Energianiksit jakoon Taloon.comin kilpailussa

Löysin lopulta minäkin http://koti7.blogspot.fi/ -blogin kautta linkin nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun, joka siis löytyy tästä linkistä:

http://energianiksit.fi/

Kilpailuaika taitaa olla jo lähes ohi, mutta viis siitä – ehkäpä lähden nyt mukaan vielä minäkin, sillä tärkeintä kait on se, että erilaiset energiansäästöniksit saataisiin mahdollisimman laajaan jakoon, jolloin jokainen voi poimia ”rusinoita pullasta”, aina sen mukaan mikä itselle ja omaan tilanteeseen parhaiten sopii.

Aina energiansäästö ei välttämättä vaadi edes tinkimistä mistään, ja joissakin tapauksissa energiansäästö ja eurojen säästö kulkevat vahvasti käsi kädessä. Eli energiaa säästämällä voi tienata samalla vinon pinon euroja – joista ei tarvitse maksaa edes veroja!

Itselleni tähän kilpailuun osallistuminen käy aika helposti. En nimittäin aio juuri nyt kirjoitella enää yhtään lisää, vaan teen pelkän lyhyen yhteenvedon kaikista niistä kirjoituksista, jotka olen aikojen saatossa tässä omassa blogissani jo julkaissut. Toki tulen pitkässä juoksussa vielä kirjoittamaan energiansäästömahdollisuuksista ja siihen liittyvää pohdintaa jatkossakin. Jotenkin vaan energian ja asumisen kulujen kurissa pysyminen pyörii vähän joka päivä mielessä, ihan jo oman työnkin kautta.

Työskentelen siis isännöitsijänä, ja pikkuisen kauhulla olen seuraillut asumisen kulujen kasvua viime vuosina. Erityisesti lämmityksen hinnat näyttävät harpanneen isoja askeleita, esim. kaukolämmön hinta on ainakin 2-kertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa noin 10% hintojen nousua joka vuodelle. Ovat ne asumisen kulut nousseet toki ihan muutenkin – ihan kautta linjan. Nykyisin kuitenkin ympäristömyönteinen ajattelutapa on myös jotenkin trendikästä ja tämä aletaan oivaltaa pikkuhiljaa myös AsOy -maailmassa.

Myös oma yritykseni (omalla alallaan liikevaihdolla mitattuna 9. suurin Suomessa) aloitti syksyllä 2014 energiansäästöistä kampanjoimisen yhdessä Suomen Talokeskuksen kanssa ja mukana samaa aikaan ja samalla asialla oli myös Kotitalo -lehti (tämä ihan vaan sattumoisin – mutta yhteistyö Talokeskuksen kanssa meillä oli ihan ennalta suunniteltu ja harkittu juttu). Tässä muutamia linkkejä Kotitalo -lehden syksyn 2014 artikkeleihin, joissa ainakin omasta mielestäni ihan hyviä vinkkejä:

http://www.kotitalolehti.fi/2014/11/pienenna-taloyhtion-hiilijalanjalkea-pyyda-apua/

http://www.kotitalolehti.fi/2014/10/ledilla-saastat-selvia-summia/

http://www.kotitalolehti.fi/2014/10/energialaskussa-voi-saastaa-helposti/

Sitten tähän perään varmaan sopisi ne tuolla aiemmin lupaamani linkit omaan blogiini. Aloitetaan vaikka tuoreimmasta päästä. Eilen nimittäin pohdiskelin ilmalämpöpumpun, aurinkolämpökeräinten ja aurinkosähkökeräinten paremmuutta ja takaisinmaksuaikoja tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/23/voiko-2-tonnin-sahkolaskusta-viela-saastaa/

Itse asiassa olen kyllä aurinkoenergiasta kirjoitellut jo aiemmin tänäänkin – eli talon suunnitteluvaiheessa jos ja kun suuntaa kaikki isot ikkunat vaan sinne etelään päin, niin talo lämpenee auringon avulla oikein hyvin (ehkä liiankin hyvin?) jo maaliskuussakin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/24/lammin-henkays/

Täsmälleen saman havainnon tein jo aiemminkin maaliskuussa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/16/talo-lampenee-auringolla-ja-sahkolla/

Entä tarvitsetko viileää säilytystilaa ilman jäähdytyksen kustannuksia? Tilaa, joka saa energiaa talon hukkalämmöstä, ja jossa lämpötila ei mene pakkaselle talvellakaan? Silloin kannattaa rakentaa kellarikerrokseen erillinen koppi talon kylkeen kiinni, ihan vaikka terassin alle, tässä vinkkiä ja linkkiä ko. postaukseen:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/15/terassin-alle-kunnollinen-varasto/

Aina jos energiaa haluaa säästää, niin ensimmäinen ja ehkä tärkein askel on silloin se, että alkaa mittaamaan kulutuksia, ja tutkii missä sitä energiaa kuluu, ja miettii sitten sen jälkeen mitä asialle voisi tehdä. Tässä joitakin omia mittaustuloksiani siitä, mikä oikeasti vie kotona sähköä, ja mikä ei:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/06/mika-vie-eniten-sahkoa-kotona/

Välillä omassa blogissani on kurkisteltu myös isännöitsijän työn puolelle, ja tullaan kurkistelemaan vielä jatkossakin, sillä nyt on käsillä mielestäni aika herkullinen tapaus, jossa eräs taloyhtiö, olkoon se nimeltään vaikkapa ”AsOy Esimerkkitapaus” on vahvasti kallistunut maalämmön kannalle. Omien laskelmieni mukaan se myös kannattaa – ja nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että maalämpö kustantaa taloyhtiöön ilmaiset kylppärit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Myös omaan talooni oli suunnitteluvaiheessa tulossa ihan itsestään selvyytenä maalämpö – mutta itselleni olikin melkoinen yllätys, kun se ei sitten liiketaloudellisesti ajateltuna oikein kannattanutkaan, siitä lisää juttua tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mutta vaikka meille ei nyt ainakaan toistaiseksi maalämpöä tulee (ehkä joskus vielä tulee), niin kyllä siltikin jotain aion oman talon lämmittämiseen vielä investoida lisää, ja erityisen kiinnostavalta vaikuttaa mm. tämä Taloon.com -nettirautakaupassa myynnissä oleva tyhjiöputkistoihin perustuva aurinkolämmön keräin:

http://www.taloon.com/tyhjioputkikerain-brightsolar-20/KA-6438014110172/dp?openGroup=267

Omasta mielestäni vaan tuo putkistojen välinen rako saisi olla isompikin – niin että auringon matkatessa taivaan kannen yli toinen putki ei alkaisi varjostamaan toista putkea – ehkä pitäisi laittaa keräimen suunnittelijoille tuotekehitysidea tähän liittyen? Muutenhan keräimen putkien pyöreä muoto on aika hyvä. Toinen mikä kiinnostaa ja missä hinnat ovat viime aikoina tulleet reipasta vauhtia alas on tasopintainen sähkökeräin, tässä esimerkki Taloon.com -sivuilta:

http://www.taloon.com/ds/hakutulokset?q=aurinkopaneeli

Eikö olisikin aika järkevää, jos jokainen meistä latailisi sähköautojaan kotona aurinkosähköllä, jolloin Suomeen tarvitsisi ulkomailta tuotavaa öljyä huomattavasti vähemmän? Eikä sähköauto häviä ajo-ominaisuuksissa bensa-autolle nykypäivänä yhtään:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288599568457.html

”Tankillisella” sähköä pääsee siis 500 km ja nollasta sataan alle 5 sekunnissa. Mutta sähköauton hinta on kylläkin tässä tapauksessa aivan hirvittävä ja useimpien saavuttamattomissa… Mutta ehkäpä ne hinnat joskus tulevat tässäkin kohdin järkevälle tasolle, jolloin uskoisin että kauppa käy, ja diesel- & bensiiniautot ovat kohta historiaa? Siis öljy ei lopu, mutta öljyllä kulkevat autot loppuvat. Niin se maailma muuttuu, eikä kivikausikaan sen takia päättynyt, että kivet olisivat loppuneet.

Vieläkin löytyy blogistani lisää vinkkejä energian säästöihin tai tällä kertaa puulämmityksen tehostamiseen liittyen (vieläköhän on tässä vaiheessa yhtään lukijaa, joka olisi lukenut tänne asti?):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Tuossa yllä olevassa linkissä siis oman kokemukseni mukaan puulämmittäjän kannattaa sijoittaa takan päälle tuloventtiili, tähän yhteyteen korkea olohuone, jotta lämpö varmasti ”puhaltuu” tuloventtiilistä yläkertaankin asti. Sekä aivan ehdottomasti kannattaa rakentaa tiilistä piippu, joka varaa hurjan määrän lämpöä itseensä. Meillä 2-hormisen tiilipiipun massa on liki 6 tonnia, eli noin kahden ison takan verran.

Ehkä aiheita vielä riittäisi, mutta nyt on jo varmasti aika lopettaa tämä postaus, joten laitan ”sokeriksi pohjalle” seuraavan linkin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/23/lattialammitys-kellon-taakse-saastona-17/

Tässä siis mistään tinkimättä ja lattialämmitys laitettuna yösähkölle (sehän on periaatteessa siis halpaa ”ylijäämä sähköä”, kun vesivoima yms. pyörii läpi yön vaikka kulutusta ei öiseen aikaan olisikaan), niin sähkön yksikköhintojen alenemisen myötä sekä myös puulämmitystä lisäämällä meillä tuli sähkönkulutukseen melkoisen iso pudotus. Ja tämä on puhdasta säästöä myös kaikille muillekin uuden puutalon rakentajille, koska niin meillä kuin varmasti muillakin rakennuksilla rakentamisesta jää ylijäämä puuta niin paljon, että se riittää lämmittämiseen useiksi vuosiksi. Toisena vaihtoehtona on tietysti se, että jos ne laudan pätkät heittäisi jätelavalle ja veisi kaatopaikalle, niin siitä pitäisi maksaa jätemaksut…

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun http://www.energianiksit.fi kutsuttuna.

Käypä vilkaisemassa! Minä kävin jo – ja äänestinkin kahta kirjoitusta (en tiedä olisiko saanut niin paljon äänestää kerralla?) Lisäksi yritin välttää tässä turhaa toistoa, joten tuolla energianiksit -linkissä on kosolti muitakin hyviä vinkkejä useista muistakin blogeista!

Tämä kuva bongattu tästä linkistä: http://www.cnpower.com/conservation/conservation-demand-management-programs

Tämä kuva bongattu tästä linkistä: http://www.cnpower.com/conservation/conservation-demand-management-programs

Voiko 2 tonnin sähkölaskusta vielä säästää?

Arttu Wiskari pohtii laulussaan ”Sirpa”, että ”Missä voisimme vielä säästää – voiko mäyräkoiran luontoon päästää – kun lokakuussa öisin pakastaa…”

Maalämpöpohdintojen jälkeen itse puolestani jatkoin pohtimista, että voisiko meillä lämmityskuluista vielä säästää? Nyt kun on melkein 6 kk asuttu, niin ekan viiden kuukauden sähkölaskut on yht. 977,67€ per 5 kk ja näyttäisi, että koko vuoden sähkölasku asettuisi noin 2000 euron tasolle.

Talvi oli tosin lauha tällä kertaa, mutta jos jonain talvena tulisikin enempi pakkasta, niin vastaavasti polttopuitakin voidaan sitten käyttää enemmän. Lattialämmitys yösähköllä ja kotitaloussähkö kuluttaa varmaan suunnilleen tämän verran joka vuosi.

Kuukausi sitten pohdiskelin, että maalämpö – vaikka se olikin ollut talon suunnitteluvaiheessa itsestään selvyys, ei sitten oikein kannattanutkaan. Tai ainakin takaisinmaksuajasta olisi tullut pitkä. Noista ajatuksista ja laskelmista lisää tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Tämän jälkeen olen pohdiskellut, että mikä sitten kannattaisi?

Pakkohan meidän ei ole tehdä lämmitysjärjestelmille enää yhtään mitään. Ehdittiin nimittäin saada rakennuslupa 14.6.2012 eli pari viikkoa ennen kuin määräyksiä tiukennettiin. Määräykset kokonaisenergiatarkasteluista eivät siis koske meidän taloa, joten talon saa jättää suoraan sähkölämmitykseen, jos vaan siltä tuntuu, että 241m2 on järkevintä pitää suorassa sähkölämmityksessä.

Uskoisin, että maalämmön lisäksi ja ohella muitakin hyviä vaihtoehtoja suoran sähkölämmön rinnalle kuitenkin löytyy. Ehkä yleisin lisälaite suomalaisissa kodeissa on tällä hetkellä ilmalämpöpumppu? Se maksaa asennettuna noin pari tonnia, ja sen avulla voi säästää 400 euroa vuosittain? Näin ainakin tämän linkin mukaan:

Ei hullunpaa, jos todellakin "Yhdellä lämpöpumpulla voidaan saavuttaa noin 400 € vuosisäästö hieman kohteesta ja olosuhteista riippuen." Näin ainakin luvataan Vattenfallenin myyntipuheessa tässä linkissä: http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#esimerkkisaastolaskelmia

Ei hullunpaa, jos todellakin ”Yhdellä lämpöpumpulla voidaan saavuttaa noin 400 € vuosisäästö hieman kohteesta ja olosuhteista riippuen.” Näin ainakin luvataan Vattenfallenin myyntipuheessa tässä linkissä: http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#esimerkkisaastolaskelmia

Samoilla sivustoilla on myös eri merkkisten pumppujen asennuspaketit, joista kaikista saa tietysti työn osuudesta vielä kotitalousvähennyksetkin. Hinnat näyttää vaihtelevan kahden tonnin kahta puolta, kas tässä:

http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#mallit

Koska ilmalämpöpumppu on niin yleinen (eikä pelkästään kylmän tuottajana kesäisin), niin täytyyhän sen sitten olla hyvä? Jos ihmiset olisivat tässä kohdin tehneet huonoja sijoituksia, niin tokihan niistä sitten varoiteltaisiin muita. Niin kuin muuten varoitellaankin – kaikkein halvimmat ilmalämpöpumput eivät välttämättä tahdo toimia, ja niitä saa korjailla jatkuvasti. (Näin olen kuullut – mitään merkkejä nyt tässä mainitsematta.)

Vaikka oikein valitulla ilmalämpöpumpun merkillä saakin rahansa takaisin – seuraava kysymys kuitenkin on se, että siinä vaiheessa, kun ilmalämpöpumppu on maksanut itse itsensä – montako vuotta sitä sen jälkeen pystyy vielä käyttämään? Ilmalämpöpumpun elinikä ei nimittäin kovin paljon yli 10 vuoden taida olla? Ja jos siihen tulee ”isompi vika”, se kannattaa uusia. Tekniikkakin kehittyy vuosien saatossa ja koko ajan. Ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaikoja sekä säästötavoitteita on pohdittu tarkemmin tässä linkissä:

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/22/ilmalampopumppu-tassa-ajassa-saat-rahasi-takaisin/20138528/310

Itse ehdin jo olla pienen tovin ihan varma, että meillekin tulee seuraavaksi ilmalämpöpumppu. Kunnes Kafka kävi kylässä, tulin epävarmaksi – ja ehkä muutankin vielä mieleni. Tai sitten en?

Nythän meillä on siis omaa metsää, josta saadaan polttopuita, ja mikäli haluan säästöä sähkälaskuihin, niin ilmalämpöpumpun avulla (joka on sähköä käyttävä laite), taitaa kuitenkin meidän tapauksessa käydä niin, että sähkölasku vaan kasvaisi entisestään, mutta polttopuita kyllä säästyisi? Eli joutuisinkin takaisin siihen alkutilanteeseen, mistä lähdettiin joulukuussa lämmitystä säätämään, kun talo silloin lämpeni sähköllä niin hyvin, ettei takkaa tarvinnut paljon käyttää. Muuten olisi tullut liian kuuma.

Jos en laitakaan ilmalämpöpumppua, niin seuraavaksi tulee itselläni mieleen aurinkoenergia. Siinä voi valita kahdesta tekniikasta jomman kumman tai molemmat. Aurinkolämpökeräimillä on hyvä hyötysuhde, jopa 95% keräimeen saapuvasta säteilystä saadaan talteen ja lämpö voidaan hyödyntää vaikkapa vesivaraajassa. Paketin hinta ei ole paljon ilmalämpöpumppua kalliimpi, eli 2,5 tonnilla saa jo 3,75 kWh tehoisen ”aloituspaketin”, johon sisältyy jo varaajakin (jota en tarvitse, meillä on jo 500 litrainen Jäspi, johon tämä voitaisiin kytkeä kiinni):

http://tuontiliike.fi/aurinkolampo/aurinkolampojarjestelmat.html

Mutta tämäkään vaihtoehto ei ole välttämättä ongelmaton? Mitä jos kovilla kesähelteillä ylikuumenee joko varaaja tai aurinkolämpökeräin itse? Siihenkin löytyy hienoja ratkaisuja, joissa peilit käännetään pois auringosta jne:

http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=133

Näillä hienoilla ”peilin poiskääntäjäsysteemeillä” lienee myös jokin hinta, eli halvemmalla varmaan pääsee, jos peittää keskikesällä valkoisella lakanalla koko lämpökeräimen tai vaikka puolet siitä, jos tuntuu siltä, ettei ole mitään järkeä seisottaa kesähelteissä melkein 100-asteista vesivaraajaa, kun lämpöä on muutenkin liikaa…

Tai sitten pitää valita kokonaan erilainen aurinkosähkötekniikka. Voihan sitä auringonvaloa muuttaa myös suoraan sähköksikin. Tosin aika heikolla hyötysuhteella. Siinä missä auringonvalo muuttuu lämmöksi tyhjiökeräinputkissa yli 95%:n hyötysuhteella jo maaliskuussa alkaen, niin sähköä saadaan vain noin 15%:n hyötysuhteella. Eli suurin osa auringon energiasta menee hukkaan jo silloin, kun säteet saapuvat aurinkopaneelille. Tosin tähänkin on nyt ratkaisu keksitty niin, että se hukkalämpö eli 85% energiasta ei enää menekään hukkaan:

http://novafuture.fi/images/hybridi_netti.pdf

Ilman tuota hybridikennoakin (joka mielestäni on tehoonsa nähden tosi hintava?), niin on tässä aurinkosähkön vaihtoehdossakin jo talouden luvut alkaneet lähestyä järkevyyden rajoja? Nimittäin huipputeholtaan 2000W aurinkosähköjärjestelmän saa asennettuna jo noin 5000 eurolla, ja summa koostuu suunnilleen niin, että laitteiston hinta on noin 3500€ ja asennukset (joista saa kotitalousvähennystä) tekee noin 1500€. Ja tässä vaihtoehdossa ei ole huolta ”ylikuumenemisesta”, eli jos energiaa tuleekin yli oman tarpeen, sen voi ”tunkea” eli myydä valtakunnan sähköverkkoon, ja mm. Fortum maksaa siitä ihan rahaakin:

http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/sahkon-pientuotanto/pages/default.aspx

Fortum myös myy ja asentaa aurinkosähkölaitteistoja, ja heidän kauttaan hintaa sille kokeilulle tulee tämän verran:

http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/aurinkoenergiaratkaisut/aurinkopaneeli/hinta/pages/default.aspx

Fortum ei välttämättä ole kaikkein halvin laitteistojen toimittaja/asentaja, mutta huipputeholtaan 2250W paketin heidän kauttaan saa ostaa siis 6620 eurolla, sis. ALV 24%.

Yksi vahva etu aurinkosähköjärjestelmissä kuitenkin on. Niissä ei ole juurikaan kuluvia osia, joten niiden käyttöikä on pitkä – selvästi pidempi kuin ilmalämpöpumpuissa. Mutta jos on käyttöikä pitkä, niin tuntuu olevan takaisinmaksuaikakin aika pitkä – varsinkin aurinkosähkön järjestelmissä, jossa laitteisto maksaa itse itsensä takaisin 13-20 vuoden aikana (niin kuin maalämpökin):

http://www.tekniikkatalous.fi/blogit/energia/aurinkosahko+ndash+haihattelua+vai+energiaalan+revoluutio/a870829

Eli mikä oli tämän pohdinnan lopputulos? En minä tiedä. Se ilmalämpöpumppu olisi tietysti ollut hyvä vaihtoehto – ja monille varmasti onkin hyvä – mutta ei välttämättä meille, koska meillä on myös polttopuut omassa metsässä, eikä niitä tarvitse säästellä ilmalämpöpumpun avulla.

Täytyy siis jatkaa pohdintoja. Siihen asti talo lämpiää suoralla sähköllä öisin ja polttopuilla päivisin. Tai jos ei ihan joka päivä, niin 2-3 kertaa viikossa on ollut takassa tuli – poislukien maaliskuiset pakkasyöt, jolloin yösähköllä toimiva automatiikka lämmittää lattiat niin hyvin, ettei päivällä takkaa tarvita, tästä ilmiöstä jo kirjoitinkin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/16/talo-lampenee-auringolla-ja-sahkolla/

En tiedä päästettiinkö Arttu Wiskarin laulussa mäyräkoira vielä lokakuussa metsään, mutta meidän mäyris tykkää kyllä mieluummin köllötellä takan lämmössä. Kas näin.

En tiedä päästettiinkö Arttu Wiskarin laulussa mäyräkoira vielä lokakuussa metsään, mutta meidän mäyris tykkää kyllä mieluummin köllötellä takan lämmössä. Kas näin.