Tänäänkin vielä piikattiin vanhaa saunamökin pohjaa ja kaivettiin autokatoksen antureille kuoppaa. Maasta löytyi kaikkea mielenkiintoista. Eli mitä näkyy esim. näissä kuvissa? (Omat arvaukseni kuvan alareunan teksteissä.)
Tänäänkin vielä piikattiin vanhaa saunamökin pohjaa ja kaivettiin autokatoksen antureille kuoppaa. Maasta löytyi kaikkea mielenkiintoista. Eli mitä näkyy esim. näissä kuvissa? (Omat arvaukseni kuvan alareunan teksteissä.)
Tämä päivä on kulunut piikkaushommissa. Aamulla hain piikkauskoneen Kankiraudantieltä Glesin vuokraamosta (http://www.gles.fi), ja piikkauskone saa olla yhden päivän vuokrahinnalla maanantaihin asti, koska vuokraamo ei ole viikonloppuna auki.
Alkuperäinen suunnitelma oli, että noin 5 x 7 metriä suuri vanha sokkeli (ilmeisesti saunarakennus?) olisi jätetty maan alle, mutta autotallin antureiden tieltä sitä piti piikata pois. Sitten huomattiin, ettei talon ympärille tulevat styroksitkaan mahdu vanhan sokkelin yli menemään, joten piti piikata kaikki pois. Onneksi on vieläkin osa rakennuksen viereisistä täytöistä tekemättä, niin voitiin heittää betonin kappaleet sinne.
Samaa hommaa myös Youtubessa, ja hyvinhän se vanha betoni tuollaisella isolla piikkauskoneella lähtee:
Vastaus kysymykseen, että ”mitä kuvissa näkyy?” on se, että enpä tiedä ihan tarkkaan itsekään, mutta aina voi arvuutella kuitenkin. Olin taas iltaisella kaivamassa kuoppaa (päivällä oli liian kuuma) autokatoksen anturalle, ja melkein joka lapion pistolla tulee vastaan vaikka mitä mielenkiintoista edellisen rakennuksen ajoilta.
Eli mitä näkyy tässä kuvassa, kts. suodatin kankaan reunalle? Tämä kuva on itse asiassa terassin kulmalta, aivan kuopan täyttösepelin vieressä, vielä on kuoppaa vähän täyttämättä mm. täytön päälle tulevat sepelit ja sadevesijärjestelmät puuttuu.
Entä mitä näkyy seuraavassa kuvassa, jossa anturan kuopan kaivuu taas käynnissä? En tiedä, mutta vanhan sokkelin sisällä näyttää ainakin tiiliskiviä riittävän:
Tässä sama lähempää:
Tässä vielä maasta löytyneet tiilet kasassa järjestyksessä. En tiedä keksinkö niille sitten jotain käyttöä, esim. kukkapenkin reunakivinä nämä saattaisi mennä? Tai jos tulee suihkulähde pihaan, niin sinne näitä voisi laittaa? Vähän sitä tietysti voisi vanhastakin talosta jotain säästää, vähän niin kuin muistona vanhasta talosta.
Autokatoksen anturavalun tielle osui pätkä vanhaa sokkelia, joka vielä päivällä oli aika hyvin vatupassissa, mutta nyt alkoi illalla kallistua, kun lapiolla, lekalla ja rautakangella sille antoi kyytiä. Sokkelin leveys on vain reilut 10 cm (päällä mittakaavaa antamassa avoin tulitikkuaski). Uuden anturan leveys on 60 cm ja korkeus 40 cm. Eli tulevaisuuden purkajilla on kovempi urakka, jos ja kun nyt rakennettava talo josku puretaan.
Maan alta on löytynyt kaikenlaista. Tänään löytyi pullo ja herätyskello.
Jos joku tuntee Rekolan kylän historiaa tarkemmin tämän tontin kohdalta, niin olkaapa yhteydessä. Kiinnostaisi vähän itseänikin tietää, että mitä tontilla on aikaisemmin ollut. Vuonna 1973 otetussa ilmakuvassa tontilla näkyy ilmeisesti sama pajupusikko, jonka raivasin pois keväällä 2011. Vuonna 1954 otettu ilmakuva ei ole kovin yksityiskohtainen eikä tarkka, mutta omasta mielestäni silloin kuvassa näyttäisi tontilla olevan talo. Ja jos katsotaan vuoden 1933 karttaa, siinä ei näy tällä tontilla mitään.
Itselläni olevan tiedon mukaan tontilla joskus aikaisemmin ollut talo paloi, ja sen jälkeen paikalla ei ole asunut ketään. Mutta tontilla asutaan jälleen ensi vuonna. Tänä vuonna en usko että saadaan taloa vielä niin valmiiksi, että sinne muutettaisiin.
Tänään olen kaivanut autokatoksen anturalle paikkaa, kun se pitäisi valaa sen verran syvälle, että se jää maan alle näkymättömiin. Tontin vanha historia näyttää yltävän aika lähelle maan pintaa, eli aina kun kaivaa lapiollisen soraa, samalla tulee vastaan tiiliskivi tai pari. Osa on säilynyt aika hyvin ehjinäkin, osa on rikki. En tiedä onko paikalla ollut aikaisemmin tiilitehdas, vai onko joku tiilirunkoinen rakennus purettu, ja tiilet jätetty siihen missä ne nyt on? En tiedä, mutta tältä näyttää pienen kaivamisen jälkeen:
Kaivaessa löytyi myös omaan rakentamiseen liittyvä rakennuksen nurkkapaikan merkki, minkä kaupungin miehet toivat tontille ennen kuin kuoppaa alettiin kaivamaan kellarille. Jossain vaiheessa kaikki kulmapisteet hävisivät jonnekin, ja tämä yksi näköjään oli hautautunut jossain vaiheessa maan alle, viimeistään silloin kun vesiliittymää kaivettiin. Silloin maamassat vaihdettiin kadulla useampaankin kertaan, ja sorat ja sepelit tuotiin välillä tontille, niin että tontti oli niin täynnä soraa ja sepeliä mitä sinne vaan mahtui.
Tässä rakennuksen kulmamerkki lähempää:
Samalla kun olen kaivanut anturalle paikkaa, niin siitä tulleet sorat ja sepelit olen kipannut talon toiselle puolelle seinustan täytöksi. Samalla etenee sekin asia samalla eteenpäin, ja samalla olen saanut osan savimaistakin heitettyä kaivantoon suodatinkankaan toiselle puolelle. Savimassojen alta tuli näkyviin vanha kaivonkansi. Kaivoa sen alla ei kuitenkaan ollut (kurkistin rautakangen kanssa). Eikä kaivoa ole löytynyt muualtakaan tontilta, joten jostain on vaan jäänyt betoninen kaivonkansi siihen missä se nyt on. Täytyy miettiä josko sille keksisi jotain käyttöä? Mitähän sillä voisi tehdä?
Tänään oli NCC:llä ”eurolla mursketta” -tapahtumapäivä eri puolilla Suomea. Itse kävin Sipoon sepeliasemalla. Maa-aineksia sai siis lapioida yhdellä eurolla kyytiin niin paljon kuin jaksoi ja kärryyn mahtui tai mitä kärry kesti. Joten pitihän sitä nyt kokeilla tällaistakin, kun kerran rakentamaan on ryhtynyt. En tiedä edistyykö rakentaminen tällä tavoin kovin paljoa, mutta urheilumielessä hyvää hyötyliikuntaa saa vaikka näinkin. Tässä linkissä tapahtumasta lisää:
http://www.ncc.fi/fi/Infrapalvelut/Kiviaines/Eurolla-mursketta/Tapahtumapaikat/
Entä jos katsotaan urheilunäkökulman lisäksi myös eurojen näkökulmasta, niin pääseekö näissä ”eurolla mursketta” -tapahtumissa tuntipalkoille, eli mikä on lapiomiehen palkka? Kysyin että mitä peräkärryllinen sepeliä maksaisi ensi maanantaina, niin kärryllä hakijat saavat lastin aina kympillä per kärry, kärryn kokoon katsomatta. Eikä ilmeisesti tarvitse itse laopioda, vaan kauhakuormaaja laittaa. Eli montulta pääsee tuntia nopeammin pois. Ihan mukavaa tämä toki oli näinkin, eli jos ei mene terassille istumaan, niin aurinkoisen kesäpäivän voi viettää näinkin, muiden samanhenkisten seurassa.
Monet ovat viime aikoina kyselleet, että minne timpurit ovat kadonneet, kun kesä on parhaimmillaan ja rakennusprojekti vaan seisoo pressujen alla. Ja kieltämättä, näyttäähän tämä tilanne ohikulkijoista varmastikin aika kummalliselta.
Oikeasti timpurit eivät ole kuitenkaan mihinkään kadonneet, vaan heidän poissaolo johtuu siitä, että talo tehdään oman metsän puista. Kun työt tontilla laitettiin talviteloille tammikuun puolivälissä, sen jälkeen timpurit lähtivät metsätöihin tukkeja kaatamaan. Sitten piti odotella takatalven loppumista ja tukkien sulamista. Nyt kun tukit ovat sulaneet – itse asiassa jo aikoja sitten – niin nyt niitä on ruvettu sahaamaan sahatavaraksi. Kävin katsomassa miten homma sujuu. Tietysti olisi voitu tehdä niinkin, että metsätöihin otetaan muita miehiä, ja sahauskin olisi voitu tehdä muualla, mutta talosta tulee hyvä, kun timpuri itse kaataa sellaiset tukit mitä tarvitaan ja on sahauksessa mukana ja varmistaa, että mitat on kohdillaan. Hyvin on hommat ainakin tähän asti sujuneet. Ja kun sahaamiset on sahattu, sitten alkaa juhannuksen tienoilla taas tapahtua tontillakin jotain. Ensimmäiset asiat ovat täyttöjen loppuun tekeminen, puuttuvien anturavalujen teko autokatoksen ja päärappusten alle, ja sitten ontelolaattojen rakovalujen tekeminen. Ja sen jälkeen kaupasta ostetuilla leimatuilla puilla koolaukset kellarin päälle tavoitteena peltikatto kuntoon mahdollisimman pian.
Mutta palataan nyt hetkeksi vielä takaisin sinne sahaukseen, joka on nyt käynnissä:
Ja kyllä tontillakin nyt jotain sentään tapahtuu. Timpureita odotellessani olen nyhertänyt ympärystäyttöjen kanssa aina muutamia tunteja joka ilta. Se käy mukavasta hyötyliikunnasta. Olen erilaisin ripustuksin viritellyt suodatinkankaan keskelle monttua niin, että savimaat tulevat vasemmalle ja soraa oikealle (kts kuva alla). Käy tämä lapiolla pikkuhiljaa näinkin.
Mutta eipä kait oikeasti täyttöjä näin missään tehdä? Vaan nykyisin homma käy nopeasti ja sepeliä tulee esim. hihna-autosta sellaista vauhtia, että samaan tahtiin ei savea ja muuta maata ehdi millään lisäämään kankaan toiselle puolelle, niin en tiedä miten tämän saman saisi silloin onnistumaan?
Yksi tapa on tietysti se, että ei laita multaa ja savea ollenkaan, vaan laittaa kankaan suoraan montun reunalle ja ottaa sepeliä koko leveydeltä? Näin menkin mentiin puoli taloa ympäri. Ja nyt jos alla olevan kuvan tilanteessa tähän lisättäisiin hihna-autolla sepelit kankaan ja kellarin seinän väliin, niin ensin kangas pullistuu, ja sitten se repeää tai se irtoaa omista kiinnityksistään, kun sepeli painaa niin paljon ja varsinkin kun se tulee vauhdilla, niin ei sitä pidättele mikään kangas tai muukaan.
Joten en minä kyllä tässä rakennusprojektissa vielä oikein keksinyt, että miten kuvien mukaisesti kangas saadaan keskelle niin että toisella puolelle on sepeli/sora ja toisella puolella muut maat. Ehkä sitten seuraavassa rakennusprojektissa joku neuvoo, mutta tässä on nyt tällä kertaa viimeinen kankaan pituus jo menossa.
Sahaukseen liittyen vielä pari videota Youtubessa: homma käy kuin nopeutetussa elokuvassa:
http://www.youtube.com/watch?v=8Ygs9SP8Nwk
http://www.youtube.com/watch?v=gacZth6yOGs