim. lainkaan huomioitu eikä laskettu korkokuluja (nyt reaalikorko lienee negatiivinen eli alle inflaatiotason, mutta jatkosta ei tiedetä – enkä ole laskelmissa lainkaan pohtinut sitä muuttuuko korkotaso joskus). Eikä näissä laskelmissa ole huomioitu laitteistojen huoltokuluja (niissä ilmeisesti ei olisikaan juurikaan eroja, valitaan siirtimen uusinta tai maalämpö ihan kummin päin tahansa?)

AsOy -maailma on myös itsessään välillä aina pikkuisen vinkeä ja yllätyksellinen. Tällaisen tapauksen edessä joku, joka aikoo muuttaa talosta pois 2-3 vuoden päästä voi äkkiä sanoa, että ei hän ainakaan tällaista maalämpöä tarvitse. Mutta jos kerrotaan, että pitkästä pankkilainasta johtuen taloyhtiön kulut laskeekin nyt per heti, niin hanketta vastustavien mieli voi ehkä muuttua? Plus että mitä tämä maalämpö vaikuttaa talon tai siinä olevan huoneiston myyntiarvoon? Sitäkään en osaa nyt sanoa, eikä asiasta taida olla tutkittua tietoa.

Lopuksi sanoisin maalämpöön liittyen, että itselleni oli iso yllätys, etten saanut maalämpölaskelmia kannattamaan millään laskentamallilla omaan uuteen omakotitalooni, jossa sentään on 241m2 lämmintä pinta-alaa. Mutta kun uudet rakentamismääräykset ja nykyajan lauhat talvet ”tekivät tepposet”, eli energiaa ei kulu nytkään tarpeeksi, niin ei se maalämpö nyt vaan oikein meidän talossa kannata…

Mutta vanhoissa ja paljon kuluttavissa taloissa se varmasti kannattaa, ja varsinkin öljylämmityksestä maalämpöön siirtyminen on pitkässä juoksussa erittäin viisas ratkaisu. Entä kannattaako kaukolämmöstä siirtyä maalämpöön, eli miten pitäisi ohjeistaa tätä kyseistä Tikkurilan taloyhtiötä? Kyllä tässä varmaan puolesta ja vastaan voidaan esittää perustellusti erilaisia mielipiteitä?

Eikö keisarilla olekaan vaatteita? Asiaa maalämmöstä

Otsikkoni tulee Hans Christian Andersenin sadusta, jossa keisari palkkaa vaatturin räätälöimään itselleen uudet vaatteet. Tarina menee näin:

”Keisari tilaa itselleen uudet vaatteet, mutta vaatturi päättää huijata keisaria ja pyytää materiaalikustannuksiin ja palkkioksi paljon rahaa. Vaatturi ei tee ollenkaan vaatteita ja väittää keisarille vaatteiden näkyvän vain älymystölle. Tyhmät ja virkaansa pätemättömät eivät näkisi vaatteita ollenkaan. Näin ollen keisari ajattelee tämän olevan tosi hyvä juttu, kun hän saisi heti tietää, ketkä eivät olisi kykeneviä tehtäväänsä. Keisari ei itsekään näe vaatteita, mutta päättää olla puhumatta asiasta, koska pelkää muiden toteavan hänet kyvyttömäksi tehtäväänsä. Lopulta keisari sovittaa peilin edessä vaatteitaan ja hienoa laahusta. Laahuksen kantajatkin ovat tarttuvinaan kankaaseen, mitä he eivät oikeasti löydä. Kaikki kuitenkin ihailevat kovaan ääneen kauniita kankaita ja niiden kuvioita. Sitten joukko lähtee kulkueeseen kaupungin keskustaan, missä ihailu jatkuu kunnes pieni lapsi huutaa, ettei keisarilla ole ollenkaan vaatteita…”

Nykyisin on tapana ajatella, että jos on vähänkin suurempi talo, niin maalämpö kannattaa aina laittaa uusiinkin taloihin. Seuraavassa esitän laskelman, jonka lopputuloksen pohjalta rohkenisin olla eri mieltä, jos asiaa tarkastelee pelkästään euromääriä ja investoinnin kannattavuutta arvioimalla. Toki maalämpöön ja kaikkiin muihinkin lämmitysmuotoihin liittyy myös paljon ei-euromääräisiä juttuja, jolloin jokainen tietysti valitsee omien mieltymystensä mukaisesti, tässä blogissa vähän plus/miinus -listoja eri lämmitysmuotoihin liittyen myös muuten kuin pelkästään euromääräisesti tarkasteltuna:

http://sydanpuutajafoljareita.blogspot.fi/2015/01/lampoa-taloon.html

Miksi maalämpö sitten on niin hirveän suosittu, jos se ei oikeasti olisi taloudellisesti järkevää? Ympäristön näkövinkkelistä se toki on järkevää, sitä ei voi kiistää.

Maalämmön myyjillä on usein tapana tehdä kannattavuuslaskelmia, joilla ostaja saadaan vakuuttuneeksi investoinnin järkevyydestä. Maalämmön myyjät osaavat kovilla energian hintojen nousukertoimilla laatia laskelmat, joilla jo pelkästään energian yksikköhintojen nousuun perustuen lasketaan investoinnille hyvinkin lyhyet takaisinmaksuajat.

No mitenkäs tässä nyt sitten kävikään? Oikeasti kukaan ei voi tietää energian hintoja pitkälle tulevaisuuteen, koska ennustaminen – erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on loppupeleissä tosi vaikeaa. Sähkön hinnat ja raakaöljyn hinta sahaavat edestakaisin ihan miten sattuu niin kuin pörssikurssit. Menneisyyden perusteella ei voi aina ennustaa tulevaisuutta, ja myös seuraavan lauantain lottonumerot tiedetään varmuudella vasta sitten, kun ne on nähty.

Heinäkuussa 2008 raakaöljyn hinta kävi korkeimmillaan 147,50 dollarissa tynnyriltä. Tällä hetkellä tynnyrillisen samaa öljyä saa ostaa 45 dollarilla, eli indeksikorjattuna ihan samalla rahalla mitä 1970-luvun alussa eli 45 vuotta sitten:

http://www.macrotrends.net/1369/crude-oil-price-history-chart

Tämän päiväinen öljyn hinta, samoin kuin heinäkuun 2008 hintapiikki ovat tietysti hetkellisiä ilmiöitä, mutta aika fakiiri pitää olla, jos nyt tuota öljyn hinnan kehitystä kuvaavaa käppyrää haluaisi piirtää vaikka 10 vuotta tästä eteenpäin? Sähkön hintaankin on luvattu lähivuosille pudotusta, mutta aika näyttää miten käy – tämä on ihan niin kuin lottonumerot, eli varmuudella tuleva kehitys tiedetään vasta sitten, kun se on nähty.

Tällä kertaa en pyri osoittamaan, etteikö maalämpö noin yleensä ottaen olisi kannattava ja hyvä sijoitus. Sellaisen väitteen esittämiselle minulla ei ole vielä riittävästi dataa (mutta kohta voi olla, nyt on vasta 4kk asuttu uudessa talossa). Haluan kuitenkin omilla laskelmillani herättää keskustelua, että kannattaako maalämpö myös uusissa taloissa, jotka jo nykyajan rakennusmääräyksistä johtuen muutenkin kuluttavat hyvin vähän energiaa?

On varmasti totta se, että maalämmöllä saadaan vuosittainen sähkönkulutus hyvin alhaiselle tasolle, eli isokin talo pärjää noin 10-11.000 kWh sähkömäärällä koko vuoden. Mutta onko tässä nyt kuitenkin käynyt monessa tapauksessa niin, että onkin saatu säästöä kustannuksista välittämättä? Jolloin investoinnin todellinen takaisinmaksuaika voi olla hyvinkin pitkä. Sillä ei ne samat talot olisi ehkä sittenkään ilman maalämpöä kuluttaneet ihan niin paljoa, mitä maalämpöpumpun myyjä on omissa laskelmissaan väittänyt.

Laskelmat voivat heittää häränpyllyä ainakin kolmesta eri syystä.

Ensinnäkin laskelmat pohjautuvat viimeisen 20 tai 30 vuoden säätilastoihin. Nimenomaan näin ei pitäisi laskea, koska mennyt aika ei koskaan enää palaa. Sen sijaan pitäisi katsoa 30 vuotta tulevaisuuteen. Nyt menossa oleva lauha talvi 2015 ei todennäköisesti ole lajissaan viimeinen.

Toinen asia missä laskelmat menee helposti metsään, on energian hintojen nousun arviointi. Menneisyyteen katsomalla nousu on toki ollut kovaa – varsinkin kaukolämmön osalta, mutta tulevaisuuden suhteen emme silti varmuudella tiedä mitään 100% varmasti. Tässä muuten linkki kaukolämmön hintoihin – hinnat ja hintojen muutokset voivat vaihdella kaupungista riippuen ihan miten sattuu (kaukolämmössä on aina poliittinen riski – jos ei kehdata nostaa kunnallisveroäyriä, nostetaan sitten kaukolämmön hintaa – kaupungin kassaan on rahaa kuitenkin jostain aina saatava):

http://koti.ts.fi/asuminen/turku-energia-korotti-eniten-kaukolammon-energiamaksua/

Ja vielä kolmaskin virhe voi sattua, kun lasketaan ja arvioidaan talon energian kulutuksen kokonaistarpeita rakenteiden perusteella laskennallisesti. Jos oletetaan, että tehdään 2 samanlaista taloa, ja toisessa niistä rakentaja tekee talon itse itselleen (tai on ainakin valvomassa ja hommassa mukana), ja tekee villoitukset hyvinkin huolellisesti. Toisessa taas sama määrä villaa läiskitään seiniin urakkapalkalla ja käytännössä ihan melkein miten sattuu. Villojen väliin tulevan muovin teippauskin voi mennä urakkapalkalla ihan miten sattuu.  Uskoisin, että näiden kahden identtisen talon välillä on eroja energian kulutuksen suhteen. Tämä pitäisi myös maalämpöpumpun mitoitusta arvioitaessa huomioida, mutta eihän sitä voi mitenkään tietää, kun talossa ei ole asuttu, ja todellista dataa ei ole.

Haluaisinkin nyt herättää ajatuksia siitä, että jos uudet talot nykyisten energiamääräysten aikana kuluttavat muutenkin aika vähän energiaa, niin kuinka paljon neliöitä tai kuinka paljon energian säästöä pitäisi saada syntymään, jotta matemaattisesta tulokulmasta maalämpöä voitaisiin pitää kannattavana sijoituksena uuteen pientaloon? Tai kuinka paljon sitä energian säästöä uusissa taloissa loppupeleissä sitten tulee ihan käytännössä… Meillähän tässä on nyt itselläkin parasta aikaa vähän niin kuin kokeilu päällä. Tosin alun perin ei pitänyt kokeilla mitään. Lykkäsin maalämmön asentamista vain pelkästään siitä syystä, että tarkoitukeni oli hyödyntää kotitalousvähennykset asumisaikana. Mutta nyt yllätyin siitä, että sähköä on kulunut niin vähän.

Nyt tähän mennessä asumista meillä on siis takanapäin 4kk (lokakuun alku -> tammikuun loppu). Sähköä on mittausten perusteella kulunut tällä aikajaksolla yhteensä 7004 kWh ja polttopuita arvioni mukaan noin 5 kuutiota, joka vastaa energia-arvoltaan noin 5000 kWh (rakentamisesta jäänyttä kuusipuuta laudan pätkinä). Näistä tulee yhteensä 12.000 kWh neljälle kuukaudelle.

Tammikuussa 2015 sähköä meni 1648 kWh ja kelien jatkuessa samanlaisena helmikuun lasku ei tästä oleellisesti poikkea. Eli 5 kylmän kuun sähkölaskuksi tulee noin 8500 kWh, josta voin arvioida kokovuoden olevan 20400 kWh, jos sähkönkulutus jatkuu eteenpäin ihan samana. Ja tähän päälle polttopuista saatu 5000 kWh, niin koko vuoden kulutus ja sähkön tarve tässä talossa menee tasolle 25000 kWh, jos takkoja ja polttopuita ei olisi lainkaan käytetty.

Miten tilanne olisi toisin, jos meillä olisi ollut maalämpöpumppu jo alusta alkaen? Ehkäpä tässä toisessa blogissa voisi olla meille sopiva verrokkitalo:

http://heimerakennetaan.blogspot.fi/

Minulle ei ihan täysin selvinnyt, mikä on ”Hei me rakennetaan” -blogissa olevan talon tarkka kokonaispinta-ala (siis se on 198m2 + kellari), ja meillä pinta-ala on kellari mukaan luettuna 241m2. Heidän talonsa ominaiskulutus on 54 kWh/m2/vuosi, ja minulla on mutu-tuntuma, että meillä se olisi suurempi – joten vaikka tekisin mitä, en voi saa omaa sähkölaskua edes maalämpöpumpulla pienemmäksi, mitä se on tuolla toisen blogin talossa, eli tasolle 11000 kwh/vuosi voisin minäkin ehkä jotenkin päästä, mutta en yhtään sen alle.

Silloin kannattavuuslaskelmat menee meidän talon osalta näin:

Lähtötilanteena meillä 25000 kWh vuosikulutus (rakennusluvan liitteenä olleissa energiaselvityksissä laskennallinen kulutus oli meillä 29187 kWh/vuosi, mutta lauhasta talvesta tai huolellisesta villoituksesta johtuen tähän lukuun ei ehkä ihan nyt päästä).

Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 6,55 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 9,25c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 7,495 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1049,30 euroa per vuosi. Miten suuri investointi tällä säästöllä pitäisi kuolettaa? Otetaan ihan konkreettinen luku, eli meidän taloon kysytty, ja saatu maalämpötarjous (se paras tarjous) laskennan pohjaksi: (EDIT 16.2.2015 – tässä kappaleessa ollutta laskentavirhettä on korjattu – katso artikkelin alareuna)

MAALÄMPÖPUMPPU Vaillant geoTHERM VWS 101/2 10,4 kW
Sisältää 6kW sähkövastukset (en tarvitse, nämä minulla jo on)

LÄMPÖKAIVO / LÄMMÖNKERUUPUTKET
PORAKAIVO 200m
– Energiareiän kallioon ja kolme metriä teräsputkitusta, jota tarvitaan porauksen alussa, lisämetrit 65€/m
– Maapiiriputkipari energiareikään upotettuna ja maalämpönesteellä täytettynä (altia naturet)
– Energiahatun energiareiän päähän
– Vaakaputkipari eristettynä, maahan kaivettuna ja sisälle vietynä 5 metriä, lisämetrit 50€/m
– Muovikaivo maalämpöreiän suojaksi
– Porausjätteen keräys ja poisvienti
– 25 litran kannun maalämpönestettä vaakaputkiston täyttöön (altia naturet)
– Jos porauspakettiin tarvitaan muutoksia, veloitamme niistä porausehtojen mukaisesti, muut lisätyöt 60€/h
– Työmaalla tulee olla vesipiste ja sähköliitäntä. Niiden tuomisesta työmaalle sovitaan ja laskutetaan erikseen.

MAALÄMPÖPUMPUN ASENNUS
Työt, asennus käyttövalmiiksi:
Maalämpöpumpun paikoilleen kanto
Maalämpöpumpun kytkennän maalämmön keruupiiriin
Maalämpöpumpun kytkennän lämmitysverkkoon
Maalämpöpumpun ja varaajan käyttövesikytkennän
Maalämpöpumpun sähkökytkennän
Maalämpöpumpun käyttöönoton ja käyttöopastuksen

Tarvikkeet:
Paisunta-astia, varoventtiili, painemittari, täyttöventtiili, täyttöryhmä, putket , sähkötarvikeet, liittimet ja muut putkitarvikkeet
Tarjous sisältää 3m maapiirin putkitusta sisätiloissa, ylimenevistä metreistä veloitamme 75€/m
TARJOUKSEN HINTA YHTEENSÄ SIS. ALV 23% 17.550,00 €

Tarjous sisältää kotitalousvähennyskelpoista poraus ja asennustöiden osuutta 8450,00€
Tarjous sisältää laitteiden ja tarvikkeiden osuutta 9100,00€

Tämä tarjous on saatu 7.1.2013 ja tässä kohtaa voisi ajatella myös niin, että jos silloin olisi vaan pitänyt tilata koko paketti, kun sen näin halvalla olisi saanut? Tosin silloin olisi jäänyt tuo 8450 euron kotitalousvähennys kokonaan pois, koska rakentamisaikana (joka jatkuu yhä vieläkin), ei voi kotitalousvähennystä käyttää. Tai voihan sitä aina kokeilla käyttää, mutta jos tulee pistokoe, ja jää veropilpistä kiinni, sitten tuo mahdollisesti saatu verotushyöty poistuu, ja voi tulla vielä sanktiot päälle…

Mutta siis kotitalousvähennys huomioiden tämän paketin hinta olisi 2 vuotta sitten ollut 17550-8450=9100 euroa. Yhdelle vuodelle ei tietystikään mahdu kotitalousvähennyksiä enempää kuin 4500€ per verovuosi, mutta hankkeen voi ajoittaa vuoden vaihteeseen niin, että porareikä joulukuussa, pumpun asennukset tammikuussa, ja silloin kahdelle verovuodelle voi laittaa max. 9000 euroa, kuittien päivämäärän mukaisesti.

Unohdetaan nyt tuo kotitalousvähennys kuitenkin hetkeksi, koska se menetelmä ei ole käsittääksni uudistaloissa ollut kovin yleisesti käytössä (että maalämmön asennusta lykättäisiin parin vuoden päähän sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty). Ja täytyy investointien kannattavuuslaskelmissa luonnollisesti olla jotain muutakin pohjaa, kuin yhteiskunnan verovähennykset – pelkillä verovähennyksillä me ei saada Suomea nousuun, koska kansakunta ei pelkillä verovähennyksillä ja tulonsiirroilla voi elää (muuta kuin velaksi).

Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1049,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 16,7 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton, jos ei huomioi lainkaan inflaatiota, eikä sitä, että tulevaisuuden raha tai saatu säästö jossain 16 vuoden päässä ei ole ollenkaan saman arvoista rahaa kuin tämän päivän raha. Sama juttu, jos katsottaisiin 16 vuotta menneisyyteen: silloinkin oli meillä ihan eri hintatasot, palkkatasot ja rahan arvo ihan eri kuin nyt. Mutta ei hullumpi lopputulos kuitenkaan. Kyllä noin 6%:n tuotto nykypäivänä on ihan hyvä.

Itse en kuitenkaan tällaiseen tuottoon nyt pääse, kun meidän talossa on takka ja sitä myös käytetään. Nyt siis oma tilanteeni on se, että sähköä on tähän mennessä käytetty 4 kuukauden aikana vain 7004 kWh, ja sähköä ei missään nimessä tule kulumaan vuositasolla lähellekään 25000 kWh; polttopuun käytöstä johtuen.

Sen sijaan 7004 kWh:n pohjalta voidaan laskea, että tällä menolla meidän sähkönkulutus tulee olemaan vuositasolla noin 15000 kWh. Ja tästä luvusta maalämpöpumppu ei mitenkään voisi ottaa pois edellisen laskuesimerkin pohjana ollutta 14000 kWh (jolloin vuosikulutukseksi jäisi enää 1000 kWh, ja se ei riitä koko vuoden kotitaloussähköön = elektroniikka, pyykinpesu, ruuanlaitto, IV-laitteet ja muu pohjakuorma).

Sen sijaan lopputuloksena olisi edelleenkin se sama noin 11000 kWh -tason vuosikulutus, jolloin sähkön säästöksi jää vuositasolla meidän talon tapauksessa enää 15000 – 11000 = 4000 kWh, ja sen kun muuttaa euroiksi nykyisellä sähkön hinnalla, niin säästöä saisi vuodessa enää 299,80 euroa. Ja tällä säästöllä kun lähtee laskemaan, että kauanko kestää kuolettaa 17550 euron investointi maalämpöön, niin takaisinmaksuajaksi tulee huimat 58,5 vuotta.

Ja tämä se meidän tilanne nyt on. Eli 58,5 vuoden aikana maalämpölaitteisto olisi ajettu loppuun jo moneen kertaan (kalliossa oleva 5000 euron arvoinen porareikä lienee kylläkin ikuinen), mutta ei näistä laskelmista nyt saa maalämpöä kannattamaan millään lailla?

Laskinko jossain kohdassa jotain väärin?

Maalämmössä on toki vielä sekin hyvä puoli, että sen avulla saa kesäisin maakylmää käytännössä ihan ilmaiseksi (sen kun antaa kiertovesipumpun vaan pyöriä konvektorille, konvektori meillä jo on esiasennettuna porrasaukon seinälle). Mutta jos myydään konvektori pois, ja ostetaan tilalle ilmalämpöpumppu, niin se tekee kesällä saman viilennyksen, eikä sähkölasku siltä osin ole montaakaan kymppiä. Lisäksi ilmalämpöpumppu tienaa itse ne rahat keväällä ja syksyllä, kun sekin osallistuu silloin talon lämmitykseen. Talven kovissa pakkasissa ilmalämpöpumpusta ei ole mitään hyötyä. Jos sellaisia kovia pakkasia joskus vielä tulee.

Maalämpöpumppu sen sijaan ottaa lämpöä kalliosta kovallakin pakkasella. Tai ainakaan ei ole mitään teknistä estettä sille, että miksi ei ottaisi. Mutta tässä tuleekin sitten toinen kummallisuus vastaan, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kovilla pakkasilla maalämpöpumppukaan ei tuota sitä mitä se tekniikkansa puolesta voisi tuottaa. Nimittäin maalämmön teholaskennassa sen tuottamat tehot rajoitetaan aina noin 85%:iin, jotta komppura kävisi pidempään aina kerralla, koska pätkittäinen käynti lyhentää kompuran käyttöikää.

Joten kovilla pakkasilla edes maalämpöpumppukaan ei saa lämpöä riittävästi maasta, jolloin taas joudutaan kylminä päivinä lämmittämään loppuosa suoralla sähköllä. Tämä muuten on yhteiskunnalle iso ongelma. Kylminä päivinä ja vain silloin tulee isot huiput sähkönkulutuksessa. Ne pitää paikata nopeasti käynnistyvillä hiilivoimaloilla. Ja se saastuttaa ympäristöä, ja vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutokseen.

Tämän pohdinnan lopussa ympyrä sulkeutuu, eli on pakko kysyä jo alussa ollut kysymys, että eikös keisarilla olekaan lainkaan vaatteita? Jos olisin minäkin sen maalämpöpumpun jo rakennusvaiheessa asentanut, niin olisiko siitä minulle ollut aidosti jotain hyötyä, vai hämmästelisinkö minäkin nyt pieniä sähkölaskuja ja siinä luulossa, että se olisikin maalämpöpumpun ansiota?

Jäikö seinälle jo rakennusvaiheessa asennettu puhallinkonvektori muistuttamaan siitä, että taloon piti tulla maalämpö, ja sen jatkeeksi konvektorin kautta maaviileä? No ehkä se maalämpö joskus vielä tuleekin, onhan Suomessa kuitenkin kotitalousvähennys, ja sen jälkeen investoinnin hankintakuluksi jää enää noin 10 tonnia. Sen verran kannattaa joskus investoida vaikka talon myyntiarvon ja myyntiajan perusteella, vaikka siinäkään tilanteessa mikään muu matematiikka ei toimi (eli 58 vuoden takaisinmaksuaika puolittuisi 29 vuoteen, mikä sekään ei kannata).

Jäikö seinälle jo rakennusvaiheessa asennettu puhallinkonvektori muistuttamaan siitä, että taloon piti tulla maalämpö, ja sen jatkeeksi konvektorin kautta maaviileä? No ehkä se maalämpö joskus vielä tuleekin, onhan Suomessa kuitenkin kotitalousvähennys, ja sen jälkeen investoinnin hankintakuluksi jää enää noin 10 tonnia. Sen verran kannattaa joskus investoida vaikka talon myyntiarvon ja myyntiajan perusteella, vaikka siinäkään tilanteessa mikään muu matematiikka ei toimi (eli 58 vuoden takaisinmaksuaika puolittuisi 29 vuoteen, mikä sekään ei kannata).

EDIT 7.2.2015 klo 20:50

Teen vielä yhden laskelman – eli paljonko vuosittainen sähkönkulutus tarvitsisi olla, että meidän talossa maalämpöinvestointia voitaisiin pitää hyvänä investointina ja sitä voisi perustella takaisinmaksuajalla? Mikä olisi tarpeeksi lyhyt takaisinmaksuaika? Itse sanoisin, että 7-8 vuotta on aika hyvä – ja 10 vuottakin on vielä ihan OK. Mutta jos takaisinmaksuaika menee pitkälti päälle 10 vuotta, niin rahan arvo, mahdolliset korjaustarpeet yms. yllätykselliset seikat voivat tehdä investoinnin kannattavuuden epävarmaksi. Tältä pohjalta voidaan vaikkapa 10v takaisinmaksuaikaa lähtökohtana käyttäen laskea seuraavasti:

Maalämpöpaketin hinta = 17.550€ ja takaisinmaksu aika 10v
Vuosittainen sähkön säästö euroina oltava = 1755€
Tätä vastaava sähkön säästö = 1755€ / 0,07495€/kWh = 23415 kWh.

Jos lopputuloksena on sähkönkulutus 11000 kWh maalämmön kanssa, pitää lähtötason olla 23415 kWh suurempi, eli 11000 kWh + 23415 kWh = 34415 kWh vuosittain.

Eli kaikki talot – neliömäärin katsomatta – jos ne kuluttavat vähintään 34415 kWh vuosittain, ja jos niissä on vesikiertoinen lämmitys, niin vesi kannattaa lämmittää maalämmöllä, ja takaisinmaksuajaksi tulee tällöin tasan 10 vuotta. Tässä laskelmassa oletetaan, että ensimmäisen 10 vuoden aikana ei olisi mitään remonttitarpeita, tai sähkön lisäksi mitään muitakaan lisäkustannuksia. Lisäksi oletuksena on, että takkaa ei käytetä yhtään – koska jokainen takan käyttökerta nakertaa pois säästöpotentiaalia maalämpöpumpulta, eli mitä pienempi sähkölasku jää puiden polttamisen jälkeen, sen vähemmän maalämpöpumpulle jää säästettävää – ja silloin investoinnin kannattavuus heikkenee.

Me ei omassa talossa varmaan päästä millään tuohon 34415 kWh:n vuosikulutustasolle. Se tarkoittaisi meillä 142 W/m2 per vuosi (34415 kWh/241m2=142W/m2), ja normaali pientalo saa käyttää vain 120 W/m2.

(Matalaenergiatalo käyttäisi 60 W/m2, passiivitalo 20 W/m2 Etelä-Suomessa ja 30 W/m2 Pohjois-Suomessa).

Joten joudunko vetämään tästä sellaisen johtopäätöksen, että maalämpö ei meillä kannata, vaikka talo on aika iso, ja lähtökohtaisesti olen luullut, että se kannattaa? Tai kannattaa se silloin, jos takkoja ei käytetä lainkaan, ja jos on sitä mieltä, että takaisinmaksuajaksi tuleva 16 vuotta on ihan ok.

EDIT 9.2.2015

Vilkkaan keskustelun pohjalta ongelmaan on löytynyt ainakin osittainen ratkaisu – ja maalämpö saattaa sittenkin olla ihan viisas ja kannattava ratkaisu – jos tarkastelujakso vaan otetaan riittävän pitkäksi, vaikka koko talon elinkaaren pituiseksi, siis sadaksi vuodeksi.

Voi hyvinkin olla niin, että meidän talon tapauksessa ja nyt todetuilla energian vuosikulutuksilla maalämmön takaisimaksuaika on tulevaisuuden säätiloista riippuen todennäköisesti jotain 15-20 vuotta. Mutta sen jälkeen, kun maalämpöinvestointi on yhden kerran maksanut itse itsensä takaisin, sen jälkeen raskas alkuinvestointi ei enää paina laskelmissa, ja siitä eteenpäin maalämpö on hinnaltaan jo varsin kilpailukykyinen lämmitysmuoto. Eli tulevat sukupolvet saavat tämän lämmitysmuodon pääasiallisen hyödyn.

Sadan vuoden aika jänteelle on aika vaikea laskea tarkemmin säätiloja, energian hintoja tai mitään muutakaan, koska ei niitä tarkasti tiedä vielä kukaan – eli tämä asia jää jossain määrin ns. ”mutu-tuntuman” varaan.

Yhden vasta-argumentin uskaltaisin vielä tähänkin kohtaan esittää. Omasta mielestäni ei ole välttämättä järkevää sijoittaa rahojaan sellaiseen vaihtoehtoon, jossa alkuinvestoinnin takaisinmaksuaika on selvästi yli 10 vuotta, koska parempiakin vaihtoehtoja on nyt jo tarjolla. Nyt hetikin voi ostaa parilla tonnilla esim. ilmalämpöpumpun, joka maksaa melkoisella varmuudella itse itsensä takaisin ennen kuin se on ajettu loppuun. Tällöin hyödyn saa itse itselleen (eikä pelkästään omille lapsilleen tai lapsenlapsilleen). Maalämmön hinnalla saa 10 kpl ilmalämpöpumppuja paikalleen asennettuna, ja jos ne kestävät kukin yli 10 vuotta, niitä ei kaikkia talon elinaikana ensimmäisen 100 vuoden aikana edes tarvita. Eli rahaa jää säästöön, kun tarvitaan maalämpöä pienemmät pääomat ja lisäksi ei tule korkokuluja.

EDIT 16.2.2015

Nyt on sattunut sillä tavalla, että ihan näin halpaa sähköä ei taida saada ostettua mistään (?), ja näissä sähkönhinta + sähkön siirtohinta + sähköverot -laskentakaavoissa olikin sattunut omassa Excelissäni pieni virhe, eli korjataanpas laskelmia, kas näin:

Nyt tuolla ylhäällä lukee:
”Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 6,55 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 9,25c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 7,495 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1049,30 euroa per vuosi.”

Oikeasti pitäisi lukea:
”Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 9,35 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 12,05c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 10,295 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1441,30 euroa per vuosi.”

Samoin toinen kohta vaatii korjausta:

Nyt tuolla ylhäällä lukee:
Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1049,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 16,7 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton…”

Oikeasti pitäisi lukea:
Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1441,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 12,17 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton…”

Siis tuo 6%:n tuotto oli excel-virheestäkin huolimatta ihan oikein laskettu (virhe ilmeni vain vuosisäästön ja takaisinmaksuajan lopputuloksissa, sekä sähkön kokonaishinnassa).

Lopputulos ei myöskään oleellisesti muutu – oli takaisinmaksuaika sitten luokkaa 16 vuotta tai 12 vuotta, niin lopputulos on silti se, että näillä laskelmilla aika heikosti tämä kannattaa…

Jätetään vielä päätelmissä sen verran ovea raolleen, että mitä jos löytyisi vielä joku muukin virhe? Jokainen voi tietysti oman talonsa vuosikulutuksella ja omalla sähkön yksikköhinnalla tehdä omat tarkistuslaskennat.

 

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen

Kotitalousvähennykset alueittain Suomessa. Lähde veroviraston kotisivulta: http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Tuloverotilastoja/Verohallinnon_tilastoja_Kotitalousvahenn(13058)

Kotitalousvähennykset alueittain Suomessa. Lähde veroviraston kotisivulta: http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Tuloverotilastoja/Verohallinnon_tilastoja_Kotitalousvahenn(13058)

”Saako asfaltoinnista kotitalousvähennyksen?” kysyy 2004 valmistuneen omakotitalon omistaja Veronmaksajan ”Taloustaito” -lehdessä 11.6.2014 sivulla 4, ja saa vastauksena sanatarkasti seuraavaa:

”Kyllä saa. Asvaltoinnista saa kotitalousvähennyksen sekä silloin, kun vanhan omakotitalon pihaa asfaltoidaan ensimmäistä kertaa, että vanhaa asfaltointia uusittaessa. Jos kyseessä on uusi omakotitalo, ensimmäisestä asfaltoinnista ei saisi lähtökohtaisesti kotitalousvähennystä ennen kuin on kulunut kaksi vuotta siitä, kun kaikki talon ja sen piha-alueen rakentamiseen liittyvät lopputarkastukset on tehty. Jos tämän ajan kuluessa joudutaan korjaamaan jo tehtyä asvaltointia, korjauksesta saa kotitalousvähennyksen”.

Nyt kun rakennusprojekti alkaa pikkuhiljaa lähestyä loppusuoraa, pitää itsekin miettiä mitä tehdään nyt, ja mitä vasta 2 vuoden päästä. Eli jos haluaa suunnitella jotain, johon aikoo käyttää kotitalousvähennystä, niin asiassa on muutamia reunaehtoja ja muitakin huomioitavia asioita uudistalojen osalta. Ensinnäkin pitää odotella 2 vuotta lopputarkastuksesta. Jos on liian hätäinen, ei saa mitään. Kuitenkin Taloustaitolehden Harri Rajala kertoo vastauksessaan, että sen 2v kauden aikanakin – jos joudutaan tekemään korjauksia lopputarkastusta ennen tehtyyn asvaltointiin, niin siihen sitten kuitenkin saisi kotitalousvähennystä korjausten osalta, ja aikarajaan katsomatta.

Toinen rajaava tekijä on kotitalousvähennyksen enimmäismäärä = puolisoiden maksimivähennys on 4 800 euroa.

”Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten puolisot voivat vuonna 2014 saada yhteensä 4 800 euron vähennyksen (4 000 euroa vuonna 2013). Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä verotuksessa pyytäneet. 

Molemmilta puolisoilta vähennetään omavastuu. Jos 2 400 euron (2000 euroa vuonna 2013) raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen.

Esimerkki: Maksimivähennyksen eli 2 400 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2014 ostat yritykseltä palveluja, jossa  työn osuus on yhteensä noin 5 555 euroa [(5 555 x 45 %) – 100) = 2 399,75]. Vähennysoikeus on 45 % työn osuudesta.”

Näin neuvotaan veroviraston omilla sivuilla, tässä linkissä:

http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalousvahennys

Enimmäismäärä tulee siis täyteen melko äkkiä, mutta onneksi se on kalenterivuosikohtainen. Jolloin jos esim. maalämmön asentaminen jätetään asumisajalle (niin kuin itse ajattelin tehdä), niin reikää kannattaa alkaa poraamaan joskus marras-joulukuulla, ja siitä heti lasku päättyvän vuoden verotukseen, ja sitten projektia keskeyttämättä pumpun asennukset ja muut työt seuraavan vuoden tammikuulle. Näin saadaan samallekin projektille vähennykset tavallaan kahteen kertaan (siiis puolisot yhdessä 4800€ + 4800€ toiselle vuodelle, yht. 9600€) jos onnistuu suunnitelmissa niin, ettei näille vuosille sitten ota mitään muita kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä tai projekteja. Tämä 9600€ on aika suuri summa, jos huomioidaan että esim. meidän talon maalämmössä kustannus on 17.000-20.000€ haarukassa, eli kotitalousvähennystä käyttäen siitä summasta saa jopa puolet pois.

Meillä siis mennään lopputarkastukseen suoralla sähkölämmityksellä, lisäksi talossa on kolme tulisijaa (2 takkaa ja saunan kiuas). Mutta maalämmöstä ei lopputarkastuksessa puhuta mitään, ja ajatus sen käyttämisestä syntyy vasta aikaisintaan toisen asumisvuoden jälkeen, jolloin kas kummaa… Talosta löytyykin jo valmiiksi suunniteltu paikka maalämpöpumpulle, ja maakylmää varten asennettu konvektorikin on jo rakentamisvaiheessa valmiiksi asennettu, sitä kun ei jälkikäteen sitten enää niin helposti ja siististi saisi paikoilleen.

Talon seinään on myös suunniteltu valmis paikka etelän seinälle aurinkopaneeleita varten. Paikka on juuri teknisen tilan kulmalla, mutta jos taloon on jo ehditty asentaa maalämpö, niin tämän hetkisillä kannattavuuslaskelmilla aurinkolämpö ei välttämättä kannata. Vaikka aloituspaketit ovatkin enää 2-3 tonnin luokkaa, niin se ei silti välttämättä maksa itseään takaisin. Mutta valmiiksi suunniteltu paikka löytyy, jos sellainen joskus tulee, ja joskus tulevaisuus voi kehittyä siihen suuntaan, että jos sähkölaitokset alkavat maksamaan aurinkosähköstä, niin ehkäpä Helsingin seudun katot täyttyvät aurinkopaneeleista aika nopeasti. Ja satelliittikuvissa kattoja riittää…

Meidän talossa myös terassien lasitukset jäävät kaikessa rauhassa odottamaan omaa vuoroaan ja kotitalousvähennystä, nämä eivät ole edes listan kärjessä, eli varmaan maalämmöstä aloitellaan heti kun rakentamisvaiheesta jääneet sahatavarat on poltettu takassa pois. Samalla saa tietysti vertailuarvoja sille, että miten maalämpöinvestointi on kannattanut, koska talo on sama – ja aiemmilta vuosilta kertynyttä ostoenergian kulutusta ja hintaa voidaan sitten verrata sen jälkeiseen aikaan, kun maalämpö on asennettu.

Eli tiivistettynä kotitalousvähennykseen sopivia töitä voivat olla esim. maalämmön asennus, pihatyöt, pihan asfaltointi ja/tai laatoitustyöt, terassilasien asennustyöt, aurinkopaneelien asentaminen tai näihin liittyvät korjaukset, jos rakentaja aikoo myös kotitalousvähennystä projektissaan hyödyntää. Verohyödyn lisäksi tällöin myös kokonaiskustannukset jakautuvat tasaisemmin ja useammalle vuodelle, eivätkä ne rasita niin paljon kuin kaikki kerralla tehtynä. Kaikki-heti-valmiiksi toimintamallissa (mikä on myös käsittääkseni selvästi yleisin) on kuitenkin se etu, että sitten ei tarvitse enää jälkikäteen ryhtyä esim. pihaa mylläämään jos tulee maalämpö vasta perästä päin. Mutta tämänkin voi kyllä suunnitella niin, että piha tehdään muilta osin täysin valmiiksi, mutta niin kuin meidänkin talossa niin teknisen tilan kulmalla johon tulee maalämpökaivo, niin se jää aluksi sepeli tai kivituhkapinnalle, ja laatoitetaan (kotitalousvähennystä käyttäen) vasta sen jälkeen kun maalämpö on asennettu.

Lopuksi vielä – mitä eroa on verosuunnittelulla ja veronkierrolla?

Verosuunnittelu on täysin laillista puuhaa, ja siinä verovelvollinen valitsee eri vaihtoehdoista jonkun sellaisen, jonka katsoo omalta kohdaltaan olevan edullisin vaihtoehto. Niin kuin esim. tässä yllä olevassa tekstissä on kerrottu.

Veronkierto taas on lakien rikkomista, esimerkkinä vaikkapa tulojen ilmoittamatta jättämistä tai perusteettomien vähennysten tekemistä. Jos tällaisesta jää kiinni, niin se ei varmuudella ole taloudellisesti kannattavaa puuhaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaakin jo etukäteen kysyä verottajalta ennakkoratkaisua tai ohjauspäätöstä, jolloin tapauskohtaisesti selviää se, että mikä on laillista ja mikä ei, ja siitä saa kirjallisen vastauksen verottajalta.

Ohjauspäätös on maksuton, mutta ennakkoratkaisua (jota voi hakea niin liikkeen- kuin ammatinharjoittajan sekä henkilökohtaista tuloverotusta koskeviin asioihin) hinta riippuu siitä, koskeeko kysymys elinkeinotoiminnan verotusta vai henkilökohtaista verotusta. Yleensä puhutaan maksimissaan muutamasta satasesta, mutta ennakkopäätöksen hinnankin voi varmaan aina kysyä etukäteen verottajalta.

Rakentaminen & sisustaminen -messut Turku

Myyrmäen ”Rakenna & Remontoi” -messut ei tänä vuonna sopinut aikatauluihini. Mutta nyt kun oli asiaa Turun suunnalle, poikkesin samalla Turun Messukeskuksessa ”Rakentaminen & Sisustaminen” -messuilla. Ne alkoivat jo eilen ja jatkuvat vielä huomenna, ja ainakin tänään lauantaina oli erittäin vilkas päivä. Suikkilan suunnasta tullessa jono alkoi aamulla klo 10 aikoihin seistä jo Jyrkkälän kohdalla uudessa liikenneympyrässä, ja jonkin verran sai jonotella ja odotella ennen kuin edes pääsi autolla Artukaisiin ja Messukeskuksen pysäköintialueelle. Puolilta päivin myös Messuskeskuksen sisätilat olivat niin täyteen ahtautuneita, että liikkumaan ei joka kohdassa enää päässyt. Lähdin sitten pois puolilta päivin, tosin olisin lähtenyt muutenkin kun omasta mielestäni olin kutakuinkin kaiken mielenkiintoisen jo ehtinyt nähdä. Poisajaessa sama jono saapuvia autoja ylsi yhä edelleenkin Jyrkkälään saakka. Tai oli se ehkä muutaman sata metriä lyhentynyt siitä, mitä se oli heti aamulla.

Tällä kertaa tärkeimmät juttutuokiot oli maalämpöpumppujen myyjien, ikkunatoimittajien ja lattialämmitys asentajien myyntiständeillä. Myyntimiesten puheet pitää tietysti osata aina vähän suodattaa, mutta ilmeisesti maalämpöpumppupaketeissa hintakilpailu on viime aikoina kiristynyt, ja sen seurauksena on markkinoille tullut vähän epäterveitäkin toimintatapoja. Eli maalämpöpumppu ja porauspalvelut myydään pakettihintaan, joka kattaa tietyt ja ennalta luetellut työt ja tarvikkeet. Paketti alimitoitetaan käytännössä niin, että halpis-hintaan myyty paketti ei voi juuri koskaan sellaisenaan toteutua. Tällöin maalämpöpumpun myyjä tarjoutuu tekemään välttämättömät ja pienet lisätyöt lisäveloituksella, joka sitten onkin jo hinnoiteltu sillä tavalla, että käytännössä koko urakan myyntikate otetaan siitä. Eli jos kysyinen myyntimies (joka lupasi, että heidän firmasta ei ikinä lisälaskutusta tule) soittelee perästä päin asiakkaille, jotka hän on tarjouskilpailussa hävinnyt jollekin halvemmalle kilpailijalleen, niin sitten jälkeen päin on puhelinkeskusteluissa selvinnyt, että lisälaskutuksen kanssa se alunperin halvemmalta näyttänyt ”maalämpöpumppu -asennettuna” olikin ollut loppujen lopuksi kalliimpi mitä hän oli itse tarjonnut, kun ottaa lisälaskutuksetkin huomioon.

No, tätä ehkä tämmöistä myyntikikkailua esiintyy varmaan joskus muuallakin kuin maalämpöpaketeissa, mutta täytyykin nyt sitten syynätä tarkkaan ne maalämpömyyhien tarjoukset, sitten kun itse joudun joskus valintoja toimittajan suhteen tekemään. Sinne nyt vielä on aikaa näillä näkymin vielä ainakin pari vuotta.

Ikkunoissa näköjään yleistyy huurtumattoman lämpölasin myynti. Aluksi tämän toi markkinoille muistaakseni Skaala-ikkunat, mutta nyt myös Pihlalta saa 4-lasisen paketin, jossa uloin lasi on huurtumaton. Siis normaalissa selektiivilasissa on juurikin se ominaisuus, että paremman lämmöneristämisen takia uloimman lasin ulkopinta tuppaa huurtumaan, ja tähän ilmiöön on nyt siis lääkkeet keksitty. Fenestran standilla jätin tällä kertaa käymättä, ja Tiivi-ikkunoiden ständilla oli niin paljon ruuhkaa, että otin mukaan vain pelkät esitteet. Ikkuna ja ovihankintoihinkin on kuitenkin vielä aikaa ainakin ensi kesään saakka. Tai ainakin loppukeväälle saakka. Tosin ehkä tarjousten kilpailuttaminen kannattaisi aloittaa jo nyt. Tähän liittyen tuli uutena tietona minulle, että meidän taloon piirretty 8-kulmainen ikkuna (ikkunamyyjän mukaan ”arkkitehdin oikku”) kannattaisi muuttaa kokonaan pyöreäksi, jos vaan vielä mahdollista. Silloin kuulemma ikkunan hinta olisi tuntuvasti halvempi kuin jos saman ikkunan ottaa STOP-merkin muotoisena 8-kulmaisena versiona. Okei, täytyy sitten selvittää tätä asiaa vielä tarkemmin. Lupakuvissa se ikkuna ehdittiin jo 8-kulmaiseksi piirtää. Ja jos siihen laittaa pyöreän, käykö puutalossa sitten niin, että vaikka ikkunan saisikin halvemmalla, niin sitten sen pyöreän ikkunan ympärystyöt on kalliimmat mitä 8-kulmaisessa, kun sellainen 8-kulmainen ikkuna-aukko talon seinään olisi kuitenkin suht-koht helppo tehdä? Tämä ikkuna tulee siis korkean olohuoneen yläosaan, eli erikoisen muotonsa lisäksi se on myös hankala pestä. Vaatii ainakin tosi korkeat tikapuut tai telineet, että sinne yleensä pääsee sen jälkeen kun talo on rakennettu valmiiksi.

Lattialämmityksestä tiesin jo aikaisemminkin sen, että seinien viereen kannattaa lämmitysputkia laittaa taajempaan kuin keskelle lattiaa. Näin seinien aiheuttama lämpöhukka tasaantuu, ja tila on tasalämpöisempi. Sitä en ollut aikaisemmin tiennyt tai hoksannut, että nämä tiheämmin asennetut seinän vierusputket voidaan laittaa myös kokonaan omaan silmukkaan ja oman termostaatin taakse. Tällöin keskellä lattiaa oleva harvempi silmukka voi olla termostaattiohjatusti vaikka pidempäänkin kylmänä, jos talon keskellä ei lämmitystä aina tarvita. Ehkä tällä tavoin saadaan jotain säästöä? En tiedä. Mutta ainakin samaan huoneeseen jos asennetaan lattilämmitys putket kahteen eri silmukkaan ja kummallekin oma termostaatti, niin letkusilmukoiden kokonaismäärä tuplaantuu. Asennuksesta saa tällä tavoin siis ainakin monimutkaisemman, jos ei muuta. Tässä vielä muutamia kuvia tämän päivän käynniltä:


Hirsi ja takorauta kynttilätelineessä.


Komeat ja komeankokoiset numerot talon seinälle.


Portaikossa lisähintaa tulee varsinkin lasisesta kaiteesta.


Keittiön lasivitriinikaapin sisällä valo näyttää hyvältä. Esimerkkinä Topi-keittiöt.


Takanmuurausta eri oppilaitosen näytöstyönä ja kilpailuna.

Maalämpöfirmojen vertailua

Itsenäisyyspäivänä poikkesin Virossa katsomassa keittiöitä. Sen jälkeen niistä ei ole toistaiseksi kuulunut mitään, mutta sanoin itsekin että kiirettä ei ole. Uskon, että jossain vaiheessa uusia kilpailevia tarjouksia tulee, ja palaan keittiövertailuihin sitten myöhemmin.

Niitä odotellessa aloin tutkiskelemaan maalämpöfirmojen kotisivuja. Tällä hetkellä onget ovat ulkona neljään suuntaan, ja 2 tarjousta on saatuna, ja 2 tarjouspyyntöä odottaa vastausta. Saadut tarjoukset kysyin itse asiassa jo ajat sitten, mutta nyt pyysin vielä pari lisää. Nopealla nettisurffailulla tuntuisi siltä, että maalämpöä myyvät yritykset ovat panostaneet omiin nettisivuihinsa aika hyvin. Niitä on miellyttävä lukea, ja niistä saa hyvin tietoa.

Ensimmäisen ja toistaiseksi edullisimman tarjouksen sain LVI-Triolta. Yritys on myös lähin, eli omalta tontiltani matkaa LVI-Trion pihalle on jotain 50 metriä, samoin LVI-Trio on itselleni työtehtävien kautta tuttu yritys ehkä jo noin 10 vuoden ajalta. Alunperin he ovat siis pieni vantaalainen putkiliike, joka on vuosien saatossa kasvanut jo aika suureksi. Ja tarjoavat siis nykyisin myös maalämpöpaketteja ja -asennuksia.

Toinen jo saatu tarjous on niin ikään vantaalaiselta Pistoke Oy:ltä. Heidän nettisivuillaan on erittäin näppärä energialaskuri, johon on aika helppo syöttää oman talon perustiedot ja joka sitten laskee tarvittavan energian ja ostoenergian määrät vuosittain, ja hinnat eri lämmitysvaihtoehdoille. Lopputulos ainakin oman taloni osalta näyttää olevan aika huima, ja pitkässä juoksussa todella voimakkaasti maalämmön kannattavuutta suosiva. Pistokkeen energialaskuri löytyy tästä linkistä:

Pistoke Oy:n energialaskuri

Muita – ainakin nettisivujen perusteella kiinnostavilta tuntuvia firmoja olen löytänyt myös muutamia, ja lähetin heille tarjouspyynnöt. Kun saan niihin jossain vaiheessa vastaukset, niin palaan tähän aihepiiriin vielä uudestaan.

GeoDrill -nimisen yrityksen nettisivuilla on mielestäni 2 hyvää ominaisuutta, joista ensimmäinen on referenssikartta. Ei se varmaan mikään oleellinen asia ole, eikä liity omaan maalämpöpakettiin mitenkään (jos joskus sattuisin täältä tilaamaan), mutta on se kuitenkin mielenkiintoista zoomailla Suomen karttaa omilta kotinurkilta suuremmaksi, jolloin näkee jo asennetun kohteen tarkemmat tiedot, ja jos sattuu tuntemaan sen kyseisen talon jo ihan muutenkin, niin helppohan se on sitten itsekin olla sinne yhteydessä, ja kysellä kokemuksia, että miten maalämpöpumpun asennus meni, ja ovatko olleet laitteisiinsa tyytyväisiä. Referenssi -kartta löytyy tästä linkistä:

GeoDrill Oy:n referenssikartta

En laskenut, että oliko tuossa kartalla kaikki 1500 asennusta, mitä ko. yhtiö on tehnyt, mutta ilmeisesti oli? Jolloin tämä taas kertoo siitä, että kyseinen yritys varmaankin haluaa tehdä hommansa niin hyvin, että jo tehdyt työt voi laittaa esille nettiin. Samaa filosofiaa on noudatettu meidänkin yrityksessä, eli meidänkin kaikki asiakkaat löytyy netistä, ja niihin voi vapaasti soitella ja kysellä, että mitä mieltä he ovat meidän isännöinnistä.

Mielestäni me ollaan on hoidettu jokainen taloyhtiö sen verran hyvin, että ei pitäisi olla pahaa sanottavaa kellään. Jos asiat olisi toisin, sittenhän meidän toimiston asiakaslista olisi oikein hyvä markkinointilista kaikille muille isännöitsijätoimistoille, jotka voisivat lähettää omat brosyyrinsa kaikille meidän asiakkaille. Voi toki lähettää nytkin, mutta en usko, että sieltä juurikaan uusia asiakkaita löytyy. Tyytyväinen asiakas ei yleensä lähde pois. Meidän lista löytyy siis tästä linkistä, ja vaikka tämä asia ei nyt sinällään näihin lämpöpumppuihin ehkä liity, niin halusin kuitenkin tuoda esille sitä ajatusta, että jos joku yritys uskaltaa luetella asiakkaansa netissä, niin ei sellainen yritys kovin huonosti ole voinut asioitaan hoitaa. Muuten jo tehdyt työt olisi varmaankin tarkasti vartioitu valtiosalaisuus :-)

Toinen GeoDrill -yrityksen nettisivujen hyvistä ominaisuuksista oli mielestäni porausprosessin selostus, jossa valokuvien kera askel askeltaa kerrottiin, että miten se asennus tapahtuu. Tässä linkki:

GeoDrill porausprosessi valokuvin

Vähän samantapainen infopaketti löytyy myös TecHeatin -sivuilta, jossa tietopaketti on jo heti ensimmäisellä pääsivulla, tässä linkissä:

www.techeat.fi

Techeat on asennusmäärillä mitattuna vähän pienempi firma, mutta ympäri Suomen näyttää tekevän asennuksia hekin, joten laitoin tarjouspyyntöä sinnekin. Katsotaan mitä vastaavat.

Techeatin sivuilla on myös ohimennen mainittu, että myös isot kiinteistöt ovat alkaneet pikkuhiljaa luottamaan maalämpöön. Tästä on myös itselläni kokemusta oman isännöintityöni kautta. Eli ei liene nyt mikään valtiosalaisuus, jos kerron että Espoon Suurpeltoon vuonna 2012 valmistunut 85 huoneiston taloyhtiö liittyi kaukolämmön sijasta maalämpöön, ja nyt ensimmäisen 10 kuukauden ajalta taloyhtiön sähkölasku on kirjanpidon mukaan 21552,23 euroa.

Tämä luku sisältää maalämpöpumppujen lisäksi myös valaistuksen, hissin ja autopaikkatolppien käyttämät sähköt, eli kaiken sähkön mikä taloyhtiössä kuluu yhtiön sähkömittarin kautta. Maalämpölaitteiston hankintahinta oli luokkaa 160 tonnia, ja jos kiinteistö olisi kytketty kaukolämpöön, vuosittaisen ostoenergian hinta olisi ollut vuosittain luokkaa 50 tonnia. Itse kaukolämpölaitteisto olisi maksanut noin 20 tonnia, eli maalämpölaitteisto oli 140 tonnia kalliimpi.

Jos nyt jakaa tuon 140 tonnin lisähinnan vuosittain saatavalla säästöllä eli 25 tonnilla, niin takaisinmaksuaika jää alle 6 vuoteen. Tämä on niin hurja vertailutulos kaukolämmön ja maalämmön välillä, että emme vielä laajemmin ole julkistamassa näitä vertailulukuja laajemmin alan lehdistössä (omassa Realco -asiakaslehdessä asiasta on kyllä jo kerrottu), vaan seurataan tilannetta vielä 2-3 vuotta lisää, ja katsotaan sitten muuttuvatko nämä nyt saadut 10 kuukauden luvut johonkin suuntaan.

Yleensä tähän asti on aina laskettu niin, että öljylämmitystä vastaan maalämpö maksaisi itsensä takaisin 7-8 vuoden aikana, ja sitä taustaa vasten 6 vuoden takaisinmaksuaika maalämpö contra kaukolämpö kuulostaa aivan liian lyhyeltä. Mutta joka tapauksessa maalämpö on taloudellisesti erittäin kannattava lämmitysmuoto myös isoille kiinteistöille. Jostain kumman syystä vasta muutama prosentti kerrostaloista on maalämmön ottanut, vaikka pientaloissa maalämpö asennetaan tätä nykyä jo joka kolmanteen taloon.


Maalämpölaitteistot Espoon Suurpellossa sijaitsevan kerrostalon kellarissa.

Ilmastointikone ja jäähdytysjärjestelmät

Rakennuslupahakemuksen valmistelut etenevät. Aloitin tiedottamisen naapureille (nettilinkki arkkitehtikuviin, ja pyyntö kuitata suunnitelmat nähdyksi sähköpostilla). Kaupungin rakennusvalvonnassa on myös käyty suunnitelmat jo alustavasti esittelemässä, ja nyt on tiedossa, että kaupunki ei tule vaatimaan muutoksia mihinkään – eli nyt vaan vauhdilla asiat eteenpäin niín, että saadaan lupahakemus sisään mahdollisimman pian. Tontilla tiedottaminen on vielä tekemättä. Pitänee teipata jokin plakaatti esim. merikontin oveen. Arkkitehti sai myös valmiiksi suunnitelmat pintavesien johtamissuunnitelmat. Siinäpä tämän päivän tärkeimmät kuulumiset eri rintamilta.

Itse käytin suurimman eniten aikaa tänään ilmastointikoneiden ja jäähdytysjärjestelmien vertailuihin ja tutkiskeluihin.

Eli mikä olisi paras ja edullisin tapa tehdä viileää ilmaa kesäisin?

Yksi omasta mielestäni hyvä oivallus on ottaa poistoilmapumpulla (PILP) lämmöt talteen ja Nilanilla on oivallus, jossa kesäisin kylmää ilmaa tehdessä kaikki siinä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen lämpimän käyttöveden tekemiseen. Tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin perinteisellä ilmalämpöpumpulla tehty viilennys, jossa viileää ilmaa tehdessä lämpö johdetaan rakennuksen ulkorungon ulkopuolelle ja sieltä taivaalle. Vähän niin kuin koko talo olisi jääkaappi isossa kokoluokassa.

Nilanilla ei kuitenkaan ollut tuotevalikoimassa juuri sen kokoista laitteistoa, jonka olisin tarvinnut. Tai sitten ei vaan osunut nettisivuilla sellainen silmään. Omassa talossani koko talon tilavuus on 919 m3 jolloin poistoilmateho täytyy olla noin 143 litraa sekunnissa, ja tuloilma 130 litraa sekunnissa. Näin koko talon ilma vaihtuu kerran 2 tunnissa, ja taloon saadaan vähäinen alipaine. Tällaiselle mitoitukselle löytyy sopiva kone ainakin Enerventiltä, esim. Pelican eco EDW-CG (itse asiassa sain tämän linkin/vinkin Hevacplanin Janne Sorjoselta, joka tekee taloon LVI-suunnitelmat):

Linkki taloon.com sivulle

Toinen informatiivinen ja hyvä linkki löytyi Lämpöässien nettisivuilta:

Lämpöässien viilennys ja aurinkolämpötuotteet

Tuolta sivulta pitää klikata vielä yksi linkki eteenpäin, niin avautuu tuotteesta kertova PDF-sivu.

On mielestäni aika hyvä hyötysuhde esim. Cs6 -tyyppisellä laitteella, jossa hyötysuhteeksi luvataan optimioloissa 40, eli että 98% viilennyksestä tulisi maan sisältä (sitten kun on maalämpöpumppu asennettuna).

En kyllä heti ymmärrä miten nuo hyötysuhteet voi olla noin hyvät eli jopa luokkaa 40, silloin kun viilennys on maalämmön ”jatkeena”? Mutta jos näin on, niin hyvältähän tuo kuulostaa. Eipä sitten kulu paljon sähköä viileän ilman tekemiseen.