Jos kellarin rakentamisessa on omat vaaransa ja riskinsäkin, niin kuin täältä voi lukea…
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/05/ala-rakenna-kellaria-jos-ei-ole-pakko/
…niin on siinä kellarissa myös omat hyvätkin puolensa. Siis sen lisäksi, että kellaritilat ei syö rakennusoikeutta, ei vaikka rakentaisi kellaritilat 2 kerrokseen maan alle, tai ihan vaikka viitteen kerrokseen, kai sitä maata riittäisi ihan vaikka Kiinaan saakka…
Yksi hyvä kellarin ominaisuus on lämpötalous. Tai siltä ainakin nyt tässä vaiheessa tuntuu. Ensimmäisen kerran huomasin tähän liittyen, että viime kesän ennätyspitkässä helleputkessa kellari pysyi koko ajan mukavan vilpoisena, eikä ollut edes ilmanvaihtoa vielä kytketty, mistään ilmastoinnista nyt puhumattakaan.
Talvella sama kääntyi päinvastaiseksi – tuntui, että lämpö pysyisi kellarissa aika hyvin. Tämä voi tietysti osittain johtua erilaisista seinärakenteistakin, ainakin osittain? Siis kellarin seinät meillä on harkosta, jonka paksuus on 37 cm. Harkon takana tulee bitumi, ja sitä vasten on 10 cm styroksi. Tähän mennessä kellarin seinän paksuus on 47cm, kun sisäpinnoitteet on vielä tekemättä. Tarkoitus on laittaa sisälle koolaukset, ja niihin puupaneelit pystyyn. Sen jälkeen kellarin seinän kokonaispaksuus on jo yli puoli metriä. U-arvo kellarin seinillä on rakennuspiirustusten mukaan 0,15.
Kellarin päällä on sitten 2 kerrosta puutaloa, jonka seinissä isomman villan paksuus on 17,5 cm ja pikkuvilla on 5,0 cm. Lisäksi runkoleijonasta tulee paksuutta 2,5 cm, sen päällä tuuman tuuletusrako, ja 2,8 cm vuorilautaa. Sisäpuolella on 13mm kipsilevy. Puuseinälle tulee näin paksuutta yht. 31,6 cm ja U-arvo rakennuspiirustusten mukaan on 0,17.
Paitsi erilainen U-arvo myös ympäristö on oleellisesti eri. Ja energiankulutukseen vaikuttaa paitsi U-arvo – myös se, että mikä on lämpötilojen ero lämpöeristeen eri puolilla. Jos lämpötilaeroa ei olisi lainkaan – ei olisi lämpövuotoa eikä (talvella) energiankulutustakaan lainkaan.
Ja nyt kun olosuhteet maan alla ja päällä ovat erilaiset, niin siinä missä puuseinän takana talvella paukkuu pakkanen, niin kellarin seinää vasten on maa-aineksia, joiden päällä kiertää maanpinnassa styroksit ympäri talon, ja taloa ympäröivien ja talon alla olevien maa-ainesten lämpötila on… Hmmm… mitähän se voisi olla? Se asia piti tietysti tutkia. Kyllä ka se aina plussalla on, eihän seinää vasten tuleva maa saa jäätyä, muuten maa-ainekset voisivat routiessaan ja pakkaslaajenemisesta johtuen vaurioittaa taloakin.
Kun aloin miettimään, että mitä lämpötilaero voisi olla kellarin seinien tai alapohjan sisä- ja ulkopuolella, niin ei sitä alapohjan alla olevaa lämpötilaa nyt enää pääse mittaamaan muuta kuin radonputken tai salaojaputken kautta. Tämä rakennekuva ehkä havainnollistaa tilannetta?
Jos jälkikäteen haluaisi tutkia kellarin seinien ulkopuolista lämpötilaa tai alapohjan alapuolisia lämpötiloja, niin ei sinne paikkoja rikkomatta oikein muuta kautta pääse kuin salaojaputkien tai radonputkien kautta?
Valitsin näistä kahdesta omasta mielestäni helpoimman, eli salaojien tarkastuskaivojen kautta kulkevan reitin, ja päättelin niin, että talon alapohjan alla olevan maa-aineksen lämpötila täytyy olla suunnilleen sama kuin salaojaputkessa makaavan veden lämpötila. Joten sitten vesilämpötilamittareita ostamaan…
Vesilämpömittarien ”kalibrointia”, molempien lämpömittarien mielestä sisällä on lämmintä +23C.
Ja näin laskeutuu toinen mittareista narunpätkässä salaojakaivoon…
Mittari lumpsahtamassa salaojakaivon pohjalla olevaan veteen.
Valitsin mittauspaikat vielä niin, että ne ovat eripuolilla taloa ja ”eri-ikäistä” vettä, eli kun pudotan mittarin kaikkein ylimpänä olevaan niskakaivoon, niin nyt siellä oleva vesi pitäisi jonkun ajan päästä olla talon toisella puolella, alimpana olevassa kaivossa, eikö vain? Koska sieltä se sitten valuu pumppaamoon, joka pumppaa vedet tontilta pois ja sen jälkeen kyseisen veden valumalla tapahtuva eteneminen päättyy siihen.
Kun kirjoitin otsikkoon, että ”kilpailu”, niin tässä kohtaa voisi varmaan kysyä, että no arvatkaapa mitä ne mittarit näytti? Kysyinhän samaa jo radonmittareillakin, siis tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/04/03/kilpailu-arvatkaapa-mita-radonmittari-naytti/
Mutta enpä nyt kysy kuitenkaan, kisa olisi verraten helppo, eli kerrotaan suoraan että siinä ylinnä olevassa kaivossa veden lämpötila näin huhtikuussa on +4C (voi olla osin aika tuorettakin pintavettä/hulevettä?), ja siinä vaiheessa kun se vesi on valunut jotain kautta alimpana olevaan salaojakaivoon pumppaamon vieressä, niin siinä vaiheessa veden lämpötila on +6C. Ilmeisesti vesi on saanut matkalla vähän lämpöä kellarista? Siis ennen kaivoihin pudottamista mittareissa oli molemmissa samat lukemat sisälämpötilan ollessa +23C. Tässä vielä kuva, joka ehkä vähän havainnollistaa tilannetta:
Salaoja pumppaamo on pohjoisen talon pohjoisella puolella (kuvassa yläreunassa). Lämpömittarit ovat vastakkaisilla kulmilla talossa, ylävasemmalla ja alaoikealla. Alaoikealla on ns. ”niskakaivo”, jossa saloja on korkeimmalla tasollaan, ja vesi virtaa talon ympäri pumppaamolle päin. Osa vedestä saattaa kulkeutua pumppaamolle talon alakauttakin, siis sepelien välistä?
Saas nähdä minä nämä mittarit näyttävät kesällä? Taaskaan en pidä arvauskilpailua, vaan aika näyttää… Isoilla ja suunnilleen saman lämpöisillä maamassoilla lienee kuitenkin oma vaikutuksensa siihen, että kesäisin kellarissa on vilpoista, eikä tilaa tarvitse jäähdyttää. Talvella tilat saa taas lämmitettyä aika pienellä polttopuumäärällä ns. ”normaaliin huonelämpötilaan”. Terassin alla talon kyljessä omalla sisäänkäynnillä oleva ”kylmä varasto” pysyy aina pikkuisen plussalla, vaikka siellä ei ole erikseen mitään omaa lämmitystä.
No missä se otsikossa luvattu kilpailu sitten on, ja mitä siinä on palkintona?
Palkintona on lahjakortti Vantaan Flamingo SPA:han ja tehtävänä on testata millainen talopersoona olet, kilpailu löytyy meidän firman eli Realcon sivuilta (enkä ole itse sitä kilpailua tehnyt/laatinut, mutta mielestäni ihan hauska se on – minusta tuli rivitalopersoona). Joten oletko koskaan miettinyt millaiseen asuntoon juuri sinun persoonasi sopii? Kuulutko kaupungin sydämeen vai löytyykö talosi luonnonhelmasta? Jos haluat tietää, niin testaa tästä:
