Massalattia valmis, hieno tuli!

Kodinhoitohuoneen massalattian tekeminen olisi periaatteessa voinut olla ihan parin päivän juttu, mutta tällä kertaa asiat kesti eri syistä johtuen. Ensin lattian hiomisen yhteydessä huomattiin kopoa, joka piikattiin pois. Rautakaupassa ei ollut kuitenkaan itsetasoittuvaa laastia tarpeeksi, joten lattiasta ei ekalla yrittämällä tullut tasainen, ja sitä korjattiin vielä myöhemmin. Sitten alkoi muuttopäivä lähestyä, ja ennen sitä piti saada sähkö- ja ilmastointityöt tehtyä, joten tiloissa oli sen verran trafiikkia (kodinhoitohuoneen läpi joutuu kulkemaan tekniseen tilaan ja sähkökaapille), että lattiaprojekti piti jättää odottamaan.

Mutta nyt se sitten tehtiin loppuun, ja hieno tuli!

Lattiaprojektin suunnittelu alkoi siis jo kuukausi sitten – ja vähän ex-tempore, koska aloite tuli Rekolan paikalliselta yrittäjältä, Pinkopalvelut Oy:n Oskari Saloselta, joka alkaa tekemään nyt myös näitä massalattioita, ja siihen kohtaan yksi hyvä harjoittelukohde oli meidän talon kodinhoitohuone. Jossa siis lattiakaivo on lattiassa, mutta varsinaisesti vedellä ei lotrata, ei ainakaan siinä määrin kuin kylppärissä ja saunassa. Homma onnistui aivan täydellisesti, mutta jos jotain olisi mennyt pieleen, niin sekään ei olisi haitannut.

Tässä vielä linkki siihen mistä lähdettiin liikkeelle, eli värivaihtoehtoja on 72 kpl ja lopullisen pinnan saa hiutaleilla, mattapintaisena tai kiiltävänä (niin kuin meille tuli). Lisäksi on omat seokset käyttötarkoituksen mukaan, ihan vaikka autotallin lattiaan, jossa se kestää nastarenkaiden rasitusta yhtä kauan kuin autotalli itse kestää. Ja massalattia voi olla vielä pitkäikäisempikin. Mutta näistä tämän linkin mallipaloista ja kansioista pääsee suunnittelemaan, että mitä laitetaan:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/08/29/massalattiaa-kodinhoitohuoneeseen/

Massalattialla on lukuisia hyviä ominaisuuksia, ja itse asiassa huonoja ominaisuuksia en keksi ollenkaan. Kirkaspintaisesta ja lähes peilipintaisesta lattiasta voisi kuvitella, että se on varmasti myöskin liukas. Mutta ei kuitenkaan ole. Kitkapinta on selvästi ”klinkkerilaattoja” parempi, sillä joskus esim. uimahalleissa pitää märille laatoilla astua tosi varovasti, ettei liukastu. Olen nyt kokeillut kävellä massalattialla kengillä, sukilla, paljain jaloin ja myös märällä lattialla paljain jaloin, ja aina on jalan alla pitävä tunne. Eräs kaveri kysyi, että olenko kokeillut myös kännissä kävelyä, niin sitä en ole vielä kokeillut, ja siinä jos riittävän pitkälle kokeilun veisi, niin varmaan kaatuisi kokeilun lopussa, eikä sitä lattiapintakaan pystyisi estämään… :-)

Lisäksi massalattiaa voi käyttää kapselointiin, joko kosteutta tai radonia vastaan, massalattia nimittäin pysyy myös märällä pintaa – toisin kuin kaikki muut kosteuseristeet, jotka pomppaavat pinnastaan irti, jos rakenne kastuu. Ja sen jälkeen sellaisella vedeneristeellä ei tee mitään.

Jos massalattiaa olisi käytetty myös esim. kylppärin puolella kiiltäväpintaisena, niin silloin peili-ilmiön olisi voinut ottaa huomioon myös valaistuksen suunnittelussa. Mutta kodinhoitohuoneeseen ei nyt mitään erikoista valaistusta tulla rakentamaan.

Tässä kuvia lopputuloksesta. Lisää infoa löytyy lattian tekijän omilta nettisivuilta, tästä linkistä:

http://www.lattiataso.com/

Valmista pintaa salamavalon heijasteessa. Näyttää ehkä valokuvassa jossain määrin muovimatolta, mutta oikeasti ero on selvä ja verrannollinen pahviseen ja posliiniseen kahvimukiin. Siis toinen näistäkin näyttää tyylikkäältä ja toinen ei.

Valmista pintaa salamavalon heijasteessa. Näyttää ehkä valokuvassa jossain määrin muovimatolta, mutta oikeasti ero on selvä ja verrannollinen pahviseen ja posliiniseen kahvimukiin. Siis toinen näistäkin näyttää tyylikkäältä ja toinen ei.

Tässä kiiltäväpintaisessa versiossa tulee selvästi syvyysvaikutelma, nyt lattiasta peilautuu kevytsoraharkot, jatkossa peilautuu varmaankin seiniin pystyyn tulevat puupaneelit samalla tapaa.

Tässä kiiltäväpintaisessa versiossa tulee selvästi syvyysvaikutelma, nyt lattiasta peilautuu kevytsoraharkot, jatkossa peilautuu varmaankin seiniin pystyyn tulevat puupaneelit samalla tapaa.

Tässä läkikuva nurkasta, jossa on tehty hiekan avulla kaareva kallistus ja nosto ylös seinälle. Seiniä ei vesieristetä, koska kyseessä on kodinhoitohuone, joka kuitenkin on sillä tavalla märkätilaa, että lattiassa on lattiakaivo.

Tässä lähikuva nurkasta, jossa on tehty hiekan avulla kaareva kallistus ja nosto ylös seinälle. Seiniä ei vesieristetä, koska kyseessä on kodinhoitohuone, joka kuitenkin on sillä tavalla märkätilaa, että lattiassa on lattiakaivo.

 

Puhallusvillat vaikutti heti

Puhallusvillat lisättiin yläpohjaan eilen. Nyt talossa on kaikki suunnitelman mukaiset lämpöeristeet paikoillaan – paitsi mitä nyt sokkelin vierestä muutaman metrin matkalta muutama styrokslevy vieläkin puuttuu, tellinkin alle niitä ei saanut laitettua ja tellinkin purkamisen jälkeen en ole vielä ehtinyt niitä laittaa. Ne tuleekin vaan ”irtonaisina” rinta rinnan melkein heittämällä siihen, koska muutaman vuoden päässä samassa kohtaa kaivetaan maalämmön takia. Eli en laita niitä muutamia levyjä edes uretaanilla toinen toisiinsa nyt kiinni, niin kuin on muuten tehty ympäri talon kiertävissä styrokslevyissä.

Eilen on saunottu, ja saunan kiuas lämmittää kaikki kerrokset läpäisevää tiilipiippua, joka painaa 5700 kg. Todennäköisesti myös saunassa olevan ilmastointiventtiilin kautta lämmintä löylyhuoneen ilmaa menee ilmastointikoneen lämmönvaihtimelle, jossa se lämmittää sisään tulevaa raitista ilmaa. Vaihtoehtoisesti saunan löylyt voisi päästää pihalle, koska löylyhuoneessa on nimenomaan tästä syystä tuuletusikkuna, mutta lokakuussa tällainen tuntuisi kummalliselta vaihtoehdolta. Kesällä näin varmaan tehdäänkin, jos on hellettä jo muutenkin.

Tiilipiippu tuntuu lämpöiseltä saunomisen jälkeen nyt vielä seuraavana aamunakin, mutta olohuoneen ison takan kaverina oleva Schiedelin valmispiippu on sisältä päin niin hyvin villalla eristetty, ettei hormin pintalämpötila eroa normaalista kipsilevyseinästä mitenkään. Ei vaikka takkaa lämmittäisi kuinka paljon. Eilen illalla myös olohuoneen isossa takassa poltettiin eilen pesällinen puita. Ja nyt on vähän liiankin kuuma – keittiön sisälämpötilan mittari näyttää +24,4C – eli vaikka jo jokusia päiviä sitten pudotin lattialämmityksen menoveden lämpötilaa (se on nyt tällä hetkellä +23C), niin taas ollaan sen tilanteen edessä, että talossa on niin tehokas sähkölämmitys, ettei puuta paljon kärsi polttaa. Lämmintä on nyt ulkonakin, viimeisimmät havainnot Vantaan lentoasemalla ovat olleet noin +10C läpi yön:

Puhallusvillojen lisäämisen jälkeen lämpötila ulkona on ollut koko ajan noin +10C. Koko syksy tähän mennessä on ollut aika aurinkoinen ja lämmin, eli rakentajan unelmakelit jatkuu (mitä nyt eilen vähän satoi).

Puhallusvillojen lisäämisen jälkeen lämpötila ulkona on ollut koko ajan noin +10C. Koko syksy tähän mennessä on ollut aika aurinkoinen ja lämmin, eli rakentajan unelmakelit jatkuu (mitä nyt eilen vähän satoi).

Eli tästä jatkuu lämmityksen säätö ja totuttelu – katsotaan miten tilanne muuttuu, kun ilmat kohta kylmenevät.

Tähän mennessä lokakuun sähkökulutus on ollut Vantaan Energian Energiapeili -palvelun mukaan 512,60 kWh. Talo on energiatodistuksen mukaan luokassa ”D”, ja energiatodistuksen laskennassa on arvioitu talossa kuluvan vuosittain 30.000 kWh sähköä, eli keskimäärin 2.500 kWh per kk.