Helmikuussa kului enempi sähköä mitä tammikuussa

Päättyneen helmikuun 2015 päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:

Sähkönkulutus helmikuussa 2015. Sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enemmän mitä tammikuussa 2015 (vaikka tammikuussa oli 31 päivää). Tammikuun 2015 kulutus oli 1648 kWh. Joulukuussa 2015 sähköä kului 2308 kWh, mutta joulukuun jälkeen vesikiertoinen ja suoralla sähköllä oleva lattialämmitys laitettiin kellon taakse toimimaan pelkästään yösähköllä, jolloin sähkönkulutus laski oleellisesti. Ilmeisesti polttopuun käyttö on vastaavasti sitten lisääntynyt, koska keskilämpötilat olivat talvikuukausina hyvin samalla tasolla, joulukuussa -1,0C, tammikuussa -1,9C ja helmikuussa tasan 0,0C. Yösähkön osuus helmikuun kokonaissähkönkulutuksesta oli 71%, päiväsähköä kului 29%.

Sähkönkulutuksen päivittäisissä käppyröissä on näkynyt erityisen selvästi aina esim. porealtaan käyttö (kaikkien asumiskuukausien sähkönkulutuskäppyrät löytyvät Talo-Rautio Facebookin kuvagalleriasta). Porealtaan täytön yhteydessä lämminvesivaraaja käyttää selvästi normaalia enempi sähköä. Helmikuussa poreallasta ei käytetty kertaakaan. Ja silti sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enempi mitä tammikuussa!

Syynä tähän ilmiöön on helmikuun osalta kuvassa korkeina pylväinä näkyvä viikko 8, jolloin oli hiihtolomat, ja jolloin talo oli tyhjillään viikon verran lauantaista 14.2 lauantaille 21.2.2015 asti. Sille ajalle sattui myös pariksi päiväksi pikkupakkaset (lämpötila laski -5C ja -6C tasolle), ja tämä näkyi heti voimakkaasti sähkönkulutuksessa, koska takkaa ei käytetty. Sähköä kului molempina pakkaspäivinä yli 100 kWh per vrk.

Kolmas korkea pylväs sähkönkulutuksessa osui sunnuntaille 22.2, jolloin oltiin juuri tultu kotiin. Silloin käännettiin lattialämmitys täydelle teholle, koska lämpötila oli kotiin palatessa vain +16C tasolla. Kotiin tullessa olohuoneen ison takan ulkolämpötila oli +18C. Koska se on kuorellinen takka (villat sisällä tiilikerrosten välissä), sellainen takka ei ihan ”täydelle teholleen” heti lämpene, vaikka siihen laitettiin tuli heti kotiin tullessa. Ärhäkäs ja äkkiä lämpiävä pikkutakka ja puukiuas löytyvät kuitenkin kellarista, eli niistä saatiin heti lämpöä, mutta muuten talon lämpiämistä haluttiin nopeuttaa myös sähköllä. Ja muutamien yön tuntien aikana talo lämpeni, seuraavana aamuna lämpötilat oli jo suht normaalissa haarukassa, niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/22/tyhja-talo-vei-enempi-sahkoa/

Tällaisessa tilanteessa kuorellinen takka eli tässä tapauksessa Tiilerin Terhi takka-leivinuuni ei ole paras mahdollinen (siis kun palataan viikon poissaolon jälkeen kotiin ja takka on kylmä), mutta muutoin sen ominaisuudet ovat monilta osin ihanteelliset, tai voisi sanoa jopa lapsiystävälliset. Takan pintalämpötila ei meillä ole koko talven aikana ylittänyt +40C tasoa, eli näppejään tässä takassa ei ainakaan polta (jos ei koske takan lasiluukkuun). Ja takka luovuttaa tasaisesti lämpöään usean päivän ajan, jolloin kertalämmitys ei tarkoita korkeaa lämpöpiikkiä heti lämmittämisen jälkeen.

Pistekohtaisessa mittauksessa IV-kone vei taas tuttuun tapaan 113 kWh sähköä (viime kuussa meni 115 kWh), autojen lämmittimissä kului helmikuussa 14,4 kWh (tammikuussa meni 10,5 kWh), ja salaojapumppaamokin on palannut takaisin ”normaaliin”, eli nyt helmikuussa siellä sähköä kului enää 3 kWh. Kuukausi aikaisemmin ihmettelin kovaa kulutusta, kun sähköä meni pumppaamossa poikkeuksellisen paljon eli 14,6 kWh. Aiempina kuukausina oli mennyt joulukuussa 5 kWh, marraskuussa 2 kWh ja lokakuussa 1 kWh. En sitten tiedä mikä mahtoi aiheuttaa tammikuun kovan kulutuspiikin, ja ehkä se jääkin ikuiseksi mysteeriksi.

Tässä vaiheessa, kun ollaan 5kk asuttu lokakuun 2014 alusta lukien, ollaan käytetty sähköä yhteensä 8775 kWh eli keskimäärin 1755 kWh per kk. Talossa on neliöitä 241 kWh. Polttopuita (siis rakennusaikaista ylijäämää eli etupäässä kuusilautaa) on käytetty tähän mennessä yhteensä noin 7 kuutiota. Polttopuusta lienee saatu lämpöä talteen oletettavasti noin 7000 kWh, eli noin 1000 kWh per kuutio.

Tässä blogissa on aikaisemmin pohdittu mm. maalämmön kannattavuutta, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mikäli yllä olevista luvuista saataisiin maalämpöpumpun asentamisella pois vähän yli puolet kulutuksesta, jolloin saatava säästö olisi noin 1000 kWh eli noin 100 euroa kuukausittain. Investoinnin hinta olisi kuitenkin likemmäs 20 tonnia.

Mitä opimme tästä?

Jos haluaa poltella takassa ja saunan pesässä muutaman kuution puita vuosittain, niin maalämmön kannattavuus pitää ilmeisesti laskea tosi tarkkaan, jos investointia perustelee pelkästään euromääräisellä tarkastelulla. 20 tonnin maalämpö investoinnin asemesta paljon kannattavampi investointi voisi tällaisissa tapauksissa olla esim. noin 2 tonnin ilmalämpöpumppu? Sehän tekee hyvin lämpöä keväällä ja syksyllä, jolloin talvisin voi edelleenkin poltella puita, joita rakentamisen jäljiltä riittää vielä vaikka kuinka paljon. Ja omasta metsästä löytyy puuta tietysti jatkossakin.

Ei-euromääräisessä tarkastelussa voitaneen todeta, että molemmat pumput (maalämpö ja ilmalämpö) lienevät suunnilleen yhtä ympäristöystävällisiä?

Niin taikka noin – olisin aika varma siitä, että kyllä se maalämpöpumppu meillekin vielä joskus jonain päivänä tulee, viimeistään sitten kun ollaan eläkkeellä, eikä jakseta enää polttopuiden kanssa kovin paljon pelata. Onhan se maalämpö kuitenkin varsin vaivaton. Jolloin jos tämä on se ykkösperuste lämmitysmuodon valinnalle, niin silloin siitä ilosta voi jo pikkuisen maksaakin… Mutta nyt nämä suoran sähkölämmityksen tilastotietojen kerääminen näyttää ainakin toistaiseksi ihan mielenkiintoiselta, joten ehkä seuraavat 2-3 vuotta jatketaan tilastojen keräämistä vielä ihan näin. Siis ilman sitä ilmalämpöpumppuakin.

PS:
Jahas… Tämä päivitys on taas teknisistä ongelmista johtuen tyyppiä ”ei voi kommentoida”, koska kommentointilaatikko on hukassa – aivan samoin sattui pari päivitystä aiemmin kohdassa ”Kannattaako talo rakentaa itse”.

No ei voi mitään, nyt kuitenkin huomasin mistä johtuu, että kommenttilaatikko voi hävitä, eli jos korjaan jo julkaistua artikkelia, esim. oikeinkirjoitusvirheitä, niin sen jälkeen kommenttilaatikkoa ei enää löydy… Tai en ainakaan itse tiedä, että missä se on. Ei sitä vaan näy.