Avainsana-arkisto: katunumerot

Katunimet ja numerot seinällä

Julkaistu , kirjoittanut

Osa talosta on nyt maalattu 3-kertaan (kerta pohjamaalilla ja pari kertaa päällysmaalilla, viimeisin kerta niin että laudat on paikoilleen asennettuna). Eli tämän jälkeen ei tule enää muuta kuin valkoiset nurkkalaudat ja ikkunalaudat + -pellit paikoilleen, ja julkisivu on valmis. Laitoin jo katunumerotkin, meillä on sitä tehostettu vielä kadun nimelläkin. Nämä on taottu takoraudasta.

LED-valaisimet ostin Led Store Oy:ltä ja Led Storen Jannen olen tuntenut jo pidemmältä ajalta, joten siellä aina tulee poikettua kun matkakaan ei ole pitkä. Hän on talonrakentaja tällä hetkellä muuten itsekin, eli juteltavaa riittää…

Katunimen valaisussa lamppu pitää saada lähelle, eli avautumiskulma pitää olla suuri. Tässä lamppumallissa valokeilan avautumisen suuntaa ja leveyttä voi vapaasti säädellä:

Liikkuvilla siivekkeillä voi säätää valokeilan leveyttä alas ja ylös. Nyt on "leveä keila alas & ei mitään ylös" -asento päällä.

Liikkuvilla siivekkeillä voi säätää valokeilan leveyttä alas ja ylös. Nyt on ”leveä keila alas & ei mitään ylös” -asento päällä.

Nyt valokeila on yhtä leveä alas ja ylös.

Nyt valokeila on yhtä leveä alas ja ylös.

Nyt näyttää valtaosan ylös ja pikkuisen alas. Valokeilat siis vapaasti säädeltävissä sivuttaisia vinopintoja kääntelemällä.

Nyt näyttää valtaosan ylös ja pikkuisen alas. Valokeilat siis vapaasti säädeltävissä sivuttaisia vinopintoja kääntelemällä.

Sivupintojen kääntelyn lisäksi huomasin, että tässä tapauksessa (tarkoitus valaista katunimeä ja numeroa) oli lopputulos parempi, jos käännän alaviistoon myös taustalevyä. Eli pieni muovinen proppu ylemmän ruuvin takana ajaa tämän asian.

Sivupintojen kääntelyn lisäksi huomasin, että tässä tapauksessa (tarkoitus valaista katunimeä ja numeroa) oli lopputulos parempi, jos käännän alaviistoon myös taustalevyä. Eli pieni muovinen proppu ylemmän ruuvin takana ajaa tämän asian.

Katunimikyltin taustalevy kiinnitettynä. Johto kannattaa tässä lamppumallissa vetää niin paljon ulos seinästä kuin se vaan tulee - koska loppupeleissä sen joutuu tunkemaan takaisin seinän sisään.

Katunimikyltin taustalevy kiinnitettynä (jouduin tosin tekemään pientä hienosäätöä tähän vielä, niin kuin yllä olevasta kuvasta näkyi). Johto kannattaa tässä lamppumallissa vetää niin paljon ulos seinästä kuin se vaan tulee – koska loppupeleissä sen joutuu tunkemaan takaisin seinän sisään.

Tänne lampun takaosaan ei nimittäin enemmälti ylimääräisiä johtoja mahdu, tilaa on vain muutamia senttejä... Lampun pohjassa on oma muuntaja LED-valolle, eli erillistä muuntajaa ei tässä lamppumallissa ole.

Tänne lampun takaosaan ei nimittäin enemmälti ylimääräisiä johtoja mahdu, tilaa on vain muutamia senttejä… Lampun pohjassa on oma muuntaja LED-valolle, eli erillistä muuntajaa ei tässä lamppumallissa ole.

Kesäiltoina ei kovin hyvin vielä pääse valokeilan leveyttä testaamaan. Ei nuo kaikki kirjaimet ihan keilan sisään mahdu, mutta avautumiskulma on muutaman laudan matkalla kuitenkin jo aika hyvä. Ja lisäksi talo on hyvin valaistussa risteyksessä, eli periaatteessa mitään lisävaloa ei tarvittaisi ollenkaan. Tämä nyt on tällainen talon ulkonäkökysymys siis pelkästään.

Kesäiltoina ei kovin hyvin vielä pääse valokeilan leveyttä testaamaan. Ei nuo kaikki kirjaimet ihan keilan sisään mahdu, mutta avautumiskulma on muutaman laudan matkalla kuitenkin jo aika hyvä. Ja lisäksi talo on hyvin valaistussa risteyksessä, eli periaatteessa mitään lisävaloa ei tarvittaisi ollenkaan. Tämä nyt on tällainen talon ulkonäkökysymys siis pelkästään. Ja kun risteyksissä olevat katuvalot antavat silmämääräisesti noin 3000K valoa, niin samaa värisävyä sitten nämäkin lamput…

Sama ylhäältä. Saa nyt sitten nähdä aiheuttaako tämä seinusta sekaannusta (virallinen osoite on Laurintie 146). Ohiajavat ei tätä pohdi, heille katunimi + numero helpottaa navigointia, minne sitten menevätkin, mutta taloon pyrkivää tämä tietysti voisi harhauttaa? Vaikka heti kulman takana ja postilaatikolla on oikea tieto? No, saa nuo numerot "51" tuosta tarvittaessa poiskin, silloin sekaannusta ei enää pitäisi syntyä.

Sama ylhäältä. Saa nyt sitten nähdä aiheuttaako tämä seinusta sekaannusta (virallinen osoite on Laurintie 146). Ohiajavat ei tätä pohdi, heille katunimi + numero helpottaa navigointia, minne sitten menevätkin, mutta taloon pyrkivää tämä tietysti voisi harhauttaa? Vaikka heti kulman takana ja postilaatikolla on oikea tieto? No, saa nuo numerot ”51” tuosta tarvittaessa poiskin, silloin sekaannusta ei enää pitäisi syntyä.

Hintavertailua Suomi vs Viro

Julkaistu , kirjoittanut

Heti juhannuksen jälkeen meillä alkaa vuorilaudoitukset ja sen jälkeen pääsee pikkuhiljaa kiinnittämään myös katunumerot yms. koristelut ulkoseiniin. Googlailin, että mitä mahtaisi maksaa tuuliviiri katonharjan tuntumaan, ja aika pian löytyi mm. tällainen:

Kissan hinta Vantaalla 39,90€ ja sama Tallinnassa 30,00€ = https://polytrade.ee/fi/tuotteet/tuuliviiri-ampeli.html.

Kissan hinta Vantaalla 39,90€ ja sama Tallinnassa 30,00€ = https://polytrade.ee/fi/tuotteet/tuuliviiri-ampeli.html.

Näitä myy siis Puutuli Vantaalla, yrityksellä on paljon muitakin tuotteita suht edulliseen hintaan myynnissä, linkki heidän sivuilleen tässä: http://www.puutuli.com/

Paikka löytyy Vantaanportin K-raudan tuntumasta osoitteesta Antaksentie 3 (tai tarkemmin sanoen siinä on Hoplop ja Martelan Outlet -myymälä just samalla kohtaa tien toisella puolella). Antaksentie 3 on taloyhtiön pihalla, ja Puutuli liikkeen toimitila lienee joskus ollut kyseisen taloyhtiön kerhohuoneisto tai jotain, eli auton joutuu käytännössä jättämään Hoplopin parkkipaikalle. Olisi siellä taloyhtiön pihassakin kyllä yksi asiakaspaikka ollut, mutta en uskaltanut autoa sinne jättää, kun kaikissa ruuduissa oli lämpötolpat.

Kissa oli noin 60cm korkea ja oli muuten tosi hieno! Myyjä puhui suomea virolaisittain murtaen – ei häiritsevästi, mutta sen verran kuitenkin että huomasin sen, joten ajattelin sitten Googlata vielä lisää, eli kirjoitin Googleen tuuliviirin viroksi ja kas kummaa – täsmälleen sama malli löytyikin Tallinnasta neljänneksen halvemmalla. No – eipä tuo ero 30€ tai 40€ nyt kuitenkaan maata mullista, mutta ajattelin kyllä poiketa hakemassa tuon silti Viron puolelta, kun sieltä tuuliviirejä myyvästä Polytrade -nimisestä liikkeestä voi samalla löytyä vaikka jotain muutakin (mahdollisesti),

https://polytrade.ee/fi/tuotteet/tuuliviiri-ampeli.html

Myöhemmin illalla piti käydä Bauhausissa, koska siellä oli Gustavsbergin edullisin P-lukkomallinen WC-pönttö, joka tarvitaan yläkertaan. Pöntön hinnaksi tuli 199,00€  Bauhausissa, muualla Vantaalla maksoi likemmäs kolme sataa – siis nämä seinään purkavat P-mallit näyttävät olevan järjestään lähes satasen kalliimmat kuin lattiaan purkavat perinteiset mallit. Virosta en ole vesikalusteita katsellut, eikä siellä myytävien laatu oikein vastaa sitä mihin Suomessa on totuttu. En myöskään osaa sanoa saisiko Bauhausin 99€ maksavalle WC:lle varaosia ja kuinka kauan se kestää. Merkkejä en näille Bauhausin halpis-pöntöille enää muista – muuta kuin sen verran, etten ollut sellaisia koskaan aiemmin kuullutkaan.

Huomasin, että väliovet oli Bauhausissa ihan samanhintaiset kuin Tarton Bauhoffissa:

Sisäovet Bauhaus Vantaa 59,00€ (tai vähintään 5 kpl ostavalle 49,00€). Hinta samanlaisista ovista Tarton Bauhoffissa täysin sama (hyllynreunahinta sielläkin 59,00€ ja yli 650€ ostoksista tulee 20% alennusta).

Sisäovet Bauhaus Vantaa 59,00€ (tai vähintään 5 kpl ostavalle 49,00€). Hinta samanlaisista ovista Tarton Bauhoffissa täysin sama (hyllynreunahinta sielläkin 59,00€ ja yli 650€ ostoksista tulee 20% alennusta). Alempi kuva on Tarton Bauhoffista kuukausi sitten.

 

IMG_8913

Sitten katseltiin Bauhausista vähän laattoja, joita tarvittaisiin kellarin lattiaan, ulkoterassille, keittiöön ja eteiseen. Eipä taida tarvita näitäkään lähteä Virosta asti etsimään…?

Tällaista laattaa meinasin laittaa katetulle terassille ja kellarin sisälattiaan.

Tällaista laattaa meinasin laittaa katetulle terassille ja kellarin sisälattiaan.

Tässä olisi varmaankin sitten meidän keittiön ja eteisen tuleva laattalattia. Neliöhinta Vantaan Bauhausissa sellainen, että ei tämän halvemmalla taida löytyä Virostakaan mitään vastaavaa. Kun ostettiin Tarton Bauhoffista kylppäreihin laatat, niin seinälaatta maksoi 8,26€/m2 ja lattialaatat 11,86€/m2. Hinnoissa huomioitu se 20%:n alennus, mikä tuli yli 650€ ostoksista.

Tässä olisi varmaankin sitten meidän keittiön ja eteisen tuleva laattalattia. Neliöhinta Vantaan Bauhausissa sellainen, että ei tämän halvemmalla taida löytyä Virostakaan mitään vastaavaa. Kun ostettiin Tarton Bauhoffista kylppäreihin laatat, niin seinälaatta maksoi 8,26€/m2 ja lattialaatat 11,86€/m2. Hinnoissa huomioitu se 20%:n alennus, mikä me saatiin Tarton Bauhoffissa, kun ostosten yhteismäärä ylitti 650€.

Katunumerotkin tarvitaan ulkoseinälle, ja hyllynreunahinta K-rauta 75:ssä Vantaalla on 9,95€ (joko messinkiset tai mustat 200mm korkeat perusmallin numerot). Näistä varmaankin saisi kassalla noin 20% alennusta, mikä näyttää olevan nyt itselläni aika tyypillinen alennusprosentti useimpien tuotteiden kohdalla, kun pitkästä tavarasta ilman talopakettia rakentaen rautakauppoihin kantaa rahaa helposti useammankin satatonnia.

Mutta katunumerot meille tulee kuitenkin Virosta vaimoni kotipaikkakunnalta, jossa paikallinen seppä takoo ne takoraudasta käsityönä. Kappalehinnaksi numeroille (korkeus 200mm) sovittiin 8€/kpl ja vähän pienempikokoisille (125mm) kadunnimen kirjaimille 6€/kpl. Eli ihan samoissa hinnoissa mennään kuin jos olisin ostanut tehdasvalmisteiset numerot K-raudasta Vantaalla. Mutta tietysti käsityö on aina käsityötä, ja jonkinlainen tunnearvo pitää laskea sillekin, eli tällä kertaa katunumerot tulevat Virosta seppä Aaron Tormin tekemänä.

Välillä näissä hintavertailuissa tuntuu siltä, ettei hinnoissa ole eri maiden välillä kovinkaan paljon eroa?

Ja mitäpä vielä vertailisin?

Diesel maksaa Virossa enemmän, mutta bensa on halvempaa. Alkoholi- ja tupakkatuotteet ovat Virossa halvempia, tosin Jutta Urpilaisen johtamassa valtionvarainministeriössä tätä asiaa ei Länsiväylä -lehden mukaan tiedetty, joten siellä vaan ihmeteltiin miksi alkoholin turistituonti kasvaa:

http://www.stara.fi/2014/05/27/ministerio-ei-tieda-miksi-alkoholituonti-kasvaa/

Onhan Virosta tuotu viinaa aina (vain sodan jälkeen oli taukoa kun laivat eivät kulkeneet), mutta aikoinaan pirtutorpedoiden aikaan homma kävi näin ja kertalastin suuruus saattoi olla esim. 920 litraa:

http://www.espoo.fi/kaupunginmuseo/museot/verkko/kirkasta/torped.htm

Jakelu toimi sitten taas tällä tavalla:

Kaksi miestä ja pirtukanisteri. Kuva: Rikosmuseo. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä = http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/kieltolaki-viinan-salakuljetusralli

Kaksi miestä ja pirtukanisteri. Kuva: Rikosmuseo. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä = http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/kieltolaki-viinan-salakuljetusralli

http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/kieltolaki-viinan-salakuljetusralli

Yllä olevassa artikkelissa mainittu ”salakuljettajien kuningas” Algoth Niska on sukua nykypäivän julkkikselle, sillä iskelmälaulaja ”Danny” eli Ilkka Lipsanen on Algoth Niskan tyttären poika. Ruotsissakin pohdittiin kieltolain käyttöönottamista vuonna 1922. Silloin asiasta pidettiin Ruotsissa kansanäänestys, jonka mukaan päätettiin, että Ruotsiin kieltolakia ei koskaan tullut. Suomessa ei silti otettu mallia Ruotsista, vaan kieltolakia pidettiin meillä voimassa aina vuoteen 1932 asti, jolloin laki kumottiin Suomessakin kansanäänestyksellä.

Nykyään tämäkin homma on helpompaa. Sama asia eli Viron tuomiset hoituu vaikkapa näin (tosin monet ilman autoa liikkuvat aina ikäihmisiin eli mummoihin asti vetävät kädet kipeinä kärryjä perässään myös jalkaisin, mutta saahan silläkin tavalla hyvää liikuntaa):

Viron tuliaiset omaan käyttöön. Kun laivan autokannella katsoo muita autoja, niin aika paljon näitä laatikoita tuntuu pieniinkin autoihin mahtuvan.

Viron tuliaiset omaan käyttöön. Kun laivan autokannella katsoo muita autoja, niin aika paljon näitä laatikoita tuntuu pieniinkin autoihin mahtuvan. Eikä kait Viron tuonnille muuta syytä ole kuin hintaero. Jos alkoholi- ja tupakkatuotteet olisivat Suomessa halvempia kuin Virossa, niin kukaan ei kävisi niitä Virossa asti ostamassa.