Kannattaako talo rakentaa itse?

Miksi rakentaa?

Samaa kysymystä on pohdittu myös muualla rakennusblogeissa, ja rakentamispäätöksen jo tehnyt Raisa ”Uusikolo” -blogista perustelee asiaa aika hyvin, eli esim. näistä näkökulmista voidaan tätä asiaa lähestyä:

http://uusiokolo.blogspot.fi/2015/02/miksi-rakentaa.html

Aina siis itselleen sopivan kokoista tai tyylistä taloa ei vaan mistään löydy. Tai ostaessa ei aina voi tietää mitä saa. Kaupan mukana voi tulla jotain piileviä vikoja, pahimmassa tapauksessa jopa home- tai sisäilmaongelmia. Mutta kun itse tekee, niin silloin tietää miten on tehty, ja kun kunnolla tekee, niin lopputuloksen pitäisi olla hyvä. Siis kun itse itselleen rakentaa.

Ostetuissa taloissa myöskin hinnoissa voi olla ilmaa eli myyntikatetta, ja usein onkin, jos ei ole pakkomyyntitilanne. Kukapa nyt tappiokseen myisi. Joskin nyt markkinatilanne on isoissa kohteissa vähän sellainen, että en ole itse ihan varma – kannattaako alkaa rakentamaan vain siksi, että lopputulos olisi aina halvempi kuin ostamalla?

Meillä 241m2 talo on nyt ”kellari kesken ja pihat tekemättä” -vaiheessa ja tähän mennessä rahaa on käytetty tontti mukaan luettuna noin 538 tonnia eli reippaasti yli 2 tonnia neliöltä. Mitä sitten maksaisi vastaavan kokoinen talo tässä lähistöllä ? Vanha talo on ilmeisesti aina halvempi kuin uusi, mutta yli 250m2 talon voisi saada Vantaalta alle 400 tonnilla, mm näistä kahdesta linkistä löytyy sekä puutaloa että tiilitaloa:

http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8454241

http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8244553

Ainakin ostaminen on helppo tapa hankkia talo. Paljon helpompi kuin itse rakentaen. Ei meilläkään rakentamisesta ilman asianajajaa selvitty, ja vaikka ei juristin apua tarvitsisi rakentamisen aikana, tai sen jälkeen, niin raksaaminen voi olla muuten vaan rankkaa. Melkein kaikesta on pakko tietää itsekin jotain. Ja melkein kaikessa olisi syytä olla itsekin mukana jotenkin. Ei siitä rakentamisesta muuten mitään tule – ja tämä taitaa olla hyvin monelle hyvin suuri yllätys. Tapani Värjölä tiivistää asiat omassa blogissaan aika hyvin:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/03/mita-kaikkea-rakennuttajan-pitaa-osata.html

Yksi mikä on rakentamisessa aina varmaa on se, että rakentaminen on aina opettava prosessi. Taas joudun lainaamaan Tapani Värjölän blogia, eli yllä olevassa linkissä hän kiteyttää asiat näin:

”Kun on onnistuneesti selättänyt yhden talonrakennusprojektin, voi varmasti sanoa olevansa rakennusalan pätevä asiantuntija. Ainakin kovasti näyttää siltä, että tällä hetkellä osaan talon suunnittelun ja monet rakentamiseen liittyvät toimet paremmin kuin meidän taloa tehneet kaverit………..Se on varma, että jos nyt lähtisin tekemään toista taloa tulisi siitä monella tapaa parempi kuin tästä….”.

Oppiminen oli myös itselläni yksi keskeinen syy, miksi itse halusin lähteä rakentamaan. Tarvitsenhan näitä samoja tietoja omassa työssänikin. Ja oppia tuli. Tuli myös kaunis ja hyvä lopputulos, johon ainakin itse olen tyytyväinen. Tai en ainakaan itse keksi mitä nykyisessä talossa olisi pitänyt tehdä toisin. Uutta taloa varten mahdollisesti tehtäviä parannuksia en edes mieti, koska olen jo päättänyt, että tämän jälkeen en enää rakenna.

Elämässä on kiva kokeilla erilaisia asioita, ja tämä riitti tällä kertaa. Seuraavaksi sitten taas jotain muuta. Ja eihän tämäkään nyt vielä ihan täysin valmis ole pitkään aikaan tämä nykyinenkään projektini. Ensi kesänä olisi hyvä, jos saisi pihat tehtyä, plus kellarin puolivalmiita tiloja vähän valmiimmaksi. Aineet olisi jo olemassa, mutta työtä tarvitsee vielä kovasti tehdä. Toisaalta, nyt kun ollaan jo päästy muuttamaan, niin tuntuu että mihinkään ei ole enää mikään kiire. Edetään siis rauhallisesti. Kyllä se lopputarkastus sitten joskus tulee pidettyä, ja sitten alkaakin jossain vaiheessa jo pikkuhiljaa ylläpitokorjaukset (ainakin puujulkisivun huoltomaalaus), eli käytännössä rakentaminen ei lopu koskaan.

Oppimisen ja itselleen sopivan talon tekemisen lisäksi voi olla paljon muitakin hyviä syitä lähteä rakentamaan. Joillekin oma talo on ihan pelkästään unelma. Talon rakentaminen on ehkä pyörinyt mielessä jo kauan. Ja onhan komeaa taloa kiva katsella. Miltä se unelmatalo sitten näyttäisi? Kun Googlasin ”unelmakoti” löytyi mm. tällainen:

Googletin "unelmakoti", ja löysin mm. tällaisen. Kuva bongattu Pauliina Sillanpään blogista, tästä linkistä: http://thetrendynurse.blogspot.fi/2010/09/hair-you-would-die-for-your-dream-place.html.

Googletin ”unelmakoti”, ja löysin mm. tällaisen. Kuva bongattu Pauliina Sillanpään blogista, tästä linkistä: http://thetrendynurse.blogspot.fi/2010/09/hair-you-would-die-for-your-dream-place.html.

Euromääräisessä tarkastelussa rakentamisen kannattavuutta parantaa, jos taustalta löytyy jokin erityistekijä. Jotakuta on voinut suosia arpaonni esim. tontin hankinnassa. Joku taas voi olla ammatiltaan vaikkapa timpuri, sähkömies, putkimies, muurari tms. jolloin pystyy hyödyntämään rakentamisessa omaa ammattitaitoaan varmasti paljonkin. Silloin onnistuu säästämään ammattimiesten työpalkoissa, jos ja kun sattuu itse olemaan ammattimies. Työn verotus onkin Suomessa äärimmäisen rankkaa, ja ihme ettei kukaan poliitikko ole tähän asiaan vielä puuttunut.

Otetaan vaikka konkreettisenä esimerkkitapauksena itselleni tuttua yrittämistä, eli isännöitsijätoimisto. Jos meidän myymä palvelu ei kuulu kiinteään kuukausihintaan, me laskutamme tehdyt tunnit erillisveloituksena. Se maksaa 88,00€ per tehty tunti, sis. alv 24%. Joskus laskeskelin, että paljonko minun pitäisi itse tehdä töitä, että voisin ostaa omaa työtäni omasta firmastani yhden tunnin? Laskentakaava menee suunnilleen näin:

Ensin isännöitsijätoimisto tilittää jokaisesta laskutetusta tunnista noin neljänneksen eli 24% arvonlisäveroina valtiolle. Eihän meillä ole alv-laskelman vähennyspuolella juurikaan mitään. Mitä nyt joskus vähän kopiopaperia ja konttoritarvikkeita ostetaan, mutta yleisesti ottaen isännöintitoimisto on oikein hyvä alvin maksaja valtiolle, koska huoltoliikkeille tai siivousliikkeille tyypillisiä kalliita koneita meillä ei ole. Tietokone ja kopiokone toki löytyy. Kun ensimmäinen neljännes tuloista lähti pois alvin muodossa, heti seuraava neljännes kuluu työpalkkojen sivukuluihin ja koulutukseen. Tyel on vuonna 2015 noin 24,7% ja sotumaksut 2,08%. Lisäksi tulee lakisääteiset ryhmähenkivakuutusmaksut, koulutuskulut, työterveyshuolto yms. eli toinen neljännes asiakkaan maksamista rahoista on kadonnut. Sen jälkeen voidaan kait maksaa jo bruttopalkka työntekijälle, joka on yrityksen suurin kuluerä. Palkansaajana voidaan olettaa olevan minä itse. Jos itse maksan omista tuloistani veroa vaikkapa 25%, ja sen päälle vielä muut pikkumaksut (työntekijän osuus Tyel-maksusta, työttömyysvakuutusmaksut yms. vähennykset), niin kolmas neljännes rahoista lähti pois tässä kohtaa. Itselleni jää käteen suunnilleen se viimeinen neljännes eli noin parikymppiä tunnilta. Ja jos sen jälkeen ostan omasta firmastani yhden tunnin omaa työtäni, joudun ensin itse tekemään sitä samaa työtä 4,5 tuntia, jotta minulle olisi kertynyt se 88€ mikä yhdestä tunnista pitää maksaa omalle firmalle. (No käytännössä en tietenkään itse itseäni yleensä laskuta.)

Rakentamisessa tämä palkkakuvio toimii suunnilleen samoilla kaavoilla. Jos timpurille pitää maksaa noin 40€ tunnilta sis.arvonlisävero, niin mikäli pystyykin itse tekemään samat hommat, ”tienaa” nettona juurikin sen 40 euroa tunnilta, ja jos tekee kuukaudessa 160 tuntia omalla raksalla itse itselleen timpurin hommia, niin eikös tällä laskentakaavalla hyöty tai tienesti ole kuukaudessa silloin 40€ x 160h = 6400 euroa kuussa? Useimmat meistä eivät tienaa kuukaudessa nettomääräisesti noin paljon, eli ehkä tässä mielessä itse itselle rakentaminen kannattaa, jos vaan oikeasti osaa jotain tehdä, eli jos käden taitoja vaan löytyy? Toki tässä toimintamallissa pitää jollain elääkin, eli jos ei käy palkkatyössä, pitää olla aiempia säästöjä, tai elää pankkilainalla tai vaimon palkalla. Me kokeiltiin omassa rakentamisessa monta kertaa sitä vaimon palkalla elämistä, kun oma palkkani hupeni monta kertaa kokonaan rakentamiseen. Pärjättiin kuitenkin.

Sitten voi olla muitakin taustatekijöitä, joiden avulla rakentamisen saa kannattamaan euromääräisessä tarkastelussa paremmin. Meillä oli esim. käytettävissä oman metsän puutavaraa. Siitä tehtiin mm. kattopaneelit joka huoneeseen, vuorilaudat, rima-aidat ulos ja paljon tilapäisrakentamista. Kyllä siitä omasta puutavarasta oli mielestäni iso apu, vaikka kaikki kantavien seinien leimattu puutavara pitikin ostaa kaupasta. Meidän omissa puissa kun ei niitä vaadittavia leimoja ollut.

Lainatiskillä tuli myös aikoinaan puheeksi keskeneräiset talot. Silloin elettiin vuotta 2012. En osaa sanoa olisiko tilanne nyt muuttunut parissa vuodessa? Kun silloin kerroin tutulle pankinjohtajalle, että olen harkinnut rakentamista oman metsän puista siten, että alle tulee kellari harkoista ja siihen sitten tulisi pari kerrosta puutaloa päälle. Pankinjohtaja tykkäsi enemmän kivitaloista ja kysyi, että mikset laittaisi niitä harkkoja samantein ylös saakka ja tekisi kivitaloa? Tai vaikka jatkaisi jo jonkun toisen aloittamaa kivitaloa. Kyseisen pankin asiakkaina oli kuulemma noin 70 kpl rakentajia, joilla oli johonkin vaiheeseen kesken jäänyt kivitalo jossain tässä pääkaupunkiseudulla.

Pankinjohtaja arveli, että olisi varmaan nykyiselle rakentajalle iso helpotus, jos joku ostaisi jollakin hintaa sen kesken olevan projektin ja jatkaisi sen sitten valmiiksi saakka. Näitä samanlaisia tilanteita varmaan tulee jatkuvasti ja myös muitakin kuin kivitaloja, eli jos näkyy myynnissä kesken oleva omakotitalo, niin aika edullisesti niitä käsittääkseni myydään? Eihän edes valmis omakotitalo maksa nykypäivänä välttämättä kovinkaan paljon, koska tällä hetkellä on ostajan markkinat.

Entä jos ei ole puoli-ilmaista tonttia perintönä tai tonttiarpajaisista saatuna, eikä myöskään itsellä rakennusalan ammattitaitoa, eikä omista omaa metsää eikä ole mitään muutakaan, paitsi korkeintaan oma unelma omasta talosta, niin kannattaako silti ryhtyä rakentamaan?

Jaa-a. Enpä osaa sanoa…

Mutta tottakai asiassa vaikuttaa aika monet muutkin asiat, kuin pelkästään euroissa mitattavat asiat. Omassa itse tehdyssä talossa on varmuudella paljon enempi tunnearvoa kuin ostetussa talossa. Samalla alkaa arvostamaan ihan toisella tavalla muitakin taloja, varsinkin jos ne ovat vanhoja taloja, ja aikoinaan hyvin rakennettu. Silloin kun ei ollut oikein mitään koneitakaan vielä apuna.

Entä miten kävi itselleni? Kannattiko? No kyllä omasta mielestäni. Ainakin olen täysin tyytyväinen lopputulokseen, joka oli jopa parempi mitä osasin odottaa. Erityisesti arkkitehti ja valaistussuunnittelija onnistuivat meillä erityisen hyvin. Tässä kohtaa oli ehkä hiukan hyvää tuuriakin, mutta ehkä oli myös jotain pientä hyötyä omasta ammatistanikin. Eli moni rakennusalan ammattilainen oli minulle tuttu jo entuudestaan, ja numerot löytyivät valmiiksi kännykästä. Siltä pohjalta oli aika helppo valita sellainen tavarantoimittaja tai urakoitsija, jonka kanssa hommat olivat sujuneet hyvin jo aikaisemminkin omassa työssäni. Siksi itselläni koko projektin aikana ei tullutkaan mitään riitaa urakoitsijoiden tai tavarantoimittajien kanssa, mikä taas näyttäisi olevan hyvinkin yleinen riesa monessa muussa taloprojektissa, kun pientä tai vähän isompaakin reklamoitavaa vaan riittää käsittämättömät määrät… Ja siinä menee ehkä lopulta rakennuttajaltakin hermot, ja voi tulla joskus oppirahatkin maksettavaksi.

Mutta vaikka tällä kertaa meni loppujen lopuksi itselläni kaikki ihan hyvin, niin en minä silti tämän jälkeen enää mitään rakenna. Siitä olen aivan varma.

Entä suosittelisinko rakentamista muille? No tietyillä edellytyksillä kyllä suosittelisin. Ja ehdottomasti kannattaa myös lukea muiden rakentajien rakennusblogeja. Oman rakennusblogin pitämistä suosittelisin myös, siitä jo kirjoitinkin joskus aiemmin tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/17/miksi-tulisi-pitaa-rakennusblogia/

PS:
Tätä artikkelia ei jostain kumman syystä pysty kommentoimaan lainkaan (kommenttilaatikko on hukassa). Enkä saa sitä mistään taiottua esiin. Jätä tätä juttua koskeva kommenttisi johonkin toiseen tämän blogin artikkeliin (tai lähetä minulle sähköpostia niin lisään sen tähän kohtaan itse). Kun klikkaa tämän artikkelin/postauksen otsikkotekstiä, niin sitä kautta saa näkyville ne kommentit, mitä olen itse lisännyt tähän artikkeliin ylläpitovalikon kautta.

Jotenkin tuntuu tämä WordPress -ympäristö yhä vaan vieläkin olevan itselleni vähän vieras, eli ei oikein homma hallussa vieläkään… Jos joku pyytää minulta suosituksia bloggaukseen, suosittelen ehdottomasti Blogspot -ympäristön käyttämistä. Se tuntui (silloin joskus alussa) ainakin itsestäni tosi paljon helpommalta.

Tämän jälkeen suosittelen siirtymistä Karoliinan -koti blogiin. Teknisestä ongelmasta johtuen Karoliinakaan ei pystynyt tätä artikkelia kommentoimaan, mutta hän kirjoitti eri tulokulmista aivan upean täydennyksen tähän aihe alueeseen omassa blogissaan, tässä linkkiä sinne:

Karoliina wrote: Tästä pääset lukemaan minun ajatuksiani.
http://koti7.blogspot.fi/2015/03/kannaatteeko-rakentaa-itse-rakennuttaa.html

Eikö keisarilla olekaan vaatteita? Asiaa maalämmöstä

Otsikkoni tulee Hans Christian Andersenin sadusta, jossa keisari palkkaa vaatturin räätälöimään itselleen uudet vaatteet. Tarina menee näin:

”Keisari tilaa itselleen uudet vaatteet, mutta vaatturi päättää huijata keisaria ja pyytää materiaalikustannuksiin ja palkkioksi paljon rahaa. Vaatturi ei tee ollenkaan vaatteita ja väittää keisarille vaatteiden näkyvän vain älymystölle. Tyhmät ja virkaansa pätemättömät eivät näkisi vaatteita ollenkaan. Näin ollen keisari ajattelee tämän olevan tosi hyvä juttu, kun hän saisi heti tietää, ketkä eivät olisi kykeneviä tehtäväänsä. Keisari ei itsekään näe vaatteita, mutta päättää olla puhumatta asiasta, koska pelkää muiden toteavan hänet kyvyttömäksi tehtäväänsä. Lopulta keisari sovittaa peilin edessä vaatteitaan ja hienoa laahusta. Laahuksen kantajatkin ovat tarttuvinaan kankaaseen, mitä he eivät oikeasti löydä. Kaikki kuitenkin ihailevat kovaan ääneen kauniita kankaita ja niiden kuvioita. Sitten joukko lähtee kulkueeseen kaupungin keskustaan, missä ihailu jatkuu kunnes pieni lapsi huutaa, ettei keisarilla ole ollenkaan vaatteita…”

Nykyisin on tapana ajatella, että jos on vähänkin suurempi talo, niin maalämpö kannattaa aina laittaa uusiinkin taloihin. Seuraavassa esitän laskelman, jonka lopputuloksen pohjalta rohkenisin olla eri mieltä, jos asiaa tarkastelee pelkästään euromääriä ja investoinnin kannattavuutta arvioimalla. Toki maalämpöön ja kaikkiin muihinkin lämmitysmuotoihin liittyy myös paljon ei-euromääräisiä juttuja, jolloin jokainen tietysti valitsee omien mieltymystensä mukaisesti, tässä blogissa vähän plus/miinus -listoja eri lämmitysmuotoihin liittyen myös muuten kuin pelkästään euromääräisesti tarkasteltuna:

http://sydanpuutajafoljareita.blogspot.fi/2015/01/lampoa-taloon.html

Miksi maalämpö sitten on niin hirveän suosittu, jos se ei oikeasti olisi taloudellisesti järkevää? Ympäristön näkövinkkelistä se toki on järkevää, sitä ei voi kiistää.

Maalämmön myyjillä on usein tapana tehdä kannattavuuslaskelmia, joilla ostaja saadaan vakuuttuneeksi investoinnin järkevyydestä. Maalämmön myyjät osaavat kovilla energian hintojen nousukertoimilla laatia laskelmat, joilla jo pelkästään energian yksikköhintojen nousuun perustuen lasketaan investoinnille hyvinkin lyhyet takaisinmaksuajat.

No mitenkäs tässä nyt sitten kävikään? Oikeasti kukaan ei voi tietää energian hintoja pitkälle tulevaisuuteen, koska ennustaminen – erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on loppupeleissä tosi vaikeaa. Sähkön hinnat ja raakaöljyn hinta sahaavat edestakaisin ihan miten sattuu niin kuin pörssikurssit. Menneisyyden perusteella ei voi aina ennustaa tulevaisuutta, ja myös seuraavan lauantain lottonumerot tiedetään varmuudella vasta sitten, kun ne on nähty.

Heinäkuussa 2008 raakaöljyn hinta kävi korkeimmillaan 147,50 dollarissa tynnyriltä. Tällä hetkellä tynnyrillisen samaa öljyä saa ostaa 45 dollarilla, eli indeksikorjattuna ihan samalla rahalla mitä 1970-luvun alussa eli 45 vuotta sitten:

http://www.macrotrends.net/1369/crude-oil-price-history-chart

Tämän päiväinen öljyn hinta, samoin kuin heinäkuun 2008 hintapiikki ovat tietysti hetkellisiä ilmiöitä, mutta aika fakiiri pitää olla, jos nyt tuota öljyn hinnan kehitystä kuvaavaa käppyrää haluaisi piirtää vaikka 10 vuotta tästä eteenpäin? Sähkön hintaankin on luvattu lähivuosille pudotusta, mutta aika näyttää miten käy – tämä on ihan niin kuin lottonumerot, eli varmuudella tuleva kehitys tiedetään vasta sitten, kun se on nähty.

Tällä kertaa en pyri osoittamaan, etteikö maalämpö noin yleensä ottaen olisi kannattava ja hyvä sijoitus. Sellaisen väitteen esittämiselle minulla ei ole vielä riittävästi dataa (mutta kohta voi olla, nyt on vasta 4kk asuttu uudessa talossa). Haluan kuitenkin omilla laskelmillani herättää keskustelua, että kannattaako maalämpö myös uusissa taloissa, jotka jo nykyajan rakennusmääräyksistä johtuen muutenkin kuluttavat hyvin vähän energiaa?

On varmasti totta se, että maalämmöllä saadaan vuosittainen sähkönkulutus hyvin alhaiselle tasolle, eli isokin talo pärjää noin 10-11.000 kWh sähkömäärällä koko vuoden. Mutta onko tässä nyt kuitenkin käynyt monessa tapauksessa niin, että onkin saatu säästöä kustannuksista välittämättä? Jolloin investoinnin todellinen takaisinmaksuaika voi olla hyvinkin pitkä. Sillä ei ne samat talot olisi ehkä sittenkään ilman maalämpöä kuluttaneet ihan niin paljoa, mitä maalämpöpumpun myyjä on omissa laskelmissaan väittänyt.

Laskelmat voivat heittää häränpyllyä ainakin kolmesta eri syystä.

Ensinnäkin laskelmat pohjautuvat viimeisen 20 tai 30 vuoden säätilastoihin. Nimenomaan näin ei pitäisi laskea, koska mennyt aika ei koskaan enää palaa. Sen sijaan pitäisi katsoa 30 vuotta tulevaisuuteen. Nyt menossa oleva lauha talvi 2015 ei todennäköisesti ole lajissaan viimeinen.

Toinen asia missä laskelmat menee helposti metsään, on energian hintojen nousun arviointi. Menneisyyteen katsomalla nousu on toki ollut kovaa – varsinkin kaukolämmön osalta, mutta tulevaisuuden suhteen emme silti varmuudella tiedä mitään 100% varmasti. Tässä muuten linkki kaukolämmön hintoihin – hinnat ja hintojen muutokset voivat vaihdella kaupungista riippuen ihan miten sattuu (kaukolämmössä on aina poliittinen riski – jos ei kehdata nostaa kunnallisveroäyriä, nostetaan sitten kaukolämmön hintaa – kaupungin kassaan on rahaa kuitenkin jostain aina saatava):

http://koti.ts.fi/asuminen/turku-energia-korotti-eniten-kaukolammon-energiamaksua/

Ja vielä kolmaskin virhe voi sattua, kun lasketaan ja arvioidaan talon energian kulutuksen kokonaistarpeita rakenteiden perusteella laskennallisesti. Jos oletetaan, että tehdään 2 samanlaista taloa, ja toisessa niistä rakentaja tekee talon itse itselleen (tai on ainakin valvomassa ja hommassa mukana), ja tekee villoitukset hyvinkin huolellisesti. Toisessa taas sama määrä villaa läiskitään seiniin urakkapalkalla ja käytännössä ihan melkein miten sattuu. Villojen väliin tulevan muovin teippauskin voi mennä urakkapalkalla ihan miten sattuu.  Uskoisin, että näiden kahden identtisen talon välillä on eroja energian kulutuksen suhteen. Tämä pitäisi myös maalämpöpumpun mitoitusta arvioitaessa huomioida, mutta eihän sitä voi mitenkään tietää, kun talossa ei ole asuttu, ja todellista dataa ei ole.

Haluaisinkin nyt herättää ajatuksia siitä, että jos uudet talot nykyisten energiamääräysten aikana kuluttavat muutenkin aika vähän energiaa, niin kuinka paljon neliöitä tai kuinka paljon energian säästöä pitäisi saada syntymään, jotta matemaattisesta tulokulmasta maalämpöä voitaisiin pitää kannattavana sijoituksena uuteen pientaloon? Tai kuinka paljon sitä energian säästöä uusissa taloissa loppupeleissä sitten tulee ihan käytännössä… Meillähän tässä on nyt itselläkin parasta aikaa vähän niin kuin kokeilu päällä. Tosin alun perin ei pitänyt kokeilla mitään. Lykkäsin maalämmön asentamista vain pelkästään siitä syystä, että tarkoitukeni oli hyödyntää kotitalousvähennykset asumisaikana. Mutta nyt yllätyin siitä, että sähköä on kulunut niin vähän.

Nyt tähän mennessä asumista meillä on siis takanapäin 4kk (lokakuun alku -> tammikuun loppu). Sähköä on mittausten perusteella kulunut tällä aikajaksolla yhteensä 7004 kWh ja polttopuita arvioni mukaan noin 5 kuutiota, joka vastaa energia-arvoltaan noin 5000 kWh (rakentamisesta jäänyttä kuusipuuta laudan pätkinä). Näistä tulee yhteensä 12.000 kWh neljälle kuukaudelle.

Tammikuussa 2015 sähköä meni 1648 kWh ja kelien jatkuessa samanlaisena helmikuun lasku ei tästä oleellisesti poikkea. Eli 5 kylmän kuun sähkölaskuksi tulee noin 8500 kWh, josta voin arvioida kokovuoden olevan 20400 kWh, jos sähkönkulutus jatkuu eteenpäin ihan samana. Ja tähän päälle polttopuista saatu 5000 kWh, niin koko vuoden kulutus ja sähkön tarve tässä talossa menee tasolle 25000 kWh, jos takkoja ja polttopuita ei olisi lainkaan käytetty.

Miten tilanne olisi toisin, jos meillä olisi ollut maalämpöpumppu jo alusta alkaen? Ehkäpä tässä toisessa blogissa voisi olla meille sopiva verrokkitalo:

http://heimerakennetaan.blogspot.fi/

Minulle ei ihan täysin selvinnyt, mikä on ”Hei me rakennetaan” -blogissa olevan talon tarkka kokonaispinta-ala (siis se on 198m2 + kellari), ja meillä pinta-ala on kellari mukaan luettuna 241m2. Heidän talonsa ominaiskulutus on 54 kWh/m2/vuosi, ja minulla on mutu-tuntuma, että meillä se olisi suurempi – joten vaikka tekisin mitä, en voi saa omaa sähkölaskua edes maalämpöpumpulla pienemmäksi, mitä se on tuolla toisen blogin talossa, eli tasolle 11000 kwh/vuosi voisin minäkin ehkä jotenkin päästä, mutta en yhtään sen alle.

Silloin kannattavuuslaskelmat menee meidän talon osalta näin:

Lähtötilanteena meillä 25000 kWh vuosikulutus (rakennusluvan liitteenä olleissa energiaselvityksissä laskennallinen kulutus oli meillä 29187 kWh/vuosi, mutta lauhasta talvesta tai huolellisesta villoituksesta johtuen tähän lukuun ei ehkä ihan nyt päästä).

Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 6,55 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 9,25c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 7,495 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1049,30 euroa per vuosi. Miten suuri investointi tällä säästöllä pitäisi kuolettaa? Otetaan ihan konkreettinen luku, eli meidän taloon kysytty, ja saatu maalämpötarjous (se paras tarjous) laskennan pohjaksi: (EDIT 16.2.2015 – tässä kappaleessa ollutta laskentavirhettä on korjattu – katso artikkelin alareuna)

MAALÄMPÖPUMPPU Vaillant geoTHERM VWS 101/2 10,4 kW
Sisältää 6kW sähkövastukset (en tarvitse, nämä minulla jo on)

LÄMPÖKAIVO / LÄMMÖNKERUUPUTKET
PORAKAIVO 200m
– Energiareiän kallioon ja kolme metriä teräsputkitusta, jota tarvitaan porauksen alussa, lisämetrit 65€/m
– Maapiiriputkipari energiareikään upotettuna ja maalämpönesteellä täytettynä (altia naturet)
– Energiahatun energiareiän päähän
– Vaakaputkipari eristettynä, maahan kaivettuna ja sisälle vietynä 5 metriä, lisämetrit 50€/m
– Muovikaivo maalämpöreiän suojaksi
– Porausjätteen keräys ja poisvienti
– 25 litran kannun maalämpönestettä vaakaputkiston täyttöön (altia naturet)
– Jos porauspakettiin tarvitaan muutoksia, veloitamme niistä porausehtojen mukaisesti, muut lisätyöt 60€/h
– Työmaalla tulee olla vesipiste ja sähköliitäntä. Niiden tuomisesta työmaalle sovitaan ja laskutetaan erikseen.

MAALÄMPÖPUMPUN ASENNUS
Työt, asennus käyttövalmiiksi:
Maalämpöpumpun paikoilleen kanto
Maalämpöpumpun kytkennän maalämmön keruupiiriin
Maalämpöpumpun kytkennän lämmitysverkkoon
Maalämpöpumpun ja varaajan käyttövesikytkennän
Maalämpöpumpun sähkökytkennän
Maalämpöpumpun käyttöönoton ja käyttöopastuksen

Tarvikkeet:
Paisunta-astia, varoventtiili, painemittari, täyttöventtiili, täyttöryhmä, putket , sähkötarvikeet, liittimet ja muut putkitarvikkeet
Tarjous sisältää 3m maapiirin putkitusta sisätiloissa, ylimenevistä metreistä veloitamme 75€/m
TARJOUKSEN HINTA YHTEENSÄ SIS. ALV 23% 17.550,00 €

Tarjous sisältää kotitalousvähennyskelpoista poraus ja asennustöiden osuutta 8450,00€
Tarjous sisältää laitteiden ja tarvikkeiden osuutta 9100,00€

Tämä tarjous on saatu 7.1.2013 ja tässä kohtaa voisi ajatella myös niin, että jos silloin olisi vaan pitänyt tilata koko paketti, kun sen näin halvalla olisi saanut? Tosin silloin olisi jäänyt tuo 8450 euron kotitalousvähennys kokonaan pois, koska rakentamisaikana (joka jatkuu yhä vieläkin), ei voi kotitalousvähennystä käyttää. Tai voihan sitä aina kokeilla käyttää, mutta jos tulee pistokoe, ja jää veropilpistä kiinni, sitten tuo mahdollisesti saatu verotushyöty poistuu, ja voi tulla vielä sanktiot päälle…

Mutta siis kotitalousvähennys huomioiden tämän paketin hinta olisi 2 vuotta sitten ollut 17550-8450=9100 euroa. Yhdelle vuodelle ei tietystikään mahdu kotitalousvähennyksiä enempää kuin 4500€ per verovuosi, mutta hankkeen voi ajoittaa vuoden vaihteeseen niin, että porareikä joulukuussa, pumpun asennukset tammikuussa, ja silloin kahdelle verovuodelle voi laittaa max. 9000 euroa, kuittien päivämäärän mukaisesti.

Unohdetaan nyt tuo kotitalousvähennys kuitenkin hetkeksi, koska se menetelmä ei ole käsittääksni uudistaloissa ollut kovin yleisesti käytössä (että maalämmön asennusta lykättäisiin parin vuoden päähän sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty). Ja täytyy investointien kannattavuuslaskelmissa luonnollisesti olla jotain muutakin pohjaa, kuin yhteiskunnan verovähennykset – pelkillä verovähennyksillä me ei saada Suomea nousuun, koska kansakunta ei pelkillä verovähennyksillä ja tulonsiirroilla voi elää (muuta kuin velaksi).

Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1049,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 16,7 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton, jos ei huomioi lainkaan inflaatiota, eikä sitä, että tulevaisuuden raha tai saatu säästö jossain 16 vuoden päässä ei ole ollenkaan saman arvoista rahaa kuin tämän päivän raha. Sama juttu, jos katsottaisiin 16 vuotta menneisyyteen: silloinkin oli meillä ihan eri hintatasot, palkkatasot ja rahan arvo ihan eri kuin nyt. Mutta ei hullumpi lopputulos kuitenkaan. Kyllä noin 6%:n tuotto nykypäivänä on ihan hyvä.

Itse en kuitenkaan tällaiseen tuottoon nyt pääse, kun meidän talossa on takka ja sitä myös käytetään. Nyt siis oma tilanteeni on se, että sähköä on tähän mennessä käytetty 4 kuukauden aikana vain 7004 kWh, ja sähköä ei missään nimessä tule kulumaan vuositasolla lähellekään 25000 kWh; polttopuun käytöstä johtuen.

Sen sijaan 7004 kWh:n pohjalta voidaan laskea, että tällä menolla meidän sähkönkulutus tulee olemaan vuositasolla noin 15000 kWh. Ja tästä luvusta maalämpöpumppu ei mitenkään voisi ottaa pois edellisen laskuesimerkin pohjana ollutta 14000 kWh (jolloin vuosikulutukseksi jäisi enää 1000 kWh, ja se ei riitä koko vuoden kotitaloussähköön = elektroniikka, pyykinpesu, ruuanlaitto, IV-laitteet ja muu pohjakuorma).

Sen sijaan lopputuloksena olisi edelleenkin se sama noin 11000 kWh -tason vuosikulutus, jolloin sähkön säästöksi jää vuositasolla meidän talon tapauksessa enää 15000 – 11000 = 4000 kWh, ja sen kun muuttaa euroiksi nykyisellä sähkön hinnalla, niin säästöä saisi vuodessa enää 299,80 euroa. Ja tällä säästöllä kun lähtee laskemaan, että kauanko kestää kuolettaa 17550 euron investointi maalämpöön, niin takaisinmaksuajaksi tulee huimat 58,5 vuotta.

Ja tämä se meidän tilanne nyt on. Eli 58,5 vuoden aikana maalämpölaitteisto olisi ajettu loppuun jo moneen kertaan (kalliossa oleva 5000 euron arvoinen porareikä lienee kylläkin ikuinen), mutta ei näistä laskelmista nyt saa maalämpöä kannattamaan millään lailla?

Laskinko jossain kohdassa jotain väärin?

Maalämmössä on toki vielä sekin hyvä puoli, että sen avulla saa kesäisin maakylmää käytännössä ihan ilmaiseksi (sen kun antaa kiertovesipumpun vaan pyöriä konvektorille, konvektori meillä jo on esiasennettuna porrasaukon seinälle). Mutta jos myydään konvektori pois, ja ostetaan tilalle ilmalämpöpumppu, niin se tekee kesällä saman viilennyksen, eikä sähkölasku siltä osin ole montaakaan kymppiä. Lisäksi ilmalämpöpumppu tienaa itse ne rahat keväällä ja syksyllä, kun sekin osallistuu silloin talon lämmitykseen. Talven kovissa pakkasissa ilmalämpöpumpusta ei ole mitään hyötyä. Jos sellaisia kovia pakkasia joskus vielä tulee.

Maalämpöpumppu sen sijaan ottaa lämpöä kalliosta kovallakin pakkasella. Tai ainakaan ei ole mitään teknistä estettä sille, että miksi ei ottaisi. Mutta tässä tuleekin sitten toinen kummallisuus vastaan, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kovilla pakkasilla maalämpöpumppukaan ei tuota sitä mitä se tekniikkansa puolesta voisi tuottaa. Nimittäin maalämmön teholaskennassa sen tuottamat tehot rajoitetaan aina noin 85%:iin, jotta komppura kävisi pidempään aina kerralla, koska pätkittäinen käynti lyhentää kompuran käyttöikää.

Joten kovilla pakkasilla edes maalämpöpumppukaan ei saa lämpöä riittävästi maasta, jolloin taas joudutaan kylminä päivinä lämmittämään loppuosa suoralla sähköllä. Tämä muuten on yhteiskunnalle iso ongelma. Kylminä päivinä ja vain silloin tulee isot huiput sähkönkulutuksessa. Ne pitää paikata nopeasti käynnistyvillä hiilivoimaloilla. Ja se saastuttaa ympäristöä, ja vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutokseen.

Tämän pohdinnan lopussa ympyrä sulkeutuu, eli on pakko kysyä jo alussa ollut kysymys, että eikös keisarilla olekaan lainkaan vaatteita? Jos olisin minäkin sen maalämpöpumpun jo rakennusvaiheessa asentanut, niin olisiko siitä minulle ollut aidosti jotain hyötyä, vai hämmästelisinkö minäkin nyt pieniä sähkölaskuja ja siinä luulossa, että se olisikin maalämpöpumpun ansiota?

Jäikö seinälle jo rakennusvaiheessa asennettu puhallinkonvektori muistuttamaan siitä, että taloon piti tulla maalämpö, ja sen jatkeeksi konvektorin kautta maaviileä? No ehkä se maalämpö joskus vielä tuleekin, onhan Suomessa kuitenkin kotitalousvähennys, ja sen jälkeen investoinnin hankintakuluksi jää enää noin 10 tonnia. Sen verran kannattaa joskus investoida vaikka talon myyntiarvon ja myyntiajan perusteella, vaikka siinäkään tilanteessa mikään muu matematiikka ei toimi (eli 58 vuoden takaisinmaksuaika puolittuisi 29 vuoteen, mikä sekään ei kannata).

Jäikö seinälle jo rakennusvaiheessa asennettu puhallinkonvektori muistuttamaan siitä, että taloon piti tulla maalämpö, ja sen jatkeeksi konvektorin kautta maaviileä? No ehkä se maalämpö joskus vielä tuleekin, onhan Suomessa kuitenkin kotitalousvähennys, ja sen jälkeen investoinnin hankintakuluksi jää enää noin 10 tonnia. Sen verran kannattaa joskus investoida vaikka talon myyntiarvon ja myyntiajan perusteella, vaikka siinäkään tilanteessa mikään muu matematiikka ei toimi (eli 58 vuoden takaisinmaksuaika puolittuisi 29 vuoteen, mikä sekään ei kannata).

EDIT 7.2.2015 klo 20:50

Teen vielä yhden laskelman – eli paljonko vuosittainen sähkönkulutus tarvitsisi olla, että meidän talossa maalämpöinvestointia voitaisiin pitää hyvänä investointina ja sitä voisi perustella takaisinmaksuajalla? Mikä olisi tarpeeksi lyhyt takaisinmaksuaika? Itse sanoisin, että 7-8 vuotta on aika hyvä – ja 10 vuottakin on vielä ihan OK. Mutta jos takaisinmaksuaika menee pitkälti päälle 10 vuotta, niin rahan arvo, mahdolliset korjaustarpeet yms. yllätykselliset seikat voivat tehdä investoinnin kannattavuuden epävarmaksi. Tältä pohjalta voidaan vaikkapa 10v takaisinmaksuaikaa lähtökohtana käyttäen laskea seuraavasti:

Maalämpöpaketin hinta = 17.550€ ja takaisinmaksu aika 10v
Vuosittainen sähkön säästö euroina oltava = 1755€
Tätä vastaava sähkön säästö = 1755€ / 0,07495€/kWh = 23415 kWh.

Jos lopputuloksena on sähkönkulutus 11000 kWh maalämmön kanssa, pitää lähtötason olla 23415 kWh suurempi, eli 11000 kWh + 23415 kWh = 34415 kWh vuosittain.

Eli kaikki talot – neliömäärin katsomatta – jos ne kuluttavat vähintään 34415 kWh vuosittain, ja jos niissä on vesikiertoinen lämmitys, niin vesi kannattaa lämmittää maalämmöllä, ja takaisinmaksuajaksi tulee tällöin tasan 10 vuotta. Tässä laskelmassa oletetaan, että ensimmäisen 10 vuoden aikana ei olisi mitään remonttitarpeita, tai sähkön lisäksi mitään muitakaan lisäkustannuksia. Lisäksi oletuksena on, että takkaa ei käytetä yhtään – koska jokainen takan käyttökerta nakertaa pois säästöpotentiaalia maalämpöpumpulta, eli mitä pienempi sähkölasku jää puiden polttamisen jälkeen, sen vähemmän maalämpöpumpulle jää säästettävää – ja silloin investoinnin kannattavuus heikkenee.

Me ei omassa talossa varmaan päästä millään tuohon 34415 kWh:n vuosikulutustasolle. Se tarkoittaisi meillä 142 W/m2 per vuosi (34415 kWh/241m2=142W/m2), ja normaali pientalo saa käyttää vain 120 W/m2.

(Matalaenergiatalo käyttäisi 60 W/m2, passiivitalo 20 W/m2 Etelä-Suomessa ja 30 W/m2 Pohjois-Suomessa).

Joten joudunko vetämään tästä sellaisen johtopäätöksen, että maalämpö ei meillä kannata, vaikka talo on aika iso, ja lähtökohtaisesti olen luullut, että se kannattaa? Tai kannattaa se silloin, jos takkoja ei käytetä lainkaan, ja jos on sitä mieltä, että takaisinmaksuajaksi tuleva 16 vuotta on ihan ok.

EDIT 9.2.2015

Vilkkaan keskustelun pohjalta ongelmaan on löytynyt ainakin osittainen ratkaisu – ja maalämpö saattaa sittenkin olla ihan viisas ja kannattava ratkaisu – jos tarkastelujakso vaan otetaan riittävän pitkäksi, vaikka koko talon elinkaaren pituiseksi, siis sadaksi vuodeksi.

Voi hyvinkin olla niin, että meidän talon tapauksessa ja nyt todetuilla energian vuosikulutuksilla maalämmön takaisimaksuaika on tulevaisuuden säätiloista riippuen todennäköisesti jotain 15-20 vuotta. Mutta sen jälkeen, kun maalämpöinvestointi on yhden kerran maksanut itse itsensä takaisin, sen jälkeen raskas alkuinvestointi ei enää paina laskelmissa, ja siitä eteenpäin maalämpö on hinnaltaan jo varsin kilpailukykyinen lämmitysmuoto. Eli tulevat sukupolvet saavat tämän lämmitysmuodon pääasiallisen hyödyn.

Sadan vuoden aika jänteelle on aika vaikea laskea tarkemmin säätiloja, energian hintoja tai mitään muutakaan, koska ei niitä tarkasti tiedä vielä kukaan – eli tämä asia jää jossain määrin ns. ”mutu-tuntuman” varaan.

Yhden vasta-argumentin uskaltaisin vielä tähänkin kohtaan esittää. Omasta mielestäni ei ole välttämättä järkevää sijoittaa rahojaan sellaiseen vaihtoehtoon, jossa alkuinvestoinnin takaisinmaksuaika on selvästi yli 10 vuotta, koska parempiakin vaihtoehtoja on nyt jo tarjolla. Nyt hetikin voi ostaa parilla tonnilla esim. ilmalämpöpumpun, joka maksaa melkoisella varmuudella itse itsensä takaisin ennen kuin se on ajettu loppuun. Tällöin hyödyn saa itse itselleen (eikä pelkästään omille lapsilleen tai lapsenlapsilleen). Maalämmön hinnalla saa 10 kpl ilmalämpöpumppuja paikalleen asennettuna, ja jos ne kestävät kukin yli 10 vuotta, niitä ei kaikkia talon elinaikana ensimmäisen 100 vuoden aikana edes tarvita. Eli rahaa jää säästöön, kun tarvitaan maalämpöä pienemmät pääomat ja lisäksi ei tule korkokuluja.

EDIT 16.2.2015

Nyt on sattunut sillä tavalla, että ihan näin halpaa sähköä ei taida saada ostettua mistään (?), ja näissä sähkönhinta + sähkön siirtohinta + sähköverot -laskentakaavoissa olikin sattunut omassa Excelissäni pieni virhe, eli korjataanpas laskelmia, kas näin:

Nyt tuolla ylhäällä lukee:
”Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 6,55 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 9,25c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 7,495 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1049,30 euroa per vuosi.”

Oikeasti pitäisi lukea:
”Jos maalämpöpumpun avulla päästäisiin tasolle 11000 kWh/vuosi, niin säästöä tulee vuosittain 14000 kWh. Meille yösähkö maksaa siirto- yms. kuluilla lisättynä 9,35 senttiä per kWh ja päiväsähkö vastaavasti 12,05c / kWh. Yösähkön osuus kulutuksesta on 65% joten keskimäärin sähkö maksaa meille nyt 10,295 senttiä per kWh. Joten 14000 kWh säästö vuosittain olisi euroiksi muutettuna 1441,30 euroa per vuosi.”

Samoin toinen kohta vaatii korjausta:

Nyt tuolla ylhäällä lukee:
Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1049,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 16,7 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton…”

Oikeasti pitäisi lukea:
Nyt siis investoinnin arvona on/oli 17550 euron paketti, ja se pitäisi kuolettaa 1441,30 euron vuosittaisella säästöllä. Taskulaskimen mukaan aikaa kuluu 12,17 vuotta, eli rahoilleen saisi tässä laskelmassa 6%:n tuoton…”

Siis tuo 6%:n tuotto oli excel-virheestäkin huolimatta ihan oikein laskettu (virhe ilmeni vain vuosisäästön ja takaisinmaksuajan lopputuloksissa, sekä sähkön kokonaishinnassa).

Lopputulos ei myöskään oleellisesti muutu – oli takaisinmaksuaika sitten luokkaa 16 vuotta tai 12 vuotta, niin lopputulos on silti se, että näillä laskelmilla aika heikosti tämä kannattaa…

Jätetään vielä päätelmissä sen verran ovea raolleen, että mitä jos löytyisi vielä joku muukin virhe? Jokainen voi tietysti oman talonsa vuosikulutuksella ja omalla sähkön yksikköhinnalla tehdä omat tarkistuslaskennat.