Asuntomessut Tampereellla 2012

Tänään tuli pienessä tihkusateessa katsottua tämän vuotiset asuntomessut Tampereella. Tai aamulla oli siis pari tuntia aurinkoista, sitten alkoi tihuuttaa klo 11 maissa. Saavuimme alueelle tasan klo 10, jolloin pari minuuttia ennen alueen avautumista porteilla oli jo jonoa 20-30 metriä jokaisella lippukassalla. Nopeasti se jono kuitenkin hävisi, ja ihmiset katosivat alueelle. Ensimmäisen pari tuntisen aikana ehti nähdä aika paljon, väenpaljous ei häirinnyt. Myöhemmin saapuneet tai sateessa sisälle pyrkivät kuitenkin ruuhkauttivat omakotitalo kohteet täysin jo puolen päivän aikoihin niin, että melkein jokaisen kohteen ovella oli 20 metriä jonoa ennen kuin pääsi edes sisälle. Ja sitten sisätiloissa esim. portaikossa jono seisoi aivan paikoillaan, ja yläkerrassa käyntiin piti varata ainakin puolituntia tai tunti per talo. Emme kuitenkaan jonoon jääneet niin pitkäksi aikaa seisoskelemaan, vaan hypättiin köysien yli vastavirtaan ja taas seuraavaan kohteeseen sen verran mitä niitä nyt enempiä jonottamisia pystyi näkemään.

Asuntomessujen suosio näyttää aina vaan kasvavan vuosi vuodelta? Tai sitten Tampere on sijainniltaan niin sopiva, että iltapäivällä parkkipaikkana toimivan Pirkkahallin kaikki parkkipaikat olivat niin täynnä autoja mitä sinne ikinä vaan sattui sopimaan. Ei sitten ihme, että perillä kohteissakin oli jonoja ja ruuhkaa. Ja ilmeisesti kävelijöiden jonossa tapahtuu sama ilmiö kuin ruuhka-aikoina kaupungillakin, jolloin autot seisovat kadulla ja eteenpäin ei pääse. Joskin asuntomessutaloissa omasta mielestäni jono olisi voinut mennä ihan hyvin lähes kävelyvauhtia koko kohteen läpi – edellyttäen, että kukaan ei kovin pitkäksi aikaa pysähdy ihmettelemään. Ja eikä siinä mitään jos esim. pysähtyy ottamaan kuvia vaikkapa 15 sekunniksi, mutta nyt messuilla aika yleinen käytäntö näytti olevan sellainen, että joku seisahtuu ovensuuhun tai johonkin muuhun kapeikkoon, ja katselee siinä sitten selkäreppuineen ja kasseineen 5-10 minuuttia ympäriinsä paikoillaan pyörien niin, että kukaan ei pääse ohi… Kävi jo mielessä, että onko paikalle asennettu piilokamera kuvaamaan, että kuinka kauan toisilla hermot kestävät, ennen kuin joku sanoo ovensuun tukkivalle henkilölle, että voisitko ihan oikeasti siirtyä edes pari askelta jonnekin päin, jotta takana tulevien ei tarvitsi seistä paikoillaan? Vai eikö kaikki sitten ymmärrä sitä, että jos jonossa yksi pysähtyy kapeimmalle kohtaa, niin silloin ei myöskään takana tulevista yksikään pääse eteenpäin. Takaisin päin toki pääsee, jos kävelee vastavirtaan talosta ulos. Mutta suomalaiset ovat rauhallista kansaa ja kaikkien hermo piti – kukaan ei sanonut kellekään mitään…

Heh, pieni sivujuonne – mutta kerran sattui eräässä tavaratalossa sellainen tapaus, että asiakkaalla alkoi kännykkä soivaan liukuhihna- portaissa ostoskärryissa ostosten alla olevassa kassissa, ja hän sitten alkoi kaivamaan sitä esille ihan portaisen yläpäässä tukkien portaat kokonaan ja estäen takanaan olevilta mahdollisuuden päästä liukuhihnalta pois. Jolloin seurauksena oli läpipääsemätön tungos, jossa monet kompuroivat ja kaatuivat, koska liukuhihnaporras lappasi koko ajan lisää porukkaan jo lattialle kompastuneiden ihmisten päälle… Kunnes vartija sitten pysäytti ne portaat. Onneksi kukaan ei loukkaantunut ainakaan pahemmin, mutta silloin muutamilla hermo petti ja kännykkäänsä kaivanut sai kyllä kuulla…

Yksi tapa messujen kehittämiseen voisi muuten olla sekin, että mainoksia jakavan sisään heittäjän sijaan messutalon ovella olisikin portsari, niin kuin ravintolan ovella on tapana. Eli sisään pääsee uusia katselijoita sitä mukaan, kun toisia tulee ulos. Nyt jos taloon mahtuu kohtuudella esim. 100 ihmistä, ja jos siellä oikeasti oli huippuhetkinä esim. 2 kertaa enempi ihmisiä, niin silloin olkapäät toisissaan kiinni edetään jonossa 5-10 sentin askelilla, ja kukaan ei näe oikein yhtään mitään… Jotenkin tuntuu, että ei kovin kivaa se sekään, että seistään paikoillaan toinen toisissa kiinni?

No, anyway – joku varmaan jo ehti luulla, että olipas mulla nyt ikävä messukokemus, kun näin valitan, mutta ei sentään – ihan tässä vain halusin herätellä ajattelemaan, että voisiko asiat toimia paremminkin? Ja vieläpä ihan pienellä hienosäädöllä? Eli ihan kiva reissu oli tälläkin kertaa, ja esim. sisustamisesta nähtiin paljon rohkeitakin värikokeiluja, vaikka tuntui välillä että tällä kertaa nähtävää oli jollain tapaa vähemmän kuin esim. kahtena aikaisempana kertana Kokkolassa ja Vaasassa. Ja meille kun itselle on tulossa talo 3-kerrokseen, niin nyt nähtiin tosi palojon 2-kerroksisia taloja, ja oli ainakin yhdessä talossa (aeroc Kivitalo Louhi) yleisöllä pääsy kellariinkin. Kovin paljon oli taloissa käytäviä, eli omasta mielestäni hukkatilaa. Tässä vähän messujen antia kuvien muodossa:


Casa Forte. Kaunis talo kadulta katsottuna.


Casa Forte. Kaunis piha. Valkoiset kivet sopivat tähän hyvin.


Casa Firte. Musta valkoinen tyyli jatkui sisätiloissakin.


Casa Forte, kylppärin pinnat betonia, myös ammeen ympärys. Jotenkin tuli tunne, että rakentaminen on jäänyt keskeneräiseksi.


Casa Forte, Shampoohylly betoniseinässä.


Casa Forte. Yläkerran käytäviä. Mielestäni hukkatiloja. Näitä samanlaisia käytäviä oli muissakin taloissa aika paljon.


Casa Forte. Ehkä ihan kiva idea kuormalavoille? Mutta en minä tällaista omaan kotiini haluaisi. Eräs toinen paikalla ollut messuvieras arveli rahojen loppuneen rakentamisen lopussa.


Casa Forte. Yläikkunoiden pesun lisäksi taitaa olla koukussa roikkuvien verhojen vaihto myöskin vähän hankalaa?


Deko-Talon Hyvinvointikoti. Kivat värit sisustuksessa.


Deko-Talon Hyvinvointikoti. Kivat värisävyt tässäkin.


Liekö arkkitehti saanut innoituksensa ja päämitat näihin taloihin linnun pöntöstä? En tiedä, mutta se tuli ekaksi itselläni mieleen.


Myös näissä LOFT-talojen yläikkunoissa on kovasti pesemistä – ikkunat ovat isoja ja ne ovat korkealla.


Onnistuneesti nikkaroitu. Mahtavatko jäädä alueen lasten käyttöön myös asuntomessujen jälkeen?


Aeroc-kivitalo Louhi.


Aeroc-kivitalo Louhi. Koristekiviä ikkunasyvennyksessä sisä- ja ulkopuolella.


Aeroc-kivitalo Louhi, kellarin valaistusta.


Aeroc-kivitalo Louhi, lattiapinta betonilla. Ensisilmäyksellä tuntui keskeneräiseltä. Keskellä oleva porrastus lienee vaarallinen? Jos suihkussa oleva ei kynnystä muista, niin voi astua helposti ”tyhjän päälle”.


Aeroc-kivitalo Louhi. Yläkerrassa lasisilta eteisen ylitse. Ei messuvieraiden käytössä.


Sama lasisilta toisesta kuvakulmasta. Tästä kun naisväki käy kesähameissa ylitse, niin alla olevat näkevät minkä väriset pikkupöksyt on hameen alla. Tai että onko pikkupöksyjä lainkaan…


Aeroc-kivitalo Louhi. Näkymät yläkerran makuuhuoneesta.


Lakka Kivitalo HausKaks, yläkerran terassi kiertää melekin koko talon.


Terassi toisesta näkökulmasta.


Lakka Kivitalo Hauskaks. Ensin oli sohva ja sen ympärille rakennettiin talo? Tai sitten löytyi sopivaan koloon juuri sopiva sohva.


Omatalo Ruusuvuori. Kivasti sisustettu makuuhuone.


Omatalo Ruusuvuori. Valo heijastuu aika kivasti epätasaiseen seinäpintaan.


Omatalo Ruusuvuori. Sauna.


Passiivikivitalo Ideal. Tapetti kaartuu seinästä kattoon.


Passiivikivitalo Ideal. Peilin keskellä on ikkuna ulos.


Passiivikivitalo Ideal. Voimakkaat värisävyt tapetissa.


Talo Korko. Aidon näköistä aaltopeltikuviota tapetissa.


Talo Korko. Tulisija ulkona. Tosin melko pieni, tuhkat ja hiilloksen jämät saa siivoja joka kerran jälkeen?


Talo Korko. Sadeveden keräys ja portti sisäpihalle.


Villa Pärssinen ja maisema-WC?


Villa Pärssisen maisema-WC kuvattu naapuritalon pihalta. Siis miksi ihmeessä WC:n eteen on tehty noin iso ikkuna? Se pitää peittää verhoilla tai sälekaihtimella? Jolloin miksi noin iso ikkuna on ylipäätään laitettu ihan siihen WC-pöntön eteen?