DIY – seula hiekan seulomiseen

Yritin katsoa jotain sopivaa seulaa hiekan seulomiseen netistä ja erityisesti rautakauppojen nettisivuilta, mutta en löytänyt mitään. Piti sitten tehdä itse. Eipä kai kukaan sitten nykypäivään enää seulaa tarvitse, kun ei niitä kerran myydäkään missään.

Eikä hiekan seulomisessa ehkä muutenkaan ole mitään käytännön järkeä, koska hiekkaa saa ostaa valmiiksi seulottunakin niin monta kuutiota kuin tarvitsee, mutta itselläni on tontin reunalla kasoja, joista haluaisin päästä eroon. Se hiekka on ihan tätä paikallista Koivukylän hiekkaa, eli toiselta tontilta tuotua ylijäämä tavaraa. Se sopi ihan sellaisenaan pihan tasaamiseen ja suodatinkankaan alle, mutta kankaan päälle tulevassa asennushiekassa ei enää saa olla isoja kiviä mukana

Lopputuloksena tuli ihan toimiva peli:

Näistä tarvikkeista seulan pitäisi syntyä. 13mm puutarhan vihreää verkkoaitaa, ja ylijäämä tavaraa rakentamisesta.

Näistä tarvikkeista seulan pitäisi syntyä. 13mm puutarhan vihreää verkkoaitaa, ja ylijäämä tavaraa rakentamisesta.

 

Tarvikkeet lähempää. 10 metrin rulla vihreää verkkoaitaa 13mm silmäkoolla maksoi Biltemassa 8,99 euroa. Muita välittömiä kuluja ei tullut.

Tarvikkeet lähempää. 10 metrin rulla vihreää verkkoaitaa 13mm silmäkoolla maksoi Biltemassa 8,99 euroa. Muita välittömiä kuluja ei tullut.

Eka kokeilu käynnistymässä...

Eka kokeilu käynnistymässä…

 

 

Hyvin näyttäisi toimivan...

Hyvin näyttäisi toimivan…

 

Lopputulos on ihan sellaista mitä pitääkin...

Lopputulos on ihan sellaista mitä pitääkin…

Tähän vielä video lopuksi, että miten seulominen sujui…

DIY – köynnöskaari villiviinille

Vielä yksi pikkujuttu ennen kuin alan täyttämään istutusaltaita – eli köynnöskaari, joka yhdistää altaat toisiinsa. Nikkaroin sellaisen tässä työpäivän päätteeksi tänään, ja näin se kävi.

Piti tietysti ensin hakea myös muutama metri painekyllästettyä kakkos-kakkosta Byggmaxista ja muutama pilarikenka Biltemasta siinä matkan varrella. Kaikki muut tillbehöörit minulla olikin nurkissa jo valmiina olemassa, eli käytin rakentamisesta jääneitä ylijäämiä.

Kakkos-nelosen päihin lisäsin pilarikengät, joita saa Biltemasta edullisesti, ja joiden ensisijainen käyttötarkoitus on betonivaluun upottaminen. Tolppakenkä työnnetään maahan, ja sellainen olisi tietysti ollut toinen vaihtoehto, mutta ne ovat yleensä puoli metriä pitkiä, ja niitä on vaikea saada uppoamaan kovaan hiekkamaahan.

Kakkos-nelosen päihin lisäsin pilarikengät, joita saa Biltemasta edullisesti, ja joiden ensisijainen käyttötarkoitus on betonivaluun upottaminen. Tolppakenkä työnnetään maahan, ja sellainen olisi tietysti ollut toinen vaihtoehto, mutta ne ovat yleensä puoli metriä pitkiä, ja niitä on vaikea saada uppoamaan kovaan hiekkamaahan.

Sitten kietaisin vielä vähän patolevyä puun suojaksi, vaikka toki painekyllästetty puu kestäisi ehkä muutenkin. Nämä seipäät on siis tarkoitus tunkea tai upottaa juuri tehtyihin kukkapenkkeihin / istutusaltaisiin.

Sitten kietaisin vielä vähän patolevyä puun suojaksi, vaikka toki painekyllästetty puu kestäisi ehkä muutenkin. Nämä seipäät on siis tarkoitus tunkea tai upottaa juuri tehtyihin kukkapenkkeihin / istutusaltaisiin.

Miten saa tolpat symmetriseksi ja poikkipuut vaakatasoon? Vatupassilla ja luotilangoilla se onnistui mielestäni aika hyvin, ainakin silmämääräisesti lopputulos näytti hyvältä.

Miten saa pystytolpat symmetrisesti samaan kulmaan ja poikkipuut vaakatasoon? Vatupassilla ja luotilangoilla se onnistui mielestäni aika hyvin, ainakin silmämääräisesti lopputulos näytti hyvältä.

Sitten porailin muutaman 20mm reiän puoleen väliin puuta. Ja tähän tuli puolapuiksi lattialämmitysputkea, joka on jäykkää ja joka on 20 mm paksua.

Sitten porailin muutaman 20mm reiän puoleen väliin puuta. Ja tähän tuli puolapuiksi lattialämmitysputkea, joka on jäykkää ja joka on 20 mm paksua.

Lattialämmitysputket paikoilaan, ja kiristys kuormaliinoilla, jotta ne kaikki menisi pohjaan asti omassa kolossaan.

Lattialämmitysputket paikoilaan, ja kiristys kuormaliinoilla, jotta ne kaikki menisi pohjaan asti omassa kolossaan.

Tämmöinen siitä nyt sitten tuli. Seuraavaksi pitää katsoa ymmärtääkö villiviinit yhtään sen päälle, että millainen kiipeilypuu niille on rakennettu.

Tämmöinen siitä nyt sitten tuli. Seuraavaksi pitää katsoa ymmärtääkö villiviinit yhtään sen päälle, että millainen kiipeilypuu niille on rakennettu.

Sama istutusaltaasta katsottuna. Altaan pohjalla on Airamin Easy Connect kaapeleita tulevia valoja varten.

Sama istutusaltaasta katsottuna. Altaan pohjalla on Airamin Easy Connect kaapeleita tulevia valoja varten.

Nyt sitten alkaa istutusaltaiden täyttö. Tässä ramppi kottikärryjä varten.

Nyt sitten alkaa istutusaltaiden täyttö. Tässä ramppi kottikärryjä varten.

EDIT 29.06.2015:
Vaimoni sanoi, että meille ei tule villiviiniä, vaan tulee joku kärhö. No niin tai näin, joku kiipeilijäkasvi kuitenkin… Minulle käy mieluummin miten vain. Enkä minä kasveja niin kovin hyvin edes tunne.

DIY – näin syntyy vesitakka halvalla

Vesitakka on nopeasti ajatellen varsin oivallinen keksintö, jonka avulla voi lämmittää huoneilman lisäksi samalla myös vettä. Vesitakan idea lähtee siitä, että takasta on vedetty putki vesivaraajalle, jolloin vesitakka voi olla vesivaraajassa joko lisälämmitys tai ihan vaikka pääasiallinen lämmönlähde. Yksi ongelma vesitakassa kuitenkin ehkä saattaa olla – eli sen hinta. Siis itse takka sinällään ei maksa paljon mitään. Mutta kun kaikki on asennettuna ja valmiina, sitten sitä hintalappua alkaa jo tulla. Eri rakennusblogeissa näitä kustannuksia jossain jo pohdittu, mm tässä linkissä:

http://kalliollekukkulallerakennan.blogspot.fi/2012/05/vesitakan-hinta.html

Ei kait vesitakka loppupeleissä ja asennettuna varmaan yli 10 tonnia yleensä maksa (?), mutta useamman tonnin siinä varmuudella saa menemään.

Mutta no problem. Tämän kaiken voi tehdä myös helposti itse, tai putkimiehen pienellä avustuksella.

Esim. meillä on kellaritiloissa takkahuoneessa pieni Linnatulen S-sarjan takka (vai onko se nykyisin REG-takka, joku sellainen kuitenkin). Takan korkeus on alle 150 cm ja sen ”vastuualueena” on takkahuoneen (pinta-ala noin 19 m2) lämmittäminen. Todellisuudessa koko kellarin (83,5 m2) voisi lämmittää myös saunan kiukaallakin, tai sen jälkilämmöllä, eli siinä mielessä takkahuoneen takka on ylimääräinen ellei jopa täysin turha.

Koska Linnatulen takka ei ole kuorellinen takka (ts siellä ei ole villoja missään välissä – ei ainakaan tässä meidän versiossa), niin pintalämpötila on jo pesällisen tai parin jälkeen niin korkea, ettei siinä kättä pidä kahtakaan sekuntia. Jolloin tästä saisi kyllä helposti lämpöä talteen muuallekin…

Yksi helppo ja riskitön tapa olisi lämmittää käyttövettä. Sen voisi toteuttaa niin, että putkimies tekee lämpimälle käyttövedelle ”U-mallisen” koukauksen varaajalta takkahuoneen takalle, ja taas takaisin. Takkahuoneessa olisi lämpimän käyttöveden esilämmityskierukka, jonka voisi periaatteessa upottaa vaikka maitotonkkaan, ja maitotonkan voisi asettaa takan päälle.

Koska kellari on meillä vielä kesken (mm. paneelit puuttuu seinistä ja katosta), niin putkiviennit saisi vielä siististi piilotettua rakenteiden taakse pois näkyvistä. Eikä sitä maitotonkkaakaan kyllä viitsi joka päivä katsella, joten sen voisi koteloida pois näkyvistä esim. rakentamisesta jäädyn ylijäämäkipsilevyn avulla. Jolloin alustava kustannuslaskenta menisi näin:

Käyttöveden esilämmityskierukan saa 458 eurolla - ja sen voi upottaa vaikka vanhaan maitotonkkaan.

Käyttöveden esilämmityskierukan saa 458 eurolla – ja sen voi upottaa vaikka vanhaan maitotonkkaan

 

Vanha maitotonkka maksaa 20-35 euroa - ja koristellun version saa 49 eurolla.

Vanha maitotonkka maksaa 20-35 euroa – ja koristellun version saa 49 eurolla. Maitotonkka mahtuu hyvin takan päälle, koska takkahuoneen takka itsessään on matala.

 

Kupariputki vesivaraajalta takkahuoneen takalle ja takaisin maksaa noin 15 euroa per metri, meillä välimatkoista johtuen tähän pitää budjetoida noin 500€.

Kupariputki vesivaraajalta takkahuoneen takalle ja takaisin maksaa noin 15 euroa per metri, meillä välimatkoista johtuen tähän pitää budjetoida noin 500€.

Koska itse en voi tehdä putkitöitä, täytyy tilata putkimies joka vetää kupariputkella lämpimän käyttöveden vesimittarilta ensin takkahuoneen ”vesitakalle” ja sieltä sitten esilämmitettynä varaajaan takaisin (nyt se menee suoraan vesimittarilta varaajaan, ja kylmä käyttövesi ohittaa varaajan).

Jos putkimiehelle on tästä enintään yhden päivän työ, työt maksaa 500€, kupariputket ja pikkutarvikkeet toisen 500€ ja esilämmityskierukka sekin 500€, eli jälkiasennettuna vesitakalle tuleva lisähinta on noin 1500€ (sen pohjalla oleva Linnatulen pikkutakka maksoi sekin 1500€ eli tässä vaiheessa koko virityksen hinta on 3 tonnin paikkeilla).

Edullista eikö totta?

Ja systeemi on vielä täysin turvallinen, ei tarvita edes mitään pumppuja, koska vesilaitoksen paineella vesi kiertää tarvittaessa yhden ylimääräisenkin mutkan takkahuoneen kautta. Jos takka ei ole päällä, kierros on turha, mutta jos takassa on tuli, sitten vesi esilämpenee sillä kierroksellaan. Eikä ole ylikuumenemisen vaaraa, koska takka on pieni ja varaaja suuri (tai kaikki on suhteellista, meillä on 500 litrainen varaaja).

Tällä lisävarustuksella välttyy siltä, ettei tarvitse suoraan vesilaitokselta tulevaa noin +4C asteista kylmää vettä ajaa vesivaraajaan ja lämmittää sitä sähköllä. Paitsi tietysti kesällä täytyy lämmin vesi tehdä sähköllä, koska silloin ei voi pitää tulta takassa. Saunassakin meillä on ikkuna ulos, jos lämmitetään sauna, niin saa päästää lämmöt saunomisen jälkeen suoraan ikkunasta pihalle, eikä talon muut tilat lämpene kesähelteillä turhaan.

Tässä vaiheessa – ennen kuin soittaa putkimiehen paikalle ja ostaa huutonetistä vanhan maitotonkan, niin kannattaa kuitenkin tehdä kannattavuuslaskelmat:

Meillä vettä kuluu 4 hengen perheessä vesimittarin mukaan 9-10 kuutiota kuukaudessa. Lasketaan vähän yläkanttiin, että kulutus olisi 120 kuutiota vuodessa. Siitä lämmintä vettä on 40% eli 48 kuutiota. Kun nykyisin lämmin käyttövesi tehdään meillä sähköllä, jolla vesi lämmitetään +4C:stä +64C asteeseen, niin sähköä tarvitaan fysiikan lakien mukaan 70,2 kWh per kuutio, eli vuosittain 48m3 x 70,2 kWh = 3370 kWh. Joka euroiksi muutettuna maksaa 337€ per vuosi, jos sähkön hinta on 10c/kWh. Kun omatekoinen vesitakka toimisi noin puolet vuodesta eli 6kk, niin säästöä sähkölaskuun voisi saada noin 160€/vuosi – edellyttäen että maitotonkassa tapahtuva esilämmitys on niin tehokasta, että sieltä varaajalle lähtevä vesi on +64C, eikä se lämpene varaajassa enää yhtään lisää. Täten takaisinmaksuaika olisi 1500€: 160€/vuosi = 9 vuotta. Todellisuudessa olisi kyllä aika utopiaa ajatella että maitotonkasta poistuisi +64C lämpöistä vettä – joten – voi pahus – ei tämä kannatakaan!

Mutta eipä lannistuta ihan vielä.

Jospa mietitäänkin asiaa sitten siltä kannalta, että tuohon 1500€ ”halpisversioon” lisätään vielä kiertovesipumppu, termostaatti joka ohjaa pumppua, ja paisuntasäiliö, varoventtiili, painemittari yms. mitä nyt yleensä tässä kohtaa tarvitaankin – ja jos alkaisikin tekemään itse tehdyllä vesitakalla lämpöä vesivaraajaan niin, että sähkövastus ei menisi (toivottavasti) enää ollenkaan päälle? Näinhän se varsinainenkin vesitakka toimii.

Listaamatta sen enempää lisä tilbehöörien hintoja katsoin tässä välissä oikean puukattilan hintaa – ja taitaa olla niin, että vesitakka jää pahasti kakkoseksi sekä hinnaltaan, että hyötysuhteeltaan, jos sitä vertaa puukattilaan:

Puukattilassa on hyvä hyötysuhde, johon mahtuu isompikin puuklapi ja sen avulla saa vesivaraajan helposti lämmitettyä, jos haluaa ensin lämmittää puilla veden, ja sitten esim. vesikiertoisella lattialämmityksellä jakaa lämmön koko taloon. Kokonaispaketin hinta ei paljon päätä huimaa.

Puukattilassa on hyvä hyötysuhde, johon mahtuu isompikin puuklapi ja sen avulla saa vesivaraajan helposti lämmitettyä, jos haluaa ensin lämmittää puilla veden, ja sitten esim. vesikiertoisella lattialämmityksellä jakaa lämmön koko taloon. Kokonaispaketin hinta ei paljon päätä huimaa.

Lopputulos?

No, tämänkertainen DIY-projekti kuivui kokoon jo suunnittelupöydällä siksi, että se ei ollutkaan liiketaloudellisesti järkevä. Jolloin ei tällaista vesitakkaa ainakaan meille tule.

Idean voi kuitenkin vapaasti varastaa, jos joku haluaa, mutta itse jäin hiukan kafkamaisissa tunnelmissa nyt mietiskelemään, että mikä idea siinä vesitakassa nyt sitten loppujen lopuksi on? Puun palamisprosesssin hyötysuhteessa ja hinnassa se ei pärjää puukattilalle. Toisaalta jos haluaa käyttää takkaa ja polttopuita – niiden avulla voi ihan tavallisenkin takan avulla suoraan lämmittää huoneilmaa. Eli tarvitseeko se takasta tuleva lämpö mitään putkien vetoja lämminvesivaraajalle? Tai millä sen lämminvesivaraajan sitten saa lämpimäksi? Jos ei halua sähköä käyttää tässä kohdin, niin itse käyttäisin silloin puukattilaa, joka on siihen tarkoitukseen tehokas ja halpa.

Nyt kun tämän idean yhteydessä tulin laskeneeksi käyttöveden lämmitykseen kuluvan sähkön hinnan tarkemmin, niin ei ne aurinkolämpökeräimetkään ole ihan niin hyviä investointeja, mitä olin tähän asti kuvitellut. Lisäksi ne tuottavat eniten lämpöä kesäisin, jolloin ei tarvita muuta lämmitystä kuin lämmin käyttövesi – jonka lämmittämien vuositasolla ei sitten kulukaan meillä enempää kuin euro päivässä. Sen välttämiseksi ei kannata kovin kalliita investointeja tehdä.

Vaikka en nyt pääsytkään tällä kertaa tekemään uutta DIY-projektia, niin tuli ainakin jollain tapaa pohdittua taas eri lämmitysmuotoja.

Kaikki vesitakan nykyisen omistajat tai sellaisen hankkimista harkitsevat varmaan harmittelevat tätä kirjoitustani, mutta tarkoitus ei ollut millään tavalla mollata juuri vesitakkaa. Lopputulos noin yleisesti ottaen näissä omissa pohdinnoissani on hyvin monesti vaan se, että nykypäivän uudet talot kuluttavat niin vähän energiaa, että suoralle sähkölämmitykselle on vaikea löytää kilpailukykyistä vaihtoehtoa ainakin liiketaloudellisessa eli euromääräisessä tarkastelussa.

Tietysti jos mukaan ottaa energiatodistuslaskennassa eri lämmitysmuodoille olevat erilaiset kertoimet, sitten tilanne voi olla toinen. Ja tietysti – ei kaikkea voi aina tarkastella pelkästään euroina. Lämmitysjärjestelmän valinnassa huomiota voi kiinnittää hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi ympäristöystävällisyyteen, käytön vaivattomuuteen sekä eri energiamuotojen kustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa.

EDIT 23.06.2015:
Latauksen yhteydessä sattuneen WordPress -virheen takia tätä artikkelia ei pysty kommentoimaan (kommentointiruutua ei löydy mistään, en ainakaan itse löydä). Muissa artikkeleissa on kommentti-ikkunat normaalisti paikoillaan. Laittakaa mahdolliset kommentit sinne.

Merikonttiin hyllykköä

Tänäänkin oli taas ihan tehokas iltapäivä. Poikkesin heti töiden jälkeen Kuninkaanmäessä toisen Talopaketti -blogin työmaalla, hakemassa kuormalavoja – niin kuin Graffitin mustan tiilitalon Vili täällä omassa blogissaan jo mainitsikin:

http://tiilitalo.talovertailu.fi/tiistain-tiimellysta/

Kuormalavoja tarvitaan siis terassimööpeleiden rakentelussa, mutta en nyt kuitenkaan sitä hommaa aloittanut tänään. Ja itse asiassa se taitaa olla enemmänkin vaimon projekti.

Minä sen sijaan aloin siivoamaan merikonttia, eli niin kuin vajaa kuukausi sitten jo kerroin, se on ollut rakentamisen jäljiltä vähän hyrskyn-myrskyn, niin kuin tässä linkissä ihan viimeisessä kuvassa 18.4. -tilanteessa näkyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/18/nikkarointiprojekteja/

Nyt tilanne näyttää jo paremmalta, kun siivosin tai pikemminkin raivasin merikontista puolet:

SAM_4695

Tähän tulee sitten lähipäivinä hyllykköä. tämä projekti ainakin alkoi hyvin, eli ensimmäinen pystypuu on nyt jo paikallaan, ja siitä tuli pituudeltaan ihan millilleen sellainen mitä kontin korkeus oli, eli se seisoo tukevasti pystyssä eikä kaipaa sen kummempaa kiinnitystä:

SAM_4697

Tästä se lähtee… Katsotaan lähipäivinä miten homma edistyy. Merikontin hyllyistä nyt piti kuitenkin aloittaa, koska pihassakin on tavaraa, jotka pitäisi saada pihaprojektin alta pois, mutta eihän merikonttiin mitään mahdu, jos ei sitä ensin vähän järjestele…

DIY – tee se itse!

Kesällä 2014. Tässä kuvassa raksaimuri tuettu kahdella kottikarryllä ja putki teipattu tikkaisiin kiinni, ja menossa on ampiaispesän hävitys autokatoksen kattorakenteista:

Kun raksaimuri oli hurissut puolisen tuntia, kaikki pesässä olleet ja pesälle palanneet ampparit olivat pölypussissa.

Kun raksaimuri oli hurissut puolisen tuntia, kaikki pesässä olleet ja pesälle palanneet ampparit olivat pölypussissa.

Parhaimmillaan DIY:T – eli ”do-it-yourself” -projektit siis ”tee-se-itse” -projetktit ovat yleensä jotain pientä, näppärää tai hyvin oivallettua, jonka jokainen voi tehdä vaikka ihan itse. Tai ammattimiehen avulla, jos toteutus vaatii esim. sähkötöitä.

Lopputuloksena on monesti aivan upea. Jotain, joka usein on myös kätevä tai kaunista katseltavaa. Aivan huipputapauksessa DIY:n eli ”tee-se-itse” -keksinnön avulla voi myös säästää rahaa tai vaivaa.
Joku on muuten joskus sanonut, että mikään ei ole niin kekseliäs kuin insinööri… Paitsi tietysti toinen insinööri!
Löydä sinäkin oma sisäinen insinöörisi – löysihän Spede Pasanenkin sellaisen puolen itsestään varsin usein (lieneekö tunnetuin Speden keksinnöistä se venesuksi?)
Tässä seuraavassa mielikuvituksen vauhtiin saamiseksi muutamia vinkkejä mitä talossa tai pihalla voi jokainen itse tehdä ja suunnitella. Linkeissä lisäksi kuvat ja kertomukset, että miten nämä tehtiin ja millainen oli lopputulos, eli miten näissä kokeiluissa kävi.
Tässä linkissä kokosin nyt yhteen tämän blogin tähän mennessä nikkaroituja tai askarreltuja omia juttuja (löytyy myös tuolta blogin pääkuvan alta olevasta valikosta, ihan oikealta)
http://talo-rautio.talovertailu.fi/tee-se-itse/

Videovinkkejä rakentamiseen

Ollaan joskus timpureitten kanssa katseltu mm. ontelolaattojen asennusta tai harkkojen muurausta netistä löytyneiltä rakentamisvideoilta. Aina niistä jotain vinkkejä löytää, ja esim. jos ontelolaattojen asennuksen saa sujumaan nopeasti ja löytyy yhteinen tahti nosturin ja rekkamiehen kanssa, niin ajansäästöllä säästää myös nosturin vuokrakuluissa. Tietysti jos rakentamisvideoista on niin paljon hyötyä, että saa asiat onnistumaan kerralla oikein, niin se se vasta suuri säästö onkin.Joskus voi sattua, että ”rakentaminen on niin halpaa”, että on varaa tehdä samat asiat kahteen kertaan, tai joskus jopa kolmeenkin kertaan.

Raksavideoita löytyy mm. Youtubesta, ja sinne olen muutamia videoita lisännyt rakentamisen edistyessä itsekin. Katsoin juuri, että esim. anturoiden valusta ottamani video on kerännyt puolessa vuodessa noin 500 katselukertaa, joten ei tiedä vaikka näistäkin olisi ollut jollekulle toiselle rakentajalle jotain hyötyä? Linkki näihin Youtube-videoihini on tämän blogin ”videot” -välilehdeltä. Löytyy Youtubesta tietysti sellaisiakin filmejä, joissa kaikki ei suju ihan toivotulla tavalla, ja näitä linkkejä ”Youtube-huumoria” -välilehdellä.

Netistä löytyy myös ”tietopankkeja”, joihin on koottu useita rakentamiseen liittyviä opasvideoita samaan osoitteeseen. Yksi tällainen löytyy www.rakentaja.fi -sivustoilta, tästä linkistä: http://www.rakentaja.fi/tv/arkistov.aspx .

Nyt on tullut myös ByggMaxilta uusi raksafilmi kokoelma, tai työvaihe-työvaiheelta etenevä kuvallinen opas rakentamisen eri vaiheisiin. Tästä oli ainakin Vantaalla jaettu pääsiäisen pyhinä ilmaismainoksia koteihin, varmaan samat mainokset menivät muuallakin pk-seudulla jakoon, jos ei ollut ovella ”ei-mainoksia” kylttiä? Jos ei joku saanut mainosta, niin tässä linkki uuteen Bygg-Maxin videovinkki kokoelmiin, joka löytyy tästä linkistä: http://www.byggmax.com/fi-fi/projektit .

Ehdin nyt itse katsoa näistä ihan vasta muutamia läpi, ja aloitin sellaisista ns. ”helpoista töistä”, esim. laminaattilattian asennus. Tämän uskoisin osaavani ihan varmasti itsekin tehdä, ja laminaatit lattiaan olen myös ajatellut tehdäkin ihan itse sitten kun rakentaminen joskus on päässyt siihen vaiheeseen. Vaikka jo omasta mielestäni osasin kaiken tähän liittyen aikaisemminkin, niin oli näissä ByggMaxin filmeissä kuitenkin aika monta sellaista ideaa, jota en olisi tullut ajatelleeksi. Eli nyt saan sitten laminaattilattiasta ehkä vieläkin paremman? Tämänkin työvaiheen joskus onnistuu pilaamaan, jos menee liian tiukalle jokin paikka, tai varsinkin vanhoissa taloissa joissa jos seinät ja nurkat eivät ole ihan suoria, niin ByggMaxin filmistä näkyy miten noistakin tilanteista voi selvitä varsin näppärästi.

Lisäksi ByggMaxin sivuilla hyvänä lisäominaisuutena on videoon liittyvä tarvikeluettelo. Eli mitä kaikkia tarvikkeita ja työkaluja ko. operaatiossa tarvitaan, ja jos ei löydy jotain – niin näissä on hinnat mukana, eli heti näkee mitä nämä kaikki olisivat ByggMaxissa maksaneet. Siinähän on sitten samalla valmis lista myös omalle rautakauppiaalle, jos haluaa lähettää tarjouspyynnön ja kysellä hintoja muualtakin. Tässä ainakin omasta mielestäni säästyy hiukan aikaa, jos ei tarvitse itse miettiä jonkun työn tarvitsemaa kauppalistaa, ja sitten perästä päin ehkä hakea vielä erikseen jotain joka oli tarvittavien työkalujen tai tarvikkeiden listalta päässyt unohtumaan.

Tämä ei ollut maksettu mainos, eli en saa euroakaan sen enempää ByggMaxilta kuin Rakentaja.fi -palstan pitäjältäkään, mutta minusta esim. näissä kahdessa linkissä on iso kasa sellaisia opasfilmejä, joista voi olla apua ihan ammattilaisellekin, tai jotka ehkä rohkaisevat minunkaltaisia amatöörirakentajia yrittämään jotain työvaiheita myös ihan itse, ja mahdollisesti kokemaan onnistumisen iloa sen jälkeen.

Peukalon ei tarvitse olla keskellä kämmentä. Onpa muuten leveä lankku jossakin Vanhan Porvoon talon ulkoseinässä.