Arttu Wiskari pohtii laulussaan ”Sirpa”, että ”Missä voisimme vielä säästää – voiko mäyräkoiran luontoon päästää – kun lokakuussa öisin pakastaa…”
Maalämpöpohdintojen jälkeen itse puolestani jatkoin pohtimista, että voisiko meillä lämmityskuluista vielä säästää? Nyt kun on melkein 6 kk asuttu, niin ekan viiden kuukauden sähkölaskut on yht. 977,67€ per 5 kk ja näyttäisi, että koko vuoden sähkölasku asettuisi noin 2000 euron tasolle.
Talvi oli tosin lauha tällä kertaa, mutta jos jonain talvena tulisikin enempi pakkasta, niin vastaavasti polttopuitakin voidaan sitten käyttää enemmän. Lattialämmitys yösähköllä ja kotitaloussähkö kuluttaa varmaan suunnilleen tämän verran joka vuosi.
Kuukausi sitten pohdiskelin, että maalämpö – vaikka se olikin ollut talon suunnitteluvaiheessa itsestään selvyys, ei sitten oikein kannattanutkaan. Tai ainakin takaisinmaksuajasta olisi tullut pitkä. Noista ajatuksista ja laskelmista lisää tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/
Tämän jälkeen olen pohdiskellut, että mikä sitten kannattaisi?
Pakkohan meidän ei ole tehdä lämmitysjärjestelmille enää yhtään mitään. Ehdittiin nimittäin saada rakennuslupa 14.6.2012 eli pari viikkoa ennen kuin määräyksiä tiukennettiin. Määräykset kokonaisenergiatarkasteluista eivät siis koske meidän taloa, joten talon saa jättää suoraan sähkölämmitykseen, jos vaan siltä tuntuu, että 241m2 on järkevintä pitää suorassa sähkölämmityksessä.
Uskoisin, että maalämmön lisäksi ja ohella muitakin hyviä vaihtoehtoja suoran sähkölämmön rinnalle kuitenkin löytyy. Ehkä yleisin lisälaite suomalaisissa kodeissa on tällä hetkellä ilmalämpöpumppu? Se maksaa asennettuna noin pari tonnia, ja sen avulla voi säästää 400 euroa vuosittain? Näin ainakin tämän linkin mukaan:
Ei hullunpaa, jos todellakin ”Yhdellä lämpöpumpulla voidaan saavuttaa noin 400 € vuosisäästö hieman kohteesta ja olosuhteista riippuen.” Näin ainakin luvataan Vattenfallenin myyntipuheessa tässä linkissä: http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#esimerkkisaastolaskelmia
Samoilla sivustoilla on myös eri merkkisten pumppujen asennuspaketit, joista kaikista saa tietysti työn osuudesta vielä kotitalousvähennyksetkin. Hinnat näyttää vaihtelevan kahden tonnin kahta puolta, kas tässä:
http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#mallit
Koska ilmalämpöpumppu on niin yleinen (eikä pelkästään kylmän tuottajana kesäisin), niin täytyyhän sen sitten olla hyvä? Jos ihmiset olisivat tässä kohdin tehneet huonoja sijoituksia, niin tokihan niistä sitten varoiteltaisiin muita. Niin kuin muuten varoitellaankin – kaikkein halvimmat ilmalämpöpumput eivät välttämättä tahdo toimia, ja niitä saa korjailla jatkuvasti. (Näin olen kuullut – mitään merkkejä nyt tässä mainitsematta.)
Vaikka oikein valitulla ilmalämpöpumpun merkillä saakin rahansa takaisin – seuraava kysymys kuitenkin on se, että siinä vaiheessa, kun ilmalämpöpumppu on maksanut itse itsensä – montako vuotta sitä sen jälkeen pystyy vielä käyttämään? Ilmalämpöpumpun elinikä ei nimittäin kovin paljon yli 10 vuoden taida olla? Ja jos siihen tulee ”isompi vika”, se kannattaa uusia. Tekniikkakin kehittyy vuosien saatossa ja koko ajan. Ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaikoja sekä säästötavoitteita on pohdittu tarkemmin tässä linkissä:
Itse ehdin jo olla pienen tovin ihan varma, että meillekin tulee seuraavaksi ilmalämpöpumppu. Kunnes Kafka kävi kylässä, tulin epävarmaksi – ja ehkä muutankin vielä mieleni. Tai sitten en?
Nythän meillä on siis omaa metsää, josta saadaan polttopuita, ja mikäli haluan säästöä sähkälaskuihin, niin ilmalämpöpumpun avulla (joka on sähköä käyttävä laite), taitaa kuitenkin meidän tapauksessa käydä niin, että sähkölasku vaan kasvaisi entisestään, mutta polttopuita kyllä säästyisi? Eli joutuisinkin takaisin siihen alkutilanteeseen, mistä lähdettiin joulukuussa lämmitystä säätämään, kun talo silloin lämpeni sähköllä niin hyvin, ettei takkaa tarvinnut paljon käyttää. Muuten olisi tullut liian kuuma.
Jos en laitakaan ilmalämpöpumppua, niin seuraavaksi tulee itselläni mieleen aurinkoenergia. Siinä voi valita kahdesta tekniikasta jomman kumman tai molemmat. Aurinkolämpökeräimillä on hyvä hyötysuhde, jopa 95% keräimeen saapuvasta säteilystä saadaan talteen ja lämpö voidaan hyödyntää vaikkapa vesivaraajassa. Paketin hinta ei ole paljon ilmalämpöpumppua kalliimpi, eli 2,5 tonnilla saa jo 3,75 kWh tehoisen ”aloituspaketin”, johon sisältyy jo varaajakin (jota en tarvitse, meillä on jo 500 litrainen Jäspi, johon tämä voitaisiin kytkeä kiinni):
http://tuontiliike.fi/aurinkolampo/aurinkolampojarjestelmat.html
Mutta tämäkään vaihtoehto ei ole välttämättä ongelmaton? Mitä jos kovilla kesähelteillä ylikuumenee joko varaaja tai aurinkolämpökeräin itse? Siihenkin löytyy hienoja ratkaisuja, joissa peilit käännetään pois auringosta jne:
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=133
Näillä hienoilla ”peilin poiskääntäjäsysteemeillä” lienee myös jokin hinta, eli halvemmalla varmaan pääsee, jos peittää keskikesällä valkoisella lakanalla koko lämpökeräimen tai vaikka puolet siitä, jos tuntuu siltä, ettei ole mitään järkeä seisottaa kesähelteissä melkein 100-asteista vesivaraajaa, kun lämpöä on muutenkin liikaa…
Tai sitten pitää valita kokonaan erilainen aurinkosähkötekniikka. Voihan sitä auringonvaloa muuttaa myös suoraan sähköksikin. Tosin aika heikolla hyötysuhteella. Siinä missä auringonvalo muuttuu lämmöksi tyhjiökeräinputkissa yli 95%:n hyötysuhteella jo maaliskuussa alkaen, niin sähköä saadaan vain noin 15%:n hyötysuhteella. Eli suurin osa auringon energiasta menee hukkaan jo silloin, kun säteet saapuvat aurinkopaneelille. Tosin tähänkin on nyt ratkaisu keksitty niin, että se hukkalämpö eli 85% energiasta ei enää menekään hukkaan:
http://novafuture.fi/images/hybridi_netti.pdf
Ilman tuota hybridikennoakin (joka mielestäni on tehoonsa nähden tosi hintava?), niin on tässä aurinkosähkön vaihtoehdossakin jo talouden luvut alkaneet lähestyä järkevyyden rajoja? Nimittäin huipputeholtaan 2000W aurinkosähköjärjestelmän saa asennettuna jo noin 5000 eurolla, ja summa koostuu suunnilleen niin, että laitteiston hinta on noin 3500€ ja asennukset (joista saa kotitalousvähennystä) tekee noin 1500€. Ja tässä vaihtoehdossa ei ole huolta ”ylikuumenemisesta”, eli jos energiaa tuleekin yli oman tarpeen, sen voi ”tunkea” eli myydä valtakunnan sähköverkkoon, ja mm. Fortum maksaa siitä ihan rahaakin:
Fortum myös myy ja asentaa aurinkosähkölaitteistoja, ja heidän kauttaan hintaa sille kokeilulle tulee tämän verran:
Fortum ei välttämättä ole kaikkein halvin laitteistojen toimittaja/asentaja, mutta huipputeholtaan 2250W paketin heidän kauttaan saa ostaa siis 6620 eurolla, sis. ALV 24%.
Yksi vahva etu aurinkosähköjärjestelmissä kuitenkin on. Niissä ei ole juurikaan kuluvia osia, joten niiden käyttöikä on pitkä – selvästi pidempi kuin ilmalämpöpumpuissa. Mutta jos on käyttöikä pitkä, niin tuntuu olevan takaisinmaksuaikakin aika pitkä – varsinkin aurinkosähkön järjestelmissä, jossa laitteisto maksaa itse itsensä takaisin 13-20 vuoden aikana (niin kuin maalämpökin):
Eli mikä oli tämän pohdinnan lopputulos? En minä tiedä. Se ilmalämpöpumppu olisi tietysti ollut hyvä vaihtoehto – ja monille varmasti onkin hyvä – mutta ei välttämättä meille, koska meillä on myös polttopuut omassa metsässä, eikä niitä tarvitse säästellä ilmalämpöpumpun avulla.
Täytyy siis jatkaa pohdintoja. Siihen asti talo lämpiää suoralla sähköllä öisin ja polttopuilla päivisin. Tai jos ei ihan joka päivä, niin 2-3 kertaa viikossa on ollut takassa tuli – poislukien maaliskuiset pakkasyöt, jolloin yösähköllä toimiva automatiikka lämmittää lattiat niin hyvin, ettei päivällä takkaa tarvita, tästä ilmiöstä jo kirjoitinkin:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/16/talo-lampenee-auringolla-ja-sahkolla/
En tiedä päästettiinkö Arttu Wiskarin laulussa mäyräkoira vielä lokakuussa metsään, mutta meidän mäyris tykkää kyllä mieluummin köllötellä takan lämmössä. Kas näin.
