Puhallusvillat vaikutti heti

Puhallusvillat lisättiin yläpohjaan eilen. Nyt talossa on kaikki suunnitelman mukaiset lämpöeristeet paikoillaan – paitsi mitä nyt sokkelin vierestä muutaman metrin matkalta muutama styrokslevy vieläkin puuttuu, tellinkin alle niitä ei saanut laitettua ja tellinkin purkamisen jälkeen en ole vielä ehtinyt niitä laittaa. Ne tuleekin vaan ”irtonaisina” rinta rinnan melkein heittämällä siihen, koska muutaman vuoden päässä samassa kohtaa kaivetaan maalämmön takia. Eli en laita niitä muutamia levyjä edes uretaanilla toinen toisiinsa nyt kiinni, niin kuin on muuten tehty ympäri talon kiertävissä styrokslevyissä.

Eilen on saunottu, ja saunan kiuas lämmittää kaikki kerrokset läpäisevää tiilipiippua, joka painaa 5700 kg. Todennäköisesti myös saunassa olevan ilmastointiventtiilin kautta lämmintä löylyhuoneen ilmaa menee ilmastointikoneen lämmönvaihtimelle, jossa se lämmittää sisään tulevaa raitista ilmaa. Vaihtoehtoisesti saunan löylyt voisi päästää pihalle, koska löylyhuoneessa on nimenomaan tästä syystä tuuletusikkuna, mutta lokakuussa tällainen tuntuisi kummalliselta vaihtoehdolta. Kesällä näin varmaan tehdäänkin, jos on hellettä jo muutenkin.

Tiilipiippu tuntuu lämpöiseltä saunomisen jälkeen nyt vielä seuraavana aamunakin, mutta olohuoneen ison takan kaverina oleva Schiedelin valmispiippu on sisältä päin niin hyvin villalla eristetty, ettei hormin pintalämpötila eroa normaalista kipsilevyseinästä mitenkään. Ei vaikka takkaa lämmittäisi kuinka paljon. Eilen illalla myös olohuoneen isossa takassa poltettiin eilen pesällinen puita. Ja nyt on vähän liiankin kuuma – keittiön sisälämpötilan mittari näyttää +24,4C – eli vaikka jo jokusia päiviä sitten pudotin lattialämmityksen menoveden lämpötilaa (se on nyt tällä hetkellä +23C), niin taas ollaan sen tilanteen edessä, että talossa on niin tehokas sähkölämmitys, ettei puuta paljon kärsi polttaa. Lämmintä on nyt ulkonakin, viimeisimmät havainnot Vantaan lentoasemalla ovat olleet noin +10C läpi yön:

Puhallusvillojen lisäämisen jälkeen lämpötila ulkona on ollut koko ajan noin +10C. Koko syksy tähän mennessä on ollut aika aurinkoinen ja lämmin, eli rakentajan unelmakelit jatkuu (mitä nyt eilen vähän satoi).

Puhallusvillojen lisäämisen jälkeen lämpötila ulkona on ollut koko ajan noin +10C. Koko syksy tähän mennessä on ollut aika aurinkoinen ja lämmin, eli rakentajan unelmakelit jatkuu (mitä nyt eilen vähän satoi).

Eli tästä jatkuu lämmityksen säätö ja totuttelu – katsotaan miten tilanne muuttuu, kun ilmat kohta kylmenevät.

Tähän mennessä lokakuun sähkökulutus on ollut Vantaan Energian Energiapeili -palvelun mukaan 512,60 kWh. Talo on energiatodistuksen mukaan luokassa ”D”, ja energiatodistuksen laskennassa on arvioitu talossa kuluvan vuosittain 30.000 kWh sähköä, eli keskimäärin 2.500 kWh per kk.

 

Kosteuden hallinta kellarin ulkoseinissä?

”Likavesi- ja sadevesiviemärit vedetty tontille” -päivityksen kommenttiosuudessa käytiin keskustelua kellarin seinien kosteuden hallintaan liittyen. En nyt taas muistanutkaan näitä uusia tuotteita, Isodränistä muistaisin joskus kuulleeni, Fuktisol tuli tutuksi vasta äsken, kun netissä surffailin. Mitä eroa näillä kahdella sitten on? Hinta? Valmistaja? Ja jos nuo ovat ainakin mainosvideoiden perusteella noin ”ylivoimaisen hyviä ja monipuolisia”, kannattaako kellarin seiniä sitten enää millään muulla tavalla tehdäkään?

Nyt oli kuitenkin tällä kertaa suunnitelmissa edetä näin (joskin ehtiihän näitä suunnitelmia tarvittaessa vielä muuttamaan), ja kellarin seiniä varten ei ole vielä tilattu muuta kuin harkot. Nekään eivät ole vielä tontilla, kun nyt piha on täynnä maantieltä kaivettua soraa, kun vesiliittymän kaivuuhommat on vielä kesken. Mutta tässä siis detaljikuvaa siitä, millainen ”Talo Raution” kellarin seinä- ja lattiarakenteista olisi tarkoitus tulla, en tiedä saako tästä kuvasta tässä blogi-ympäristössä selvää, mutta kokeillaan:


Talo Rautio. Kellarin seinä- ja lattiarakenteet. (Klikkaamalla kuva suuremmaksi).

Eli seinä tehdään (nykyisen suunnitelman mukaan) sisältä ulkoapäin seuraavasti:

-sisäseinän tasoitteet ja pintakäsittely
-kevytsoraharkot (ylhäällä lämpöharkkoa, alhaalla umpinaiset, koska lämpöharkko ei kestä maan painetta)
-slammaus
-kylmäbitumisively
-kumibitumikermi
-EPS 120 Routa 100mm eriste pystyyn
-sepeli 6-16 vähintään 400 mm paksuinen kerros (pitää seinustan kuivana, vesi putoaa salaojaan)
-suodatinkangas
-routimaton soratäyttö

Jos laitettaisiinkin styroksin paikalle Isodrän / Fuktisol ”ihmelevyjä”, sitten jäisi ilmeisesti nuo styroksit ja mitumikermit ja sivelyt kokonaan pois. Saattaisi olla helpompi ja nopeampi tehdäkin näillä? Hintaa tietysti tulee materiaalikuluissa enempi, jos esim. Isodrän on noin 25,00 euroa neliöltä, ja EPS 120 maksaa 3,66 euroa neliöltä, mutta niin taikka noin – talon kokonaishinta ei näistä valinnoista kylläkään mihinkään muutu? Tätä asiaa pitää nyt hetken verran pohtia. Tässä vielä kuva tältä iltapäivältä, tällä korkeudella veden pinta tulee aina olemaan kuopassa, eli tästä kohtaa menee putki salaojan pumppaamolle. Veden pinta ei aivan yllä anturan alareunalle. Antura on 400 mm korkea. Anturan päällä kellarin lattian sisäpinta on toisen harkon tasolla, eli noin 800 mm anturan alalaidasta ylöspäin. Anturoiden sisäpuolella on ensin noin 30-40 cm karkeaa 16-32:n sepeliä, ja sen päällä 300 mm hienompaa sepeliä, sitten tulee 200 mm styroksia. Luulisi sen riittävän, niin että vesi ei nouse alapohjan betonivaluun saakka. Lisäksi Anturan yläpinnalle tulee veden eristekerros, eli sen läpi kosteus ei kiipeä. Eli alapohjan läpi nousevaa kosteutta en jaksa itse pelätä, mutta jos kellarin rakentamisessa noin yleensä jokin menee/menisi pieleen, vika piilee todennäköisesti kellarin seinässä?

Uppopumppu varsinaisen salaojapumppaamon edessä. Lopullinen veden pinta on suunnilleen tässä korkeudessa. (Harmaa pystyputki suojaa, ettei pumppaamon sisään mene kuraa tässä vaiheessa, se otetaan hetken päästä pois.)