Sähkönkulutusta kuvaava pizza-slice bongattu tästä linkistä: http://www.rantakaira.fi/energianeuvonta/mihin_kotisi_sahko_kuluu/sahkolammitteinen_omakotitalo.html

Simossa sijaitsevan Rantakairan Sähkö Oy:n kotisivujen mukaan 4 henkinen perhe sähkölämmitteisessä omakotitalossa käyttää vuosittain sähköä 21000 kWh, joka jakautuu prosentuaalisesti ylläolevan kuvan osoittamalla tavalla.

Ilmeisesti Pohjois-Suomessa lämmitys ja vedenlämmitys haukkaa aika suuren osan kokonaiskulutuksesta (?), mutta otin kuvan tähän, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että meilläkin ostoenergian määrä eli sähkönkulutus tulisi vuositasolla olemaan noin 20000 kWh. Kokonaiskulutus meillä toki vuodessa suurempi, koska polttopuista on tähän mennessä saatu energiaa noin 8000 kWh, ja tämän päälle meillä kuluu tuo 20 tuhatta kWh sähköä. Tai ainakin puolessa vuodessa meillä meni 10159 kWh, tämän kauempaa ei olla vielä asuttu.

Kuukausi sitten raportoin ensimmäiset mittaustulokset eri kodinkoneiden sähkönkulutuksesta – tässä vielä linkkiä sinne:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/06/mika-vie-eniten-sahkoa-kotona/

Tai tiivistettynä silloin saadut mittaustulokset uudestaan ovat copy-pastena tässä:

Helmikuun lukemat – seurantajakson pituus tasan 4 viikkoa eli 28 vrk:
Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 2,3 kWh /4 viikkoa
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 7,3 kWh /4 viikkoa
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 15,8 kWh /4 viikkoa
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 17,5 kWh /4 viikkoa

Nyt sitten uudet lukemat tässä – eli maaliskuu näyttää tältä, seurantajakson pituus 32 päivää:
Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 3,3 kWh /32 päivää
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 14,0 kWh /32 päivää
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 17,3 kWh /32 päivää
IKEA:n uusi jääkaappi = 13,0 kWh /32 päivää
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 20,1 kWh /32 päivää

Mittauksen piirissä oleva kodinelektroniikka kulutti siis kuukaudessa yhteensä sähköä 67,7 kWh viidessä eri mittauspisteessä.

Näiden rinnalla talotekniikan sähkönkulutusta mitataan kahdessa kohtaa, ja tällä kertaa salaojapumppaamon sähkönkulutus oli 4,8 kWh ja IV-kone kulutti 146,8 kWh per 32 päivän seurantajakso, nämä 2 yhteensä siis 151,6 kWh.

Veden kulutus oli samalla 32 päivän seurantajaksolla 10,1 m3 ja jos keskiarvolaskentakaavojen mukaan lämpimän veden osuus tästä on ollut noin 40%, ja jos lämmintä vettä on lämmitetty +4C:stä 64C:hen, niin sähköä on neljän kuution lämmityksessä 60 asteella kulunut fysiikan lakien mukaan yhteensä 1,16 kWh/aste/m3 x 60C x 4m3 = 278,4 kWh.

Maaliskuun sähkönkulutus kokonaisuudessaan oli 1446 kWh. Yllä olevista luvuista tulee yhteensä 67,7 +151,6 +278,4 = 497,7 kWh joten kaipa se loppuosa eli 948,3 kWh on sitten kulunut yösähköllä toimivassa lattialämmityksessä? Toki yleisvalaistus, lattialämmityksen ja kiertoveden pumput ja seurannan ulkopuolella oleva kodinelektroniikka vie jotain, mutta yllä olevien tulosten perusteella ei välttämättä kovin paljon. Jos se muu, eli mittauspisteiden ulkopuolella kuluva kotitaloussähkö olisi ollut noin 40 kWh mittausjaksolla, niin silloin lattialämmitykselle jäisi noin 900 kWh, ja se olisi sillon 3-kertainen vedenlämmityksen kulutukseen nähden – siis täysin sama mitä Rantakairan Sähkö Oy:n sivuilla olevassa esimerkkitapauksessa (siinäkin sähkölämmityksen lukemat vedenkulutuksen lukemat 11200 kWh/vuodessa on 3-kertainen veden lämmitykseen, johon laskettiin kuluvan 3700 kWh/vuosi)

Mitä muita johtopäätöksiä yllä olevan perusteella voitaisiin tehdä?

Kodinkonemyyjät usein sanovat, että vanhat laitteet vie niin paljon sähköä, että ne kannattaa aina vaihtaa uuteen per heti – ihan jo siksi, että uudet laitteet vie niin vähän sähköä, että pienemmän sähkölaskun myötä uusi laite maksaa itsensä takaisin. Nyt kun en enää seuraa autojen lämmittimien sähköä (niitä ei keväällä ole enää käytetty), niin siirsin siellä olevan mittarin keittiön uudelle jääkaapille, ja siihen mittariin tuli 32 päivässä 13,0 kWh.

Samaan aikaan varastossa oleva vanha ”varakaappi” (kummatkin täyskorkeita jääkaappeja) on hurissut päällä koko ajan, ja samassa ajassa kuluttanut 17,3 kWh – niin toki – onhan tämän vanhan jääkaapin kulutus prosenteissa huikeat 33,1% korkeampi mitä uuden jääkaapin – mutta kilovatteina ero jää kuukaudessa vain 4,3 kilovattiin. Eli euromääräisessä tarkastelussa eroksi tulee noin 43 eurosenttiä. Jos pelkästään pienemmän sähkölaskun toivossa vaihtaa vanhan jääkaapin uuteen, niin aika monta kuukautta siinä kuluu, ennen kuin uusi jääkaappi on tienannut oman hintansa.

Joten jos tämä mittaustulos on yleispätevä, silloin vanhat jääkaapit kannattaa aina käyttää ”loppuun”, eli niin kauan että niihin tulee lopulta joku vika, jolloin korjauskulujen välttämiseksi ne kannattaa uusia. Samalla sitten säästyy sähköäkin noin 6 euroa vuosittain.