Tiiveyspohdintoja, missä optimi?

Vertia Oy julkaisi noin viikko sitten eli 11.1.2015 raportin, jonka aiheena oli Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa. Pikkuisen kärjistäen nykyajan talon rakenteena (itse asiassa jo 70-luvun alun energiakriisistä lähtien) on ollut ruoteisiin kiinni raksittu muovipussi, jolla on hengityskone. Ongelmana vaan on se, että muovipussi ei koskaan ikinä täysin pidä, ja siitä sitten seuraa aina jotain ongelmia.

Vertia Oy:n raportti löytyy tästä linkistä:

http://www.vertia.fi/images/raportit/Ilmatiiveys%20ja%20vuotokohdat%20uusissa%20pientaloissa%204-2014.pdf

Aivan niin kuin raportissakin kerrottiin – ilmatiiveyden kehitys uusissa pientaloissa on 2 vuoden seurantajaksolla parantunut, ja ilmeisesti jatkaa parantumistaan myös samaan tahtiin tästä eteenpäin?

Aloin siinä sitten miettimään, että mikä olisi talon ns. ”sopiva tiiveys”, vai onko nolla-vuoto ainut tavoitetaso, johon pyritään? Ymmärrän toki, ettei talo saa olla ns. ”harakanpesä”, jollaisia nyt ei hirveän paljon taida olla uusissa tai vanhoissa taloissa muutenkaan, vai mitä sanotte tästä graafista?

Kuvakaappaus Vertia Oy:n 11.1.2015 julkaisemasta raportista. Vanhojen pientalojen tyypillinen ilmanvuotoluku ei ollut useimmissa tapauksissa ollenkaan huono, noin puolessa kohteissa se oli 3,0 tai alle. Joukossa oli kuitenkin muutamia yksittäistapauksia, joissa se oli yli 10,1 tai yli.

Kuvakaappaus Vertia Oy:n 11.1.2015 julkaisemasta raportista. Vanhojen pientalojen tyypillinen ilmanvuotoluku ei ollut useimmissa tapauksissa ollenkaan huono, noin puolessa kohteissa se oli 3,0 tai alle. Joukossa oli kuitenkin muutamia yksittäistapauksia, joissa se oli yli 10,1 tai yli.

Jos talon ilmanvuotoluku lähenee nollaa, niin ilmeisesti ensimmäinen ongelma on se, että takka ei enää vedä, ja tuli jopa sammuu heti kun IV-laitteen takkatoiminnossa aika loppuu, aivan niin kuin tämän linkin keskustelussa eräs rakentaja kertoo:

http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/keskustelukanava/ketjut/18709/1/0/1/

No – tähänkin tietysti on ratkaisu keksitty, eli takalle voidaan järjestää korvausilmaa joko venttiilin kautta, tai erillisellä korvausilmakanavalla.

Meidän talo meni tiiveysmittauksessa uusien 2-kerroksisten talojen keskikastiin, meillä ilmanvuotoluvuksi tuli 1,43. Onko se hyvä? Mistään ei vedä (ei ainakaan vetoa tunnu), ja takat toimivat ihan normaalisti, jopa kolmekin tulipesää saman aikaisesti. Eikä korvausilman (lisä)saantia ole järjestetty mitenkään. Takkatoimintoakaan ei välttämättä tarvita, vaikka tietyissä keleissä (joku nihkeä matalapaine) takkatoiminnosta kyllä on selvästi hyötyä. Meillä tiiveystestin mittaaminen sujui näin (ei käytetty Vertia Oy:n palvelua, mutta löytyi suositusten kautta eräs toinen hyvä firma)

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/28/tiiviystesti-tehty-ilmanvuotoluku-143/

Vertia Oy:n raportissa korostetaan huonon tiiveyden johdosta erityisesti energian hukkaa. Jos tiiveys on heikko, minusta se taitaa kuitenkin olla siinä tilanteessa se pienin ongelma? Eli kun raportissa verrataan ”tyypillistä taloa” (olisiko keskivertotalossa noin 170m2?) ilmanvuotoluvulla 4 ja 0,5 – niin raportista ilmenee, että eihän se energian hukka euromääräisesti ole kuin 320 euroa vuosittain. Siis melkein euron päivässä. Onko joku uuden talon rakentajista sitten sellaisessa tilanteessa, ettei pystyisi sitä euroa maksamaan tässä kohtaa? Sitä paitsi tilastollisestikin hyvin harvoissa uudiskohteissa on mitattu ilmanvuoto on luokkaa 4, joten todellisuudessa hyvin tiiviin ja huonosti tiivistetyn talojen kesken ei edes synny tuota 320 euron erotusta.

Mitä siitä sitten seuraa, jos seinärakenteiden läpi kulkee ilmaa ja energiaa harakoille? Alipaineistetuissa taloissa ilmaa ei taida harakoille mennä, vaan virtaus on toiseen suuntaan eli taloon sisälle päin. Jolloin jos seinärakenteissa on epäpuhtauksia, riskinä on Vertia Oy:n raportissakin todettu sisäilmaongelman riski. Energia sen sijaan virtaa talosta ulospäin. Ja pitää mennessään rakenteet kuivina. Jolloin se taas estää ja hidastaa kosteusvahinkojen syntymistä, joka taas pienentää sisäilmaongelmien riskiä. Eikö vain?

Joten tältä pohjalta aloin miettimään, olisiko ilmanvuotoluvulle olemassa jokin muukin ihanne arvo kuin tasan nolla, jota kohti mielestäni kovasti yritetään pyrkiä?

Eli kannattaako talonrakentamisessa pyrkiä siihen, että muovipussi pitää, jolloin jos rakenteet mistä tahansa syystä (jokaista taloa kohtaa joskus jokin vahinko, esim. vesivahinko tai vesikatteen pettäminen) sattuisi joskus kastumaan, niin eihän ne kuivu mitenkään, jos eristeen paksuus on suuri, ja jos energiavuotoja ei ole? Omasta mielestäni talo pitäisi aina rakentaa ja suunnitella niin, että vahingon sattuessa talo pyrkii toipumaan jo ihan itsestään, vaikka vahinkoa (esim. tippavuoto tai kondenssivesi) ei koskaan ikinä huomattaisikaan.

Miten tässä tavoitteessa sitten voitaisiin onnistua? Energiaahan on nykymääräyksethän kiristyvät koko ajan, ja tottakai energian säästäminen on muutenkin aina hyvä tavoite.

Energiansäästössä yksi koulukunta lähtee siitä, että tehdään eristeistä niin paksuja ja tiiviitä, ettei niiden läpi pääse mikään. Toinen koulukunta taas lähtee siitä, että miten talon tarvitsema energia tehdään. Jos se tehdään maalämmöllä ja aurinkoenergialla, niin eikös se kompensoi silloin pienen energiahävikin, jolloin voidaan sallia seinärakenteen hengittäminen ja varmistaa energiahävikin avulla rakenteiden kuivana pysyminen? Tässä kohtaa voisi olla hyvä katsella myös itärajan yli. Siellä talvi on kovempi, mutta energia halpaa. Ja melkein jokaisen talon räystäillä roikkuu melkein metriset jääpuikot. Mutta eipä ole sisäilmaongelmia, eikä juuri kellään astmaa, allergiaa eikä altistumista huonolle sisäilmalle. Eli terveellisen asumisen turvaamisessa itänaapurimme on tainnut onnistua meitä paremmin? Ilmastonmuutoksen kannalta energiasyöpöt venäläistalot eivät varmaankaan ole mikään hyvä asia.

Ja jos tässä kohtaa heittäydytään vielä enemmän propellipääksi, niin voitaisiin pohtia ehkä sitäkin, onko talojen alipaineistus hyvä asia. Omasta mielestäni ei välttämättä – mutta eipä tässä kohdin kuitenkaan taida muitakaan järkeviä vaihtoehtoja olla olemassa, jos halutaan estää kostean sisäilman pääsy rakenteisiin. Päinvastaisiakin mielipiteitä näyttäisi olevan (ja ilmeisesti ihan vakavalla mielellä esitetty?), niin kuin esim. tästä linkistä voi lukea:

http://www.linkkitori.net/viihtyis.htm

Itse en kuitenkaan suosittele talon ylipaineistamista – eikä tiedossani myöskään ole, että ylipaineistettua taloa olisi oikeasti missään päin Suomea tai maailmalla olemassa. Mutta jos sellainen talo jossain on, todennäköisesti rakenteet ovat hyvin kosteat, jolloin mikrobit pärjäävät hyvin, ja mikäli mistä tahansa syystä ylipaine hetkeksi katoaisi, silloin homekasvustojen kautta ilmavirrat voivat päästä myös talon sisään, ja viimeistään silloin sisäilmaongelma on väistämätön.

Lopuksi vielä viimeisessä kuvassa meidän talon seinärakennetta, jossa näkyy 175mm paksu villa, alla rullattuna höyrynsulkumuovi, jonka päälle tuli vielä vaakaan 50mm villa, ja sen päälle kipsilevyt. Kuvassa näkyvää lasivillaan mikään mikrobi ei syö, mutta villassa voi olla epäpuhtauksia – vaikkapa rakennusaikaista pölyä, joka mikrobeille ehkä kelpaa, jolloin jos rakenteet olisi pitkään kosteina, silloin voi syntyä mikrobikasvustoja. Miten tässä kohdin mahtaa muuten pärjätä Ekovilla? Sehän on käytännössä ja vähän kärjistäen vanhaa silputtua sanomalehteä? Joka tulipalon sattuessa palaa pois, ja eikös mikrobitkin sen Ekovillan sitten kykene syömään, jos vaan lämpöä ja kosteutta on riittävästi? On Ekovillassa toki hyviäkin ominaisuuksia (vaikka en uskaltanut niitä omassa talossani kokeilla), lisää infoa Ekovillasta tässä linkissä:

http://www.ekovilla.com/

Talo-Rautio, villoitus käynnissä ja höyrynsulkumuovi odottamassa.

Talo-Rautio, villoitus käynnissä ja höyrynsulkumuovi odottamassa.