Saunan kiuas lämmitetty ekan kerran eilen

Kokeilin laittaa tulet ensimmäistä kertaa saunan kiukaaseen jo eilen. Hyvin onnistui, ja nyt tänään olen jatkanut saunan lämmittämistä, ja myös kamera oli mukana. Saunan kiukaana on Aurinkokiukaan Duo 250, jossa yläosaa ei ole vielä asennettu paikoilleen. Yläosaan tulee savutorven ympärille metallikehikko, joka pitää kivipatsaan paikoillaan. Yläosassa kulkee myös sähkövastukset, joten samaa kiuasta voi lämmittää sekä sähköllä, että puulla. Nyt kun kiukaassa ei ole vielä yläosaa eikä siihen tulevia kiviä paikoillaan, niin tein kevytsoraharkoista kiukaan viereen korkean tornin. Sekin lämpenee aika mukavasti ja pysyy lämpöisenä kauan. Mutta muuten kiuas on tällä hetkellä pelkkä kamiina, joka jäähtyy heti kun tuli on sammunut.


Aurinkokiuas Duo 250:n alaosa. Jostain syystä lasiluukkuu nokeentuu hieman yläosastaan.

Nyt huomasin myös eilen illan hämärtäessä, että kiukaan lasiluukusta saunaan tulee aika mukavasti valoa, silloin kun kiukaassa poltetaan tulta tai kun kekäleet ovat punaisina. Ja sama tulen loimotus näkyy myös saunan lasioven läpi kylpyhuoneen puolelle juuri siihen kohtaan missä tulee olemaan poreamme. Eli sieltäkin voi sitten katsella tulen loimotusta kiukaan pesässä.

Nyt kun lämpötila alkaa jo kipuamaan päivisin nollaan ja ylikin, mutta yöt on kylmiä ja koko maaliskuu oli kylmä, niin alkaa tapahtua härmistymistä kellarin sisäpinnoilla ja erityisesti katossa. Kivimassat ovat kylmenneet ja ottavat nyt itseensä kosteuden lämpimästä kevätilmasta. Kiukaan päältä kuitenkin härmät lähtivät sulamaan heti kun kiuas vähän lämpeni. Ontelolaatta näyttää sulavan ontelon kohdalta vähän nopeammin kuin onteloiden välisestä kohdasta, johtuen tietysti siitä, että ontelon välit ovat täyttä betonia.


Härmistynyt katto sulamassa kiukaan päällä.

Savupiippua ehdittiin tehdä ennen talvea melkein ontelolaatan tasalle asti. Jatkoin sitä hiukan irtonaisilla tiiliskivillä, ja laitoin vanhan tynnyrin puolikkaan ontelolaattojen päälle. Näin tuli savupiipustakin ”valmis”. Ainakin tähän tarkoitukseen, eli nyt voin jo sulatella kellaria, ja katsoa tuleeko kevät kellariin sillä tavalla vähän nopeammin.


Tynnyrin puolikas savupiipun jatkeena.


Ja sama paikka alhaalta takkahuoneesta kuvattuna.


Ja hyvin näyttää toimivan…

Veto kiukaassa oli tosi hyvä jo nyt, vaikka savupiippua on rakennettu vasta yhden kerroksen verran, ja vaikka nyt talo oli lähtötilanteessa ”jäässä”, eli huoneilman lämpö ei tuonut alkuvetoa hormiin ollenkaan. Jatkossa aina jos talossa on lämpö päällä, veto hormissa lähtee heti käyntiin, kun avaa sulkupellin. Nyt parin päivän lämmittämisen jälkeen kellarin sisälämpötila on noussut -5C:stä vähän plussalle. Piti kuitenkin rajata kiukaan vaikutusalue pelkkään puolikkaaseen kellariin, koska muuten lämpö ei näyttänyt nousevan ollenkaan.

Myös tässä linkissä loppupeleissä merikontin lämmittämiseen hankittu käytetty puukiuas saakin nyt ensin toimia kellarin lisälämmittimenä. Sen kun voi irtonaisena siirtää mihin huoneeseen tahansa, ja lykätä savutorven ikkunasta ulos. Savutorvi on kuitenkin vielä ostamatta. Katson hintoja myös Virossa sitten kun seuraavan kerran siellä käyn, eikä kellarin kuivattamisessa nyt vielä mikään kiire ole. Mutta sen verran siellä on jäätä lattiassa ja härmää katossa, että nyt ei voi tällaisenaan tehdä lisävalua lattiaan, ja laittaa lattialämmitysputkia paikoilleen. Ennen sitä pitää saada paikat kuivumaan riittävän hyvin. Ja jos ei siihen kaksi puukiuasta riitä, niin vielä on tallessa viime talvena käytetty hallipuhallin, joka saa hyvin ilman kiertämään. Dieseliä siinä toki kuluu, kun puukiukaassa poltettava hukkapätkät ei periaatteessa maksa mitään.

Samalla kun kiukaassa palaa tuli, ja katto on ilman lämmön eristeitä, niin pressu lämmittää hiukan lumikerrosta alhaalta päin. Se lähtee katuharjalla harjatessa aika hyvin irti, eli kohta on koko katto lumesta vapaa. Lapiolla ja lumikolalla ei viitsi enää loppuja lumia yrittää irroitella, voisi mennä muuten pressu vahingossa rikki.