Iloxair 199 kesätoiminto

Vielä pari kuukautta sitten oli lämmityskausi päällä, ja silloin IV-kone ilmoitti hyötysuhteen 84%:ksi, ikä on aika korkea lukema. Ehkä se oli ihan totta kuitenkin? Tämä ja monta muutakin asiaa ilmastointikoneesta tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/08/esittelyssa-iloxair-199-iv-kone/

Nyt kun lämmityskausi on ohi, ilmastointikone on alkanut jäähdyttämään taloa viileämmällä ulkoilmalla. Jäteilmasta kone ei ilmeisesti enää yritäkään saada lämpöä talteen (ja hyvä niin).

Tai ainakin jäteilman lämpötila on paljon korkeampi kuin huoneisiin puhallettava tuloilma (talvella tämä on toisinpäin – jäteilman lämpötila saattoi silloin olla esim. +10C, jos huonetiloihin tuli silloinkin kuitenkin ihan mukavan lämpöistä huoneilmaa).

Jossain kuitenkin nyt huonetiloissa syntyy suuret määrät energiaa vielä myöhään illallakin (?), jos IV-laitteen mukaan noin +17,1C ulkolämpötilasta huoneisiin menevä lämpötila nousee noin +19,9C lämpöön, huoneista pois imettävä lämpötila on +24,5C ja ulos talosta poistettava jäteilma on +23,8C? Eri virtausten lämpötilojen pieni tasaantuminen voi johtua osittain myös siitä, että IV-kanavien eristystyöt on osittain yhä vieläkin kesken (muutama metri puuttuu – enkä ole niitä vielä ehtinyt/viitsinyt laittaa).

Eri huoneissa olevat lämpötilamittarit vahvistavat tuon +24,5C lämpötilan. Kuinkahan korkeaksi sisätilojen lämpötilat sitten mahtaisivat nousta, jos napsauttaisin IV-koneen hetkeksi kokonaan pois päältä, ja +19,9C viileämpi tuloilma lakkaisi kokonaan? En nyt taida sellaista kuitenkaan lähteä kokeilemaan.

Sähkönkulutus kokonaisuudessaan on vaihdellut viime aikoina kahta puolen joko yli tai alle 30 kWh per päivä. En tiedä selittääkö se sitten jollain tapaa sen, että sisätiloissa alkaa oikeastikin olla aika kuuma? Vaikka tämän kesän sää tähän mennessä ei ole ollut mitenkään poikkeuksellisen kuuma. Pikemminkin päinvastoin – aika viileää keliähän tähän asti on ollut, poikkeuksena eilisen lauantain aurinkoinen ja lämmin päivä.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun otin kokonaan pois päältä jo joitakin päiviä sitten. Eli täten on aivan varmaa, että sähköä ei kulu suoraan lämmitystarkoituksessa enää yhtään enempää mitä kuuman käyttöveden lämmitys kuluttaa. Mutta lämminvesivaraajakin on niin kaukana kellarissa, ettei siitä mahdollisesti huokuva hukkalämpö voi vaikuttaa koko talon lämpötiloihin käytännössä yhtään mitään.

Tällä hetkellä IV-kone ei laske enää hyötysuhdetta, mikä olisikin aika kummallinen luku, jos talosta ulos puhalletaan lämpimämpää ilmaa mitä talon sisälle.

Tällä hetkellä IV-kone ei laske enää hyötysuhdetta, mikä olisikin aika kummallinen luku, jos talosta ulos puhalletaan lämpimämpää ilmaa mitä talon sisälle.

Ulkona on ulkolämpötila-anturin mukaan 17,1C. Ulkokellarin lämpötila (erillisellä sisäänkäynnillä talon kyljessä) on samaan aikaan 15C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan (siis Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa) on nyt 12,1C.  Tiedä sitten mikä on oikein, ehkä tällä kohtaa Vantaata lämpötila on jotain 15-17C haarukassa, mittauspaikasta riippuen?

Ulkona on ulkolämpötila-anturin mukaan 17,1C. Ulkokellarin lämpötila (erillisellä sisäänkäynnillä talon kyljessä) on samaan aikaan 15C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan (siis Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa) on nyt 12,1C. Tiedä sitten mikä on oikein, ehkä tällä kohtaa Vantaata lämpötila on jotain 15-17C haarukassa, mittauspaikasta riippuen?

Ilmastoinnin kautta tuloilman lämpötila huonetiloihin on 19,9C,

Ilmastoinnin kautta tuloilman lämpötila huonetiloihin on 19,9C.

Huonetiloista pois tulevan ilman lämpötila on 24,5C.

Huonetiloista pois tulevan ilman lämpötila on 24,5C.

Talosta ulos puhallettavan jäteilman lämpötila on 23,8C - eli useita asteita lämpimämpää mitä on ulkoilman lämpötila tällä hetkellä.

Talosta ulos puhallettavan jäteilman lämpötila on 23,8C – eli useita asteita lämpimämpää mitä on ulkoilman lämpötila tällä hetkellä.

 

Kukkapenkkitöitä

Tänään oli sateinen päivä. Alussa oli tihkusadetta, ja iltapäivällä oikein kunnon sadetta, jolloin työt piti tämän päivän osalta keskeyttää.

Pienen sateen en antanut haitata, mutta suurin ongelma sadekelissä on sähkötyökalut, joista saa terät helposti ruosteeseen, jos ne makaavat ulkona sateessa ja kosteassa. Kivien leikkauspaikka oli onneksi melkein autokatoksen katoksen alla, joten silloin kun en timanttilaikkaa tarvinnut, se oli lasten pulkan alla sateensuojassa:

Timanttilaikka tauolla ja sateelta piilossa pulkan alla. Sateella rakentaminen on vähän sellaista väkisin rakentamista. Kivitöissä pölyä lentää sadekelillä toki paljon normaalia vähemmän, eli oli siitä sateesta hyötyäkin.

Timanttilaikka tauolla ja sateelta piilossa pulkan alla. Sateella rakentaminen on vähän sellaista väkisin rakentamista. Kivitöissä pölyä lentää sadekelillä toki paljon normaalia vähemmän, eli oli siitä sateesta jotain hyötyäkin.

Tämän viikonlopun rima-aitatöiden ohella eteenpäin on päästy nyt sitten tässäkin. Rima-aitaa on mukavampi tehdä poutasäässä, joten valitsin tälle päivälle kivitöitä. Nyt alkoi toisessa kukkapenkissä kuudes kerros:

Toisessa kukkapenkissä muurikivien kerros 5 ja puoli menossa. Kukkapenkki rajaa autopihan ja viherpihan, taakse tulee autopiha, joka katetaan pihakivillä (roomalainen ladonta).

Toisessa kukkapenkissä muurikivien kerros 5 ja puoli menossa. Kukkapenkki rajaa autopihan ja viherpihan, taakse tulee autopiha, joka katetaan pihakivillä (roomalainen ladonta).

Kukkapenkin muotoilua lähempää. Sisäkaari rajaa kaarevalla keähällä autopihaa, ja timanttilaikalla kivi taipuu ihan millaiseen muotoon tahansa. Pitkissä sivuissa onneksi ei tarvitse kiviä leikata.

Kukkapenkin muotoilua lähempää. Sisäkaari rajaa kaarevalla kehällään autopihaa, ja toimii siten luonnollisena tilanjakajana. Timanttilaikalla kivi taipuu mukavasti ihan millaiseen muotoon tahansa. Pitkissä sivuissa onneksi ei tarvitse kiviä leikata, jolloin työ on nopeampaa.

Kukkapenkki autopihalta katsottuna. Kukkapenkin taakse takana nouseville rappujen alle tulee terassin laajennus. Terassilaudoitus tasataan toisesta päästään kukkapenkin kaarevaa muotoa vastaan.

Kukkapenkki autopihalta katsottuna. Kukkapenkin taakse takana nouseville rappujen alle tulee terassin laajennus. Terassilaudoitus tasataan toisesta päästään kukkapenkin kaarevaa muotoa vastaan.

Jossain vaiheessa – ehkä sen jälkeen kun nämä nyt tällä hetkellä työn alla olevat kukkapenkit ja rima-aidat on tehty, pitänee taas poiketa Byggmaxissa ja hakea terassitarvikkeet, eli painekyllästettyä puutavaraa. Sieltä Byggmaxista (ihan oikeasti!) ne kuitenkin kaikkein edullisimmin saa ostaa.

Siitä tulikin taas mieleeni, että nyt olisi Byggmaxin nikkarointi -kilpailussa vielä muutama päivä äänestysaikaa jäljellä. Äänestysaika päättyy ensi keskiviikkona, eli 17.6.2015. Raksablogeissa esillä olevia nikkarointiprojekteja äänestäneet voivat voittaa lahjakortin Byggmaxiin. Äänestämisohjeet ja lisätiedot kilpailusta löydät tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/06/04/haluatko-lahjakortin-byggmaxiin/