Koristekaivon valu onnistui!

Terassin edistymisestä olen laittanut aina välillä kuvapäivityksiä, ja vähän hitaastihan se on mennyt. Yksi hidastava tekijä on ollut sade ja toisena hidasteena terassin valmistumiselle on ollut terassin kulmalle valmistuva koristekaivo. Sen onnistuminen oli sen verran riskaabeli juttu, etten siitä aiemmin vielä ole laittanut päivityksiä tänne näkyville.

Nimittäin jos se olisi mennyt pahasti pieleen, niin piikkaamalla sen olisi saanut pois. Sen jälkeen salaojakaivon olisi voinut lyhentää tavalliseen tapaan, niin kuin muissa terassin kulmissa jo teinkin kahdelle muulle kaivolle, jotka jäävät terassin lattian alle.

Terassi on koottu ruuveilla (missään ei ole ainuttakaan lyötyä naulaa), eli jos näihin terassin alle jääviin kaivoihin haluaa kurkistaa, niin muutaman laudan voi helposti ruuvata auki ja siirtää syrjään, ja ne saa yhtä siististi takaisin. Sama juttu jos terassilautojen välistä tippuu jotain arvoesineitä sinne alle. Ja ehkä tämä terassi jossain vaiheessa myös puretaan kokonaan tai osittain – jos meille tulee maalämpö, niin tästä läpi ne sivuttaisputket sitten pitää vetää läpi vaakasuunnassa.

Mutta koristekaivo siis onnistui, ja se näyttää tässä vaiheessa tältä:

Tässä lopputulos. Siis tämän hetkinen lopputulos. Nythän tästä puuttuu vielä "ylähärpäkkeet" eli kampi sangon köydelle, ja pieni katos.

Tässä lopputulos. Siis tämän hetkinen lopputulos. Nythän tästä puuttuu vielä ”ylähärpäkkeet” eli kampi sangon köydelle, ja pieni katos. Teen ne myöhemmin – sikäli mikäli omat taidot riittää. Se kampi on kaikkein haastavin – se pitäisi oikeastaan tehdä tai teettää metallityönä, mikään muu ratkaisu ei ole kestävä?

Sama toisesta suuntaa.

Sama toisesta suuntaa.

Tässä koristekaivossa on siis oikeastikin vettä, sillä sen sisuksena on oikea salaojakaivo, jonka ympärille on valettu luonnon kiviä. Näytän joskus myöhemmin tarkemmin, että miten homma kävi – ihan ilman vaikeuksia se ei sujunut, mutta pienet vaikeudet tällä kertaa voitettiin, ja lopputulos on mielestäni varsin onnistunut.

Kivien paino on tuettu terassin runkopuihin. Kaivo painaa ehkä noin 500 kg (?), joten paino ei rasita nyt koko painollaan salaoja kaivoa. Toki ei varmaan esim. painuisi muutenkaan, vaikka yläpäähän tulisikin muutama satakiloa painoa? Kaivossa on kuitenkin pohja, ja se on tukevasti sepelipedin päällä.

Kivien paino on tuettu terassin runkopuihin. Kaivo painaa ehkä noin 500 kg (?), joten paino ei rasita nyt koko painollaan salaoja kaivoa. Salaojakaivo 3m syvyydessä ei varmaan painuisi muutenkaan, vaikka yläpäähän tulisikin muutama satakiloa painoa? Kaivossa on kuitenkin pohja, ja se on tukevasti sepelipedin päällä.

Koska kaivossa on vettä, ja koska sen veden lämpötila on aina ”jääkaappikylmää” ympäri vuoden, niin tällä kaivolla on myös yksi ihan hyödyllinen ominaisuus. Tätä voi nimittäin käyttää juomien jäähdytykseen. Sain idean juomien jäähdytykselle toisesta blogista, eli ”Putkeen meni” -blogista, joka osallistui Byggmaxin nikkarointikisaan, ja jossa kesäjuomien jäähdytys tapahtuu näin:

http://www.asuntomessut.fi/blog/ps-putkeen-meni/nikkarointihaaste-osa-2-poyta-penkit-ja-keinu-terassille

Ajattelin siinä kohtaa sitten itsekin, että kesäjuomien jäähdytys on ihan fiksu juttu, ja varastin ja jalostin siitä sitten idean itsellenikin, ja näin se nyt sitten ns. ”hiukan sovellettuna” toimii meillä, eli juomia voi jäähdyttää kesäisin samalla kun terassilla istuu, ja tässä on nyt sitten yksi esimerkki siitä, miten maaviileää voidaan käyttää kellarin rakentamisen sivutuotteena. Kas näin se homma käy:

Kaivoon voi laskea sangon, jonka pohjassa on 14 kuuden millin reikää, eli sanko täyttyy vedellä. Vaihtoehtoisesti kaivoon voisi laskea samassa sangossa uppopumpun - jolloin kaivon pohjalla mahdollisesti oleva muta ei pääse sangon sisään ja pumpun koneistoon. Jolloin uppopumpulla voi kastella kukat kesäisin. Talon kellarin alta ei vesi lopu.

Kaivoon voi laskea sangon, jonka alakylkeen on tehty 14 kuuden millin reikää, eli sanko täyttyy vedellä. Vaihtoehtoisesti kaivoon voisi laskea samassa sangossa uppopumpun – jolloin kaivon pohjalla mahdollisesti oleva muta ei pääse sangon sisään ja pumpun koneistoon. Jolloin uppopumpulla voi kastella kukat kesäisin. Talon kellarin alta ei vesi lopu.

Alkulämpötila on noin +21C. Kuvassa näkyvä naru on tilapäisnaru, myöhemmin pitää hankkia joku hienomman näköinen kunnollinen köysi. Tai ei välttämättä - aika toimivalta vaikutti tämä nykyinenkin naru.

Alkulämpötila on noin +21C. Kuvassa näkyvä naru on tilapäisnaru, myöhemmin pitää hankkia joku hienomman näköinen kunnollinen köysi. Tai ei välttämättä – aika toimivalta vaikutti tämä nykyinenkin naru.

Lasti perillä, ämpäri on täyttynyt puoliksi vedellä. Tölkkien yläosat jäivät näkymään pinnan yläpuolelle muutaman sentin.

Lasti perillä, ämpäri on täyttynyt puoliksi vedellä. Tölkkien yläosat jäivät näkymään pinnan yläpuolelle muutaman sentin.

Juomien jäähdytys käynnissä. Naru näkyy salaojakaivon kannen raosta.

Juomien jäähdytys käynnissä. Naru näkyy salaojakaivon kannen raosta.

Puolen tunnin päästä mittari näyttää +10C. Salaojaveden lämpötila on ollut +9C nyt kun sitä olen aina välillä seuraillut. Salaojapumppaamossa on 2 tunnin välein lämpötilahavaintoja tekevä loggeri, ja parissa salaojakaivossa on lisäksi kuvassa näkyvä tavallinen mittari.

Puolen tunnin päästä mittari näyttää +10C. Salaojaveden lämpötila on ollut +9C nyt kun sitä olen aina välillä seuraillut. Salaojapumppaamossa on 2 tunnin välein lämpötilahavaintoja tekevä loggeri, ja parissa salaojakaivossa on lisäksi kuvassa näkyvä tavallinen mittari.

Koe onnistui. Juoma on jääkaappikylmää.

Koe onnistui. Juoma on jääkaappikylmää.

Tässä linkissä myös toinen oiva tapa ”pikajäähdyttää” juomia, ihan näin kylmäksi ja näin nopeasti tuo kaivossa jäähdyttäminen ei käy, mutta toki kylmän veden jäähdytyskyky on aina paljon suurempi kuin jääkaapissa olevan kylmän ilman jäähdytyskyky:

http://www.makuja.fi/artikkelit/5214612/juomat/uskomaton-kikka-viilentaa-oluen-supernopeasti-kokeile/

Nyt itselläni on kivien suhteen vielä yksi mietinnän paikka – eli muutamat kivet ei omasta mielestäni ole riittävän tukevasti kiinni, ja niitä pitää jälkeen päin vielä vähän vahvistaa. Tässä kohtaa taitaa olla tasan 2 vaihtoehtoa? Ensimmäinen vaihtoehto on se, että ”töpöttelen” betonia lisää muutamaan koloon samalla kun teen viimeiselle kukkien istutusaltaalle betonista yläpinnan, tai sitten toisena vaihtoehtona olisi kait käyttää kiviliimaa?

Kiviliimaa kai yleensä käytetään pengerkivitöissä (vaihtoehtona betonille – se ei sillä tavalla suttaa), mutta onko kiviliima noin muuten parempi tai helpompi vaihtoehto tässä kohtaa kuin betonin lisääminen – ja mieluiten vielä siinä vaiheessa, kun betoni alkaa jo pikkuisen jäykistyä, eli muokkausaika on se sitten keleistä riippuen tunti tai jotain muuta, niin ihan siinä viimeisillä minuuteilla betonia olisi kaikkein helpointa töpsötellä lisää niiden kivien ympärille, jotka lisätukea ehkä tarvitsevat.

Onko kellään tämän blogin lukijoilla kokemusta kiviliimasta tai vastaavista betonitöistä? Voin toki kysäistä neuvoa rautakaupan myyjältäkin, hekin osaavat varmaan kiviseinämien kunnostukseen ja varmistamiseen liittyen jotain neuvoja antaa.

Varaslähtöä asuntomessuille – Meidantalo.fi

Screenshot 2015-07-09 11.06.56

Huomenna pääsisi jo paikan päälle ja sääennustekin tämän kesän taso huomioiden lupailee huomiselle perjantaille ihan parasta – vasta illalla (mahdollisesti) alkaisi sataa…

Mutta itse en taida tällä kertaa ihan ensimmäisten joukossa paikalle mennä, mutta joku kerta myöhemmin menen kyllä. Sitten kun toiset blogit ja muutkin mediat ovat ensin kertoneet omat huomionsa. Jotenkin sitä osaa silloin katsella samat asiat itsekin tarkemmin, ja näkee ehkä jotain muutakin.

Jossain määrin olen kyllä messukohteisiin tutustunut etänä jo nyt, sillä Vantaalla asuvat saivat paikallislehden eli Vantaan Sanomien välissä 24-sivuisen Asuntomessu-liitteen, ja nyt myös Meidäntalo -lehden nettiversio esittelee kaikkien (ei kerrostalo) kohteiden pohjapiirrokset, perustiedot ja kuvat sekä lyhyen luonnehdinnan tässä linkissä (samasta linkistä bongattu tuo ylläoleva kuva):

http://www.meidantalo.fi/asuntomessut-2015/vantaan-asuntomessujen-kaikki-talot

Ehkäpä tuolta linkista ”ruksailen” vielä itsekin ainakin ne kohteet, jotka aivan erityisesti kiinnostaa nähdä – jolloin oma strategia on usein aikaisempina vuosina ollut sellainen, että heti vaan aamusta klo 10:00 portista sisään, ja sitten heti ekaksi sinne suosikkikohteelle – tai silmämääräisesti sellaiseen kohtaan kierrosta, jossa ei näy ketään muita.

Moni muu messuvieras alkaa (oman havaintoni mukaan) kiertelemään ykkösestä eteenpäin tai lopusta alkuun päin, mutta suunnilleen sama määrä kävelyä tulee aina, aloitti kierroksen sitten mistä kohtaa tahansa. Mutta jos alkaa eri kohdasta kuin muut, niin voi aika pitkän aikaa katsella ihan rauhassa, ennen kuin tulee ruuhka vastaan…