Nikkarointiprojekteja…

Tänä kesänä rakentamisen pääpaino on siis pihassa ja siihen liittyy myös muutamia nikkarointiprojekteja. Tässä on alkutilanne tähän kesään yhdestä näkövinkkelistä valokuvattuna:

Nyt etupiha tai autopiha näyttää tältä. Samaan kuvaan sai sopimaan aika montakin nikkarointiprojektia. Postilaatikko on nyt kiinnitettynä väliaikaisesti kuormalavaan. Takana on roska-astia, jolle pitäisi nikkaroida katos - jolloin postilaatikko tulisi saman katoksen päätyyn kiinni. Yläterassille tulisi sitten ne Tuijat ja muut kalusteet.

Nyt etupiha tai autopiha näyttää tältä. Samaan kuvaan sain sopimaan aika montakin nikkarointiprojektia. Postilaatikko on nyt kiinnitettynä väliaikaisesti kuormalavaan. Takana on roska-astia, jolle pitäisi nikkaroida katos – jolloin postilaatikko tulisi saman katoksen päätyyn kiinni. Yläterassille tulisi sitten Tuijat kulmiin, ja muitakin kalusteita.

Tuija-istutusten jälkeen yläterassi näyttäisi kadulta katsottuna suunnilleen tällaiselta.

Tuija-istutusten jälkeen yläterassi näyttäisi kadulta katsottuna suunnilleen tällaiselta.

Suunnitelma yläterassin kalustamiseen. Tarkoituksena on istuttaa isot Tuijat terassin kulmiin, ja siihen sitten sopisi myös penkki Tuija ja talon väliin.

Sisäpuolelta yläterassin kalustaminen näyttäisi tältä. Tarkoituksena on istuttaa isot Tuijat terassin kulmiin, ja siihen samaan suunnitelmaan sitten sopisi myöskin penkki Tuijalle tulevan kukkalaatikon ja talon ulkoseinän väliin.

Olen jo kierrellyt katsomassa ideaa tai mallia Tuija-laatikolle. Tässä Vantaan Bauhausissa myynnissä olevia kukkalaatikoita. Itselläni on tarkoitus tehdä vähän isompi, ja vähän tukevampi laatikko. Jolloin jos laatikon päähän tukee penkin tukipuut, se tukipuu voisi mennä istutuslaatikon rungon "läpi", jolloin rakenne on tukeva. Ja kun penkin toisen pään kiinnittää talon seinään, niin pitäisi sen kestää...

Olen jo kierrellyt katsomassa ideaa tai mallia Tuija-laatikolle. Tässä Vantaan Bauhausissa myynnissä olevia kukkalaatikoita. Itselläni on tarkoitus tehdä vähän isompi, ja vähän tukevampi laatikko. Jolloin jos laatikon päähän tukee penkin tukipuut, se tukipuu voisi mennä istutuslaatikon rungon ”läpi”, jolloin rakenne on tukeva. Ja kun penkin toisen pään kiinnittää talon seinään, niin pitäisi sen kestää…

Tuijan juureen pitää tietysti tuoda myös LED-valot, ja ne on jo ostettuna. Piuhan voi vetää huomaamattomasti joko penkin alta tai penkin takaa.

Tuijan juureen pitää tietysti tuoda myös LED-valot, ja ne onkin jo ostettuna. Piuhan voi vetää huomaamattomasti joko penkin alta tai penkin takaa. Pistorasia löytyy juuri sopivasta kohtaa ulkoseinältä.

Tuija-laatikko tulisi suunnilleen biljardikeppien paikalle, ja olisi suunnilleen biljardikeppien kokoinen, jolloin kukkalaatikon paino kohdistuu ruoteitten päälle, eikä rasita tai taivuta terassilautoja. Vatupassin kohdalle tulisi sitten se penkki.

Tuija-laatikko tulisi suunnilleen biljardikeppien paikalle, ja olisi suunnilleen biljardikeppien kokoinen, jolloin kukkalaatikon paino kohdistuu ruoteitten päälle, eikä rasita tai taivuta terassilautoja. Vatupassin kohdalle tulisi sitten se penkki.

Rakennelman kokonaispituus (kukkalaatikko + penkki) olisi vähän vajaat 3 metriä. Siitä osuudesta kukkalaatikon osuus noin metrin verran.

Rakennelman kokonaispituus (kukkalaatikko + penkki) olisi vähän vajaat 3 metriä. Siitä osuudesta kukkalaatikon osuus noin metrin verran.

Sama toisesta suuntaa.

Sama toisesta suuntaa.

Eikä tässä vielä kaikki…

Merikontin sisään pitäisi rakentaa kunnollinen hylly. Sitä ei voitu alussa tehdä, kun merikontti oli aivan alussa myös timpurien taukotilana, ja siellä oli nyt tulevan hyllyn paikalla mm. jääkaappi ja ruokailupöytä ja tuolit. Mutta niitä ei nyt enää ole – nyt on rakentamisen päättyessä viime syksynä vaan heitelty tavaraa sisään niin paljon kuin mahtuu, ja lopputulos on melkoinen sekamelska. Eikä kaikki tavara edes merikonttiin mahtunut, sitä riittää vielä autokatokseen ja pressujen alla pihassakin on jotain mm. puutavaraa. Mutta uskoisin, että iso kunnon hyllystö ratkaisee tilanteen.

Nyt tällä hetkellä näyttää tältä – näytetään nyt tällainenkin kuva merikontin sisältä, koska kyllä tämäkin jossain vaiheessa saadaan kunnolliseen järjestykseen, kunhan pääsen näissä nikkarointiprojekteissa kunnolla alkuun. Ehkäpä aloitan ihan jo lähihetkinä, tämä päivä menee kuitenkin vielä enimmäkseen pihaa siivoillessa ja merikonttia tyhjentäessä. Huominen päivä kuluu taasen äänestyspisteessä vaalivirkailijana ja ääniä laskemassa.

Rakentamisen jäljiltä kaikki jäi vähän niin kuin "hyrskyn-myrskyn". Tässä kuvassa merikontti sisältä päin. Tilanne helpottuu huomattavasti, kun saan nikkaroitua koko merikontin pituisen hyllyn toiselle seinälle, jolloin hyllyn pituudeksi tulee noin 6 metriä. Samalla saa nyt pihalla autokatoksessa olevaa tavaraa siirrettyä merikonttiin.

Rakentamisen jäljiltä kaikki jäi vähän niin kuin ”hyrskyn-myrskyn”. Tässä kuvassa merikontti sisältä päin. Tilanne helpottuu huomattavasti, kun saan nikkaroitua koko merikontin pituisen hyllyn toiselle seinälle. Hyllyn pituudeksi tulee silloin noin 6 metriä, ja siihen tulee useita tasoja. Samalla saa nyt pihalla autokatoksessa olevaa tavaraa siirrettyä merikonttiin.

 

Salaojavesi ei kuljekaan putkessa?

Valuva vesi on yllättävän viisas. Se menee just siitä, mistä se helpoiten pääsee. Kun talon ympärille anturoiden alapuolella olevaan tasoon asennetaan salaojaputkistot ja niiden kulmiin tarkastuskaivot, niin ymmärtääkö vesi miten hienot systeemit sinne on sen liikkumista varten rakennettu? Välttämättä ei ymmärrä – eli välttämättä vesi ei kulje kaivosta kaivoon ja talon ympäri, vaan saattaakin oikaista 32 millisen murskeen läpi, ja kulkea lyhintä reittiä, joka on talon alta?

Tällainen teoria ainakin itselläni tuli mieleeni, kun kurkistin äsken mitä salaojakaivoihin jokin aika sitten laitetut lämpömittarit näyttävät. Nyt lisäsin vielä yhden radioteitse etäluettavan mittausanturin salaojapumppaamoon, eli sieltä näkee nyt mittarilukemat ilmankin, ettei sinne tarvitse välttämättä kurkistella. Mittarilukemat myös tallentuvat loggerin muistiin, kunnes se täyttyy ja alkaa pyyhkiä vanhaa tietoa yli sitä mukaa kun uutta tulee päälle. Yhteensä loggerin muistiin mahtuu 50000 luentatietoa.

Meillähän siis omalta tontilta ei maaperätutkimuksissa pohjavettä löytynyt lainkaan. Se mahdollisti kellarin rakentamisen. Kellaria varten kaivettiin noin 3m syvyinen monttu, jonka pohjalle laitettiin suodatinkankaat ja sepelimurskeet. Paalujen pituus kellarin alla on vähintään 9 metriä (lyhyimmän paalun pituus). Joten kaikki se vesi, mitä salaojakaivoissa tai putkissa tai talon alla on – kaikki se on pintavettä, joka on jostain sinne savikuoppaan pudonnut. Ylimmässä salaojakaivossa eli ns. niskakaivossa vesi pitäisi olla ”tuoreinta”; koska korkeuseroista johtuen sinne päin ei virtaa mitään, mutta siellä oleva vesi virtaa jollain aikajänteellä talon toisella puolella olevaan pumppaamoon, minne talon ympäri kulkevat salaojaputket kallistavat.

Mutta tässä nyt niitä mittarilukemia:

Niskakaivon eli ylimmän salaojakaivon veden lämpötila tontin keskellä. Mittarin lukema on +5C - +6C välillä.

Niskakaivon eli ylimmän salaojakaivon veden lämpötila tontin keskellä. Mittarin lukema on +5C – +6C välillä.

Vielä kurkistus samaan kaivoon. Lämpömittari laskettu narulla alas.

Vielä kurkistus samaan kaivoon. Lämpömittari laskettu narulla alas.

Matka jatkuu talon toiselle puolelle, pumppaamon kulmalla olevaan viimeiseen salaojakaivoon. Veden lämpötila on noussut yhden asteen. Mittari on vertailtu edellisen mittarin kanssa, eli rinnakkain asetettuna nämä 2 mittaria näyttävät samaa.

Matka jatkuu talon toiselle puolelle, pumppaamon kulmalla olevaan viimeiseen salaojakaivoon. Veden lämpötila on noussut yhden asteen. Tämä mittari on vertailtu edellisen mittarin kanssa, eli rinnakkain asetettuna nämä 2 mittaria näyttävät samaa lukemaa.

Viimeisenä salaojapumppaamo, jonne ei tarvitse kurkistaa. Siellä on radioteitse etänä luettava mittari, jonka mukaan veden lämpötila on +7,9C. Eli vesi lämpenee sitä enemmän, mitä kauemmin se on montussa viipynyt?

Viimeisenä salaojapumppaamo, jonne ei tarvitse kurkistaa. Siellä on radioteitse etänä luettava mittari, jonka mukaan veden lämpötila on +7,9C. Eli vesi lämpenee sitä enemmän, mitä kauemmin se on montussa viipynyt?

Mitä tästä nyt sitten voisi tai uskaltaisi päätellä? Itse näkisin niin, että nyt kun ulkolämpötila oli tämän tarkastelukierroksen aikana +5C, niin viimeisestä salaojakaivosta vesi ei enää muutaman metrin matkalla lämpene kahta astetta (+6C:stä +8C:een), vaan se vesi mikä pumppaamossa odottelee pumpun käynnistymistä, niin se onkin tullut suoraan murskeiden välissä olevaa lyhintä reittiä – eli talon alta. Mistään muualta kuin kellarista se ei olisi saanut niin paljon lämpöä, että se olisi voinut lämmetä 8C:een? Sehän ei taida olla tällä hetkellä edes kallioperän lämpötilakaan? Ne joilla on maalämpöpumput, varmaan tietävät tarkemmin mikä on kallioperän lämpötila talven jälkeen, kyllä sekin talven aikana vähän jäähtyy?

Seuraava kysymys on sitten se, että laitettiinko salaojaputket murskeen sekaan ihan turhaan, jos vesi ei niitä käytä?

En tiedä. Mutta en olisi varmastikaan uskaltanut laittamatta jättää. Soraharjuille rakennettaviin taloihin salaojaputkia ei välttämättä asenneta, jos talon olla on kymmeniä metrejä hiekkaa ja moreenia. Meidän talon alla (siis anturoiden alla) on puolisen metriä karkeaa sepeliä, ja kai siellä veden pinta aina sen verran korkealla on sitten pysynyt, että salaojan tarkistuskaivoihin ja niiden yhdysputkiin näyttäisi vettä aina vähän riittävän.

Ai että miksikö seurailen salaojakaivojen veden lämpötilaa?

No alun perin aloin miettimään kellarin energiataloutta, kun se näyttäisi pysyvän talvellakin suht lämpöisenä ja suht pienellä lämmittämisellä. Lämpö ei karkaa talon alle niin helposti, jos siellä oleva maaperä on kesät-talvet suht lämmin, jolloin lämpötilojen välinen ero kellarin lattian sisä- ja ulkopuolella jää suht pieneksi.

Miten sen talon alla olevan lämpötilan sitten saisi mitattua, niin ajattelin että salaojaputkissa olevan veden lämpötila varmaan antaisi asiaan jotain osviittaa, eli sen on pakko olla suunnilleen samoissa, kuin mikä on talon alla olevan maaperän lämpötila.

Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen näyttäisi olevan, että jos kellarissa on sisälämpötila talvella vaikkapa +20C, niin mikäli maaperä on talvellakin suunnilleen yhtä lämmin, niin lämpötila ero alapohjassa on kovillakin pakkasilla vain se 15 astetta, jos salaojaputkissa tai talon alla olevan salaojaveden lämpötila on silloinkin vähintään +5C. Tuulettuvassa alapohjassa taas on talven pakkasilla ihan yhtä kylmää kuin ulkonakin. Tuulettuvassa alapohjassa on toki muita etuja, eli radonin ja alapohjan kosteusriskien näkövinkkelistä se lienee se paras mahdollinen ratkaisu.

Yläpohjan home

Yläpohjassa tai vesikattoa vasten olevassa rakenteessa kosteus voi tehdä ja on joissakin taloissa jo tehnytkin tuhojaan:

Kuva bongattu Janne Katajan blogista. Blogi (tämä kuva siellä mukana) löytyy tästä linkistä: http://www.raxa.fi/node/1930/2240

Kuva bongattu Janne Katajan blogista. Blogi (tämä kuva siellä mukana) löytyy tästä linkistä: http://www.raxa.fi/node/1930/2240

Tilanne ei jatkossa välttämättä ainakaan helpotu, koska rakennusmääräykset muuttuvat lähitulevaisuudessa ehkä enemmän ja nopeammin, mitä Suomessa on koskaan aikaisemmin rakennusmääräyksiä muutettu? Tässä joudutaan nyt sitten ottamaan uusia rakenneratkaisuja käyttöön paljon nopeammassa tahdissa, kuin mitä uusien rakenneratkaisujen onnistumisesta ja toimivuudesta ehditään saamaan käytännön kokemuksia:

Rakentamisen määräykset kiristyvät lähitulevaisuudessa hyvin paljon - ja nopealla aikataululla. Kuuden vuoden jälkeen eli 1.1.2021 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Rakentamisen määräykset kiristyvät lähitulevaisuudessa hyvin paljon – ja nopealla aikataululla. Kuuden vuoden jälkeen eli 1.1.2021 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Screenshot 2015-04-16 21.03.13

Uusista määräyksistä johtuen ongelmia tulee olemaan mm. yläpohjassa, jonne pääsee jatkossa entistä vähemmän lämmönhukkaa, ja joka tästä johtuen on jatkossa entistäkin alttiimpi homeelle. "Tarvittaessa yläpohjaa voidaan myös lämmittää"?! Kuulostaa aika oudolta ratkaisulta? Siis että ensin paksummilla eristeillä estetään hukkalämmön pääsy yläpohjaan, jota sen jälkeen lämmitetään - jolloin joudutaan takaisin alkutilanteeseen, jossa lämmönhukka piti yläpohjan riittävän lämpimänä ja kuivana (yhdessä hyvän tuuletuksen kanssa).

Uusista määräyksistä johtuen ongelmia tulee olemaan mm. yläpohjassa, jonne pääsee jatkossa entistä vähemmän lämmönhukkaa, ja joka tästä johtuen on jatkossa entistäkin alttiimpi homeelle. ”Tarvittaessa yläpohjaa voidaan myös lämmittää”?! Kuulostaa aika oudolta ratkaisulta? Siis että ensin paksummilla eristeillä estetään hukkalämmön pääsy yläpohjaan, jota sen jälkeen lämmitetään – jolloin joudutaan takaisin alkutilanteeseen, jossa lämmönhukka piti yläpohjan riittävän lämpimänä ja kuivana (yhdessä hyvän tuuletuksen kanssa).

Meillä on rakennekuvien mukaan yläpohjan U-arvo 0,09:

Talo-Rautio: Yläpohjan pinta-ala = 102,0m2 ja sen U-arvo = 0,09 W/m2K - tämä U-arvo lienee aika tyypillinen tämän päivän talojen yläpohjassa?

Talo-Rautio: Yläpohjan pinta-ala = 102,0m2 ja sen U-arvo = 0,09 W/m2K – tämä U-arvo lienee aika tyypillinen tämän päivän talojen yläpohjassa?

Millaiset olosuhteet yläpohjaan sitten muodostuu tällaisella rakenneratkaisulla? Siinäpä kysymys, ja ajattelin, että sitä voisi ehkä vähän tutkia. Samalla jäin miettimään tuolla yllä olevassa Tampereen Teknillisen yliopiston kalvosarjassa ollutta vinkkiä, että yläpohjaa voi tarvittaessa vaikka lämmittää – niin eikös siihen ole luontaisena apuna tiilipiippu? Kun se kerran huokuu lämpöä asuinhuoneisiin joiden kautta se kulkee, niin kai se lämmittää sitten yläpohjaakin? Ja saa ehkä tyynellä ilmalla muuten paikallaan pysyvän ilman ehkä hiukan kiertoliikkeeseen?

Eli nyt siellä on sitten meidän yläpohjassa pari radioteitse lukemia ilmoittavaa mittaria, joista toinen on yhdistetty lämpötila- ja kosteusmittari:

Lämpö- ja kosteusmittari yläpohjassa talon keskikohdassa.

Lämpö- ja kosteusmittari yläpohjassa talon keskikohdassa.

Jotta voidaan tietää, lämmittääkö tiilipiippu mitään, niin toinen mittari (pelkkä lämpötila) on tiilipiipun ulkopinnassa:

Lämpötila-anturi tiilipiipun ulkopinnassa yläpohjatilassa. Tiilipiippu on talon toisessa päädyssä.

Lämpötila-anturi tiilipiipun ulkopinnassa yläpohjatilassa. Tiilipiippu on talon toisessa päädyssä.

No mitä mittarit sitten näyttivät?

Yläpohjan lukemat sateisena iltana 16.4.2015: Kosteutta on 74% (eilen oli poutapäivänä 58%), lämpötila tänään +4C - eilen oli muistaakseni aste-pari enemmän.

Yläpohjan lukemat sateisena iltana 16.4.2015: Kosteutta on 74% (eilen oli poutapäivänä 58%), lämpötila tänään +4C – eilen oli muistaakseni aste-pari enemmän.

Tiilipiipun vieressä lämpötila on pari astetta korkeampi verrattuna siihen, mitä 5-6 metrin päässä talon keskellä oleva mittari näyttää.

Tiilipiipun vieressä lämpötila on pari astetta korkeampi verrattuna siihen, mitä 5-6 metrin päässä talon keskellä oleva mittari näyttää.

Kyllähän nuo sadekelin kosteusprosentit ovat aika korkeita? Tai yleensä, jos home alkaisi iskeä puurakenteisiin, niin juurikin se ilmiö herkästi tapahtuu tällaisissa koleissa keleissä (lämpötila vain muutaman asteen plussalla), ja kosteutta on reippaasti (home alkaa kait kasvaa kun kosteusprosentti on noin 75% tai siitä ylöspäin?)

No näkyikö hometta? Ei näkynyt, eikä tuntunut myöskään nenään, eli ilma ainakin eilen kun yläpohjassa kävin, oli tuulisella kelillä oikeinkin raikas, tuulesi niin että se tuntui ihan selvästi.

Yleiskuva yläpohjasta. Ei näkynyt hometta missään. Tuuli oli ainakin eilen ihan selvästi havaittavissa.

Yleiskuva yläpohjasta. Ei näkynyt hometta missään. Tuuli oli ainakin eilen ihan selvästi havaittavissa.

Räystäiden alla olevat LED-valot valaisevat tai heijastavat ihan mukavasti valoa myös yläpohjan suuntaan.

Räystäiden alla olevat LED-valot valaisevat tai heijastavat ihan mukavasti valoa myös yläpohjan suuntaan.

Jään nyt kuitenkin seurailemaan tilannetta. Jos poutasäällä ja/tai tuulisella kelillä kosteus aina häipyy välillä, niin hyvä niin. Vein muutaman mittausanturan myös kellaritiloihin, niistä sitten lisää jossain vaiheessa myöhemmin…

Jos joku haluaa samanlaisia mittareita hankkia myös itselleen, niin täältä löytyy, tai täältä kävin hakemassa omani. Itse mittari maksoi 105€ ja siihen radioteitse liitettävät etäanturit 20€/kpl – antureita voi olla max. 8 kpl:

http://lampomittari.fi/tuotteet/dataloggeri-lampotila-ja-kosteus/

Tässä artikkelissa kolmen kalvon verran lainattu Tampereen eknillisen yliopiston kalvosarja ”Rakennusfysiikkaa rakennusvalvojalle – Energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia uudis- ja korjausrakentamiseen” – Prof. Juha Vinha – niin tämä löytyy kokonaisuudessaan mm. tästä linkistä:


http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2014/ilmastokonferenssi-2014/08052014/05_Vinha_FCG_Uudet%20energiam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ykset%20ja%20niiden%20vaikutukset_080514.pdf0Y,%D7%A3.pdf

 

EDIT 17.4.2015 klo 18:45,

Tänään 17.4.2015 aamulla lämpötila kävi yläpohjassa lähellä nollaa ja kosteusprosentti 80%:ssa. Mielenkiintoista katsoa mitä lukemia tulee syksyllä - jolloin oikeasti on kuukausitolkulla märkää ja lämpötila vain pikkuisen plussalla. Tosin nykyään sama syyskeli jatkuu monesti talvellakin ihan samanlaisena.

Tänään 17.4.2015 aamulla lämpötila kävi yläpohjassa lähellä nollaa ja kosteusprosentti 80%:ssa. Mielenkiintoista katsoa mitä lukemia tulee syksyllä – jolloin oikeasti on kuukausitolkulla märkää ja lämpötila vain pikkuisen plussalla. Tosin nykyään sama syyskeli jatkuu monesti talvellakin ihan samanlaisena. Oleellista on kuitenkin se, että kosteutta ei tiivistyisi niin paljon, että kastepiste saavutetaan.

As Oy Esimerkkitapaus valitsi maalämmön

Nyt se on varmaa, eli kohta puoliin sitten tarvittaisiin yksi tällainen laite Tikkurilan kupeeseen:

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Mielestäni aika vähän on ollut Suomessa suuremman mittaluokan kohteita (?), joissa olisi saatu konkreettista ja mitattua tietoa siitä, mikä on ollut energiankulutus aikana ennen maalämpöä, ja maalämmön asentamisen jälkeen? Useimmissa kerrostaloissa asia on siis niin, että joko maalämpö on – ja se on ollut alusta saakka. Tai sitten maalämpöä ei ole, eikä välttämättä koskaan tule. Näin siitäkin huolimatta, että maaseudulla suuretkin kerrostalot lämpiävät useimmiten öljyllä, koska kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Omakotitaloista esimerkkejä maalämpöön siirtymisestä varmaan löytyisi runsaammin? Että miten maalämpö vaikutti? Mutta aika harvoin kukaan kertoo näistä mitään julkisesti? Tai sitten en ole vaan missään laskelmia nähnyt.

Uusissa omakotitaloissa tietysti tulee tietoja, että kuinka vähän sähköä menee, kun on maalämpö (tai kaukolämpö). Mutta silloin puuttuu useimmiten vertailutieto siitä, että kuinka paljon enempi sähköä olisi mennyt, jos maalämpöä ei olisi lainkaan laitettu. Oma taloni on yksi esimerkki siitä, että se erotus voi olla yllättävän pieni (tosin maalämpöä ei ole meille vielä asennettu – eikä vähään aikaan asennetakaan, mutta suunnilleen tämän verran tiedetään jo nyt).

Nyt saadaan yksi isompi vertailukohde lisää, jossa on vuosikaudet jo olemassa olevaa ja mitattua tietoa siitä, mikä oli kulutus ennen maalämpöä – ja nyt alkaa tämän jälkeen tulla vuosi kerrallaan mitattua tietoa siitä, mitä menee maalämmön asentamisen jälkeen.

Eli jos vielä muistatte As Oy Esimerkkitapauksen, niin tänään pidettiin taloyhtiössä kevään varsinainen yhtiökokous, ja yksimielisesti päätettiin, että vanhaa kaukolämpölaitteistoa ei enää uusita. Tilalle tulee maalämpö. Lisäksi yhtiössä pitää korjata ikääntyneet ja alkuperäiskuntoiset kylpyhuoneet, joita löytyy talosta vielä useampia. Tässä asiasta aiemmin tänne kirjoittamani artikkelit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Maalämpö siis maksaa aina itse itsensä takaisin – tosin joskus takaisinmaksu aika voi olla varsin pitkä. Omassa talossani ensimmäinen takaisinmaksuaika tulisi olemaan noin 15-20 vuotta, sitä seuraavan kerran takaisinmaksu aika on jo lyhyempi, koska reiät kallioon täytyy porata vain yhden kerran. As Oy Esimerkkitapauksella ensimmäinen takaisinmaksuaika kestää noin 12-13 vuotta, sen jälkeistä jaksoa en ole laskenut (eli missä ajassa maalämpö maksaisi itse itsensä 2 kertaa takaisin?)

Lisäksi AsOy esimerkkitapauksessa säästö ei tule suoraan yhtiön kassaan, vaan sillä rahoitetaan kylppäriremontit, jolloin niistä ei tarvitse maksaa käytännössä mitään, niin kuin jo kirjoittelinkin tässä artikkelissa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Miltä nyt sitten näyttää jatkossa AsOy Esimerkkitapauksen talous? Tänään tehdyn päätöksen jälkeen hoitovastike alenee tasolle 2,22€/m2 – ja se ei ole paljon se, koska yhtiössä on kuitenkin isännöitsijä, huoltoliike ja rappujen siivous ostopalveluna. Uskoisin että moni rivitalokin, jossa näitä ostopalveluita ei ole – maksaa kuitenkin enempi hoitovastiketta? Vastikkeen putoaminen näin alas selittyy sillä, että kun maalämpöinvestointi (jonka oletetaan maksavan itse itsensä takaisin noin 13 vuodessa), niin se rahoitetaan pitkällä 25v lainalla. Tästä johtuen sellaisetkin asukkaat saavat maalämmöstä hyötyä välittömästi, vaikka he muuttaisivatkin lähiaikoina talosta pois. Vastaavasti – jos 13 vuoden investointi olisi rahoitettu esim. 5 vuoden tai 10 vuoden pankkilainalla, sitten kokonaisvastikkeita olisi pitänyt nostaa.

Vaikka maalämpöpäätös lopulta syntyikin ilman äänestystä ja ihan yksimielisesti, niin asiasta kuitenkin käytiin vilkasta keskustelua – puolesta ja vastaan. Mikä olikin ihan hyvä, koska lopullinen viisaus yleensä löytyy juurikin niin, että esitetään hyvää argumentointia niin puolesta kuin vastaankin.

Vaikeutena nytkin oli tulevaisuuden ennustaminen.

Me emme voi tietää paljonko on korkotaso esim. 5-10 vuoden päästä. Me emme voi tietää mitä kaukolämpö tai sähkö maksaa esim. 5-10 vuoden päästä. Emmekä välttämättä tiedä sitäkään, paljonko talo kuluttaa 5-10 vuoden päästä, ilmastohan on selvästi muuttumassa, ja se taitaa näkyä jo katukuvassakin kohta?

Upouusi rivitalo Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on tapana tehdä välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Upouusi rivitalo vastapäisellä tontilla Vantaan Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on ollut tapana rakentaa vaalean sävyisiä taloja Välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Meilläkin – vaikka on aika vaaleissa sävyissä oleva vihreä omakotitalo, niin ihan kasvihuoneen lailla talo on tänäänkin lämmennyt auringon paisteessa:

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä - ja illalla klo 20:00 lämpötila on edelleen +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä – ja illalla klo 20:00 lämpötila on yhä vieläkin +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Joten jäädään nyt sitten odottamaan, miten As Oy Esimerkkitapauksen käy. Heidän mittakaavassaan maalämpö sentään maksaakin noin 70 tonnia, eli selvästi enemmän mitä omakotitalon mittaluokassa.

Yläterassi kesäaikaan…

Tänään on kolea ilma, mutta eilen olisi ollut hyvä tilaisuus avata terassikausi, kun lämpötila hipoi jo melkein +15 astetta (tarkasti ottaen +13,7C klo 18:00). Ei kuitenkaan ehditty eilen, kun oli muutakin hommaa. Vaihdoin kesärenkaat autoon ja siirtelin polttopuita kellarin varastoon siltä varalta, että tänään saattaisi tulla vesisadetta, ja sitten ei enää ulkohommista tulisi mitään.

No – eipä ole ainakaan vielä sade alkanut, joten aloin kalustamaan yläterassia siihen malliin, että seuraavan kerran kun on keväinen tai kesäinen ilma, niin sitten voidaan ottaa ensimmäisen kerran yläterassi käyttöön. Kun taloon muutettiin syys-lokakuun vaihteessa, niin viime kesän terassikelit oli jo ohi. Tai ainakaan terassille ei silloin enää kalusteita edes viety, vaan ne vietiin suoraan talvivarastoon.

Mutta tästä se nyt sitten pikkuhiljaa lähtee tämän kesän terassikausi auki. Terassista tuli ainakin mukavan tilava!

SAM_4309SAM_4307SAM_4306SAM_4308SAM_4303

Puu näköjään elää aika paljon? Tai en ainakaan itse muista enkä usko, että timpurit olisivat noin ison rakosen jättäneet käsikaiteen kulmaan. Ehkä se kesällä menee vielä kiinni, katsotaan.

Terassille tulee vielä kesäkukat yms. ja vieläkin on matkaa jos alun perin tavoitetilana oli jotain vähän tämän suuntaista:

ItalianTerassi

Palmujen tilalle tulisi tietysti jotain muuta, esim. Tuijaa.

Esittelyssä Sunwind valvontakamera

Osallistuin bloggaajien Energianiksit -kilpailuun, jossa kaikki osallistujat saivat Taloon.com rautakauppaan 100€ lahjakortin. Kilpailu on vieläkin käynnissä, ja siellä voi käydä lukemassa ja äänestämässä hyviä vinkkejä, tässä linkki:

http://energianiksit.fi

Itse käytin palkintorahat valvontakameran eli tarkemmin Sunwind CS220 GSM-kameran hankintaan. On meillä toki rikosilmoitinjärjestelmä ollut tähänkin asti, mutta nyt on sitten sen lisäksi vielä lähinnä mökkikäyttöön tarkoitettu valvontakamera, jossa on muutama lisäominaisuus, jotka rikosilmoitinjärjestelmästä puuttuu.

Näitä lisäominaisuuksia ovat mm. että mökkikameralle voi soittaa – jolloin saa ääniyhteyden, ja kuulee mitä paikan päällä tapahtuu. Tai mökkikameralle voi lähettää tekstarin, ja kysyä kuvaa tai lämpötilaa, ja vastaus tulee tekstarina. Sitten on tietysti normaalit hälytystoiminnot, mm. murto-, sähkökatko- ja lämpötilahälytykset – eli laite seuraa myös lämpötilaa ja siihen voi asettaa ylä- ja alarajat, joiden kohdalla tulee hälytys.

Valvontakameran käyttökuntoon laittaminen oli kuitenkin jonkin verran työläämpi juttu, mitä olisin osannut etukäteen kuvitella. Onnistuin kyllä saamaan kaikki toiminnot pelaamaan, mutta aikaa siinä pikkuisen kului enempi mitä luulin. Ensimmäinen hidastava tekijä oli kameran ohjekirja. Se oli pelkästään Norjan kielellä. Yleensä Suomessa myytävissä tavaroissa kuitenkin on ohjekirja myös suomeksi, joten en sitten tiedä oliko tällä kertaa ihan vaan vahingossa tullut mukaan norjalainen ohjevihko.

Mutta en viitsinyt alkaa Taloon.comille soittelemaan ja kysymään ohjeiden perään, vilkaisin vihkosta ja totesin, että kyllä minä omilla ruotsinkielen taidoillani pärjään.

Toinen asia, missä kului vähän aikaa oli mms eli kuvaviestien lähettäminen. Se ei oikein meinannut onnistua, kun verkkoasetukset piti tehdä käsin – tehdasasennukset oli ilmeisesti norjalaiselle operaattorille, ja se ei suoraan sellaisenaan lähtenyt pelittämään. Eli kamera ei meinannut millään suostua lähettämään kuvia. Otin hetkeksi kameran SIM-kortin poiskin, ja kokeilin sitä omassa puhelimessani, jolloin kuvaviestit lähtivät normaalisti. Siten sain varmistettua, ettei ainakaan liittymä ollut vääränlainen.

Näin se käyttöönotto sitten sujui:

Tästä se lähtee... Siis kameran käyttöönotto. Puhelinliittymän SIM-kortista pitää olla PIN-kysely pois päältä, Elisan myymälässä ottivat sen jo valmiiksi pois päältä. Liittymäksi otin Saunalahti Tarkka 2G -liittymän. Mikä tahansa liittymä edullisella kk-maksulla käy.

Tästä se lähtee… Siis kameran käyttöönotto. Puhelinliittymän SIM-kortista pitää olla PIN-kysely pois päältä, Elisan myymälässä ottivat sen jo valmiiksi pois päältä. Liittymäksi otin Saunalahti Tarkka 2G -liittymän. Mikä tahansa liittymä edullisella kk-maksulla käy.

Sitten vaan SIM-kortti ohjeen mukaisesti paikoilleen.

Sitten vaan SIM-kortti ohjeen mukaisesti paikoilleen.

Kamera antaa piippauksin ja valomerkein "heräämisen merkkejä", kun sille ilmoittaa oman puhelinnumeronsa. Puhelimen näytöltä tekstiviestein kameraa siis ohjataan ja ohjelmoidaan. Toki kameran mukana tuli 2 kaukosäädintäkin, jolla kameran saa näköetäisyydeltä päälle ja pois päältä. Jotenkin tuntuu kuitenkin puhelimella kätevämmältä. Kamera silloin itse kuittaa takaisin tekstarilla, että "asia ymmärretty", eli että mihin tilaan se jää.

Kamera antaa piippauksin ja valomerkein ”heräämisen merkkejä”, kun sille ilmoittaa oman puhelinnumeronsa. Puhelimen näytöltä tekstiviestein kameraa siis ohjataan ja ohjelmoidaan. Toki kameran mukana tuli 2 kaukosäädintäkin, jolla kameran saa näköetäisyydeltä päälle ja pois päältä. Jotenkin tuntuu kuitenkin puhelimella kätevämmältä. Kamera silloin itse kuittaa takaisin tekstarilla, että ”asia ymmärretty”, eli että mihin tilaan se jää.

Kamera lähettää ottamansa kuvat puhelimeen - tai vaihtoehtoisesti sähköpostiin, jos ja kun sille antaa oman sähköpostiosoitteensa.

Kamera lähettää ottamansa kuvat puhelimeen – tai vaihtoehtoisesti sähköpostiin, jos ja kun sille antaa oman sähköpostiosoitteensa.

Sähkökatkohälytykset, lämpötilailmoitukset onnistuivat heti ja helposti, mutta kuvien lähettäminen tökki aluksi. Piti hakea ihan ohjeita internetistä. MMS-viestien yhteysosoitteen asettaminen oli ainakin ihan uusi juttu minulle. Sain sen onnistumaan, vaikka aikaa vähän meni.

Sähkökatkohälytykset, lämpötilailmoitukset onnistuivat heti ja helposti, mutta kuvien lähettäminen tökki aluksi. Piti hakea ihan ohjeita internetistä. MMS-viestien yhteysosoitteen asettaminen oli ainakin ihan uusi juttu minulle. Sain sen onnistumaan, vaikka aikaa vähän meni.

Tässä ohjeet miten mms-viestien asentamiseksi, koska kamera oli esiasennettu vain norjalaisen teleoperaattorin parametreilla, ja ne eivät sitten toimineet Elisan liittymässä. Selkeää eikö vain? Sain kokeilla muutaman kerran, ennen kuin lopulta onnistui, ja kuvat lähtivät kamerasta puhelimeen/tietokoneelle.

Tässä ohjeet miten mms-viestien asentamiseksi, koska kamera oli esiasennettu vain norjalaisen teleoperaattorin parametreilla, ja ne eivät sitten toimineet Elisan liittymässä. Selkeää eikö vain? Sain kyllä kokeilla muutaman kerran, ennen kuin kaikki lopulta onnistui, ja kuvat lähtivät kamerasta puhelimeen/tietokoneelle. Silloin sai kokea onnistumisen iloa.

Sähkökatkosta ilmoitus.

Sähkökatkosta ilmoitus.

Sähkökatkon päättymisestä ilmoitus.

Sähkökatkon päättymisestä ilmoitus.

Murtohälytyksestä ilmoitus, jossa kamera samalla kertoo, että kuvaa on tulossa... Kuva tulee yleensä pienellä viipeellä.

Murtohälytyksestä ilmoitus, jossa kamera samalla kertoo, että kuvaa on tulossa… Kuva tulee yleensä pienellä viipeellä.

Lämpötilailmoitus.

Lämpötilailmoitus.

Kamera on mielestäni ihan toimiva peli – tässä vielä esimerkinomaisesti pari otosta, jotka otin koemielessä – nyt kamera ”valvoo” siis meidän olohuoneen sohvaa. Jos tänne meille murtovaras tulisi, niin en usko että se kuitenkaan sohvaa ottaisi (se painaa ja on hankala kantaa), mutta katsotaan nyt sitten minne sen kameran loppupeleissä sijoitan.

Tässä vielä pari näytettä kuvan laadusta:

Tänään päivällä auringonvaloa vasten otettu kuva. Värit vähän vääristyvät tässä kuvassa.

Tänään päivällä auringonvaloa vasten otettu kuva. Värit vähän vääristyvät tässä kuvassa.

Ja tässä kuvassa sitten päivitetään tätä blogia... Nyt väritkin ovat iltavalaistuksessa jo lähempänä normaalia...

Ja tässä kuvassa sitten päivitetään tätä blogia… Nyt väritkin ovat iltavalaistuksessa jo lähempänä normaalia… Kameraa on muuten iltapäivällä pikkuisen käännetty TV:tä kohden.

Ja täältä linkistä niitä sitten saa ostaa, jos joku muukin haluaa kokeilla:

http://www.taloon.com/gsm-kamera-sunwind/SWND-514502/dp?utm_source=tradetracker&utm_medium=affiliates&utm_campaign=taloon.com

EDIT 12.04.2015 klo 09:35,
Oikean kameran silmin katsottuna sama tila näyttää tällaiselta – eli kameran kuvista kyllä tunnistaa hyvin, ja esim. kahvimukikin näkyy pöydällä ihan hyvin, mutta värisävyt eivät ole parhaat mahdolliset, tältä tämä sama tila muuten näyttäisi:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/olohuone/

Lämpötila kellarin alla? & Kilpailu!

Jos kellarin rakentamisessa on omat vaaransa ja riskinsäkin, niin kuin täältä voi lukea…

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/05/ala-rakenna-kellaria-jos-ei-ole-pakko/

…niin on siinä kellarissa myös omat hyvätkin puolensa. Siis sen lisäksi, että kellaritilat ei syö rakennusoikeutta, ei vaikka rakentaisi kellaritilat 2 kerrokseen maan alle, tai ihan vaikka viitteen kerrokseen, kai sitä maata riittäisi ihan vaikka Kiinaan saakka…

Yksi hyvä kellarin ominaisuus on lämpötalous. Tai siltä ainakin nyt tässä vaiheessa tuntuu. Ensimmäisen kerran huomasin tähän liittyen, että viime kesän ennätyspitkässä helleputkessa kellari pysyi koko ajan mukavan vilpoisena, eikä ollut edes ilmanvaihtoa vielä kytketty, mistään ilmastoinnista nyt puhumattakaan.

Talvella sama kääntyi päinvastaiseksi – tuntui, että lämpö pysyisi kellarissa aika hyvin. Tämä voi tietysti osittain johtua erilaisista seinärakenteistakin, ainakin osittain? Siis kellarin seinät meillä on harkosta, jonka paksuus on 37 cm. Harkon takana tulee bitumi, ja sitä vasten on 10 cm styroksi. Tähän mennessä kellarin seinän paksuus on 47cm, kun sisäpinnoitteet on vielä tekemättä. Tarkoitus on laittaa sisälle koolaukset, ja niihin puupaneelit pystyyn. Sen jälkeen kellarin seinän kokonaispaksuus on jo yli puoli metriä. U-arvo kellarin seinillä on rakennuspiirustusten mukaan 0,15.

Kellarin päällä on sitten 2 kerrosta puutaloa, jonka seinissä isomman villan paksuus on 17,5 cm ja pikkuvilla on 5,0 cm. Lisäksi runkoleijonasta tulee paksuutta 2,5 cm, sen päällä tuuman tuuletusrako, ja 2,8 cm vuorilautaa. Sisäpuolella on 13mm kipsilevy. Puuseinälle tulee näin paksuutta yht. 31,6 cm ja U-arvo rakennuspiirustusten mukaan on 0,17.

Paitsi erilainen U-arvo myös ympäristö on oleellisesti eri. Ja energiankulutukseen vaikuttaa paitsi U-arvo – myös se, että mikä on lämpötilojen ero lämpöeristeen eri puolilla. Jos lämpötilaeroa ei olisi lainkaan – ei olisi lämpövuotoa eikä (talvella) energiankulutustakaan lainkaan.

Ja nyt kun olosuhteet maan alla ja päällä ovat erilaiset, niin siinä missä puuseinän takana talvella paukkuu pakkanen, niin kellarin seinää vasten on maa-aineksia, joiden päällä kiertää maanpinnassa styroksit ympäri talon, ja taloa ympäröivien ja talon alla olevien maa-ainesten lämpötila on… Hmmm… mitähän se voisi olla? Se asia piti tietysti tutkia. Kyllä ka se aina plussalla on, eihän seinää vasten tuleva maa saa jäätyä, muuten maa-ainekset voisivat routiessaan ja pakkaslaajenemisesta johtuen vaurioittaa taloakin.

Kun aloin miettimään, että mitä lämpötilaero voisi olla kellarin seinien tai alapohjan sisä- ja ulkopuolella, niin ei sitä alapohjan alla olevaa lämpötilaa nyt enää pääse mittaamaan muuta kuin radonputken tai salaojaputken kautta. Tämä rakennekuva ehkä havainnollistaa tilannetta?

Jos jälkikäteen haluaa tutkia alapohjan alapuolisia lämpötiloja, niin ei sinne paikkoja rikkomatta oikein muuta kautta pääse kuin salaojaputkien tai radonputkien kautta?

Jos jälkikäteen haluaisi tutkia kellarin seinien ulkopuolista lämpötilaa tai alapohjan alapuolisia lämpötiloja, niin ei sinne paikkoja rikkomatta oikein muuta kautta pääse kuin salaojaputkien tai radonputkien kautta?

Valitsin näistä kahdesta omasta mielestäni helpoimman, eli salaojien tarkastuskaivojen kautta kulkevan reitin, ja päättelin niin, että talon alapohjan alla olevan maa-aineksen lämpötila täytyy olla suunnilleen sama kuin salaojaputkessa makaavan veden lämpötila. Joten sitten vesilämpötilamittareita ostamaan…

Vesilämpömittarien "kalibrointia", molempien mielestä sisällä on lämmintä +23C.

Vesilämpömittarien ”kalibrointia”, molempien lämpömittarien mielestä sisällä on lämmintä +23C.

Ja näin laskeutuu toinen mittareista narunpätkässä salaojakaivoon…

Mittari lumpsahtamassa salaojakaivon pohjalla olevaan veteen.

Mittari lumpsahtamassa salaojakaivon pohjalla olevaan veteen.

Valitsin mittauspaikat vielä niin, että ne ovat eripuolilla taloa ja ”eri-ikäistä” vettä, eli kun pudotan mittarin kaikkein ylimpänä olevaan niskakaivoon, niin nyt siellä oleva vesi pitäisi jonkun ajan päästä olla talon toisella puolella, alimpana olevassa kaivossa, eikö vain? Koska sieltä se sitten valuu pumppaamoon, joka pumppaa vedet tontilta pois ja sen jälkeen kyseisen veden valumalla tapahtuva eteneminen päättyy siihen.

Kun kirjoitin otsikkoon, että ”kilpailu”, niin tässä kohtaa voisi varmaan kysyä, että no arvatkaapa mitä ne mittarit näytti? Kysyinhän samaa jo radonmittareillakin, siis tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/04/03/kilpailu-arvatkaapa-mita-radonmittari-naytti/

Mutta enpä nyt kysy kuitenkaan, kisa olisi verraten helppo, eli kerrotaan suoraan että siinä ylinnä olevassa kaivossa veden lämpötila näin huhtikuussa on +4C (voi olla osin aika tuorettakin pintavettä/hulevettä?), ja siinä vaiheessa kun se vesi on valunut jotain kautta alimpana olevaan salaojakaivoon pumppaamon vieressä, niin siinä vaiheessa veden lämpötila on +6C. Ilmeisesti vesi on saanut matkalla vähän lämpöä kellarista? Siis ennen kaivoihin pudottamista mittareissa oli molemmissa samat lukemat sisälämpötilan ollessa +23C. Tässä vielä kuva, joka ehkä vähän havainnollistaa tilannetta:

Salaoja pumppaamo on pohjoisen talon pohjoisella puolella (kuvassa yläreunassa). Lämpömittarit ovat vastakkaisilla kulmilla talossa, ylävasemmalla ja alaoikealla. Alaoikealla on ns. "niskakaivo", jossa saloja on korkeimmalla tasollaan, ja vesi virtaa talon ympäri pumppaamolle päin. Osa vedestä saattaa kulkeutua pumppaamolle talon alakauttakin, siis sepelien välistä?

Salaoja pumppaamo on pohjoisen talon pohjoisella puolella (kuvassa yläreunassa). Lämpömittarit ovat vastakkaisilla kulmilla talossa, ylävasemmalla ja alaoikealla. Alaoikealla on ns. ”niskakaivo”, jossa saloja on korkeimmalla tasollaan, ja vesi virtaa talon ympäri pumppaamolle päin. Osa vedestä saattaa kulkeutua pumppaamolle talon alakauttakin, siis sepelien välistä?

Saas nähdä minä nämä mittarit näyttävät kesällä? Taaskaan en pidä arvauskilpailua, vaan aika näyttää… Isoilla ja suunnilleen saman lämpöisillä maamassoilla lienee kuitenkin oma vaikutuksensa siihen, että kesäisin kellarissa on vilpoista, eikä tilaa tarvitse jäähdyttää. Talvella tilat saa taas lämmitettyä aika pienellä polttopuumäärällä ns. ”normaaliin huonelämpötilaan”. Terassin alla talon kyljessä omalla sisäänkäynnillä oleva ”kylmä varasto” pysyy aina pikkuisen plussalla, vaikka siellä ei ole erikseen mitään omaa lämmitystä.

No missä se otsikossa luvattu kilpailu sitten on, ja mitä siinä on palkintona?

Palkintona on lahjakortti Vantaan Flamingo SPA:han ja tehtävänä on testata millainen talopersoona olet, kilpailu löytyy meidän firman eli Realcon sivuilta (enkä ole itse sitä kilpailua tehnyt/laatinut, mutta mielestäni ihan hauska se on – minusta tuli rivitalopersoona). Joten oletko koskaan miettinyt millaiseen asuntoon juuri sinun persoonasi sopii? Kuulutko kaupungin sydämeen vai löytyykö talosi luonnonhelmasta? Jos haluat tietää, niin testaa tästä:

tätä linkkiä klikkaamalla testisivuille…