Ylärajoilla mennään jo. Siis sisälämpötilojen ja sietokyvyn osalta. Vaikka kesä alkoi vasta eilen! No – ehkä lämpöön tottuu, tottuuhan sitä etelän matkoillakin.
Tähän mennessä koto-Suomessa lämpötilat eivät ole kuitenkaan ulkona vielä juurikaan yli +20C:n yli kivunneet. Sisätilan lämpötilat kuitenkin reagoivat meillä aika voimakkaasti ulkolämpötilaan. Tässä kuva yläkerran makuuhuoneesta tänä aamuna:
Jokin aika sitten hankin myös Klimalogger -lämpötila & kosteusmittaajan, joka mittaa lämpötilaa 8 eri paikassa, ja kosteutta 4 eri paikassa. Jos etäanturissa on lämpötilan lisäksi samalla myös kosteuden mittaus (neljässä anturissa on näin), silloin laite laskee myös kastepisteen. Kastepisteen lämpötilaa jos vertaa toteutuneeseen lämpötilaan, niin siitä voi esim. yläpohjan osalta sitten päätellä, että onko vaaraa kosteuden tiivistymiselle pintoihin. Onneksi näin ei ole mittarien mukaan vielä kertaakaan käynyt. Tässä muutamia käppyröitä kesäkuun ensimmäiseltä puoliskolta (ja kesäkuu on siis ollut poikkeuksellisen kylmä):
Eikö ole sitten hyvä, että lämmintä riittää, eikä nykyajan taloja tarvitse talvellakaan lämmittää kovinkaan paljoa? Ja aika pitkälle sama kait se sitten on, käyttääkö sähkön lämmittämiseen talvella – tai viilentämiseen kesällä?
Euromääräisessä tarkastelussa asia on ehkä juurikin noin.
Mutta jos mietitään myös rakennustekniikkaa, seinän rakennetta ja kosteuden käyttäytymistä ja nykyajan säätiloja, niin nykyajan talvet ovat aika märkiä. Lämpötila sahaa nollan kahta puolta, ja marraskuinen säätila eli vesi- ja räntäsateet jatkuvat käytännössä maaliskuulle asti. Kunnon pakkaskausia ei enää läheskään joka vuosi Etelä-Suomessa ole, josta johtuen talojen rakenteet pyrkivät kostumaan jatkuvassa sateessa. Silloin olisi erittäin järkevää lämmittää kunnolla, eli tehdä sellaisia taloja, joissa lämmöneristeet ovat suhteellisen ohuet ja lämmitystarve suurempi. Silloin seinien läpi huokuva lämpö pitää rakenteet kuivina.
Nyt kuitenkin ilmaston lämmetessä eristepaksuuksia lisätään (miten tällainen älyttömyys pystytään joskus selittämään jälkipolville, jotka asiaa varmasti kysyvät ja ihmettelevät?), jolloin talvella ei juurikaan tarvitse lämmittää. Mutta kesäisin tarvitaan koneellista jäähdytystä.
Tämäkin asettaa rakenteille haasteita, koska niitä ei ole Suomen olosuhteissa suunniteltu sitä silmällä pitäen, että rakennuksen sisällä on paljon viileämpää kuin ulkona – jolloin riski kondenssikosteudesta kasvaa. Ja siitä päästäänkin sitten suoraan märkään talveen, jolloin lämmitystä ei tarvita…
Tietysti jos kesällä kestää sen verran kuumaa mitä sattuu tulemaan, eikä käytä koneellista jäähdytystä, niin silloin kesäaikana ei mitään jäähdytykseen liittyvää kondenssiriskiä pitäisi olla.