Taas tapahtuu aika paljon ja useilla rintamilla. Pääovella on päästy rima-aidan asennukseen.
Keskikerroksen WC:ssä saatiin peilikaappi ja allaskaappi paikoilleen.
Taas tapahtuu aika paljon ja useilla rintamilla. Pääovella on päästy rima-aidan asennukseen.
Keskikerroksen WC:ssä saatiin peilikaappi ja allaskaappi paikoilleen.
Seuraavaksi tässä blogissa seurataan massalattian valmistumista kellarin kodinhoitohuoneeseen. Uuden talomme lähistöllä Pihapinko Oy:n Oskari Salonen on aloittanut yhteistyön Oy Sika Finland Ab:n kanssa, ja yhtenä Sika Finland -yrityksen tuotealueena ovat lattiapinnoitteet, joissa on nyt uutuuksia mm. märkätilojen osalta. Näitä nyt sitten testataan meidän kodinhoitohuoneessa.
Vesieristyksiä on tehty eri aikakausilla eri tavoin.
50-luvun taloissa kylppärissä on syvälle betonirakenteeseen valettu bitumikerros. 70-luvulla alettiin käyttämään muovimattoa, jonka päällä oli amme, josta meni viemäriputki suoraan lattiakaivoon. Tämä oli yllättävän hyvä ratkaisu, joka on toiminut jopa näihin päiviin saakka, ja huolimatta siitä, että muovimatto aina kutistuu vanhetessaan, ja pompahtaa lopulta lattiakaivosta irti. Jolloin vesivahinko on väistämätön viimeistään silloin kun sattuu putkitukos, mutta ammeesta suoraan lattiakaivoon menevä systeemi toimii melko hyvin vielä silloinkin, kun vesieristeenä oleva muovimatto on tullut ikänsä loppuun, tai mennyt jopa ylikin.
80-luvulla kylppärin lattia katettiin kauttaaltaan muovimatolla, ja sinne tehtiin suihku. Myöhemmin tilat yleensä laatoitettiin, ja laatoitus tehtiin monesti muovimaton päälle. 90-luvun alussa tällaista ei enää suositeltu, ja muutama vuosi sen jälkeen tällainen remontointi kiellettiin kokonaan. Nyt on tiedossa, että laatan alle tulevat kiinnityslaastit heikentävät muovimattoa (siinä syntyy jokin kemiallinen reaktio), ja muovimatto menee puhki nopeutetussa aikataulussa. Päällelaatoittamisessa on muovimatto voinut mennä myös ihan vahingossakin rikki, ja tässä kohdin on syntynyt useita vesivahinkoja.
Viimeisin ja tällä hetkellä yleisin tekotapa kylppäreissä on vesieristys plus laatoitus. Toki muovimattoakin vielä saa käyttää, mutta harvemmin sitä uusiin taloihin enää laitetaan.
Nyt näiden kahden rinnalle on tullut myös massalattia, jossa on paljon hyviä ominaisuuksia, jotka varmasti tulevat nostamaan näiden lattioiden markkinaosuutta.
Hyvistä ominaisuuksista voidaan mainita mm. laatoittamiseen verrattuna edullisempi hinta. Massalattiaa voidaan paikkakorjata myöhemminkin, ja jos rakenteisiin tulee tai jos sinne olisi jäänyt jostain jotain kosteutta, siitä ei ole periaatteessa mitään haittaa. Massalattian tartunta pitää hyvin myös kostealla tai märällä pinnalla. Toki kosteutta ei kannata rakenteisiin koskaan ehdon tahdon jättää. Mutta laatta -tai mattotekniikassa kosteus aiheuttaa vesieristeen irtoamisen, ja sen jälkeen koko kylppäri pitää tehdä uusiksi.
Kellaritiloissa kosteus ja myös radon voivat joskus kiusata, mutta massalattiaa käyttäen kumpikaan näistä ei pääse eristekerroksen läpi.
Massalattioissa on myös saatavilla karhennettua pintaa, jolloin se ei ole märkänäkään liukas. Erityisesti ikäihmiset ovat pitäneet tästä ominaisuudesta.
Tästä se lähtee:
Meidän nykyisessä asunnossamme (väistöasunto rakentamisen aikana) tehtiin radon mittaukset viime talvena. Suhtauduin niihin aluksi vähän huvittuneena, ja epäilin että taitaa olla vaan turhaa koohotusta, ei täältä mitään löydy – niin kuin tästä blogipäivityksestä ilmenee:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/01/29/radonmittaus-alkamassa/
Sittemmin mittailin radonit myös uuden talomme kellarista. Ilmastointi ei ollut silloin vielä päällä (eikä sitä oltu edes kytkettykään), ja tuloksena oli 175 Bq/m3 – mikä sekin yllätti suuruudellaan. En olisi savipellossa uskonut löytyvän sellaisia – en siltikään vaikka monttuun on tuotu reilut 300 tonnia sepeliä. Siitä sepelistä ja talon omasta betonistahan ne radonit ovat peräisin, ei sillä muuta lähdettä voi olla, koska ei liki 10 metrin paksuisesta savipatjasta mitään kaasuja läpi pääse.
Meillä on nyt sitten tiedossa radonkorjauksia tässä taloyhtiössä syys-lokakuulla, mutta me emme ehkä siinä vaiheessa enää täällä asu, vaan olemme jo muuttaneet uuteen taloomme. Varmaan korjaustoimenpiteiden jälkeen täällä tehdään sitten taas uudet mittaukset jonkin ajan kuluttua, niin kauan että päästään sallittujen rajojen alle.
Rima-aitoihin tarvittavia rimoja on nyt suunniteltu jo jonkin aikaa, ja mallia on haettu niin netistä kuin katujen varsiltakin. Rimassa pitää siis päättää riman koko ja profiili, eli millaisia kulmia ja kuinka järeää tavaraa haluaa käyttää. Ja sitten pitäisi päättää vielä rimojen väli, tai no – kaiteessa jos on putoamisvaara, sitten vaakariman väli on enintään 10 mm. Mutta kukaan ei kiellä laittamasta pienemmällä välillä, ja esim. 5mm väliä käyttäen rimakaide näyttää tältä (katso kuudes kuva):
http://modernipuutalo.blogspot.fi/2012/06/ingvarin-kaappi.html
Suunnilleen samankokoista rimaa on käytetty myös taloyhtiön aidassa ja ulkorakennuksessa Vantaan Vaaralassa:
Meillä riman suunnittelussa on pohdittu mm. vinoja pintoja, eli seisooko vesi riman päällä vai eikö seiso, ja miltä riman väli näyttää. Esim. tässä yllä olevassa Vantaan Vaaralan taloyhtiön aita näyttää ilmavalta, vaikka sisäpuolelta riman väli on vain 10mm. Meillä ”tuotekehittely” päätyi tällaiseen rimaprofiiliin:
Ehkä suunnilleen näillä rimaväleillä edetään, vai onko isompi väli hölmön näköinen? Isompi väli esim. 2 senttiä kuitenkin helpottaisi maalaamista, koska täytyy kait rima-aitaa aina joskus maalatakin vuosien saatossa?
Tässä vielä muutamia muita linkkejä eri kokoisin rimaväleihin:
http://anopinkainalo.talovertailu.fi/2013/11/page/3/
http://omavalkoinenkoti.blogspot.fi/2012/06/mansikkaa-terassilla.html
http://kaurinlaaksotalo.vuodatus.net/lue/2012/05/terassit-saivat-kaiteet
Nyt pitäisi miettiä ja keksiä millaiset ikkunanpielilaudat laitetaan. No valkoiset toki, mutta ne voi muotoilla eri tavoin, ja ikkunan pielilauta – jos jaksaa nähdä vaivaa – antaa kyllä aika paljon ilmettä talolle. Tässä linkissä on pidetty oikein ”kaunein ikkunanpieli -äänestys:
Linkki ”rakentaja.fi” -palvelun sivuille
Itse kävin lähistöllä katsomassa millaisia ikkunanpielilautoja muissa taloissa on, ja mm. tällaisia löysin, ehkäpä otan näistä jotain mallia vähän itsekin:
Viime aikoina on satanut siihen malliin, että rakennuksella on tehty enimmäkseen sisätöitä. Viimeinen terassi jäi sadekauden alkaessa kesken, ja puolet talon päädystä odottaa ulkovuorilautaa. Hommat jatkuu sateiden loputtua. Mutta nyt on tehty sillä aikaa sisätöitä:
Lisää juttua luovista salaojista tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/08/07/luovat-salaojat/
Lattialaattojen värisävy olisi tässä (tarvitsemme tiedon omaan jakeluun).
Samalla laatalla tehdään keittiö, eteinen, osa olohuoneesta, takkahuone ja kellarin käytävät. Laatta on säänkestävää, joten sillä voi laatoittaa myös raput ja terassit tarvittaessa. Loput lattiasta märkätilat pois lukien menee laminaatilla. Takan lopulliset värit on vielä päättämättä.