Juhannuksen kuulumiset

Julkaistu 20.6.2015 , kirjoittanut Mika

Tässä kuva reilun 4 vuoden takaa silloin kun rakentamista aloiteltiin:

New Yorkissa helmikuussa 2011. Talon tontti oli ostettu parisen kuukautta aiemmin. Itse olen tässä kuvassa vielä meidän perheen pisin (vaikka kovin pitkä en olekaan).

Välillä on mukava katsoa taaksepäin mistä tässä projektissa kaikki alkoi. Kun rakentaa pitkästä tavarasta, ja sahauttaa ja höylää puutavaran itse, niin aikaa siinä kuluu. Tämä yllä oleva kuva on ollut täällä jo alusta alkaen – ja on yhä vieläkin valokuvat välilehdellä tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/kevat-2013-asti/

New Yorkin matka olikin koko perheen kaukomatkoista toistaiseksi viimeisin. Painotus sanalla ”toistaiseksi”. Eli kyllä me varmaan matkustusharrastusta taas jatketaan sitten kun talo on valmis, ja ollaan nytkin käyty ”lähimaastossa” mm. Virossa ja Ruotsissa. Mutta kalliimmat matkat ovat rakentamisen aikana jääneet pois. Rakentamista nyt harkitseville rohkenisin väittää, että rakensipa ihan millä tavalla tahansa – niin rakentaminen vie aikaa ja rahaa aina sen verran, että jostain muusta pitää pikkuisen tinkiä. Jokainen voi sitten itse miettiä, että mikä se ”joku muu” sitten itse kullakin voisi omalla kohdalla olla, mutta varmasti rakentamiseen tahtoo vaan kulua omasta palkasta aina osa – sen aikaa mitä se rakentaminen sitten jatkuu.

Ajan ja rahan listalle voisi lisätä myös kolmannen sanan, joka on ”mielenkiinto”. Eli jos rakentamisesta tykkää, niin ei sitä välttämättä silloin oikein muuta kaipaakaan. Eli rakentaminen vie myös helposti kaiken mielenkiinnon.

Nyt ollaan kuitenkin oman rakentamisen loppusuoralla. Tiivistäen, että piha on tekemättä ja kellari on vielä kesken. Ja nyt tänään on ollut ihan muutenkin aihetta juhlaan. Vieraita oli tänään kylässä noin kolmisen kymmentä. Hyvin mahduttiin sisään vaikka välillä satoi. Tämä oli ensimmäinen juhannus meidän uudessa talossa. Samalla juhlittiin Monikan rippijuhlia.

Juhannus 2015 ja Monikan rippijuhlat. En ole enää meidän perheessä pisin, sillä rakentamisen aikana lapsetkin kasvavat. Tässä kuvaa alakerran terassilta, joka saatiin valmiiksi (tai ainakin melkein valmiiksi) eilen.

Sää poutaantui juhannusaattona iltaa kohden.

Juhannusaatto puolilta öin. Liputuksen suhteen ainut yö, jolloin lipun voi jättää salkoon koko yöksi. Rauhallista. Aivan niin kuin Helsingissäkin – ei ristin sielua missään.

Juhannusaaton kuvapläjäys

Julkaistu 19.6.2015 , kirjoittanut Mika

Näin juhannuksen tienoilla on ollut aina tapana ottaa pieni katsaus, missä mennään, miltä näytti joskus ennen ja mitä tapahtuu seuraavaksi.

Tänä juhannuksena vietetään juhannusta ihan kotosalla. Vieraita on tulossa paljon. Meidän perheen nuorimmaisella on huomenna rippijuhlat, ja tänään iltapäivällä konfirmaatioharjoitukset. Nyt hän vielä maalailee ripoja autokatoksella.

Tavoitteena oli saada vielä viimeinenkin terassi eli alakerran katettu terassi valmiiksi juhannukseen mennessä. Tavoitteessa ei ihan onnistuttu, mutta eipä maailma nyt siihen kaadu. Jos olisi ollut hyvä poutakeli eilen, niin ehkä terassi olisi jo valmis, mutta nyt hidasteena oli maalatun ripan puute – sitä nimittäin menee alaterassiin yli 250 metriä.

Viime syksynä muuttotarkastuksen alla rima-aidan tilalle laitettiin kiireellä rivi kuormalavoja, koska silloin ripaa ei oltu edes tehtykään vielä – se pääsi loppumaan kokonaan kesken. Mutta nyt sitä taas on – säätila vaan on sellainen, ettei ole oikein päässyt maalaamaan. Joko sataa tai sitten tuulee niin että hiekka pöllyää. Eikä se hiekkakaan oikein tuoreessa maalipinnassa hyvältä näytä…

Eilen tuli sademittariin 16 mm ja välillä satoi ihan kaatamalla, välillä taas tihuuttamalla. Öljymaali ei noissa olosuhteissa kuivu ollenkaan, ja tuntuu kostealta käteen vielä tänäänkin, vaikka maali ei enää sormiin tartu. Tässä autokatoksessa olevat pohjamaalatut rimat. Nyt nämä olisi tarkoitus maalata toiseen kertaan vesiohenteisella maalilla, joka kuivuu selvästi öljymaalia paremmin.

Myös merikontissa on öljymaalilla pohjamaalattuja ripoja kuivumassa. Yhtä huonosti ovat kuivuneet nekin.

Myös merikontissa on öljymaalilla pohjamaalattuja ripoja kuivumassa. Yhtä huonosti ovat kuivuneet nämäkin, eli tuntuvat käteen selvästi kosteilta, vaikka maali ei enää tartu yhden yön kuivumisen jälkeen.

Tämän kolon jos laittaisin tänään vielä kiinni (eikä siihen kauaa kulu – kunhan rimoja vaan riittäisi), niin sitten alkaa juhannuksen vietto. Taustalla näkyvät kuormalavat saavat olla paikallaan vielä tämän juhannuksen. Sitten teen ne polttopuiksi ja rima-aitaa tilalle…

Ennen paikoilleen asennusta rimoista maalataan vielä sahauspinnat molemmista päistä. Joskus myös talon seinälle pystyyn tulevat laudat alkavat mustua päistään, jos pystylaudan sahauspinnan alapään sahauspintaa ei ole maalattu.

Yksi ohjelmanumero tälle päivälle olisi vielä orapihlaja-aidan leikkaaminen.

Tänään sademittariin (yläkulmassa oikealla) on jo tullut 8 mm. Eilen illalla kun kaasin eiliset sateet pois, niin mittariin oli kertynyt 16 mm. Näin ollen juhannuksen alla sademäärä yhteensä on ollut jo 24 mm kahdessa päivässä.

Rakentaminen jatkuu kohta myös naapurissa. Valkoisia rivitaloja on tulossa lisää, viime viikolla minua jo yritettiin tavoitella naapurien kuulemiseen liittyvillä asioilla, mutta ei löytynyt kalenterista sopivaa aikaa. Katsotaan taas ensi viikolla. Asia sinänsä on ihan selvä, en minä rakentamista aio vastustamaan ruveta, eli minun puolesta asia OK, vaikka en ole piirustuksia nähnytkään.

Vastakkaisella kadun kulmalla vanha Elanto. Tälle rakennukselle ei ilmeisesti tapahdu mitään, ja se pysyy jatkossakin samanlaisena. Tässä yksi hyvä esimerkki kivitalon kestävyydestä. Jos vaan katto ja perustukset kestävät, niin talo kestää siinä välissä, vaikka sille ei tehtäisi juuri mitään huoltotoimenpiteitä.

Pohjoiseen päin olevassa kadun kulmassa 80-luvulla rakennettu K-kaupan rakennus puretaan pois. K-kaupan valomainokset on jo otettu alas katon rajasta, vain tummat varjokuvat ovat enää jäljellä. Noin vuoden päästä K-kauppa taas jatkuu uudessa rakennuksessa, josta tulee selvästi nykyistä pienempi.

Meidän talon kulma 19.6.2015. Melkein 9 kk on nyt asuttu.

Ja tässä vielä viimeisin kadunkulmaus, eli meidän talon kulma 19.6.2015. Melkein 9 kk on nyt tähän mennessä asuttu, syys-lokakuun vaihteessa 2014 muutettiin.

Sama kohta vuotta aiemmin eli 19.6.2014.

Tässä vielä linkki viime vuotiseen ”juhannuskatseen”, jossa myös kuvia aikaisempien juhannusten tilanteesta, ja yksi ilmakuva ihan 1950-luvulta asti:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/06/20/hyvaa-juhannusta-historiaplajays/

Hyvää juhannusta!

Valaistus epäsuoristuu

Julkaistu 18.6.2015 , kirjoittanut Mika

Jos kaupoissa nykyään ”halpuutetaan hintoja”, niin kai valaistuksessakin voidaan sitten sanoa, että se ”epäsuoristuu”. Tai menee mutkalle. Kas näin:

Kuvassa erivärisiä valotikkuja. Kuva bongattu täältä: http://www.valotikkukauppa.fi/suuret-pakkaukset/36-valotikku-20cm-yksivarinen-100kpl.html

Epäsuora valaistus taitaa olla ilmiönä yhä edelleenkin suhteellisen uusi? Ja kehittynyt vasta LED-valaistuksen, erityisesti LED-nauhojen yleistymisen myötä?

Milloin sitten LED-nauhat lähtivät yleistymään suomalaisissa kodeissa? En muista. Ja eipä kait siihen mitään tiettyä vuosilukua olekaan olemassa. Jotain käsitystä ja oman muistin virkistystä voi toki harrastaa kelaamalla kovalevyltä asuntomessujen kuvia menneiltä vuosilta. Tässä seuraavaksi muutama kuva Vaasan asuntomessuilta 7 vuoden takaa, eli kesältä 2008.

LED-spotteja jo näkyy näissä kuvissa. Samoin LED-nauhojakin on kuviin tallentunut. Mutta hyvin suuri osa valaistuksesta näyttäisi vielä olevan toteutettu jollain muullakin tapaa kuin LED-spoteilla tai nauhoilla. Ei ehkä nykyään enää näin tehtäisi, eikä varsinkaan asuntomessutaloissa?Näin siis 7 vuotta sitten (tähän päättyy tämä historiapläjäys).

Entä miten sitten nykyään? Nyt löytyy epäsuoraa valaistusta ja ohjeita ja kuvia niiden tekemiseen vaikka kuinka paljon, eli vajaassa 10 vuodessa maailma on muuttunut valaistuksen osalta todella paljon. Ja lisää oivalluksia ja uutuuksia nähdään varmaankin 3 viikon päästä avautuvilla Vantaan asuntomessuilla, mutta tässäkin joitakin hyviä linkkejä aiheeseen liittyen (kannattaa muuten oikeasti lukaista nämäkin linkit, jos sisätilojen valaistussuunnittelu on nyt menossa tai kohta tulossa:-):

http://valokas.fi/fi/epaesuora

http://adlux.fi/tietoa-valaistuksesta/kuvia-toteutetuista-kohteista/epasuora-valaistus/

Löytyy myös muutamia hyviä blogi-postauksia:

http://onnitalo.blogspot.fi/2015/06/epasuorat-valaistusratkaisut.html

https://oravakorpi.wordpress.com/2015/01/06/epasuora-ledinauhavalaistus/

Vielä pari vuotta aiemmin LED-spotteja käytettiin huomattavasti runsaammassa määrin kuin LED-nauhaa, mikä asia näyttää herättäneen myös vilkasta kommentointia tässä rakennusblogissa:

http://unelmienurpola.blogspot.fi/2012/10/sahkosuunnittelua-siivoilua-ja.html

Mutta entä sitten kun siirrytään sisätiloista puutarhan puolelle? Sitten en löytänytkään enää oikein mitään linkkejä, enkä kuvia, että miten muut ovat järjestäneet valaistuksen, ja onko epäsuoravalaistus levinnyt jo puutarhankin puolelle? Talon ulkoseinään kiinnitettäviä valoja on varmaan satoja erilaisia, mutta puutarhan valot näyttää useimmissa myymälöissä yhä edelleenkin tällaisilta:

http://www.styleroom.fi/album/47408

En tiedä miksi ulkovaloissa – ainakin useimmissa – on mukana tolppa? Tietysti onhan katuvaloissakin tolppa, eli jos valon sijoittaa ”kepin nokkaan”, niin se tietysti valaisee hyvin, mutta tarvitaanko ulkovalossa varsi – ellei sitten se lampun varsi itsessään ole se koko jutun kaunein osa, joka vangitsee katseen? Useimmiten näin ei kuitenkaan ole.

LED-nauhaa on nykyään kyllä ulkokäyttöönkin jo saatavilla, eli vesitiivistäkin LED-nauhaa nykyään jo löytyy:

http://www.led-kauppa.net/tuotteet/led-ulkovalaisimet-puutarha/

En sitten kuitenkaan löydä netistä kuvia, että millaisia toteutuksia näiden avulla olisi tehty?

Nythän siis epäsuoran, puolisuoran, tai suoran valaistuksen suunnittelussa puutarhassa joutuu ottamaan huomioon aika montakin asiaa. Miten valot voisi sijoittaa niin, ettei ne häiritse puutarhan hoitoa ja esim. nurmikon leikkaamista? Sehän olisi harmillista, jos valaistuksen takia joutuu trimmerihommiin tai jos lamppujen johdot jäisi vahingossa vaikkapa ruohonleikkurin terään, ja normaalilla 230V jännitteellä siinä tilanteessa voisi käydä huonostikin.

Sitten jos lamput saa sillä tavalla suojaan, ettei lumi tai ruohonleikkuri tai leikkiessään juoksevat lapset niihin törmäile, niin sen jälkeen pitää miettiä mihin lampun valo osuu? Saako sen kohdennettua jollekin pinnalle? Vai onko lamppu itsessään kaunis katseenvangitsija? Ja kuinka paljon niitä lamppuja tarvitaan? Mikä on sopiva ja riittävä valon määrä puutarhassa? Entä alkaako homma näkyä jossain vaiheessa myös sähkölaskulla? Sitten viimeisenä joutuu miettimään vielä valon värisävyn, ja ulkotiloissa kylmätkin värisävyt ilmeisesti toimivat aika hyvin. Meillä on kylläkin menty kautta linjan noin 3000K lämpimällä valosävyllä, jolloin muutamat mukana olevat halogen valaisimet sopivat värisävynsä puolesta joukkoon ihan hyvin. Puutarhassakin tietysti saisi melkoisen sekamelskan aikaiseksi, jos osa lampuista olisi 3000K ja osa vaikkapa 4000K, tai jotain vielä kylmempää värisävyä.

Tässä Airamin isoon valkoiseen kupuun ja kukkapenkkiin menevän lampun polttimo - mikä 33W tehollaan on suuri tehoisin valaisin, mitä tällä hetkellä tontilta löytyy. Kakkostilalle pääsee retrohenkiset seinässä olevat ulkovalot, joissa perinteinen ja aito 25W hehkulamppu. Kolmannelle tilalle pääsee keittiön seinällä oleva 20W tehoiset halogenvalaisimet. Loput valoista meillä on ledejä, joiden teho vaihtelee 3-9W haarukassa. Saattaa olla muutamia yhden vatin ledejäkin jossain paikoissa.

Tässä Airamin isoon valkoiseen kupuun ja kukkapenkkiin menevän lampun polttimo – mikä 33W tehollaan on vattimääräisessä tarkastelussa tehokkain valaisin, mitä tällä hetkellä tontilta löytyy. Kakkostilalle pääsee retrohenkiset seinässä olevat ulkovalot, joissa perinteinen ja aito 25W hehkulamppu. Kolmannelle tilalle pääsee keittiön seinällä oleva 20W tehoiset halogenvalaisimet. Loput valoista meillä on ledejä, joiden teho vaihtelee 3-9W haarukassa. Saattaa olla muutamia yhden vatin ledejäkin jossain paikoissa. Toista se oli ennen, kun olohuoneen kristallikruunussakin saattoi palaa 60W hehkulamppuja 4 kpl, jolloin yhteistehoa tulee 240W. Se jo vähän lämmittääkin.

No – näitä ja muita asioita nyt pohdiskelen, kun puutarhaa rakennan ja siinä sivussa valaistustakin joutuu miettimään. Yleisvalaistus meillä tulee räystäsvaloista, eli pienellä tontilla välttämättä mitään muuta ei tarvitsisi. Mutta kohdevaloilla saa kyllä kivan lisän, ja itse ajattelin nyt tähän kohtaan kokeilla Airamin maahantuomaa ratkaisua eli Easy Connect -valaistussarjaa. Sekään ei ole muuten ollenkaan helppo löytää kaupoista. Toistaiseksi olen löytänyt nämä tuotteet vain Vantaan Bauhausista, eikä se sielläkään ole mielestäni kovin kauaa aikaa ole esillä ollut? Tai sitten en ollut aikaisemmin vaan huomannut? Ehkä on sitten niin, että puutarhan pienet koristevalot ovat vielä sen verran uusi juttu, että tähän liittyen ei kovin paljon ohjeistuksia tai valokuvia netistäkään löydy?

Katsotaan nyt sitten miten itse saan asiat onnistumaan. Vielä on kesää jäljellä…

Ja kun itse tekee, niin periaatteessa lopputuloksen pitäisi olla juuri sellainen, mitä on itse suunnitellut ja halunnut – jos joutuisi selostamaan sähkösuunnittelijalle tai -asentajalle, niin lopputulos voi olla joskus jotain ihan muutakin, jos ei osaa riittävän hyvin piirtää paperille mitä tahtoo.

Lisää valoa puutarhaan…

Julkaistu 16.6.2015 , kirjoittanut Mika

Tänään sain Airamilta lisää Easy Connect -puutarhasarjaan kuuluvia valoja. Tällä kertaa nämä valot tulevat kukkapenkin rakentamiseen. Kiitokset näistä taas Airamin Minna Hellströmille 🙂

Iso valkoinen pallovalaisin "istutettuna" sohvatyynyjen väliin. Kokoluokka hahmottuu tästä ehkä vähäsen?

Iso valkoinen pallovalaisin koottuna ja ”istutettuna” sohvatyynyjen väliin. Kokoluokka hahmottuu tästä ehkä vähäsen?

Pallovalaisimen sovittelua kukkapenkkiin ja kivivalaisin muurissa, jonne sen ehkä voisi valaa betonilla kiinni?

Kivivalaisimen oikea käyttöpaikka lienee kuitenkin ajateltu esim. kivikasaan – kas näin? Joten jos ei kukkapenkki-idea onnistu, tuodaan sitten tämä valaisin tänne…

Jos kivivalaisimen piilottaa kokonaan kivikasan sisään, sitten se varmaan loistaa niin kuin lumilyhty sieltä sisältä käsin?

Tarina jatkuu… Näistä ja vähän muistakin puutarhan valaisimista ja näiden ostopaikoista vähän myöhemmin ja paremmalla ajalla… Tein tänään myös pienen ekskursion Bauhausiin, Jumbon Anttilaan & Jumbon Prismaan, Tikkurilan Prismaan ja Tikkurilan Tarjoustaloon. Näistä paikoista Vantaan Bauhaus oli ainut paikka, mistä löysin Easy Connect tuotteita, muuta mielenkiintoista oli toki muissakin kaupoissa. Puutarhan valoja tee-se-itse -miehelle on ollut omasta mielestäni kuitenkin aika vaikea löytää.

Easy Connect -puutarhavalot hienosti esillä Vantaan Bauhausissa. Löysin alle puolessa minuutissa. Eli heti sisäänkäynnin oikealla puolella on valaisimet, ja pari kertaa kun kääntyy sisääntullessa oikealle, niin heti löytyi…

Lähikuvaa joistakin tuotepaketeista. Meillä esim. pihalle tulevat pengerkivet, nurmikon reunakivet ja pihalaattakivet maksoivat yhteensä 4279€ (ja näitä muuten pitää tilata vielä lisää – eli nyt jo tilatut kivet ei ihan vielä riitä), joten jos sinne sitten lisää kukkapenkkiin muutamat kohdevalot, niin pihan kokonaishinta ei siitä juurikaan muuksi muutu. Mutta pihan yleisilme muuttuu. Varsinkin elokuun pimeinä iltoina ja siitä eteenpäin pitkin syksyä, kun päivän pituus lyhenee.

Iso valopallo. Vähän niin kuin katuvalo olisi pudonnut kukkapenkkiin...

Iso valopallo. Näyttää vähän siltä niin kuin iso katuvalo olisi pudonnut kukkapenkkiin…

Iloxair 199 kesätoiminto

Julkaistu 14.6.2015 , kirjoittanut Mika

Vielä pari kuukautta sitten oli lämmityskausi päällä, ja silloin IV-kone ilmoitti hyötysuhteen 84%:ksi, ikä on aika korkea lukema. Ehkä se oli ihan totta kuitenkin? Tämä ja monta muutakin asiaa ilmastointikoneesta tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/08/esittelyssa-iloxair-199-iv-kone/

Nyt kun lämmityskausi on ohi, ilmastointikone on alkanut jäähdyttämään taloa viileämmällä ulkoilmalla. Jäteilmasta kone ei ilmeisesti enää yritäkään saada lämpöä talteen (ja hyvä niin).

Tai ainakin jäteilman lämpötila on paljon korkeampi kuin huoneisiin puhallettava tuloilma (talvella tämä on toisinpäin – jäteilman lämpötila saattoi silloin olla esim. +10C, jos huonetiloihin tuli silloinkin kuitenkin ihan mukavan lämpöistä huoneilmaa).

Jossain kuitenkin nyt huonetiloissa syntyy suuret määrät energiaa vielä myöhään illallakin (?), jos IV-laitteen mukaan noin +17,1C ulkolämpötilasta huoneisiin menevä lämpötila nousee noin +19,9C lämpöön, huoneista pois imettävä lämpötila on +24,5C ja ulos talosta poistettava jäteilma on +23,8C? Eri virtausten lämpötilojen pieni tasaantuminen voi johtua osittain myös siitä, että IV-kanavien eristystyöt on osittain yhä vieläkin kesken (muutama metri puuttuu – enkä ole niitä vielä ehtinyt/viitsinyt laittaa).

Eri huoneissa olevat lämpötilamittarit vahvistavat tuon +24,5C lämpötilan. Kuinkahan korkeaksi sisätilojen lämpötilat sitten mahtaisivat nousta, jos napsauttaisin IV-koneen hetkeksi kokonaan pois päältä, ja +19,9C viileämpi tuloilma lakkaisi kokonaan? En nyt taida sellaista kuitenkaan lähteä kokeilemaan.

Sähkönkulutus kokonaisuudessaan on vaihdellut viime aikoina kahta puolen joko yli tai alle 30 kWh per päivä. En tiedä selittääkö se sitten jollain tapaa sen, että sisätiloissa alkaa oikeastikin olla aika kuuma? Vaikka tämän kesän sää tähän mennessä ei ole ollut mitenkään poikkeuksellisen kuuma. Pikemminkin päinvastoin – aika viileää keliähän tähän asti on ollut, poikkeuksena eilisen lauantain aurinkoinen ja lämmin päivä.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun otin kokonaan pois päältä jo joitakin päiviä sitten. Eli täten on aivan varmaa, että sähköä ei kulu suoraan lämmitystarkoituksessa enää yhtään enempää mitä kuuman käyttöveden lämmitys kuluttaa. Mutta lämminvesivaraajakin on niin kaukana kellarissa, ettei siitä mahdollisesti huokuva hukkalämpö voi vaikuttaa koko talon lämpötiloihin käytännössä yhtään mitään.

Tällä hetkellä IV-kone ei laske enää hyötysuhdetta, mikä olisikin aika kummallinen luku, jos talosta ulos puhalletaan lämpimämpää ilmaa mitä talon sisälle.

Ulkona on ulkolämpötila-anturin mukaan 17,1C. Ulkokellarin lämpötila (erillisellä sisäänkäynnillä talon kyljessä) on samaan aikaan 15C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan (siis Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa) on nyt 12,1C. Tiedä sitten mikä on oikein, ehkä tällä kohtaa Vantaata lämpötila on jotain 15-17C haarukassa, mittauspaikasta riippuen?

Ilmastoinnin kautta tuloilman lämpötila huonetiloihin on 19,9C.

Huonetiloista pois tulevan ilman lämpötila on 24,5C.

Talosta ulos puhallettavan jäteilman lämpötila on 23,8C – eli useita asteita lämpimämpää mitä on ulkoilman lämpötila tällä hetkellä.

Kukkapenkkitöitä

Julkaistu 14.6.2015 , kirjoittanut Mika

Tänään oli sateinen päivä. Alussa oli tihkusadetta, ja iltapäivällä oikein kunnon sadetta, jolloin työt piti tämän päivän osalta keskeyttää.

Pienen sateen en antanut haitata, mutta suurin ongelma sadekelissä on sähkötyökalut, joista saa terät helposti ruosteeseen, jos ne makaavat ulkona sateessa ja kosteassa. Kivien leikkauspaikka oli onneksi melkein autokatoksen katoksen alla, joten silloin kun en timanttilaikkaa tarvinnut, se oli lasten pulkan alla sateensuojassa:

Timanttilaikka tauolla ja sateelta piilossa pulkan alla. Sateella rakentaminen on vähän sellaista väkisin rakentamista. Kivitöissä pölyä lentää sadekelillä toki paljon normaalia vähemmän, eli oli siitä sateesta jotain hyötyäkin.

Tämän viikonlopun rima-aitatöiden ohella eteenpäin on päästy nyt sitten tässäkin. Rima-aitaa on mukavampi tehdä poutasäässä, joten valitsin tälle päivälle kivitöitä. Nyt alkoi toisessa kukkapenkissä kuudes kerros:

Toisessa kukkapenkissä muurikivien kerros 5 ja puoli menossa. Kukkapenkki rajaa autopihan ja viherpihan, taakse tulee autopiha, joka katetaan pihakivillä (roomalainen ladonta).

Kukkapenkin muotoilua lähempää. Sisäkaari rajaa kaarevalla keähällä autopihaa, ja timanttilaikalla kivi taipuu ihan millaiseen muotoon tahansa. Pitkissä sivuissa onneksi ei tarvitse kiviä leikata.

Kukkapenkin muotoilua lähempää. Sisäkaari rajaa kaarevalla kehällään autopihaa, ja toimii siten luonnollisena tilanjakajana. Timanttilaikalla kivi taipuu mukavasti ihan millaiseen muotoon tahansa. Pitkissä sivuissa onneksi ei tarvitse kiviä leikata, jolloin työ on nopeampaa.

Kukkapenkki autopihalta katsottuna. Kukkapenkin taakse takana nouseville rappujen alle tulee terassin laajennus. Terassilaudoitus tasataan toisesta päästään kukkapenkin kaarevaa muotoa vastaan.

Jossain vaiheessa – ehkä sen jälkeen kun nämä nyt tällä hetkellä työn alla olevat kukkapenkit ja rima-aidat on tehty, pitänee taas poiketa Byggmaxissa ja hakea terassitarvikkeet, eli painekyllästettyä puutavaraa. Sieltä Byggmaxista (ihan oikeasti!) ne kuitenkin kaikkein edullisimmin saa ostaa.

Siitä tulikin taas mieleeni, että nyt olisi Byggmaxin nikkarointi -kilpailussa vielä muutama päivä äänestysaikaa jäljellä. Äänestysaika päättyy ensi keskiviikkona, eli 17.6.2015. Raksablogeissa esillä olevia nikkarointiprojekteja äänestäneet voivat voittaa lahjakortin Byggmaxiin. Äänestämisohjeet ja lisätiedot kilpailusta löydät tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/06/04/haluatko-lahjakortin-byggmaxiin/

Sitä sun tätä

Julkaistu 13.6.2015 , kirjoittanut Mika

Aurinkoinen ja tehokas päivä takana. Tuli kierreltyä rautakaupoissa ja tehtyä vähän sitä sun tätä. Kivipengerryshommilla aloitin, ja tänään keksin mielestäni ihan hyvän konstin miten saa vielä suht pienenkin kiven halkaistua:

Kun laittaa muurikiven alareunassa olevan uran vasten kaivonrengasta, niin pystyy halkomaan vielä aika pientäkin kiveä. Muuten kivi karkaa, eikä siitä saa oikein millään kiinni. Iso puristin voisi olla tietysti yksi hyvä konsti, mutta en ole kokeillut sitä.

K-rauta 75:ssä 750mm uretaania 5,90€. Ei hullumpi hinta? Kukkapenkin kivipengerryksissä ajattelin sitoa kivet kiinni toisiinsa uretaanivaahdolla, sekä valaa ylimmän kerroksen kiviä betonilla kiinni. Ylimmän kerroksen joutuu sitten piikkaamaan, jos rakennelman joskus purkaa, mutta uretaanivaahdon pystyy aina vääntämään auki. Kiviliimakin on tietysti keksitty, mutta minusta uretaani on helpompi käyttää, eikä sillä nyt ihan kokonaan tarvitse kivien rakoja täyttää, mutta pikkuisen voisi suihkaista sinne tänne.

Pöydän rakennusta kuormalavoista. Suhteellisen pienetkin pyörät toimivat pöydän alla oikein hyvin, ja pöytää voi sitten hiukan liikuttaa. Kuormalavasohvat ovat tietysti kiinteitä. Parempia kuvia tulee myöhemmin.

Polttopuukasa tänään aamulla.

Polttopuukasa lopussa. En toki itse kaikkea tätä ole tehnyt. Vaimon serkkupoika kävi vähän auttamassa.

Polttopuukasa tänään illalla. En tosin itse kaikkea tätä ole tehnyt. Vaimon serkkupoika kävi vähän auttamassa. Ei taida tämä kasa kulua ihan yhden talven aikana.

Rima-aita lähdössä alkuun. Se kannattaa aina aloittaa ylhäältä päin, jolloin ylin ripa on millilleen samassa kohdassa. Alimpana oleva ripa voi heittää millin tai pari – riippuen siitä miten hyvin käyttää välissä 10 mm välipalaa. Vaakatasossa oleva vapaa väli ei siis saa olla enempää kuin se 10 mm, jotta lapset eivät saa sormia väliin ja ala kiipeillä. Ainakin Vantaalla rakennusvalvonta katsoo nämä ripojen välit tosi tarkkaan, ja jos ovat liian suuret, sitten voi joutua laittamaan esim. metalliverkkoa aidan taakse.

Tästä sitten hommat jatkuu taas huomenna. Alaterassilla tilapäinen aita tehtiin ensin ihan vaan nopeasti kuormalavoista, jotta saatiin muuttotarkastus läpi. Mutta nyt näistä turhista kuormalavoista tulee polttopuuta.

Ylärajoilla mennään jo

Julkaistu 13.6.2015 , kirjoittanut Mika

Ylärajoilla mennään jo. Siis sisälämpötilojen ja sietokyvyn osalta. Vaikka kesä alkoi vasta eilen! No – ehkä lämpöön tottuu, tottuuhan sitä etelän matkoillakin.

Tähän mennessä koto-Suomessa lämpötilat eivät ole kuitenkaan ulkona vielä juurikaan yli +20C:n yli kivunneet. Sisätilan lämpötilat kuitenkin reagoivat meillä aika voimakkaasti ulkolämpötilaan. Tässä kuva yläkerran makuuhuoneesta tänä aamuna:

Ison makuuhuoneen lämpötila 13.6.2015 aamulla kello 9:00 oli 25C. Ikkunat avautuvat länteen (tässä kuvassa) ja pohjoiseen, eli tänään ei ole vielä aurinko osunut suoraan mittariin. Vuorokauden minimilämpötila on ollut 24C, ja maksimi 36C, jolloin mittari on varmaankin hetken aikaa ollut auringon paisteessa.

Jokin aika sitten hankin myös Klimalogger -lämpötila & kosteusmittaajan, joka mittaa lämpötilaa 8 eri paikassa, ja kosteutta 4 eri paikassa. Jos etäanturissa on lämpötilan lisäksi samalla myös kosteuden mittaus (neljässä anturissa on näin), silloin laite laskee myös kastepisteen. Kastepisteen lämpötilaa jos vertaa toteutuneeseen lämpötilaan, niin siitä voi esim. yläpohjan osalta sitten päätellä, että onko vaaraa kosteuden tiivistymiselle pintoihin. Onneksi näin ei ole mittarien mukaan vielä kertaakaan käynyt. Tässä muutamia käppyröitä kesäkuun ensimmäiseltä puoliskolta (ja kesäkuu on siis ollut poikkeuksellisen kylmä):

Klimaloggerin seurantakäyrä 1.6.2015 – 13.6.2015. Punaisella ja ylimmällä käyrällä yläkerran WC:n lämpötila, jonne aurinko ei paista koskaan. Lämpötilakäyrä ylitti 24C tason kuun alussa, ja lähentelee nyt jo 25C:n tasoa. Sinisellä keskikerroksen työhuoneen lämpötila. Kerrosta alempana omassa työhuoneessani (ikkunat länteen ja pohjoiseen) lämpötila on vaihdellut pääsääntöisesti 22-23C välillä. Yksittäiset piikit ilta-auringossa yltää kuitenkin 25C tasolle ja ylikin.

Yläpohjan lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti välillä 5-25C. Yöllä on viileää, ja aurinkoisina päivinä kuumaa. Sinisen käyrän mittari on yläpohjan tiilipiipussa kiinni, siinä kohtaa lämpötilan vaihtelu ei ole yhtä voimakasta kuin keskellä taloa ja vapaassa ilmassa olevassa mittarissa, josta piirtyy punainen käyrä.

Ulkokellarin lämpötilat punaisella ja salaojapumppaamon veden lämpötila sinisellä, joka lienee samalla myös alapohjan alla olevan maaperän lämpötila. Veden lämpötila näyttäisi olevan koko ajan +9C tasolla, joten se huokuu viileyttä kesäisinkin kellariin, niin että sinne mennessä heti huomaa, että on mukavan vilpoista. Eikä tarvita koneellista jäähdytystä. Talvella +9C alapohjan alalämpö avittaa talon lämmittämistä, koska pakkanen ei ikinä pääse talon alle. Jos pakkasia nykyään kovin paljon enää onkaan. Mutta jos jo kivikauden ihmiset asuivat maakuopissa, niin ei se systeemi ollenkaan huono ole ollut – se lienee heilläkin ollut talvella suht lämmin ja kesällä vilpoinen.

Tässä saunan lauteiden alla oleva , josta piirtyy punaista käyrää. Mittari piti asentaa suhteellisen alas, koska mittarin ylin mittaus- tai käyttölämpötila on +60C. En ole kokeillut kestäisikö mittari isompiakin lämpötiloja. Sininen käyrä tulee kylppärin mittarista. Vasemmalla reunalla käyrien alkupäässä molemmat käyrät menevät yks-yhteen, jolloin saunan ja kylppärin välinen ovi on ollut auki. Jos saunaa on lämmitetty saunomista varten (korkeat punaiset piikit keskellä ja oikealla), silloin löylyhuoneen ovi on ollut kiinni, eikä kylppärin lämpötila ole noussut kovinkaan paljoa.

Tässä saunan lauteiden alla oleva mittauspiste, josta piirtyy punaista käyrää. Mittari piti asentaa suhteellisen alas, koska mittarin ylin mittaus- tai käyttölämpötila on +60C. En ole kokeillut kestäisikö mittari isompiakin lämpötiloja. Sininen käyrä tulee kylppärin mittarista. Vasemmalla reunalla käyrien alkupäässä molemmat käyrät menevät yks-yhteen, jolloin saunan ja kylppärin välinen ovi on ollut auki. Jos saunaa on lämmitetty saunomista varten (korkeat punaiset piikit keskellä ja oikealla), silloin löylyhuoneen ovi on ollut kiinni, eikä kylppärin lämpötila ole noussut kovinkaan paljoa.

Eikö ole sitten hyvä, että lämmintä riittää, eikä nykyajan taloja tarvitse talvellakaan lämmittää kovinkaan paljoa? Ja aika pitkälle sama kait se sitten on, käyttääkö sähkön lämmittämiseen talvella – tai viilentämiseen kesällä?

Euromääräisessä tarkastelussa asia on ehkä juurikin noin.

Mutta jos mietitään myös rakennustekniikkaa, seinän rakennetta ja kosteuden käyttäytymistä ja nykyajan säätiloja, niin nykyajan talvet ovat aika märkiä. Lämpötila sahaa nollan kahta puolta, ja marraskuinen säätila eli vesi- ja räntäsateet jatkuvat käytännössä maaliskuulle asti. Kunnon pakkaskausia ei enää läheskään joka vuosi Etelä-Suomessa ole, josta johtuen talojen rakenteet pyrkivät kostumaan jatkuvassa sateessa. Silloin olisi erittäin järkevää lämmittää kunnolla, eli tehdä sellaisia taloja, joissa lämmöneristeet ovat suhteellisen ohuet ja lämmitystarve suurempi. Silloin seinien läpi huokuva lämpö pitää rakenteet kuivina.

Nyt kuitenkin ilmaston lämmetessä eristepaksuuksia lisätään (miten tällainen älyttömyys pystytään joskus selittämään jälkipolville, jotka asiaa varmasti kysyvät ja ihmettelevät?), jolloin talvella ei juurikaan tarvitse lämmittää. Mutta kesäisin tarvitaan koneellista jäähdytystä.

Tämäkin asettaa rakenteille haasteita, koska niitä ei ole Suomen olosuhteissa suunniteltu sitä silmällä pitäen, että rakennuksen sisällä on paljon viileämpää kuin ulkona – jolloin riski kondenssikosteudesta kasvaa. Ja siitä päästäänkin sitten suoraan märkään talveen, jolloin lämmitystä ei tarvita…

Tietysti jos kesällä kestää sen verran kuumaa mitä sattuu tulemaan, eikä käytä koneellista jäähdytystä, niin silloin kesäaikana ei mitään jäähdytykseen liittyvää kondenssiriskiä pitäisi olla.

Talo Rautio

Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2015