Radonmittaus alkamassa

Meillä on juuri näillä näppäimin alkamassa radonmittaus, joka kestää 2 kuukautta. Ei tosin vielä omassa talossa, vaan siinä asunnossa jossa nyt olemme asuneet rakentamisen ajan. Mittaus suoritetaan kahdella mittauspurkilla, ja ymmärtääkseni sama mittaus tehdään taloyhtiön jokaisessa asunnossa. Vaikuttaisi siis olevan aika järeä toimenpide. Tosin eipä yksi mittaus maksa kuin vajaat 50 euroa, mutta jos se tehdään 20 kertaa eli jokaiseen taloyhtiön huoneistoon, niin yhteishintaa tulee tonnin verran. No, sitten on ainakin tämä asia tässä taloyhtiössä perusteellisesti selvitetty. Syytä tähän en tiedä, onko taloyhtiön sijainti kallioisella rinteellä sitten sellainen seikka, joka saattaisi radonin vaaraa lisätä, vai onko taloyhtiön sisältä tullut isännöitsijälle viestiä, että radonmittaus pitäisi tehdä?

Radonin mittaus tehdään kahdella mittauspurkilla, jotka asennetaan noin metrin korkeudelle ja riittävän kauas ilmastointilaitteista.

Radonin mittaus tehdään kahdella mittauspurkilla, jotka asennetaan noin metrin korkeudelle ja riittävän kauas ilmastointilaitteista.

Itsekin isännöitsijän työtä tekevänä tiedän hyvin, että joskus joissakin taloyhtiöissä saattaa lähteä liikkeelle jokin kummallinen huhu, joka ei meinaa loppua millään. Ellei kyseistä asiaa sitten selvitetä erittäin perusteellisesti. Siis jos vaikka joku pilanpäiten tai muussa tarkoituksessa laittaa johonkin kellarikomeron ovelle lapun, että ”Varokaa hometta!”, niin talossa saattaa syntyä pakokauhu, ja hetken päästä kaikki pelkäävät, että onko talossa sisäilmaongelma ja että laskeeko asuntojen arvo? Silloin voi joutua tekemään suhteellisen kalliita sisäilma-analyyseja ja niin moneen kertaan, että asiassa saadaan varmuus, ja jos jotain löytyy niin laitetaan asiat kuntoon. Mutta välttämättä mitään ei mistään löydy, ja kaikki analyysien tulokset ovat puhtaita.

Samalla tavalla tällainen ”koohotus” voi joskus tarttua isoihinkin ihmismassoihin. Muistaako joku vielä lintuinflusenssan, joka laittoi koko maailman sekaisin, niin että pankeissa ei kätelty asiakkaita ja tavarataloissa lapsia ei saanut laittaa kengät jaloissa ostoskärryjen tavaratilaan? Sitten kun mitään ei tapahtunutkaan, niin pankkisaleista otettiin ”emme kättele asiakkaita” -tiedotteet pois vähin äänin, ja taas elämä jatkui kuten ennenkin.

Onkohan radonin suhteen alkamassa nyt samanlainen koohotus? Aiemmin radon ei ollut erityisemmin ongelma, ja asunnon huoneilman radonpitoisuus ei aiemmin saanut ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Nyt kuitenkin uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 Bq/m3. Tämä uusi raja-arvo on aika tiukka, ja jos radonkarttaa katsoo, niin tämän rajan yli on mahdollisuus päästä ja keskiarvojen mukaan on myös päästy aika monellakin paikkakunnalla, varsinkin Etelä-Suomessa Kotka-Tampere -linjalla:

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/fi_FI/radon-postinumeroalueittain/

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon-koko-suomi/

Meillä alkavan radonmittaus -paketin mukana tuli myös Säteilyturvakeskuksen (STUK) laatima opasvihkonen radonista ja sen vaaroista. Erityisesti yksi lause pisti silmään:

"Erityisesti porakaivojen radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa sisäilman radonpitoisuutta", -lausahdus pisti silmään. Jos juomaveden radon "pilaa" sisäilman, niin voiko sellaista vettä sitten edes juoda? Yleensä sitä kuvittelee, että Suomessa hanasta tuleva vesi on myös juotavaksi ja ruuanlaittoon tarkoitettu?

”Erityisesti porakaivojen radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa sisäilman radonpitoisuutta”, -lausahdus pisti silmään. Jos juomaveden radon ”pilaa” sisäilman, niin voiko sellaista vettä sitten edes juoda? Yleensä sitä kuvittelee, että Suomessa hanasta tuleva vesi on myös juotavaksi ja ruuanlaittoon tarkoitettu?

Siis jos alapohjan lisäksi myös juomavedestä voi tulla huoneilmaan sellaisia radonpitoisuuksia, että sillä asialla on jotain merkitystä, niin se olikin itselleni ihan uusi ja yllättävä tieto. Itse muistelen, että aina ennen – ainakin minun lapsuudessani – porakaivon vettä pidettiin aina erityisen hyvänä ja puhtaana vetenä. Ainakin verrattuna normaalin betonirengaskaivojen veteen. En tiedä onko kaivoveden suhteen asia nykyisin sitten toisinpäin? Ainakin pintaan kaivetuissa betonirengaskaivoissa ei varmaankaan ole radonia lainkaan, kun vesi ei tule kalliosta asti.

Radonin aiheuttamaan syöpään kuolee Suomessa vuosittain arviolta 200-300 henkilöä. Arvio vähän vaihtelee lähteestä riippuen. Jos radonista johtuva kuolinsyy olisi ainut mahdollinen maailmassa, niin suomalaiset eläisivät keskimäärin aika pitkään, koska tällä vauhdilla kestäisi ikuisuuden, ennen kuin kaikki suomalaiset olisivat kuolleet. Tietysti ihan hyvä, että uudisrakennusten osalta tässäkin on tullut tiukat rajat vastaan ja että tätäkin lukumäärää halutaan fiilata pienemmäksi. Uudisrakennuksessa tämä uusi raja-arvo ei lisää kustannuksia kuin muutaman salaojaputken verran, jos tuuletinta ei tarvitse asentaa radonputken päähän.

Meidän talo on rakennettu savikuoppaan paalujen päähän. Alla on koskematonta savikerrosta vähintään 9 metrin paksuudelta. Sen savikerroksen läpi tuskin tulee yhtään radonia alapohjaan, mutta tietysti alapohjaan tuodusta murskeesta voi kehittyä radonia. Mursketta tuotiin nauhakuljettimella kellarin alle ja ympärille yhteensä 317,57 tonnia, eli paljonko siitä sitten radonia irtautuu ja paljonko irtautuneesta radonista päätyy kellarin sisäilmaan? Se täytyy joskus varmaan sitten mitata. Jos ei muuten niin uteliaisuudesta. Ja eihän tuo mittaus nyt montaa kymppiä maksakaan.

Paitsi sitten tilanne voi olla eri, jos vesilaitoksen veden asemesta aletaankin käyttämään oman porakaivon vettä. Sellainenkin vaihtoehto on nyt olemassa, eli pakkoliitosta vesilaitoksen verkkoon ei ole enää nyt sattuneiden kustannusten jälkeen pakko tehdä, vaan omaltakin tontilta löytyvää porakaivon vettä saa ryhtyä käyttämään – kunhan veden määrä on riittävä ja siinä oleva radonpitoisuus ei ylitä tiettyjä enimmäisrajoja. Mitkä ne rajat sitten juomavedelle on, sitä en ole vielä edes selvittänyt.

Porakaivo tontille joka tapauksessa tulee, koska maalämpöä olisi jossain vaiheessa tarkoitus ryhtyä hyödyntämään. Ja jos maalämpökaivossa olevaa vettä käyttää (joko kasteluun, peseytymiseen tai juomavetenä), niin silloin kaivoon virtaa uutta ja lämpimämpää vettä tilalle. Eli lämpökaivon tehokkuus paranee. Kolikon toisella puolen on sitten se, että mitä jos porakaivon pohjalle asennettu pumppu menee rikki? Sitä ei ylös sieltä lämpökaivon keruuletkujen alta saa, eli rikkinäinen pumppu jää sitten sinne. Tai sitten täytyy tehdä niin, että lämpökaivon rinnalla menee erikseen toinen reikä, jossa on juomavesipumppu. Samaa vettä niissä molemmissa koloissa on kuitenkin, ja jos toisesta kolosta pumppaa vedet pois, niin saapuvan veden mukana tulee aina myös uutta lämpöä.