Otsikon lausahdus on muistaakseni predentti Mauno Koiviston suusta. Hänellä oli usein tapana fundeerata asioita.Vähän samanlaisen tilanteen eteen ollaan tultu Rekolan Laurintiellä, jossa vesilaitoksen toiminnasta (tai toimimattomuudesta) ovat joutuneet kärsimään jo useat muutkin saman kadun varrella asuvat, ei yksin minä.

Eilisessä Vantaan Sanomissa yleisön osaston kirjoituksessa ihmetteltiin mm. että onko sellainen enää normaalia, että saman kadun varrella vesijohto on poikki tämän tästä ja sitä sitten korjaillaan hätätöinä, omien havaintojeni mukaan useimmiten vielä yötä myöden. Järkevää tämä ei missään tapauksessa ole. Mutta kun tilanne nyt kuitenkin on tämä, niin kai taustalla sitten on jotain syitä, miksi näin on?

Yksi syy voisi olla rahapula. Jos Vantaan alueella risteilee varmastikin satoja kilometrejä vesijohtoja, niin yksi noin kilometrin mittainen vesijohto siinä joukossa lienee liikaa, koska kunnossapitorahoja sille ei näytä löytyvän. Vesijohdon kunto oli vesilaitoksen mukaan ihan hyvä vielä syyskuussa 2012. Teimme silloin itse vesiliittymätöitä, ja ihmettelimme kovasti miten montun pohjalle tuli jostain koko ajan vettä noin ämpärillinen sekunnissa, ja joskus ehkä enemmänkin. Jos sulakkeiden palamisen takia suurtehopumput olivat seisahduksissa edes minuutin tai pari, niin heti oli kuution verran vettä montun pohjalla.

Epäiltiin kovasti, että mahtaako vesilaitoksen omat putket vuotaa? Mutta vesilaitos kiisti asian. Paikalla kävi ihan vesilaitoksen oma kuuntelumieskin kuuntelemassa ja tutkimassa putken kunnon sitten kun se oli vihdoin viimein löydetty. Näiden tutkimusten lopputulos oli se, että ei siinä putkessa mitään vikaa ollut, se oli kuulemma ihan ehjä. Näin siitä huolimatta, että runsas vedentulo oli jatkunut jo useita päiviä, ja vaikka kytkentätöiden aikana jouduttiin koko ajan pitämään käynnissä useita pumppuja ja lisäksi paikalla oli suurin imuauto, mitä paikkakunnalta löydettiin. Imuautossa oli kantavia akseleitakin 4 kpl ja imuletkun paksuus suurempi mitä miehen jalka.

Puhtaan veden kytkentä kuitenkin saatiin onnistumaan näillä järjestelyillä, mutta jos olisi siihen tilanteeseen eli juuri kytkentätöiden aikaan sattunut sulakkeet palamaan, niin muutaman sekunnin päästä montun pohjalla oleva vesilaitoksen mies olisi joutunut vetämään kalastajien käyttämät kahluusaappaat jalkaansa. Niin runsasta se kuoppaan valuvien pintavesien määrä saattaa joskus olla 😉 Vieläpä 2 viikon ajan päivästä toiseen? Taisi näillä meidän tekemillä pumppaus ja kuivatustoimenpiteillä kuivua kokonaisen hehtaarin pintavedet. Siis jos todellakin oli niin, että vesilaitoksen omissa putkistoissa ei mitään vuotokohtia ollut.

No, katsellaan mitä tästä hommasta nyt aikanaan sitten tulee, alla oleva lehtikirjoitus on myös omien tietojeni mukaan lähetetty HSY:n kirjaamolle. Saa muuten nähdä saako kirjelmän lähettäjä siihen ikinä mitään vastausta? Itse jouduin odottamaan omaan reklamaatiokirjeeseeni vastausta yli 6kk, eikä sitä ei edes kuitattu vastaanotetuksi. Kahden kuukauden odottelun jälkeen soittelin perään, että tuliko kirje edes perille, jolloin puhelimessa sitten sain vastauksen, että kirje on perille tullut, ja vastauskin luvattiin siihen ihan jo muutaman viikon sisään (siis tammikuussa 2013). Uskoisin, että täysin aiheettomiin reklamaatioihin vastattaisiin varmaan hyvinkin nopealla aikataululla, ja kerrottaisiin ne syyt mihin perustuen vesilaitos ei ole vahingosta vastuussa. Tässä linkissä kuitenkin vielä omia tunnelmia viime kevään odotteluun liittyen:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2013/03/21/4-kuukauden-hiljaisuus/

Itselläni se ensimmäisen kirjallisen vastauksen ydinsisältö – sitten kun se aikoinaan tuli, oli ns. ”ihmemies” -teoria, jossa väitettiin, että virheellisistä putkistokuvista huolimatta vesilaitoksen putkimestari olisi heti paikalle saapuessaan näyttänyt mistä kohtaa pitäisi kaivaa. Mutta siitä huolimatta rakennuttaja kuitenkin kaivoi 2 viikkoa ihan jostain muualta ja väärästä kohtaa, ennen kuin lopulta löysi vesijohdon siitä kohtaa, mistä vesilaitoksen putkimestari oli sen näyttänyt, niin rakennuttajan pitää maksaa kaikki kustannukset itse. Kyselin myös miksi kakkoskuopassa vesilaitoksen pyynnöstä esille kaivettuun toiseen putkeen ei tehty liitosta? Tähän kysymykseen en ole tähän mennessäkään vielä mitään vastausta saanut.

Kun syksyllä Vantaan sanomien toimittaja otti myös vesilaitokselle yhteyttä, ja kyseli samoista asioista (että miten nämä Talo-Raution vesiliitostyöt oikein meni), niin silloin ihmemiesteoriaa ei enää toistettu. Sen sijaan sillä kertaa vesilaitokselta kerrottiin, että rakennuttajan olisi pitänyt ottaa vesilaitokseen yhteyttä jo paljon aikaisemmin, niin silloin näiltä kaikilta ongelmilta olisi vältytty. Toki rakennuttaja olikin ollut vesilaitokseen hyvissä ajoin yhteydessä, ja vesilaitoksen sekä KVV-suunnittelijan yhteistyönä liittymä työ oli suunniteltu juuri niin kuin se oli käytettävissä olevien kuvien perusteella parasta tehdä. Valituksi tullut ratkaisu oli ilmeisestikin ja ihan vielä jälkikäteenkin katsottuna ainut mahdollisuus miten vesiliittymät voitiin suunnitella ja toteuttaa.

Elämä vähän vaikeutuu, jos aamukahvit jää keittämättä ja pökäleet jää pönttöön syystä, että vettä ei tule. Usein toistuessaan tilanne alkaa pikkuhiljaa harmittamaan, niin kuin nyt on käynyt.

Artikkelin perusteella voinee todeta, että ”tarttis varmaan tehrä jottai?” Artikkelin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä kuvaa.