Avainsana-arkisto: arkkitehti

Rakennesuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa palaverissa, yksi kylmäsilta jäi ratkaisematta

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään pidimme arkkitehti Immo Teperin ja rakennsuunnittelija Jarkko Perälän kanssa palaverin, jossa kävimme vielä rakenteiden yksityiskohtia yms. suunnitelmia läpi, ja mm. IV-suunnitelmat tarkentuivat, ja ilmastoinnin talteenottolaitteelle löytyi luonteva paikka kellarista. IV-kone menee siis takkahuoneen takana olevaan varastotilaan, ja sieltä lähtee hormit ylös vintille asti. Maalämpöpumpun paikka puolestaan on alaoikealla kulmassa näkyvässä teknisessä tilassa, kodinhoitohuoneen takana.

Samoin palaverissa tarkentuivat mm. seinärakenteet, seinän lopullinen paksuus, yms. detaljit.

Ensimmäisen kesän tavoite on saada katto päälle ja talo siihen kuntoon, että sen voi jättää talveksi yksin odottamaan seuraavaa kevättä. Timpureilla nimittäin on talveksi muita hommia, ja talvirakentaminen voi joskus noin muutenkin olla vähän hankalaa. Joten talo seisoo sinisissä väreissä talven yli, rungon ulkokuori Runkoleijonalla tuettuna/päällystettynä.

Yksi ongelma kuitenkin jäi vielä jossain määrin ratkaisematta kellarin osalta:

Lopullisissa kellarin piirustuksissa on nimittäin piiretty kylmä varastotila eli ”bunkkeri” katetun terassin alle. Ulkovarastoon menee portaat sisäpihalta ja sinne on kulkuaukko ilman ovea samassa kohtaa mistä menee kellarin ovi kellariin.

Kellarin oven alta ja itse asiassa pitkin seinää aina oviaukosta kylppärin ja saunan seinää pitkin aina länsipäätyyn saakka johtaa kuitenkin jonkinlainen kylmäsilta kuvan alalaidassa olevaan kylmään varastotilaan, jossa valettu betonilaatta lattiassa on aina kylmä. Talon runko eli ulkoseinä on tässä kohtaa kellaria kokonaan lämpöharkoista alhaalta ylös saakka (ei maan painetta väliseinässä), mutta ongelmana on silti se, että lämpöharkkoseinää ei pysty viemään paalujen varaan valettujen lattioiden väliin niin alas, etteikö kylmäsiltaa siltikin muodostuisi? Siis täytyyhän harkkoseinän alla aina olla kantavaa alapohjaa harkkoja tukemassa, ja silloin se alapohja toimii samalla myös kylmäsiltana ulkovarastoon päin? Muualla talossa tässä kohtaa tulee vastaan paksu maakerros, eli ongelma esiintyy vain kylmävaraston kohdalla. Alapohjan eristeet ovat vielä alempana, valetun alapohjan alla, eli nekään eivät pysty kylmäsillan syntymistä estämään.

Ongelma voidaan toki hallita mm. niin että lattialämmitys letkuja tihennetään erityisesti tässä kellarin lattian kylmäsillan kohdalla, muttan energianhukka ongelma siltikin siis jää. Välttämättä kovin isoista rahoista ei ole kuitenkaan kyse, eli jos ja kun taloon tulee jossain vaiheessa maalämpö, niin sen hinta on kuitenkin ainakin nyt vielä niin edullinen, että sillä iso lattialaatta lämpeää aika edullisesti kuitenkin. Vaikka sitten lämmöstä osa tihkuisikin sinne kylmävaraston puolelle…

Koska erillistä ulkovarastoa ei tontille mahdu (poislukien merikontti, joka ei ole rakennus), niin terassin alle on kuitenkin päätetty kunnollinen varastotila kaivaa, eli savimaata lähtee tontilta pois aika reippaastikin.

Asuntokauppa käynnistynyt nihkeästi

Julkaistu , kirjoittanut

Asuntokauppa on piristynyt kevään alkaessa, mutta isännöitsijäntodistuksia ei tilata enää siihen tahtiin mitä vielä viime keväänä. Tällaisen havainnon olen tehnyt omassa työssäni isännöitsijänä Vantaan Tikkurilassa. Ja sama linja ilmeisesti kautta koko Suomen, joskin tässä uutisessa kauppamäärät Vantaalla olisivat laskeneet vain 5% (pitänee paikkaansa, mutta olisin itse kuvitellut laskua isommaksikin):

Taloussanomat: Asuntokauppojen määrä notkahtanut 12.3.2012

Meillä oli oman asunnon ensiesittely eilen sunnuntaina. Välittäjä päivysti tunnin ja sinä aikana esittelyssä kävi vain yksi katsoja. Eli aika nihkeä alku, vaikka onhan tässä vielä kevättä edessäpäin. Enkä ainakaan minä tästä stressaa, huoneisto on oikeasti hyväkuntoinen ja sijainti tällä kylällä ihan hyvä, joten kyllä tämä jollakin aikajänteellä kaupaksi menee tänä keväänä. Hintakin pitäisi olla liljassa muiden samantyyppisten huoneistojen kanssa, näin ainakin sen tietämyksen mukaan, mikä itselläni ja ”oman kylän” kiinteistövälittäjän kanssa meillä markkinoista on. Tässä linkki meidän ilmoitukseen (kohdenumero 7144291 www.oikotie.fi):

Meidän huoneisto

Sattumalta myynnissä on naapuritaloyhtiössä toinenkin, aivan samankokoinen ja samoilla pohjapiirustuksilla oleva huoneisto, hintakin on sama 1000 euron tarkkuudella:

Sama naapurissa

Oma asunto laitettiin siis myyntiin, kun selvisi seuraavan asunnon ”sijainti”, eli muutamme huhtikuun aikana 300-400 metriä naapuriyhtiöön ASO-kotien vuokralaiseksi, tai tarkemmin sanoen asumisoikeusasuntoon. Molemmilla lapsilla koulumatkat lyhenevät, toisella matka on jatkossa alle 100 metriä, toisella muutama sata metriä enempi. Siinä mielessä kävi siis tuuri, että rakennusajan asunto löytyi näinkin läheltä (Laurankuja 1:stä, jos joku tätä tienoota tunteva lukija haluaa tarkemmin tietää). Seuraava asunto on myös suunnilleen samankokoinen, eli RT 4h+k+s, neliöt ainoastaan muuttuvat eli 99 neliötä muuttuu 92:een.

Arkkitehti käy esittelemässä luonnoskuvansa ensimmäisen kerran rakennusvalvonnassa ensi viikon tiistaina. Tässä kohtaa kävi lopulta niin, että kun arkkitehti ensin oli itse noin kuukauden myöhässä, niin sitten kun hänen piti mennä rakennusvalvontaan suunnitelmat ekaa kertaa esittelemään, niin siellä oleva virkailija oli just 2 viikon lomalla. No, kuten jo jossain aikaisemminkin totesin – aikataulut harvoin toteutuvat ennalta suunnitellulla tavalla. Mutta kyllä tämä tästä! Siihen on vahva usko. Nyt kaikki avainhenkilötkin ovat jo löytyneet, eli arkkitehti, vastaavamestari, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija, sähkösuunnittelija ja valaistussuunnittelija on löydetty, samoin 2 timpuria. Viimeisenä löytyi rakennesuunnittelija.

Ilmoitus Helsinginsanomissa su 18.3.2012 (klikkaa tästä linkki isompiin kuviin)

Arkkitehtia tapaamassa, lopulliset suunnitelmat nyt tehty

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään käytiin arkkitehdin kanssa asiat vielä kerran läpi savupiipusta sokkeliin, tai itse asiassa juurikin toiseen suuntaan kellarikerroksesta alkaen. Aikaa kului 2,5 tuntia, mutta saatiin kaikki valmiiksi. Ellei sitten esim. rakennussuunnittelija, Vantaan rakennusvalvonta tai paloviranomainen vaadi muutoksia tehtäväksi. Toivotaan, että muutosvaatimuksia ei tulisi. Suurin riski lienee kellari, että lasketaanko siellä olevista tiloista jotain mukaan rakennusoikeuden sallimiin neliöihin. Jos näin käy, sitten suunnitelmat menevät aikalailla uusiksi. Nyt oletus on, että kellarissa olevat tilat (takkahuone, sauna, kylppäri, kodinhoitohuone, tekninen tila ja klapivarasto) eivät rakennusoikeutta syö.

Etelään tulee 2-kerroksinen terassi, jonka alaosa lasitetaan parvekelaseilla. Sen alle päätettiin kaivaa varastotila. Terassin alle olisi mahtunut ryömimään, mutta nyt sinne pääsee kellarin ovelle tulevasta oviaukosta ihan kävellenkin. Seinät tehdään harkoista. Joku halpa harkko riittää varaston seiniksi. Itse talo tehdään 380 milliä paksuista lämpöharkoista (siis se ylin osa kellarista, sinne pohjalle ei lämpöharkkoja tarvita).

Pienellä tontilla kaikki mahdollinen varastotila pitää käyttää hyödyksi, koska autotallia tai varastorakennusta ei tontille mahdu. Eikä oikein mahdu nykyisen kokoinen terassikaan, etäisyys naapurin talosta on noin 6 metriä. Palomääräysten mukainen etäisyys pitäisi olla 8 metriä, mutta jos on umpinainen seinä ilman ikkunoita, sitten etäisyys tiettävästi voi olla pienempikin. Meidän talon (tai siis terassin) seinä ei mikään umpinainen ole, mutta onneksi naapurilla on umpinainen pääty.

Talon sisään sisäportaiden alle tulee naapurihuoneista (klapivarastosta ja takkahuoneesta) varastotilat, joten yhtään ns. hukkaneliötä kellariin ei jää. Portaista tulee umpinaiset, koska muuten mäyräkoiramme Ronja ei uskalla portaissa kulkea, vaan se pitäisi aina kantaa. Yläkertaan portaat ovat reunoilta avonaiset, mutta askelmien nousut ovat yläkertaankin ummessa. Sitten ei koira pelkää.

Kellariin oli ja on tarkoitus laittaa vesikiertoinen lattialämmitys puukattilasta. Ilmeisesti sama systeemi kannattaa ulottaa myös keskikerroksen lattiaan, koska se tehdään ontelolaatoista, jotka ovat raskaita, ja joilla lämmönvarauskyky on suuri. Tämä myös varmistaa sen, että kirjastohuone pysyy lämpimänä.

Jonkinlainen ongelma on vielä yläkerran makuuhuoneiden lämmitys. Mikäli sisäovet pidetään kiinni, talon päälämmön lähde eli takan lämpö ei sinne yllä. Ilma ei suljetun sisäoven läpi kulje, ja ovia voidaan joutua koiran takia pitämään kiinni. Yksi ratkaisu voisi olla ilmastoinnin suunnittelu niin, että jokaisessa makuuhuoneessa on imu, mutta ei tuloa. Silloin korvausilma tulee välioven alta, ja lämmönkulku pitäisi olla parempi? Vaihtuuhan koneellisessa ilmastoinnissa huoneen sisäilma kerran 2 tunnissa. Lisäksi jokaiseen makuuhuoneeseen tulee ilmalämpöpumppu. Se takaa kuumilla kesähelteillä riittävän viileyden. Kesän jälkeen lisälämpöäkin saadaan tehtyä pitkälle syksyyn. Talven kovissa pakkasissa ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan enää toimi, koska sen paras hyötysuhde lienee siinä +7C paikkeilla.

Talvella takan lisäksi lämmitys tapahtuu suoralla sähkölämmityksellä ja lämmin käyttövesi lämpeää myös aurinkokeräimillä, joita pitää kokeilla ihan huvin ja urheilun vuoksi. Aloituspaketit maksavat muutaman tonnin. Aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput asennetaan kuitenkin vähän myöhemmin, kun on muutama vuosi ensin asuttu. Näin saan vertailutietoa lämmityskustannuksista sekä kotitalousvähennyksen asennustyöstä. Kotitalousvähennystä ei saa vielä talon rakennusvaiheessa, vaan sitä voi käyttää vasta myöhempinä vuosina. Sikäli kun sitä nyt veromuutosten jälkeen jää vielä jäljelle. Ilmalämpöpumppujen ulkopuoliset osat saatiin suunniteltua yläterassille makuuhuoneen ikkunan alle, sekä master-bedroomin pikkuterassin alle niin, että ne eivät näy julkisivussa lainkaan.

Keskikerroksessa poistettiin pari porrasaskelmaa katetulle terassille, jolloin katettu/lasitettu terassi
on samassa tasossa kuin olohuoneen lattia. Samalla terassin lattia nousi, ja se mahdollisti kylmän varastotilan terassin lattian alle. Terassin kautta tulee leveä kulkuväylä, jota pitkin kannattaa taloon muuttaessa kuljettaa suurimmat mööpelit taloon sisään.

Keittiön suunnittelusta on tehty jo kolme versiota, eikä ole varmuutta onko tämä kolmaskaan vielä lopullinen. Mutta sitä ehtii hiomaan sitten myöhemminkin.

Ikkunan pesun kannalta ongelmallisin on korkean olohuoneen yläosassa oleva 8-kulmainen pikkuikkuna. Omasta mielestäni sitä ei olisi tarvittu välttämättä ollenkaan, mutta arkkitehti on sellaisen siihen piirtänyt, ja kyllä se kieltämättä näyttää siinä kohdassa aika hyvältä. Ikkunan peseminen vaatii kylläkin aika korkeat A-tikkaat tai jotkut muut viritelmät. Olen aina ihmetellyt, miten esim. asuntomessuille rakennetuissa taloissa ikkunat pestään, kun ikkunoita on korkean olohuoneen yläosa täynnä? Meidän talossa olohuoneen yläosan ikkunat (poislukien se 8-kulmainen pikkuikkuna) voi pestä yläkerran terassilta käsin. Ikkunat tehdään ulkoapäin avattaviksi ihan tästä syystä. Korkea olohuone ja sen rinnalla rappukäytävä yläkerrasta kellariin saakka laittavat myös ilman kiertoon, jolloin lämmitys takan avulla onnistuu tehokkaasti. Ja oman metsän puilla puulämmitys on meille edullisinta.

Yläkerrassa lasten makuuhuoneiden erisuuret pinta-alat ovat aiheuttaneet kiistaa, kun toinen lapsista saa hiukan isomman huoneen kuin toinen. Tälle ei kuitenkaan voida mitään, kun kantava seinä ei ole aivan keskellä taloa. Ja toisaalta – mitä järkeä on rakentaa useita täysin samankokoisia koppeja? Eri pinta-alat antavat erilaisia mahdollisuuksia. Jossain vaiheessa lapset myös muuttavat yksi kerrallaan kotoa pois.

Ilmanvaihtokone päätettiin laittaa yläpohjaan puhallusvillojen päälle rakennevalle lavalle. Värinä talon rakenteisiin estetään esim. kumianturoin. Näin IV-koneen ääni ei pitäisi kuulua asuinkerroksiin. Talon itäpäätyyn tulee luukku, josta on yläkerran terassilta käynti luukun kautta yläpohjatilaan. Katolle käynti tapahtuu etelän yläterassilta.

Katoksi olimme ajatelleen peltiä kattotiilen profiililla, mutta arkkitehti suositteli tai piti parempana ja halvempana Joutsenolaisen Metehe Oy:n (www.metehe.fi) määrämittaan tehtyjä kattopeltejä. Kuulemma moni talonrakentaja hakee niitä ihan omalla autollaan, ja ne pystyy latomaan annetuilla ohjeilla katolle helposti. Peltiseppää ei tarvita. OK – tehdään sitten näin – joten peltikatto muistuttaa konesaumattua peltiä.

Nyt ei muuta kuin lopulliset piirustukset tämän keskustelun pohjalta kuntoon ja rakennuslupaa hakemaan. Lupahakemus on tarkoitus jättää Vantaan rakennusvalvontaan tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin rakentaminen pääsee alkuun maalis-huhtikuulla.

Arkkitehti Immo Teperi päivittää uudet kuvansa omille nettisivuilleen, tähän osoitteeseen:

http://fontus.pp.fi/rautio/

Tältä tontilla näytti 26.11.2011.
Isot kivet asetteli ojanpenkalle riviin kaivinkone urakoitsija Petri Sillanpää.