Avainsana-arkisto: korkotaso

As Oy Esimerkkitapaus valitsi maalämmön

Julkaistu , kirjoittanut

Nyt se on varmaa, eli kohta puoliin sitten tarvittaisiin yksi tällainen laite Tikkurilan kupeeseen:

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Mielestäni aika vähän on ollut Suomessa suuremman mittaluokan kohteita (?), joissa olisi saatu konkreettista ja mitattua tietoa siitä, mikä on ollut energiankulutus aikana ennen maalämpöä, ja maalämmön asentamisen jälkeen? Useimmissa kerrostaloissa asia on siis niin, että joko maalämpö on – ja se on ollut alusta saakka. Tai sitten maalämpöä ei ole, eikä välttämättä koskaan tule. Näin siitäkin huolimatta, että maaseudulla suuretkin kerrostalot lämpiävät useimmiten öljyllä, koska kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Omakotitaloista esimerkkejä maalämpöön siirtymisestä varmaan löytyisi runsaammin? Että miten maalämpö vaikutti? Mutta aika harvoin kukaan kertoo näistä mitään julkisesti? Tai sitten en ole vaan missään laskelmia nähnyt.

Uusissa omakotitaloissa tietysti tulee tietoja, että kuinka vähän sähköä menee, kun on maalämpö (tai kaukolämpö). Mutta silloin puuttuu useimmiten vertailutieto siitä, että kuinka paljon enempi sähköä olisi mennyt, jos maalämpöä ei olisi lainkaan laitettu. Oma taloni on yksi esimerkki siitä, että se erotus voi olla yllättävän pieni (tosin maalämpöä ei ole meille vielä asennettu – eikä vähään aikaan asennetakaan, mutta suunnilleen tämän verran tiedetään jo nyt).

Nyt saadaan yksi isompi vertailukohde lisää, jossa on vuosikaudet jo olemassa olevaa ja mitattua tietoa siitä, mikä oli kulutus ennen maalämpöä – ja nyt alkaa tämän jälkeen tulla vuosi kerrallaan mitattua tietoa siitä, mitä menee maalämmön asentamisen jälkeen.

Eli jos vielä muistatte As Oy Esimerkkitapauksen, niin tänään pidettiin taloyhtiössä kevään varsinainen yhtiökokous, ja yksimielisesti päätettiin, että vanhaa kaukolämpölaitteistoa ei enää uusita. Tilalle tulee maalämpö. Lisäksi yhtiössä pitää korjata ikääntyneet ja alkuperäiskuntoiset kylpyhuoneet, joita löytyy talosta vielä useampia. Tässä asiasta aiemmin tänne kirjoittamani artikkelit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Maalämpö siis maksaa aina itse itsensä takaisin – tosin joskus takaisinmaksu aika voi olla varsin pitkä. Omassa talossani ensimmäinen takaisinmaksuaika tulisi olemaan noin 15-20 vuotta, sitä seuraavan kerran takaisinmaksu aika on jo lyhyempi, koska reiät kallioon täytyy porata vain yhden kerran. As Oy Esimerkkitapauksella ensimmäinen takaisinmaksuaika kestää noin 12-13 vuotta, sen jälkeistä jaksoa en ole laskenut (eli missä ajassa maalämpö maksaisi itse itsensä 2 kertaa takaisin?)

Lisäksi AsOy esimerkkitapauksessa säästö ei tule suoraan yhtiön kassaan, vaan sillä rahoitetaan kylppäriremontit, jolloin niistä ei tarvitse maksaa käytännössä mitään, niin kuin jo kirjoittelinkin tässä artikkelissa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Miltä nyt sitten näyttää jatkossa AsOy Esimerkkitapauksen talous? Tänään tehdyn päätöksen jälkeen hoitovastike alenee tasolle 2,22€/m2 – ja se ei ole paljon se, koska yhtiössä on kuitenkin isännöitsijä, huoltoliike ja rappujen siivous ostopalveluna. Uskoisin että moni rivitalokin, jossa näitä ostopalveluita ei ole – maksaa kuitenkin enempi hoitovastiketta? Vastikkeen putoaminen näin alas selittyy sillä, että kun maalämpöinvestointi (jonka oletetaan maksavan itse itsensä takaisin noin 13 vuodessa), niin se rahoitetaan pitkällä 25v lainalla. Tästä johtuen sellaisetkin asukkaat saavat maalämmöstä hyötyä välittömästi, vaikka he muuttaisivatkin lähiaikoina talosta pois. Vastaavasti – jos 13 vuoden investointi olisi rahoitettu esim. 5 vuoden tai 10 vuoden pankkilainalla, sitten kokonaisvastikkeita olisi pitänyt nostaa.

Vaikka maalämpöpäätös lopulta syntyikin ilman äänestystä ja ihan yksimielisesti, niin asiasta kuitenkin käytiin vilkasta keskustelua – puolesta ja vastaan. Mikä olikin ihan hyvä, koska lopullinen viisaus yleensä löytyy juurikin niin, että esitetään hyvää argumentointia niin puolesta kuin vastaankin.

Vaikeutena nytkin oli tulevaisuuden ennustaminen.

Me emme voi tietää paljonko on korkotaso esim. 5-10 vuoden päästä. Me emme voi tietää mitä kaukolämpö tai sähkö maksaa esim. 5-10 vuoden päästä. Emmekä välttämättä tiedä sitäkään, paljonko talo kuluttaa 5-10 vuoden päästä, ilmastohan on selvästi muuttumassa, ja se taitaa näkyä jo katukuvassakin kohta?

Upouusi rivitalo Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on tapana tehdä välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Upouusi rivitalo vastapäisellä tontilla Vantaan Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on ollut tapana rakentaa vaalean sävyisiä taloja Välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Meilläkin – vaikka on aika vaaleissa sävyissä oleva vihreä omakotitalo, niin ihan kasvihuoneen lailla talo on tänäänkin lämmennyt auringon paisteessa:

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä - ja illalla klo 20:00 lämpötila on edelleen +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä – ja illalla klo 20:00 lämpötila on yhä vieläkin +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Joten jäädään nyt sitten odottamaan, miten As Oy Esimerkkitapauksen käy. Heidän mittakaavassaan maalämpö sentään maksaakin noin 70 tonnia, eli selvästi enemmän mitä omakotitalon mittaluokassa.

Asuntolainojen halpamyynti jatkuu

Julkaistu , kirjoittanut

Tämän artikkelin otsikko on poimittu  Veronmaksajan Taloustaito -lehden numerosta 3/2015, joka ilmestyi 18.3.2015. Jos haluatte itsekin vilkaista ko. lehteä, niin tällainen otsikkoteksti sieltä pitäisi löytyä:

Asuntolainoja käsittelevän artikkelin otsikko Taloustaito 3/2015 -lehdessä, sivulla 32.

Asuntolainoja käsittelevän artikkelin otsikko Taloustaito 3/2015 -lehdessä, sivulla 32.

Asuntolainojen korko ja hintataso on nyt ajankohtainen asia itsellenikin, koska olen (taas) kilpailuttanut tai kilpailuttamassa omaa asuntolainaa. Tai tarkemmin sanottuna rakennuslainaa.

Vanha viisaus, jonka olen useitakin kertoja kuullut toisilta ja vanhemmilta talonrakentajilta, on ollut sellainen, että ennen rakentamisen aloittamista ja välittömästi sen jälkeen pankit kannattaa aina kilpailuttaa.

Kokeilin nyt sitten itsekin, että miten tämän asian kanssa mahtaa sitten olla. Ja kyllä nyt näyttää vahvasti siltä, että tämä väite tai viisaus näyttäisi ihan paikkaansa pitävän.

Siis kun taloa lähdetään rakentamaan (varsinkin pitkästä tavarasta), niin rakentamiseen liittyy varmasti isojakin riskejä, jotka eri pankeissa arvioidaan eri tavalla. Mutta kun sitten jonain päivänä rakentaminen on ohi, ja asiakkaan riskitaso oleellisesti eri, niin sen jälkeen pankin potentiaalinen ja uusi asiakas saatetaan taas nähdä eri pankeissa hyvinkin erilaisessa valossa.

En tiedä mistä tämä ilmiö sitten johtuu, mutta samoilla lähtötiedoilla sain aika tavalla erilaisia vastauksia eri pankeista niin, että ”hintahaitari” velkarahalle, eli Euribor 12 kk sidotun lainan kokonaiskorko vaihteli eri lainatarjouksissa 0,57 %-yksikköä. Kun Euribor 12 kk ja kokonaiskorotkin hipovat tällä menolla kohta nollaa, niin noin suuri vaihtelu on aika suurta. Kolmesta eri pankista kysyin nyt, mutta rakentamaan lähtiessäni tein huomattavasti laajemman kierroksen pankeissa. Siitä lisää ja tarkemmin esim. tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2012/07/18/lainapaperit-allekirjoitettu/

Ja vaikka ei parempaa tarjousta rakentamisen jälkeen mistään löytäisikään, niin samalla lainalla voi aina jatkaa, jolloin kilpailutuksesta ei silloin tarvitse eikä kannata omalle pankille välttämättä hiiskua mitään. Itse – saatuani jo paremman lainatarjouksen muualta – kävin kyllä omassakin pankissa keskustelemassa, että voisiko lainan korkoja tarkistaa, eli en nyt ihan kysymättä toiseen pankkiin lähde.

Käynti omaan pankkiin kannatti, eli erilaisia etupaketteja sain, ja päivittäisasioinnin kulut sen myötä putosivat, mutta varsinaiset korkomarginaalit eivät kuitenkaan muuttuneet. Eli näyttäisi nyt olevan pankin vaihto edessä rakentamisesta johtuen, ja se on sitten jo toinen kerta tämän rakennusprojektin aikana.

Ensimmäisen kerran pankki vaihtui rakentamisen alkaessa, koska parasta tarjousta ei omasta silloisesta pankista saatu, mutta kaksi muuta pankkia tarjosivat lainaa selvästi paremmilla ehdoilla kuin muut (siis silloin 2 vuotta sitten).

Nyt ympyrä taas sulkeutuu, eli se meidän vanha pankki haluaa meidät selvästikin takaisin. Tilit ja kortit siellä ovat olleet koko ajan olemassa ja toiminnassa ns. ”kakkostilinä”, joten onneksi ei tarvitse enää kolmansia pankkikortteja alkaa hommailemaan.

Taloustaito -lehti oli myös kysynyt lainatarjouksia. Heidän tarjoushaarukka oli huomattavasti kapeampi mitä itselläni, vaikka minä kysyin vaan 3 eri pankista lainarahan hintaa:

Taloustaito -lehden kysymät lainatarjoukset 100.000€ lainalle 18 vuodeksi. Korkotarjoukset vaihtelevat 1,46%:n ja 1,76%:n välillä.

Taloustaito -lehden kysymät lainatarjoukset 100.000€ lainalle 18 vuodeksi. Korkotarjoukset vaihtelevat 1,46%:n ja 1,76%:n välillä, erotus halvimman ja kalleimman lainatarjouksen välillä on tässä vertailussa 0,3 %-yksikköä. Jos tämän vertailun halvin eli Handelsbanken jätettäisin pois, eroa muiden pankkien välillä olisi ollut vain 0,09 %-yksikköä.

Taloustaito -lehden mukaan ”pankkien marginaali on asiakaskohtainen, ja se riippuu mm. lainan suuruudesta ja vakuuksista, lainanottajan maksukyvystä ja ns. kokonaisasiakkuudesta”. Kun itse vertailin nyt kolmea eri pankkia omilla tiedoillani, niin Handelsbanken ei ollut halvin, eikä ”hintajärjestys” muutenkaan ollut sama mitä tuossa yllä olevassa kuvassa on ollut.

Omasta työstäni johtuen en voi alkaa tässä kohdin julkisesti laittamaan pankkeja itse tekemäni vertailun mukaiseen järjestykseen. Varsinkin kun varmuudella tiedän, että eri pankkien pankkivirkailijat, joiden kanssa olen asioinut – ja tulen työni puolesta asioimaan jatkossakin – niin hekin lukevat tätä blogia. Ja tuntuvat tietävän varsin hyvin mitä kuvia tai kirjoituksia täällä blogissani on ollut. Olisi omasta mielestäni pikkuisen epäkorrektia kehua julkisesti ja nimeltä mainiten jotakuta tai moittia jotain toista. Joten totean ihan tasapuolisesti, että kaikki pankin ovat ihan hyviä, ja kaikille pankeille riittää asiakkaita.

Mutta ehkä nyt sen verran voin paljastaa kuitenkin, että itse sain hivenen parempia tarjouksia kaikista pankeista, mitä Taloustaito -lehti oli tuon yllä olevan ja kuvassa näkyvän vertailun perusteella saanut. Mutta täytyy tietysti ymmärtää sekin, että Taloustaito -lehden lainakysely ei ehkä ole ollut ”aivan todellinen tilanne”, mutta kysyttäessä eri pankit ovat kuitenkin antaneet jonkin sen hetkisen ”hyllynreuna-hinnan” lainarahalle, mutta eivät ole välttämättä sen tarkemmin lähteneet lainatarjoustaan laskeskelemaan. Eivätkä ole tietysti voineetkaan laskea, koska ”Taloustaito” -nimistä asuntolainan hakijaa ei ole oikeasti olemassa (ei tuloja, varallisuutta eikä varmaan muutakaan asuntolainapäätöksen oikeasti vaatimaa dataa).

Mutta Taloustaito -lehden otsikoinnista olen ehdottomasti samaa mieltä, asuntolainojen halpamyynti jatkuu minunkin mielestäni. Käykääpä vaikka kyselemässä, minusta ilmapiiri pankeissa on parantunut selvästi siitä, mitä se oli vielä 2 vuotta sitten, jolloin itse aloitin rakentamaan. Toki tämä tunne voi johtua siitäkin, että silloin minulla oli vielä niskassani kaikki rakentamiseen liittyvät riskit. Mutta nyt kun talon valmiusaste on ”viittä-vaille-valmis”, eli 96,1% niin nyt nämä riskit ovat varmaan pankkienkin mielestä jo taaksejäänyttä aikaa.

Näissä lainavertailuissa tulee edelleenkin vastaan kaikenlaista muutakin mietittävää, kuin pelkkä marginaali ja viitekorko, joista varmasti olennaisin kulu kuitenkin muodostuu. Toimitusmaksut yms. kulut lainalle ovat eri pankeissa kutakuinkin samoja.

Oma mielenkiintoinen maailmansa on kuitenkin esim. riskeiltä suojautuminen. Sen voi tehdä esim. ottamalla osan lainasta kiinteäkorkoisena. Se on toki kalliimpaa kuin Euribor-sidonnainen laina, mutta kaikki maksetut korot ovat kuitenkin (tähän asti olleet) verovähennyskelpoisia, joten silloin verottajakin on joutunut osallistumaan riskeiltä suojautumiseen, kun velallinen tekee isompia korkovähennyksiä omassa verotuksessaan. Miten asuntolainan korot sitten jatkossa saa vähentää omassa verotuksessaan, niin tähän on nyt tiettävästi tulossa kohta puoliin portaittain pieniä heikennyksiä.

Jos on ottanut kiinteäkorkoista lainaa – ja haluaisi kesken laina-ajan siirtyä toiseen pankkiin, niin kesken kauden päätettävästä kiinteäkorkoisesta lainasta tulee sanktiona purkukulut. Esim. kun meillä laitettiin rakennuslaina euribor-sidonnaiseksi (siis isompi laina), ja tonttilaina suuruudeltaan noin 90 tonnia tällä hetkellä, niin siitä kun on vielä 2 vuotta kiinteän koron aikaa jäljellä, niin purkukulut ovat tällä hetkellä 1800 euroa. Tällaiset kulut luonnollisesti syövät pankin vaihdosta mahdollisesti saatavaa korkoeron tuomaa hyötyä. Tällä kertaa laskin kuitenkin takaisinmaksuajat niin, että tuo 1800 euroa kannattaa maksaa pois.

Toinen tapa suojautua korkojen nousun tuomaa riskiä vastaan on korkokattosopimus. Se ei ole lainkaan verovähennyskelpoinen. Mutta sen voi sopia aika vapaasti eri pituisille aikajaksoille (ihan niin kuin kiinteäkorkoisen lainankin), ja sen voi myös sopia eri tasoille. Esim. itse sain tarjouksen, jossa kokonaiskoron 2,05% tasolle voisin sopia korkokatosta 5 vuodeksi, jolloin alussa maksettava korkokattomaksu olisi aika tarkkaan 1% lainapääoman määrästä.

Itse olen kyllä periaatteessa kiinnostunut tuosta korkokattosopimuksestakin, mutta en ehkä oikeasti kuitenkaan millään 2%:n kohdalle sovittavalla korkokatolla oikein mitään tee. Oma talous kestäisi huomattavasti suuremmankin korkotason vielä ihan helposti. Jolloin jos otan korkokattosopimuksen, se pitäisi sopia jollekin paljon korkeammalle korkotasolle. Ja silloin tällainen ennakkovarautuminen olisi oikeasti vakuutustyyppistä turvaa, eli jos korkotaso ylittää oman henk.koht. kipurajan, silloin se ennalta sovittu korkokatto oikeastikin tulee ja pelastaa, kun oman lainan korko ei nouse sen tietyn tason yli, joka voisi oikeasti aiheuttaa harmaita hiuksia tai unettomia öitä.

Jos kuitenkin pankki tarjoaa korkokattoa jo 2%:n tasolle, ja jos tilanne on ”ota tai jätä”, niin silloin kyse on lähinnä viihteenomaisesta vedonlyönnistä, jossa voi sijoittaa pelipöydälle tietyn panoksen ”korkokattomaksun” nimellä, ja jäädä katsomaan miten käy.

Jos seuraavan 5 vuoden aikana esim. vaikkapa vain 1 vuoden ajaksi korkotaso nousikin esim. tasolle 3%, niin 2%:n korkokatto leikkaa siitä heti yhden prosentin pois, ja silloin tämän tyyppinen vedonlyönti olisi kannattavaa – eli korkokattosopimukseen sijoitetut eurot saa siinä tilanteessa kaikki takaisin. Ja jos korkotaso nousisi vielä enemmän, silloin vedonlyönti näkövinkkelistä tulisi vielä voittoakin ”korkokattona” peliin sijoitetulle summalle. Mutta minä taidan nyt kuitenkin 2%:n tasolla jättää tällaiset vedonlyönnit väliin.

Vai onko jollakulla nyt varmaan tietoa tai vahva näkemys sen puolesta, että kyllä ne korot käy 3%:ssa jo seuraavan 5 vuoden aikana? Koska silloin tämä pankin tarjous kannattaa ehdottomasti hyväksyä ihan tällaisenaan, edes kysymättä että mitä korkokaton hinnaksi tulee, jos se laitetaan vaikka 7-8%:n tasolle? Tai mitä eri tasoja nyt olisi olemassa? Silloin se on varmasti oleellisesti halvempi, kuin 2%:n tasolle asetettuna.

Itse näkisin asiat myös niin, että ihan jo korkokattomaksun kustannuksestakin voi aina päätellä jotain. Jos se on halpa (niin kuin nyt näyttäisi olevan) ja jos se tuottaa itsensä takaisin jo 3%:n kohdalla, niin ei se pankkikaan oikeasti mitään huonoja sopimuksia tee ja vielä oma-aloitteisesti. Eli pankki tietää tai ainakin vahvasti olettaa, ettei korkotaso todennäköisesti tule näin paljoa nousemaan, jolloin pankki saa pitää ne korkokattomaksut itsellään ja omana tuottonaan, eikä pankki häviä niitä lainasuhteen alkaessa saamiaan rahoja korkokaton tullessa vastaan takaisin asiakkaalle pienemmän koron muodossa. Koska se ei olisi kovinkaan järkevää liiketoimintaa pankin näkövinkkelistä?

Vai kompensoiko joku muu pankille silloin tulevat korkomenetykset, jos korkokattosopimus onkin epäedullinen pankin näkövinkkelistä? Jos itse olisin pankkiiri, niin ainakaan omasta mielestäni ei olisi järkevää tarjota omille asiakkaille sellaisia sopimuksia sellaisin hinnoin, joissa asiakas helposti voittaa sijoittamansa rahat takaisin, ja ehkä moninkertaisesti enemmänkin.

Toki korkokatto (ja myös kiinteäkorkoinen laina) varmasti joissakin tilanteissa palvelee myös pankin eli lainan antajankin etuja, ja turvaa myös heidän selustaa. Jos laina-asiakkaan maksukyky ei kestä paljon enempää kuin sen 2%:n korkotason, sitten korkokaton ”ostaminen” lainan noston yhteydessä lienee samalla lainan saamisen ehdoton edellytys.  Eikä velallisella oikeasti ole muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä pankin ehdotus sellaisenaan, tai muuten jäisi ilman lainaa.

Ja varsinkin kun velkasuhteen alussa pääoma on kaiken suurin, niin korkokatto ja/tai kiinteä lainan korko antaa lisää suojaa, mutta kun korkokatto tai kiinteäkorkoinen laina päättyy sovitusti esim. 5 vuoden päästä – silloin velan määrä on jo pikkuisen pienempi, eikä korkotason nousu kirpaise ihan niin paljon. Useimmat lainat ovat lisäksi annuiteettilainoja, jolloin kuukausierä pysyy kiinteänä, eikä pienillä korkotason muutoksilla ole mitään merkitystä velallisen päivittäiseen elämään. Kuukausimaksu on aina sama, mutta laina-aika pitenee, jos korko nousee. Tai lyhenee, jos korko laskee.

Tässä vielä loppuun muutama kuva Taloustaito -lehdestä mm. eri viitekorkojen suosiosta, kokonaiskoroista eri tilanteissa ja talletuskorkojen määristä:

SAM_3878

 

Uusien asuntolainojen kokonaiskorkoja riippuen siitä, mihin viitekorkoon laina sidotaan.

Uusien asuntolainojen kokonaiskorkoja riippuen siitä, mihin viitekorkoon laina sidotaan.

10000€ määräaikaistalletusten korkoja eri pankeissa. Tammikuun inflaatio oli -0,2% (eli yleinen hintataso laski, jolloin rahan arvo nousi - toisin sanoen inflaatio ei syö tällä hetkellä rahan arvoa ollenkaan). Täten tarjotut korot ovat samalla reaalikorkoja eli todellisia korkoja. Inflaation tulevasta kehityksestä ei voi sanoa mitään, ja se voi vaihdella esim. 24 kk talletusjaksolla varmaan paljonkin.

10000€ määräaikaistalletusten korkoja eri pankeissa. Tammikuun inflaatio oli -0,2% (eli yleinen hintataso laski, jolloin rahan arvo nousi – toisin sanoen inflaatio ei syö tällä hetkellä rahan arvoa ollenkaan). Täten tarjotut korot ovat samalla reaalikorkoja eli todellisia korkoja. Inflaation tulevasta kehityksestä ei voi sanoa mitään, ja se voi vaihdella esim. 24 kk talletusjaksolla varmaan paljonkin.

Jos jollakulla rakentamisen alkaessa oma pankkitili ”pullistelee” suuria summia rahaa, niin voisin antaa hyvän vinkin, jonka kuulin viime viikolla. HYPO:ssa on myös sellainen tili (myös yksityishenkilöille), jolle maksetaan 1% korkoa, ja jossa ei ole määräajan eikä pääoman suhteen mitään rajoituksia. Mielestäni aika hyvä tarjous? Ja varsinkin AsOy -maailmassa joskus kun varaudutaan alkaviin remontteihin, niin etukäteen kerätyistä vastikkeista voi kertyä joksikin aikaa suuriakin summia.

 

Lainapaperit allekirjoitettu

Julkaistu , kirjoittanut

Tämä on tavallaan jatkokirjoitus asiaan ”pankkien vertailu kannattaa”, joka löytyy tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2012/06/27/pankkien-vertailu-kannattaa/

Vanhan asunnon myynti tapahtuu tänään, ja siinä yhteydessä myös tonttilaina siirtyy uuteen pankkiin. Eilen teimme aika nopean ja ehkä yllättävänkin valinnan pankin suhteen. Laina nostettiin meille aivan uudesta pankista, jonne meillä ei ollut aiemmin mitään siteitä. Kuitenkin asiakaspalvelu, lainatarjous ja ensivaikutelma noin yleensäkin olivat niin hyvät, että tuli todellakin sellainen fiilis, että meidät ihan oikeasti halutaan sen pankin asiakkaiksi.

Koska omassa työssäni olen tekemisissä kaikkien pankkien ja kaikkien tämän alueen kiinteistövälittäjien kanssa, en nyt halua puhua näistä kummistakaan niiden oikeilla nimillä, vaan totean että hyviähän ne ovat kaikki.

Tosin tällä kertaa pankeista saaduissa lainatarjouksissa kuitenkin 2 nousi ylitse muiden ja niistä toinen valittiin eilen – itse asiassa aika pikaisella aikataululla, eli kun iltapäivällä oltiin pankkiin yhteydessä, että ”otettaisiin sitten se laina teidän pankista”, niin aikavaraus pankkivirkailijalle onnistui jo samana iltana klo 18:00. Kun muuten ongelmana olisi ollut se, että minulla ja vaimolla on päivisin työesteitä, niin yhteistä aikaa olisi ollut arkipäiville hankala löytää.

Siinä sitten rakennuslaina-asioiden yhteydessä laitettiin kaikki muutkin pankkiasiat kuntoon, alkaen aina siitä, että lapsetkin alkavat meillä jo olemaan siinä iässä, että heille voi hankkia ensimmäisen pankkikortin, jolla voi sitten pitää pikkuisen rahaa tilillä, ja harjoitella kortilla maksamista. Isoista summista ei ole tietystikään kuukausitasolla ainakaan meidän lasten kohdalla kyse, mutta tuntuu jotenkin helpommalta jos ja kun viikkoraha maksetaankin omalta tililtä lapsen tilille, ja perästäpäin sitten tiliotteista nähdään mitä sille rahalle on sen jälkeen tapahtunut. Eli missä ja kuinka paljon sitä korttia on käytetty. Käteisen rahan käytöstä meille vanhemmille ei jäisi mitään tietoa, ja käteisessä rahassa vielä sekin ongelma, että jos sen hukkaa, sitä ei saa takaisin. Hukatun pankkikortin voi sen sijaan aina kuolettaa ja uusia. Kunhan sitten ei hukkaa tunnuslukuja siinä mukana.

Uusia kortteja tuli meillekin aika lailla. Pankin palvelu pakettiin sisältyi vielä erillinen Visa-kortti, tavallaan varakortiksi ulkomaan matkoille jos varsinainen kortti häviäisi. Tai jos sen vaikka suosiolla jättäisikin kotiin. Sitten tulee vielä rakennushankkeelle oma erillinen tilinsä, johon minulla ja vaimolla on yhdessä käyttöoikeus, ja nimenomaan kaikki lainannostot ja laskujen maksut kulkevat tämän tilin kautta. (Ja tähänkin tiliin siis oma pankkikortti kummallekin). Tämä tili palvelee myös As Oy:n kirjanpitoa, kun meidän omakotitalo on As Oy muotoinen. Rahaa rakennustilille tulee aina sitä mukaa, kun skannataan saapuneet laskut pankille (jos lasku on maksukelpoinen ja työ hyväksytty). Tämmöistä ”skannaa ne laskut meille” -palvelua meille ei esitelty kuin tässä yhdessä pankissa, joten pankeissa taitaa sittenkin olla eroja. Eli vertailu kannattaa. Muissa pankeissa rahaa olisi saanut valmiusastetodistuksia vastaan, ja niiden laatiminen laahaa aina pikkuisen perässä. Eli siinä helposti urakoitsijakin hermostuu, jos joutuu rahojaan odottamaan.

As Oy muotoisessa rakentamisessa kuvio on monimutkaisempi myös sikäli, että As Oy rakentaa ja omistaa talon. Me omistamme osakekirjan, joka oikeuttaa hallitsemaan As Oy:n ainutta huoneistoa, eli käytännössä koko omakotitaloa. Pankin näkökulmasta me olemme kuitenkin henk.koht. veloista vastuissa, ja rakentamislainan ovat meidän henk.koht. omia lainoja – jotka me sitten kirjanpidossa taas lainaamme eteenpäin As Oy:lle. Tämä kuvio siitä syystä, että jos emme ottaisi pankista henk.koht. lainaa – emme myöskään saisi vähentää asuntolainan korkovähennyksiä omassa verotuksessamme. Eli jos lainat olisikin As Oy:n nimissä – ei se As Oy mitään korkovähennyksiä saa, eikä sillä ole mitään sellaisia tulojakaan, josta ne vähennykset voisi tehdä.

Korkomarkkinoill edetään mielenkiintoisia aikoja. 5v-kiinteäkorkoista lainaa saa alle 2,5%:n kokonaiskorolla ja Euribor 12kk-sidotun lainan kokonaiskorko alkaa niukin naukin kakkosella, siitäkin huolimatta että pankin marginaali on yhden prosentin luokkaa, tai itse asiassa vähän yli. Inflaatio on kuitenkin nyt samaan aikaan 3-3,5%:n luokkaa, eli todellinen lainan korko on negatiivinen.

Paperia näissä pankkiasioissa tulee aina hurja määrä, nytkin kaikki velkakirjat, panttaussitoumukset, tilinavaukset, lasten tilinavaukset, pankkikorttihakemukset, arvo-osuustilin avaukset yms. tekivät paperinipun paksuudesta reippaasti yli 2 senttiä. On siinä lukemista, jos joskus jaksaa kaikki ne vakioehdot läpi lukaista. Ja aikaakin näissä menee. Päästiin pankista pois vasta ilta kahdeksalta, eli tuli pankkivirkailijallekin tosi pitkä päivä. Ja jos pankkivirkailija itse tämän jutun lukee, niin suuret kiitokset vielä erittäin ystävällisestä palvelusta myöskin.

Nyt sitten odotellaan aloituskokousta. Ja lisäksi rakennesuunnittelijalta puuttuu vielä se detaljikuva, josta selviää kaivettavan kuopan tarkka syvyys. Sitten sen kuopan voikin jo kaivaa pikapuoliin.