Tasan 4v raksaamista takana

Kaikki alkoi meillä siitä, kun 31.12.2010 saatiin tieto, että ostotarjous tontista oli hyväksytty. Joten skumpat sille ja tietysti uuden vuoden aattopäivänä ihan näin muutenkin! :)

Hyvää uutta vuotta 2015! Tänään 31.12.2014 meille tuli tasan 4 vuotta raksaamista täyteen, jos laskenta aloitetaan siitä, kun 31.12.2010 puolen päivän maissa saatiin tieto, että ostotarjous tontista oli hyväksytty.

Hyvää uutta vuotta 2015! Tänään 31.12.2014 meille tuli tasan 4 vuotta raksaamista täyteen, jos laskenta aloitetaan siitä, kun 31.12.2010 puolen päivän maissa saatiin tieto, että ostotarjous tontista oli hyväksytty.

Seuraavaksi pieni historia-pläjäys, että millaiselta tällä kohtaa on näyttänyt aiemmin vuoden vaihteessa:

Tonttia kuikuilemassa 20.11.2010. Silloin mietti, että mahtuuko tuollaiseen pieneen pusikkoon talo vai eikö mahdu. Lopulta hyvinhän se sinne mahtui.

Tontti myynnissä ja paikkoja kuikuilemassa 20.11.2010. Silloin sitä mietti, että mahtuuko tuollaiseen pieneen pusikkoon talo vai eikö mahdu. Lopulta hyvinhän se sinne mahtui. Kulku tontille piti järjestää toista kautta, eikä näin ”naapurin pihan läpi”, mitä ennen oli kuljettu.

31.12.2010. Tieto ostotarjouksen hyväksymisestä saatu juuri hetkeä aiemmin. Auto ekaa kertaa omalla tontilla. Tai ekaa kertaa tulevalla omalla tontilla.

31.12.2010. Tieto ostotarjouksen hyväksymisestä saatu juuri hetkeä aiemmin. Kuvassa auto ekaa kertaa omalla tontilla. Tai ekaa kertaa tulevalla omalla tontilla.

31.12.2011 - ensimmäinen vuosi raksaamista takana. Eka vuosi meni suunnitellessa (kevät 2011 tuli liian äkkiä - siihen ei edes tähdätty rakentamisen aloittamisessa). Tonttiliittymä kuitenkin tehtiin, pusikot raivattiin pois ja tonttiliittymän tekemisessä tuli myös "alkukuoppa" talolle, koska liittymän tekemisessä käytettiin tontilta löytynyttä omaa soraa. Siinä oli tuontisoraa noin metrin paksuudelta. Alun perin samalla tontilla on ollut toinen talo aina 1980-luvulle saakka, jolloin aikaisempi talo oli palanut.

31.12.2011 – ensimmäinen vuosi raksaamista takana. Eka vuosi meni suunnitellessa (kevät 2011 tuli liian äkkiä – siihen ei edes tähdätty rakentamisen aloittamisessa). Tonttiliittymä kuitenkin tehtiin, pusikot raivattiin pois ja tonttiliittymän tekemisessä tuli myös ”alkukuoppa” talolle, koska liittymän tekemisessä käytettiin tontilta löytynyttä omaa soraa. Siinä oli tuontisoraa noin metrin paksuudelta. Alun perin samalla tontilla on ollut toinen talo aina 1980-luvulle saakka, jolloin aikaisempi talo oli palanut.

31.12.2012 kellari valmiina ja peitetty pressuilla. Rakentaminen talvitauolla joulukuulta juhannukseen 2013 asti. Sillä välin käytiin metsässä kaatamassa tukkipuut.

31.12.2012 kellari valmiina ja peitetty pressuilla. Rakentaminen talvitauolla joulukuulta juhannukseen 2013 asti. Sillä välin käytiin metsässä kaatamassa tukkipuut ja sahattiin ne sahatavaraksi ja tapuliin kuivumaan.

31.12.2013 raksaamista jatkettu kellarin päälle. Runko pystyssä ja talon muoto ja koko alkaa hahmottua. Ikkunat ja ovet puuttuvat vielä. Talvella tehtiin etupäässä sisätöitä, ja kesällä 2014 tuli vuorilaudoitukset. Syys-lokakuun vaihteessa 2014 talo oli muutto valmis. Kellari jäi kesken ja piha5 on kokonaan tekemättä - niiden parissa menee sitten kesä 2015.

31.12.2013 raksaamista jatkettu kellarin päälle. Runko pystyssä ja talon muoto ja koko alkaa hahmottua. Ikkunat ja ovet puuttuvat vielä. Talvella tehtiin etupäässä sisätöitä, ja kesällä 2014 tuli vuorilaudoitukset. Syys-lokakuun vaihteessa 2014 talo oli muuttovalmis. Kellari jäi kesken ja piha on kokonaan tekemättä – niiden parissa menee sitten kesä 2015.

Ja sitten lopuksi pari kuvaa tältä päivältä – tällaiselta näyttää nyt:

31.12.2014 iltapäivällä.

31.12.2014 iltapäivällä.

31.12.2014 iltapäivällä.

31.12.2014 iltapäivällä.

 

 

Lämpötilan ja tuuletuksen vaikutukset radonin määrään?

Insinöörikoulutuksen saaneena on aina pakko kokeilla kaikenlaista. Seuraavaksi aion kokeilla onko meidän talossa lämpötilamuutoksia, jos on – kuinka paljon niitä on, ja onko sillä vaikutusta radonin määrään? Entä mitä tuuletus vaikuttaa radonin määrään? En tiedä vielä, mutta kohta se selviää. Hain tänään Suomen radonhallinnasta akkutoimisen tietokoneen, joka tekee lämpötila- ja radonmittaukset tunnin välein.

Nyt on alkamassa nollakelit eli suojasään viikko, ja sen aikana on tarkoitus muuttaa ilmastoinnin määrää eripäivinä erilaiseksi. Ilmastointia voi hidastaa ja nopeuttaa päiväksi kerrallaan, ja katsoa muuttuuko radonin määrä – tai muuttuuko sen johdosta lämpötila talossa? Siis vaikka ilmastoinnissa on lämmityksen talteenotto, joka toimii hyötysuhteella 85% – 95% päivästä ja sisä/ulkolämpötilasta riippuen, niin ehkäpä ilmastoinnin tehostaminen/hidastaminen vaikuttaa jotain myös lämpötiloihin? Ainakin sen verran että muutoksen pystyy mittaamaan. Tuuletuksen lisääminen on nimenomaan ensimmäinen toimenpidesuositus, jos radonin määrä on korkeahko, ja näitä suosituksia tiedän ainakin että Tikkurilassa on annettu. Vaikka siellä kaikki talot ovat savimaalla, ja savimaalla ei pitäisi olla radonista ongelmaa. Tässä linkissä lisää ohjeita tuuletuksen suhteen:

http://www.rakentaja.fi/artikkelit/7588/radon_asunto_suomen_terveysilma.htm

Mitä tuuletuksen lisääminen sitten vaikuttaa energian kulutukseen, niin se selviää tässä kokeilussa myös, koska energiankulutustiedot näen reaaliajassa Vantaan Energian nettisivuilta. Ja nyt kun sähkötkin tuli kilpailutettua, niin tämä kokeilu ei edes kovin paljon maksa – eikä maksaisi nollakeleillä tietysti muutenkaan niin paljon kuin paukkupakkasilla.

Entä vaikuttaako lämpötilan muutokset radonin määrään sisäilmassa – siitä minulla ei ole mitään käsitystä, vaikka periaatteessa sisä- ja ulkolämpötilan eroista juuri johtuu se, että radon tuppaa tulemaan talvikaudella talon sisään.

Meillä on ennenkin mitattu radonia, ensimmäisen kerran jo rakennusaikana pikamittarilla kellarista hetkellä jolloin ilmastointi ei vielä ollut asennettu eikä päällä. Silloin lukemaksi tuli 169 Bq/m3 (sallittu raja uudisrakennuksissa 200 Bq/m3), lisää silloisesta kokeilusta mm. tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/04/06/ja-voittaja-on/

Tuo pikamittarin 48h mittaustulos ei kuitenkaan ole ihan virallinen, eikä rakennusaikana muutenkaan ollut samanlaiset olosuhteet mitä nyt on asumisaikana, joten nyt radonmittauskauden alkaessa tein vielä uuden mittauksen, jossa mittauskiekot ovat 2kk kahdessa eri kerroksessa (ne muuten pitää palauttaa tässä viikon parin päästä):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/11/03/tehdaan-viela-toinenkin-radonmittaus/

Ja nyt sitten leikitään tietokone avusteisesti vielä kolmaskin kerta, tarkoituksena seurailla mitä eri olosuhdemuutokset vaikuttavat radonin määrään. Vai vaikuttavatko mitään? Parin viikon päästä selviää.

Keittiön työtaso talon keskimmäisessä kerroksessa. Vasemmalla oma sisä/ulkolämpötilamittari, sen vieressä oikealla Suomen radonhallinnan tietokone, joka tekee kerran tunnissa lämpötila ja radonmittauksen. Mittauksen päättyessä mittaushistoriasta ja olosuhde muutoksista saadaan käyrät.

Keittiön työtaso talon keskimmäisessä kerroksessa. Vasemmalla oma sisä/ulkolämpötilamittari, sen vieressä oikealla Suomen radonhallinnan tietokone, joka tekee kerran tunnissa lämpötila ja radonmittauksen. Mittauksen päättyessä mittaushistoriasta ja olosuhde muutoksista saadaan käyrät.

Tietokoneen näyttöruutu lähempää. Ruudulla olevat tekstit vuorottelevat, tässä näytöllä päiväys ja kellonaika, välillä tulee mm. lämpötilatiedot yms.

Tietokoneen näyttöruutu lähempää. Ruudulla olevat tekstit vuorottelevat, tässä näytöllä päiväys ja kellonaika, välillä tulee mm. lämpötilatiedot yms.

Oma mittari tietokoneen päällä. Tietokoneen ruudussa radonin määrä tällä hetkellä 36Bq/m3 ilmastoinnin toimiessa normaalilla nopeudella.

Oma mittari tietokoneen päällä. Tietokoneen ruudussa radonin määrä tällä hetkellä 36Bq/m3 ilmastoinnin toimiessa normaalilla nopeudella.

 

Sähkösopimus kilpailutettu, säästöä 10%

Joulun pyhinä oli hyvää aikaa surffailla sähköyhtiöiden nettisivuilla ja vertailla hintoja ja tarjouksia. Aikoinaan sähkösopimus tuli tehtyä Vantaan Energian kanssa, koska rakennukselle tarvittiin sähköä, ja paikalliselle yhtiölle oli pakko soittaa joka tapauksessa, koska sopimusta liittymästä ja sähkön siirrosta ei voi tehdä muuta kuin paikallisen sähköyhtiön kanssa.

Nyt kun rakentaminen on ohi tai ainakin siinä vaiheessa, että päästiin muuttamaan, niin ajattelin että sähköt voisi nyt kilpailuttaa. Olisi ne voinut toki kilpailuttaa jo aiemminkin, mutta rakennusaikana ei sellaiseen kyllä aika ja mielenkiintoa riittänyt, kun oli muitakin kiireitä ja sähkölasku oli vain muutamia kymppejä tai enintään satasen luokkaa kuukausittain. Rakentamisen edetessä täydellä höökillä ei myöskään ihan ensimmäisenä tullut mieleen, että voisiko siitä sähkölaskusta kympin tai pari jollain tapaa säästää?

No nyt tämän kysymyksen miettimiseen oli jo enempi aikaa, ja kyllähän niitä nykyiseen hintaan edullisempia vaihtoehtoja vaan näytti löytyvän. Jos kirjoittaa Googleen hakusanoiksi vaikkapa ”kilpailuta sähköyhtiöt”, niin löytyy useitakin hyviä sivustoja, missä kilpailutuksen voi näppärästi tehdä.

Itselläni oli toistaiseksi jatkuva sähkösopimus, ja kilpailutuksen ansiosta sähkön yksikköhinnat putoavat noin 10% heti vuoden vaihteesta alkaen. Eli käytännössä per heti.

Tässä kävi nimittäin tällä kertaa niin, että meillä oli tähän asti Vantaan Energian ”aikasähkö” -sähkösopimus – ja meillä on sama sähköyhtiö ja sama sähkötuote myös jatkossakin. Eli kilpailutuksen myötä sähköyhtiö ei tällä kertaa vaihtunut – mutta hintoihin tuli muutos.

Sähkön hinnat ovat nyt siis olleet laskussa jo jonkin aikaa, mutta vanhoihin sopimuksiin ei ole päivitystä tullut. Jolloin jos soittaa omalle sähköyhtiölleen tai kun minä soitin omalle yhtiölleni, että ”olen aikeissa kilpailuttaa sähkösopimukseni, milloin nykyisen sopimukseni saa päättymään?” – niin sitten kun kerroin, että oikeastaan haluaisikin tehdä saman sopimuksen uudestaan netissä nyt näkyvillä hinnoilla, niin se hinta luvattiin päivittää heti uudelle tasolleen.

Vuonna 2014 sähköä näyttäisi 9kk raksaamisen ja 3kk asumisen aikana kuluneen/kuluvan vähän yli 14.000 kWh, ja jos ensi vuonna kuluu vähintään saman verran, niin kyllä sitä yhdellä muutaman minuutin puhelinsoitolla aika mukavasti pääsi tuntipalkoille. Esim. noin 20000 kWh maksaa noin 2000€ ja siitä 10% pois tekee pari sataa vuosittain.

Keväällä kilpailutan vielä pankkilainan. Siinäkin on kuulemma sellainen peukalosääntö (vanhemmilta rakentajilta joskus kuulin), että jos pankki vaihtuu (vaihtui ainakin meillä) rakentamislainan takia, niin se pankki voi vaihtua vielä uudestaan sitten kun rakentaminen on ohi.

Aikasähkön 24kk hintatiedot löytyvät Vantaan Energian nettisivuilta. Sama sopimus/tuote oli meillä ennenkin, mutta kalliimmilla hinnoilla (tähän asti perusmaksu meillä oil 7,10€/kk, päiväsähkö 10,24 c/kWh ja yösähkö 7,38 c/kWh (siirtohinnat sisältäen). Uudet hinnat päiväsähkölle 9,25c/kWh (alennus 9,7%) ja yösähkölle 6,55c/kWh (siirtohinnat sisältäen, ale 10,6%).

Aikasähkön 24kk hintatiedot löytyvät Vantaan Energian nettisivuilta. Sama sopimus/tuote oli meillä ennenkin, mutta kalliimmilla hinnoilla (tähän asti perusmaksu meillä oil 7,10€/kk, päiväsähkö 10,24 c/kWh ja yösähkö 7,38 c/kWh (siirtohinnat sisältäen). Uudet hinnat päiväsähkölle 9,25c/kWh (alennus 9,7%) ja yösähkölle 6,55c/kWh (siirtohinnat sisältäen, ale 10,6%). Perusmaksu melkein puolittui; 7,10€/kk -> 3,98€/kk seuraavat 24kk ajan. Sähkölasku myös kerryyttää S-bonusta.

DIY juoma-automaatti joulukuuselle

Niin ne joulunpyhät sitten meni, ja taas ollaan kotosalla. Ja huomenna työpäivä.

En viitsinyt ennen joulua vielä kirjoitella tänne, että meinataan olla joulun pyhät poissa kotoa ja pitää keksiä jokin konsti, että kuusi ei ole kuiva käppyrä kun tullaan joulun jälkeen takaisin. Piti siis keksiä juoma-automaatti, kun ei viitsi naapuriakaan vaivata sellaisella asialla, että kävisitkö lisäämässä vettä joulukuuselle joka päivä tai ainakin toinen päivä…

Jo joulunalus viikolla laitoin joulukuusen jalan päälle 4l pissapojan eli tuulilasin pesunesteen kanisterin ylösalaisin ja narulla kiinni runkoon. Lisäksi tuin kanisterin polttopuun klapilla niin ettei se pääse muljahtamaan mihinkään suuntaan, kas näin:

4 litran lisäjuoma joulukuuselle. Alun perin tuulilasin pesunestettä sisältänyt kanisteri ylösalaisin ja tuettuna klapilla ja narulla niin, että lautasen kuivuessa sinne pääsee pulpahtamaan aina lisäannos vettä. Kun veden pinta nousee kuusen jalassa, korvausilmaa ei pääse kanisteriin, ja veden tulo loppuu. Sama tapahtuu uudestaan aina kun kuusi kuluttaa vettä ja pinta laskee kuusen jalassa.

4 litran lisäjuoma joulukuuselle. Alun perin tuulilasin pesunestettä sisältänyt kanisteri ylösalaisin ja tuettuna klapilla ja narulla niin, että lautasen kuivuessa sinne pääsee pulpahtamaan aina lisäannos vettä. Kun veden pinta nousee kuusen jalassa, korvausilmaa ei pääse kanisteriin, ja veden tulo loppuu. Sama tapahtuu uudestaan aina kun kuusi kuluttaa vettä ja pinta laskee kuusen jalassa. Kuvassa yläoikealla on ilmakupla, eli kanisterissa on melkein 4l vettä.

Aluksi oli pari kysymysmerkkiä, eli onko viritelmä luotettava – ja toiseksi kuinka paljon kuusi todella tarvitsee vettä?

Ensimmäisen vuorokauden aikana kuusi joi 2 litraa (lisäsin kukkien kastelukannulla), mutta sen jälkeen jano tasaantui, joten laitoin kokeeksi 4 litran kanisterin varavettä, toivoen että kai se riittää koko jouluksi?

Samalla seurailin vielä kotona ollessa, onko viritelmä luotettava – enimmillään kun siitä olisi voinut tulla 4 litran vesivahinko, mutta joulunalus viikon aikana kaikki näytti toimivan ihan suunnitelmien mukaan, ja sen uskalsi jättää siihen joulun pyhiksi. Kotiin tullessa tilanne näytti tältä:

Tilanne 28.12.2014. Kuusi oli juonut puolentoista viikon aikana noin 3 litraa kanisterista (noin kolmanneksen litraa päivässä). Kuusi itse on ollut paikallaan tasan 2 viikkoa, kuusi tuotiin sisään 14.12.2014, ja ensimmäisen vuorokauden aikana se kulutti 2 litraa vettä.

Tilanne 28.12.2014. Kuusi oli juonut puolentoista viikon aikana noin 3 litraa kanisterista (noin kolmanneksen litraa päivässä). Kuusi itse on ollut paikallaan tasan 2 viikkoa, kuusi tuotiin sisään 14.12.2014, ja ensimmäisen vuorokauden aikana se kulutti 2 litraa vettä. Kuvassa veden pinta on vielä muutaman sentin klapin yläpuolella – vesimäärä oli siis juuri-ja-juuri riittävä.

Ehkä tämä systeemi on ihan toimiva – ja jos on pienempi kuusi tai lyhyempi poissaolo, sitten ehkä puolenlitran tai litran juomapullokin riittää, ja sen saa myös paljon tukevammin kuusen runkoon narulla kiinni.

Saas nähdä kestääkö joulukuusi loppiaiseen asti – vielä se vaikuttaa ainakin aika pirteältä, eikä ole juurikaan varistanut neulasiaan.

Rauhallista joulua

Rakentamisblogi on hiljentynyt joulun viettoon, johon tänä vuonna on kuulunut mm. joulusauna, joulukirkko aattona, kesämökillä oleskelua ja metsässä kävelyä.

Eläviä kynttilöitä joulukirkossa.

Eläviä kynttilöitä joulukirkossa.

Jouluvalot mökillä.

Jouluvalot mökillä.

Hakkuuaukeaa omassa metsässä. Pois hakatuista puista on nyt rakennettu meille talo. Jonkin verran tarvitaan vielä sahatavaraa lisää, joten hommat jatkuu ja aukko suurenee jossain vaiheessa.

Hakkuuaukeaa omassa metsässä. Pois hakatuista puista on nyt rakennettu meille talo. Jonkin verran tarvitaan vielä sahatavaraa lisää, joten hommat jatkuu ja aukko suurenee jossain vaiheessa.

Lämpötilan mittauksia

Ainakin Biltemasta saa ikkunaan imukupilla kiinnitettäviä ja auringon (tai huoneen) valolla toimivia digitaalisia lämpötilan mittareita. Ostohinta oli muistaakseni jotain 7 euroa per kpl, ja ostin niitä kerran puolisen tusinaa. Tarkoitus oli selvittää onko talo tasalämpöinen, ja kuinka suuria lämpötilavaihtelut ovat nyt talvikaudella, kun välillä poltetaan takkaa ja välillä saunotaan. Saunan kiuaskin meillä lämpeää puilla.

Ensin laitoin mittarit rinnakkain pöydälle ja totesin, että ne näyttävät kaikki samaa, ja sitten sijoittelin mittarit eri puolille taloa.

Oikeasti huoneen lämpötilaa ei tietenkään pidä mitata ikkunan lasista, vaan virallinen mittaus tehdään aina 1,1 metrin korkeudelta ja ei lähempää kuin 0,6 metriä seinästä tai ikkunasta. Eli niin sanotulta oleskelualueelta, niin kuin mm tässä linkissä asia neuvotaan:

http://www.nuorisosaatio.fi/asukkaalle/ohjeita_asumiseen/asunnon_hoito_ja_turvallisuus/lammitys

Nyt kun olen mitannut näillä Bilteman mittareilla lämpötilat ”liian läheltä” ikkunoita, niin todellisia huoneen lämpötiloja nämä mittarit eivät tietenkään näytä (lukemiin pitäisi varmaan lisätä aste tai pari?), mutta toisiinsa suhteelliset lukemat jokainen mittari silti näyttää. Eli tiedän onko jokin huone tai tila lämpimämpi tai kylmempi kuin joku toinen tila, jossa on täysin samanlainen mittari.

Lisäksi näissä mittareissa on vuorokauden mittainen minimi- ja maksimilämpötilan muisti, jolloin yhdellä vilkaisulla näkee myös sen, miten lämpötila on samassa mittauspaikassa vaihdellut viimeisen vuorokauden aikana. Tulokset olivat ihan mielenkiintoiset:

Kellarin puuvarasto. Myös tasainen lämpö - vuorokausiheitto vain puoli astetta.

Kellarin puuvarasto, jossa lämpötila 20C. Paikka on myös tasaisen lämmön paikka – vuorokausiheitto on vain puoli astetta. Vaikka kellarissa lämmittäisi kuinka paljon tahansa, lämpötila ei nouse yli 22-23C tasoa, eikä se noussut sen yli myöskään viime kesän helteillä, jolloin oli 38 päivän mittainen yhtä jaksoinen hellekausi. Kellarissa näyttää olevan siis mukavan viileää läpi vuoden.

Lämpimien kohteiden lähellä lämpötilavaihtelut ovat suurimmat. Oikealla oleva mittari on pikkuterassin ovessa, joka samalla on noin 30cm päässä tiilipiipusta, joka lämpeää samalla jos kellarin saunan pesässä tai takkahuoneen takassa on tuli. Nyt mittarissa 20,5C, vuorokauden minimi on ollut 20,0C ja maksimi 22,0C.

Sen sijaan lämpimien kohteiden lähellä lämpötilavaihtelut ovat suurimmat. Oikealla oleva mittari on pikkuterassin ovessa, joka samalla on noin 30cm päässä tiilipiipusta (massa 5700 kg), joka lämpeää samalla kun kellarin saunan pesässä ja/tai takkahuoneen takassa on tuli. Nyt mittarissa 20,5C, vuorokauden minimi on ollut 20,0C ja maksimi 22,0C.

 

Yläaula ison takan  yläpuolelta. Lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa 19,5 - 21,0C välillä, nyt mittarissa 20,5C kun alla olevaa takkaa on poltettu parisen tuntia.

Yläaula ison takan yläpuolelta. Tässäkin paikassa lämpötila näyttää vaihtelevan. Lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa 19,5 – 21,0C välillä, nyt mittarissa 20,5C kun alla olevaa takkaa on poltettu parisen tuntia.

 

Keskikerroksen työhuone. Täällä lämpötila ei juurikaan vaihtele, paikka oli myös kylmin tällä tarkastelukierroksella, sillä kellarissa on tasainen 20C lämpötila, ja ison takan lämpötila oli jo ehtinyt vaikuttaa ylimmän kerroksen lämpötilaan. Ison takan lämpö nousee siis korkean olohuoneen kautta suoraan yläkertaan, ja ilma joutuu ns. "isoon kiertoon", eli se palaa rappuaukon kautta takaisin olohuoneen isolle takalle.

Keskikerroksen työhuone. Täällä lämpötila ei juurikaan vaihtele, paikka oli myös kylmin tällä tarkastelukierroksella (ison takan lämpö ei vaikuta sivusuunnassa niin paljon kuin ylöspäin). Samaan aikaan kellarissa on tasainen 20C lämpötila, ja ison takan lämpötila oli jo ehtinyt vaikuttaa ylimmän kerroksen lämpötilaan. Ison takan lämpö nousee siis korkean olohuoneen kautta suoraan yläkertaan, ja ilma joutuu ns. ”isoon kiertoon”, eli se palaa rappuaukon kautta takaisin olohuoneen isolle takalle, ja lähtee sieltä uuteen kierrokseen. Iso takka lämmittää aika hyvin 2 kerrosta, varsinkin jos yläkerran makuuhuoneiden ovet ovat auki.  Se mikä meni pieleen tai voisi olla toisin (?) on ilmanvaihto, jossa on tuloaukot makuuhuoneissa. Eli makuuhuoneissa on ylipaine suhteissa muihin huoneisiin. No miten takan lämpö sinne sitten lainkaan menee? En tiedä, mutta vähän näyttää menevän kuitenkin, jos väliovet on auki.

Ja tässä viimeisessä kuvassa vielä ”päälämmönlähde” suoran sähkölämmityksen lisäksi – eli Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Jälkikäteen katsottuna tämä Tiilerin takka oli hyvä valinta, joskin täysin sattumaa oli se, että valittiin kuorellinen takka, joka luovuttaa lämpöä pikkuhiljaa ja vähitellen – useamman päivän ajan. Kuorettomassa takassa (ei villoja välissä) lämpöpiikki tulee suoraan huoneilmaan, kiven ollessa niin kuuma ettei siinä kättä pidä, jolloin tilanne on parin pesällisen jälkeen se, että huoneessa tuntuu liian kuumalta.

Toki tässä Tiilerin takassakin takan suuluukku metallikehyksineen kuumenee niin, että siinä varmasti sormensa polttaa, mutta tiiliskivet eivät kuumene. Jotkut ajattelevat myös niin, että jos takan sisään laitetaan villaa, niin millä se lämpö sieltä sitten huoneilmaan lainkaan pääsee? No kyllä se vaan ajan kanssa pääsee, jos hormin pelti on kiinni – koska mihinkään muuallekaan se lämpö ei voi päästä, eikä se ikuisiksi ajoiksi takkaan jää.

Keskikerroksen takkana on Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä. Kokonaismassaa takalla 3500 kg. Takka on kerroksellinen, eli eri tiilikerrosten välissä on villaa. Ulkokuorella on ulkolämpötilamittari, joka mittaa lämpötilaa ylä- ja alalaidalta. Tässä vaiheessa takassa on ollut tuli yhden tunnin. Enimmillään ulkokuori lämpenee noin +38 asteeseen, jos takassa polttaa maksimimäärän eli 22kg puita kerralla.

Keskikerroksen takkana on Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä. Kokonaismassaa takalla 3500 kg. Takka on kerroksellinen, eli eri tiilikerrosten välissä on villaa. Ulkokuorella on ulkolämpötilamittari, joka mittaa lämpötilaa ylä- ja alalaidalta. Tässä vaiheessa takassa on ollut tuli yhden tunnin. Enimmillään ulkokuori lämpenee noin +38 asteeseen, jos takassa polttaa maksimimäärän eli 22kg puita kerralla.

Toinen hyvä oivallus (sekin puolivahingossa) oli kaksinkertaisten sulkupeltien asentaminen tiilihormiin. Tiilihormissa on 2 rinnakkaista hormia, jotka menevät kellarin takkahuoneelta ja saunasta kaikkien kerrosten läpi. Ylimmässä kerroksessa makuuhuoneen katon rajassa on ylimmät sulkupellit, jotka ovat aina öiseen aikaan kiinni, ja toinen sulkupelti on tulisijan lähettyvillä, joka avataan aina kun tulisijaan laitetaan tuli. Alussa kun ylimmät sulkupellit olivat aina auki (ajatuksella että ehkä paukkupakkasilla laitan ne sitten kiinni), niin huomasin sellaisen ilmiön, että jos vain saunan pesässä oli tuli – niin huonetiloissa oleva alipaine veti katolle menevää savua toisen hormin kautta takkahuoneeseen. Eli talossa oleva alipaine haluaa vetää sulkupellien läpi ilmaa katolta sisätiloihin alipaineesta johtuen. Nyt kun samassa hormissa onkin kahdet sulkupellit, joista ylimmäiset olen laittanut aina yöksi kiinni (sulkupellissä roikkuu työpaita, jotta sítä ei unohda avata aamuisin), niin hormi pysyy lämpöisenä aina seuraavaan aamuun asti. Yhdellä sulkupellillä ei pysynyt, eli katolta alas virtaava kylmä ilma viilensi hormin nopeasti.

Lopputulos näissä tämän kertaisissa lämpötilan mittauksissa oli se, että samassa pisteessä lämpötila ei vuorokauden aikana vaihtele kahta astetta enempää, eikä myöskään talon eri osista löydy kahta astetta suurempia lämpötila eroja. Mielestäni yllättävän tasainen lopputulos ottaen huomioon, että talossa on 241 neliötä kolmessa kerroksessa.

Tähän tasalämpöisyyteen voi vaikuttaa sekin, että lämmitystarkoituksessa taloon on kannettu yli 10 tonnia kiviä. Näistä isossa takassa on 3,5 tonnia, tiilipiipussa 5,7 tonnia ja saunan kiuas painaa kivineen 300 kg. Takkahuoneessa on 600 kg pikkutakka. Kaikissa kerroksissa menee lattialämmitys, ja lattioiden yhteenlaskettuja massoja en osaa edes arvioida. Lämpömittareita lukiessani sähkölämmityspuolella lämminvesivaraaja syötti +1C ulkolämpötilassa lattialämmityspiiriin +22C lämpöistä vettä.

Jouluvalmisteluita

Me ollaan jo reilut pari kuukautta asuttu, mutta tässä varmaan monella talon rakentajalla tavoite tänäkin vuonna = jouluksi kotiin!

Tässä kuvassa meidän uuden talon ensimmäinen joulukuusi, korkeutta tähden kanssa likemmäs kolme metriä. Oma osuuteni koristelusta tässä – lapset jatkavat sitten loppuun omaan tahtiinsa ensi viikolla.

SAM_2734

Talven neljäs lumisade 13.12.2014

Olen seuraillut rakentamisen aikana sattuneita sään ääri-ilmiöitä, joista listaa mm. tässä linkissä (scrollaten ihan sivun alareunaan):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/yhteenvetoja/

Muutenkin on vähän tullut kirjailtua säätiloja ylös mustiin. Nyt tänään tuli tässä kuussa toisen kerran lunta, aiemmin tuli sentin verran itsenäisyyspäivän aamuna 6.12 ja sitä ennen lunta tai loskaa satoi pariin kertaan marraskuussakin eli ”talvi yllätti autoilijat” tänä vuonna 21.11.2014 (liikenne oli mm. Helsingissä ihan sekaisin), ja sitä ennen tuli loskaa 6.11.2014.

Vaikka tälle vuodelle 2014 sattui poikkeuksellisen kylmä juhannus, niin se kompensoi tehokkaasti sitä seurannut 38 päivän hellejakso, jolloin tästä vuodesta taitaa tulla näillä näkymin mittaushistorian lämpimin, ainakin tämän linkin mukaan:

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/25585962

Tässä tämän aamuiset kuvat Vantaan Rekolasta:

SAM_2707SAM_2704SAM_2709SAM_2712

Tänään tuli myös tehtyä tämän talven ekat lumityöt, kun heittelin tässä alimmassa kuvassa näkyvät lumiauran jättämät lumikokkareet syrjään. Tontilla en vielä jaksanut noin 5 sentin lumimäärää alkaa kolaamaan. Se nimittäin sulaa pois itsestään. Tiistaista eteenpäin on luvassa +3C ja vesisadetta useamman päivän peräkkäin. Joulusta taitaa tulla yhtä vähäluminen mitä oli tämän vuoden juhannuskin, silloin loskalumesta sai hädin tuskin tehtyä kynttilälyhdyn niin kuin tässä linkissä näkyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/06/22/kylmin-juhannus-yli-30-vuoteen-yms-saiden-aari-ilmioita-2v-ajalta/