Maalämmöllä ilmaisia kylpyhuoneita?

Tämä kuva bongattu KaksPlus -lehden keskustelupalstalta.

Tämä kuva on bongattu ”KaksPlus” -lehden keskustelupalstalta.

Pari päivää sitten kerroin AsOy Esimerkkitapauksesta, joka harkitsee tai on itse asiassa jo useamman vuoden harkinnut maalämpöön siirtymistä. Kerroin tästä taloyhtiöstä ensimmäisen kerran pari päivää sitten, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Tänään pidettiin kyseisen AsOy Esimerkkitapauksen hallituksen kokous, ja nyt on taas tähän asiaan liittyen vähän uutta kerrottavaa. Tästä tulee kaikesta päätellen vielä ihan mielenkiintoinen juttu, jos tässä käy nyt tällä kertaa sillä tavalla, että taloyhtiö päättää siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön.

Suomessa on useitakin taloyhtiöitä, jotka ovat jo siirtyneet öljylämmöstä maalämpöön (jolloin investoinnin takaisinmaksuaika on vain muutamia vuosia), mutta kaukolämmöstä maalämpöön siirtyneitä taloyhtiöitä ei taida kovin paljon vielä olla? Mikäli AsOy Esimerkkitapauksen yhtiökokous päättää huhtikuun puolivälissä siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön, niin tällainen päätös on ainakin omalla isännöintiurallani ihka ensimmäinen tapaus lajissaan.

Miksi AsOy Esimerkkitapauksen sitten kannattaisi siirtyä maalämpöön?

Taloyhtiön tilanne on nyt sellainen, että sekä kaukolämpölaitteisto, että yhtiön alkuperäiset kylpyhuoneet ovat nyt tulleet tiensä päähän. Kylpyhuoneita on toki korjattu jo aikaisemminkin vuosien varrella, mutta muutamia on vielä korjaamatta. Ja ne pitää tehdä nyt. Kylpyhuonekorjauksiiin on budjetoitu yhteensä noin 50.000 euroa.

Myös maalämpöinvestointi maksaa suunnilleen saman verran, eli noin 50.000 euroa. Pienellä pelivaralla ja lisätöihin tarvittavalla varmuusmarginaalilla taloyhtiön hallitus hakee yhteensä 120.000 euron lainavaltuuksia tulevassa yhtiökokouksessa näihin kahteen hankkeeseen.

Mikäli nämä hankkeet rahoitetaan 20 vuoden lainalla, silloin lainan vuosittainen lyhennys olisi 120.000€ / 20v = 6.000€/vuodessa. Plus korot ja muut lainan kulut päälle.

Mikäli kaukolämpö vaihtuisi maalämpöön, poistuisivat yhtiön nyt noin 9.000€ kaukolämpökulut kokonaan. Tilalle tulisi noin 3.000 euron lisälasku sähkönkulutuksessa. Säästöä tulisi vuosittain noin 6.000€ – joka kappas vaan – riittääkin juuri sopivasti kylppäri+maalämpölainan lyhennyksiin.

Jolloin lopputulos tässä on sellainen, että (mikäli yhtiökokous niin päättää), niin vielä jäljellä olevat kylppärit tullaan korjaamaan, ja samalla maalämpö asennetaan – ja maalämpö huolehtii urakan kuluista! Sillä sen verran mitä rahoitusvastiketta tulee lisää, niin suunnilleen saman verran hoitovastike laskee (muutos molemmissa noin 6.000€ suuntaansa vuositasolla). Toisin sanoen – taloyhtiö saa kylpyhuoneet ilmaiseksi!

No, mitään ei ole yhtiökokouksessa vielä päätetty. Eikä varmuudella tiedetä, miten tullaan aikanaan eli reilun kuukauden kuluttua päättämään. Hallituksen pohjaehdotus maalämpöön siirtymisestä on mielestäni kuitenkin monessa mielessä hyvä – myös ei-euromääräisessä tarkastelussa:

Kaukolämpöä ei nimittäin voi kilpailuttaa – sitä myy Vantaalla ja jokaisessa muussakin paikassa vain yksi taho. Jolloin jos kaukolämmön hintaa muutetaan, se on pakko hyväksyä. Sähkölaskun voi aina kilpailuttaa, ainakin sähköenergian osalta. Lisäksi maalämpö on ympäristöystävällistä, ja vaivatonta – niin kuin omakotitalossakin. Tällä hetkellä maalämpö on todennäköisesti myös asunnon myyntivaltti – ihan niin kuin se on sitä omakotitalossakin (kuulemma?).

Mikä tekee tästä tapauksesta nyt sitten niin mielenkiintoisen?

No, mikäli maalämpö asennetaan, on 25 vuotta vanhassa talossa jo aivan riittävästi dataa, josta tiedetään mikä oli kustannus ja energiankulutus silloin, kun maalämpöä ei vielä ollut, ja taloa lämmitettiin kaukolämmöllä. Kohta saadaan maalämmön asentamisen jälkeen aivan toisenlaisia lukuja, joita voidaan sitten verrata aikaisempiin lukuihin.

Miltä silloin näyttävät energian ja eurojen kulutus? Miten pitkä tulee investoinnin takaisinmaksuajasta?

Se sitten aikanaan nähdään. Jos ja kun yhtiökokous päättää ensi kuussa hallituksen päätösehdotuksen mukaisesti. Ja jos ei päätä, sitten uusitaan lämmönvaihdin ja maksetaan kylppärien kustannukset ”omasta kukkarosta”. Tämä päätösvaihtoehto merkitsisi vastikkeiden nousua rahoitusvastikkeen suuruuden verran, koska tässä vaihtoehdossa hoitopuolen kuluissa mikään ei muutu (ei ainakaan kovin oleellisella tavalla).

Jään mielenkiinnolla odottamaan kevään yhtiökokouksen päätöksiä…

Tuleehan tästä taas hyvässä lykyssä yksi konkreettinen tapaus, jossa voidaan katsoa milloin maalämpö kannattaa, ja milloin ei kannata…

As Oy Esimerkkitapaus – kannattaako maalämpö?

Tuodaan nyt sitten välillä vähän omaa työelämääkin mukaan tänne blogiin…

Joskus telkkarissa oli sellainen tietokilpailu kuin ”Haluatko miljonääriksi”, ja siinä ohjelmaformaatissa kilpailijat saivat halutessaan mm. käyttää enintään yhden kerran kolmea oljenkortta, jotka olivat tietokoneen antamat ”fifty-fifty” eli 2 vaihtoehtoa, tai sitten sai kilauttaa kaverille tai kolmantena oljenkortena kilpailijat saivat kysyä kysyä neuvoa katsomolta.

Minäpä taidan tarttua nyt tuohon viimeiseen eli kolmanteen oljenkorteen ja kysytäänpä nyt suurelta yleisöltä, millaisen päätöksen te tekisitte seuraavassa tilanteessa?

Kyseessä on aito ja täysin oikea tositapaus, jossa on ylihuomenna hallituksen kokouksessa pöydällä ja esityslistala laskelmat, joiden perusteella pitää valita mihin suuntaan edetään, uusitaanko taloyhtiön lämmönvaihdin uuteen, vai siirrytäänkö kaukolämmöstä maalämpöön. Kyseisen taloyhtiön – olkoon sen nimi nyt vaikkapa AsOy Esimerkkitapaus tiedot ovat tässä (kyseessä on 1 rakennuksen 3-kerroksinen pienkerrostalo):

11 huoneistoa
Tilavuus 2677m3
Kerrosala 774,5m2, josta asuinpinta-ala 629m2
Rakennusvuosi 1991
Energialuokka E
Energiatodistuksen ET-luku 201
Sijainti Vantaan Tikkurila

Päätöksenteon pohjalle on pyydetty lämmönsiirtimen uusimisesta tarjoukset, ja hintahaitari vaihteli 10500,00 eurosta 14549,00 euroon. Vastaavasti maalämpöpaketin tarjoukset vaihtelivat 60992,61 eurosta 83620,22 euroon. Kaikissa näissä tarjouksissa on mukana alv 24%. Lämmönsiirtimissä ei ole estettä halvimman tarjouksen hyväksymiselle, mutta maalämpöpaketeissa ehdottaisin hallitukselle halvimman tarjouksen hylkäämistä, jolloin toiseksi halvin tarjous on 63100,00 euroa (en nyt lähde selvittelemään hylkäyksen perusteita täällä, mutta tämä 63100,00 olisi mielestäni tässä vaihtoehdossa tämän vaihtoehdon lähtökohtainen hinta, jonka uskaltaa ottaa, jos yhtiö niin päättää). Molemmissa tarjouskilpailuissa hintahaitari näytti olevan melko laaja, eli valitsee taloyhtiö päälinjakseen ihan kumman tahansa näistä, niin kilpailutus näköjään kannattaa.

Sitten jos katsotaan 10 vuoden jo toteutuneita kulutuslukemia sekä kaukolämmön, että sähkön osalta, niin historiatiedot näyttävät tältä (klikkaamalla taulukkoa se suurenee):

AsOy Esimerkkitapauksen energiakulutuksen historiatiedot 10 vuoden ajalta taaksepäin. Kannattaisiko taloyhtiön siirtyä nyt kaukolämmöstä maalämpöön? Kas - siinäpä kysymys!

AsOy Esimerkkitapauksen energiakulutuksen historiatiedot 10 vuoden ajalta taaksepäin. Kannattaisiko taloyhtiön siirtyä nyt kaukolämmöstä maalämpöön? Kas – siinäpä kysymys!

Mikäli taloyhtiö olisi päättänyt näillä hinnoilla siirtyä maalämpöön jo tasan 10 vuotta sitten, ja mikäli tämän siirtymisen ansiosta olisi valistuneen arvauksen mukaan voitu saada energiankulutukseen säästöä 65% eli tämän verran kaukolämmön kuluista pois, niin säästöjen yhteenlaskettu määrä olisi jo kuluneen 10 vuoden osalta ollut 46766 euroa. Ei sillä ihan vielä saa kuoletettua sitä hintaeroa (52600 euroa), mikä on kahden eri vaihtoehtojen välissä, että jatketaanko nyt kaukolämmössä uusimalla lämmönsiirrin, vai vaihdetaanko nyt kaukolämmöstä maalämpöön.

Ja jos tässä kohtaa tarkkoja ollaan, maalämpöön siirtyminen olisi silloin 10 vuotta sitten ollut siirtimen hinnan kalliimpi ratkaisu. Koska silloin vielä elinkaarensa puolivälissä ollut lämmönsiirrin olisi heitetty täysin toimintakuntoisena kaatopaikalle. Mutta nyt se on tullut ikänsä päähän. Se on siis pakko uusia. Jolloin asiaa taloyhtiön näkövinkkelistä katsottuna oikeasti 63100 euroa maksava maalämpöpaketti maksaakin nyt ”vain 52600”, kun lämmönsiirrintä ei tarvitsekaan uusia, jos valitaan maalämpö. Kaukolämpö ei siis jäisi edes varavoimaksikaan. Varajärjestelmä ja lisätehot rakennetaan sähkön varaan, ja se asia on maalämpötarjouksissa huomioitu, ja varajärjestelmän kustannus sisältyy maalämmön kokonaishintaan.

Eli mitäs tehdään? Mitä itse tekisitte? Siis investointi ei selvästikään kykene maksamaan itse itseään takaisin esim. 10 vuoden aikajänteellä, mikä usein on kipuraja, kun eri investointien takaisinmaksuajoista puhutaan.

Mutta kyllä kait tämä maalämpölaitteisto Niben pumpulla nyt ainakin 15 vuotta kestää, ja todennäköisesti kestää paljon kauemminkin, eli käyttöikää voisi olettaa olevan jotain 20-30 vuotta (ainakin myyntimiesten mukaan). Lämmönsiirtimen laskennallinen käyttöikä on 20-25 vuotta. Eli tällä aikajänteellä maalämpöinvestointi jo maksaisi itse itsensä takaisin, ja jos kallioon porataan nyt 4 reikää, niin ne reiät ovat ilmeisesti ikuisia, ja joskus 20-30 vuoden päästä niitä ei tarvitse enää alkaa uudestaan tekemään, vaikka muuten laitteisto olisikin loppuun ajettu.

Eli miten pitäisi mielestänne asiassa edetä? Ai että mitä minä itse tekisin tai mitä meinaan hallitukselle ja yhtiökokoukselle esittää?

Jaa-a…

Jos omistaisin koko talon osakannan ja laittaisin kaikki siellä olevat huoneistot vuokralle, niin kyllä minä ajettelisin siinä kohtaa niin pitkäjänteisesti, että lähtisin maalämmön käyttäjäksi nyt heti. Eli ottaisin nyt halvoilla lainan koroilla tästä investoinnista ne säästöt, mitä tämän investoinnin avulla reilun 10 vuoden päästä alkaisi näiden laskelmien valossa tulla. Ja kun hanke rahoitettaisiin 15 vuoden lainalla, ja kun se maksaa itse itsensä takaisin jo 11-12 vuoden aikana, niin taloyhtiön kokonaiskulut pienenisivät per heti (lämmön säästö on suurempi mitä pankkilainan vuosikulu).

Onko nämä laskelmat sitten oikein? Ja onko oikea tapa ylipäätään katsoa jo toteutuneita energianhintoja ja kulutuslukemia? En minä tiedä. Ei tulevaisuutta voi täysin eksaktilla tavalla etukäteen laskea. Erilaisia valistuneita arvauksia voi toki esittää. Ja jos katsotaan oikein tarkasti peruutuspeiliin jo toteutuneita lukuja, niin havaitaan eri vuosien yksikköhinnoista mm. se, että 10 vuodessa sekä kaukolämmön että sähkön yksikköhinnat ovat suunnilleen 2-kertaistuneet. Eli energian hinta näyttää olevan nousussa, vaikka nyt hetkellisesti esim. öljyn hinta putosikin 1/3 -osaan siitä mitä se on joskus maksanut. Lisäksi jos taloyhtiö käyttää lauhana talvena poikkeuksellisen vähän kaukolämpöä, niin yksikköhinta nousee, koska kaukolämmön perusmaksu pysyy samalla tasolla. Myös sähkön yksikköhinnoissa voi olla suuria vaihteluita, muta siinä kehityksessä näkyy tehdyt kilpailutukset ehkä eniten.

Näissä laskelmissa ei ole esim. lainkaan huomioitu eikä laskettu korkokuluja (nyt reaalikorko lienee negatiivinen eli alle inflaatiotason, mutta jatkosta ei tiedetä – enkä ole laskelmissa lainkaan pohtinut sitä muuttuuko korkotaso joskus). Eikä näissä laskelmissa ole huomioitu laitteistojen huoltokuluja (niissä ilmeisesti ei olisikaan juurikaan eroja, valitaan siirtimen uusinta tai maalämpö ihan kummin päin tahansa?)

AsOy -maailma on myös itsessään välillä aina pikkuisen vinkeä ja yllätyksellinen. Tällaisen tapauksen edessä joku, joka aikoo muuttaa talosta pois 2-3 vuoden päästä voi äkkiä sanoa, että ei hän ainakaan tällaista maalämpöä tarvitse. Mutta jos kerrotaan, että pitkästä pankkilainasta johtuen taloyhtiön kulut laskeekin nyt per heti, niin hanketta vastustavien mieli voi ehkä muuttua? Plus että mitä tämä maalämpö vaikuttaa talon tai siinä olevan huoneiston myyntiarvoon? Sitäkään en osaa nyt sanoa, eikä asiasta taida olla tutkittua tietoa.

Lopuksi sanoisin maalämpöön liittyen, että itselleni oli iso yllätys, etten saanut maalämpölaskelmia kannattamaan millään laskentamallilla omaan uuteen omakotitalooni, jossa sentään on 241m2 lämmintä pinta-alaa. Mutta kun uudet rakentamismääräykset ja nykyajan lauhat talvet ”tekivät tepposet”, eli energiaa ei kulu nytkään tarpeeksi, niin ei se maalämpö nyt vaan oikein meidän talossa kannata…

Mutta vanhoissa ja paljon kuluttavissa taloissa se varmasti kannattaa, ja varsinkin öljylämmityksestä maalämpöön siirtyminen on pitkässä juoksussa erittäin viisas ratkaisu. Entä kannattaako kaukolämmöstä siirtyä maalämpöön, eli miten pitäisi ohjeistaa tätä kyseistä Tikkurilan taloyhtiötä? Kyllä tässä varmaan puolesta ja vastaan voidaan esittää perustellusti erilaisia mielipiteitä?