Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2012

105 tonnin nostourakka käsin

Julkaistu , kirjoittanut

Kovaa hommaa myös tämä kevytsoraharkkojen latominen. Laskettiin tänään, että kun kuorma-auto toi harkot pihaan, sen kuormakirjassa yhteispaino oli 35.000 kiloa. Kovasti vaan painoa kertyy, vaikka harkon tiheys on vain 700 grammaa litralta, eli 30% kevyempää mitä vastaava tilavuus vettä.

Jokainen harkko nostetaan käsin liukumisluiskalle, sieltä se nostetaan kellarin pohjalle odottamaan latomista, ja latoessa se nostetaan vielä kolmannen kerran. Täten käsin nostoja kertyy yhteensä 105.000 kilon edestä. Eli parin rekka-auton painon verran (täydessä lastissa ajoneuvoyhdistelmän enimmäispaino saa olla enintään 60 tonnia).

Harkkoauton HIAB olisi voinut nostaa osan harkkolavoista suoraan kellarin kuopan pohjalle, jos auto olisi päässyt perä edellä montun laidalle. Sivuttaisnosto onnistuu vain auton viereen, eli kaikki lavat jäivät täten montun reunalle maan tasolle. Sieltä niiden lemppaus ei onnistu mitenkään niin, että ne laitettaisiin yhdellä nostolla suoraan kellarin seinään kiinni. Aina kun lava tyhjennetään, harkkoja tulee niin nopealla tahdilla, ettei niitä mitenkään ehdi sitä vauhtia muuraamaan. Ja jossain välisssä apupoikien pitää sekoittaa muurarille myös lisää laastia ja laittaa harkkoihin harjateräkset paikoilleen, joten ei onnistu sekään, että harkkoja siirreltäisiin montun pohjalle vähän hitaammassa tahdissa, jolloin saman harkon nostokertoja tulisi vähemmän.

Tänään nosteltiin vähän yli 5000 kiloa, ja kyllä se hiukan tuntuu käsivarren lihaksissa. Selkä kesti yllättävän hyvin, eli ei tunnu miltään. Huomenna sitten vielä lähtö Vantaan Maratonille (en juokse tällä kertaa kuin neljäsosan), joten sen jälkeen tuntuu varmaan jaloissa myös. Tässä muutamia kuvia tältä päivältä:


Harjateräkset hitsataan kulmista kiinni.


Kulma hitsattuna.


Raudoitusuran teko harkon päihin.


Työkalu, jolla sahattu ura lohkaistaan.


Vanha valu autokatoksen alla hiukan halki. Tämän takia taloa siirrettiin metrillä länteen, eli vanha valu jää purkamatta maan alle.


Yksi lavallinen harkkojan painaa 1420kg. Tänään saatiin 3 miehessä menemään vähän yli 3 lavaa eli noin 5000 kg.


RUH 380 harkkoja. Niissä on kaksi puolikasta koloa keskellä, eli mahtaako ilmatasku myös eristää lämpöä?


Harkkolaastia 1000 kg:n pussista. Ämpäri kerrallaan kannetaan kellarin monttuun. Kätevää kun ei tarvitse hiekkaa sekaan, eli lisätään vain vesi.


Säädettävä kelkka. Ilman sitä olisi homma hidasta.


Aurinkokin pilkahti. Vielä olisi muutama harkko latomatta.


Harjateräs jätetään betonin keskelle, jotta se ei ruostu.


PEH 380 harkoissa hakanen pitää harkon kasassa, ettei se pääse leviämään.


Lämpöharkkojen väliin tulee laastisauman kohdalle villaa.

Pari videota myös ”Videot” välilehdellä harkkohommista. Toinen eiliseltä, ja toinen filmattu tänään.

Kellarin muurausta ja FinnBuild messuja

Julkaistu , kirjoittanut

Tällä hetkellä toinen harkkorivi kellarin muurauksessa menossa. Eilen katsottiin Zeetan kanssa sähkösuunnitelmat alustavasti läpi, eli pientä edistymistä joka suunnalla.


Vasemmalla kylmävarasto, keskellä saunatilat, oikealla takkahuone.

Tämä iltapäivä kului FinnBuild -messuilla Helsingin messukeskuksessa, jotka avoinna vielä huomenna klo 17:00 asti, ja jonne sisäänpääsy ilmainen. Näytteille asettajia molemmissa alahalleissa, ja vielä jätehuoltoa, kierrätystä yms. yläkerroksessa. Erittäin paljon katselemista myös omakotirakentajalle.


Finn Build messut 2012.


Finn Build messuilla Helsingin Messukeskuksessa.

Hintavertailua Suomi vs Viro

Julkaistu , kirjoittanut

Aikaisemmissa blogipäivityksessä (Bitumikermiä ja kevytsoraharkkoja) kirjoitin, että 7 rullaa Icopalin bitumikermiä Suutarilan Starkissa tuli maksamaan aikalailla, eli noin 144 euroa per rulla. Samanlaista ”Trebolit Clacier” -merkkistä tavaraa olisi saanut Ruotsin Malmon lähellä Trelleborgissa olevan tehtaan valmistamana saman määrän 82,79 eurolla Byggmaxista. Nämä rulla siis poistoeränä Byggmaxissa ja nämä tiedot nettikuvien perusteella ja netissä mainitun rullan painon perusteella, en ole käynyt Byggmaxin rullia itse katsomassa.

Nyt selvitettiin myös mitä samat tavarat olisivat maksaneet Viron puolella. Sama Starkista ostettu bitumirulla olisi maksanut Võrun K-raudassa 31,98 euroa per 10 metrin rulla, metrin leveänä. Võru sijaitsee Etelä-Virossa noin 80 km Tartosta ”kaakon kulmalle” päin, ja käydään siellä aina välillä kun meillä on kesämökki siellä.

Tämäkään 31.98€ ei ole vielä kaikkein halvin hinta tässä kohtaa, vaan paikallisessa K-raudassa on myynnissä myös vastaavanlaista venäläistä bitumikermiä, kuulemma yhtä hyvää sekin, ja sen hinta on 31,60€ per 15 metrinen rulla. Jolloin 10 metrin rullaksi muutettuna rullan hinnaksi tulee 21,07 euroa. Se on jo aika paljon vähemmän kuin Starkille maksettu 144 euron rullahinta. Onneksi Starkista tuli ostettua vain anturan yläpintaan tulevat bitumit, eli vielä ehtii ostamaan kellarin ulkoseinänä tulevat bitumikermit halvemmalla, jolloin keskihinta tulee vielä melko kohtuulliseksi tässäkin.

Hintavertailu siis kannattaa, ihan jo Suomen sisälläkin (esimerkkinä Byggmax vs Starkki bitumin osalta). Mutta samoilla tuotteilla on myös eri hintoja eri maissa, ja hintaerot voi olla ihan mihin suuntaan tahansa. Eli ei se nyt aina niinkään ole, että kaikki tavara olisi järjestään Virossa halvempaa, tai vaikka olisikin, rahtimaksut lisättynä saman tavaran voi siltä saada Suomesta edullisemmin.

Ruokakaupassakin esim. kahvi ja sokeri ovat Suomessa aina halvemmat mitä Virossa, samoin kuin tölkkiin pakattu maito, diesel maksaa molemmissa maissa saman verran (hintero Viron hyödyksi max 10 eurosenttiä), mutta bensa on Virossa halvempaa kuin Suomessa.

Suomalaiselle rakentajalle sepeli on halvempaa kuin virolaisen rakentajan ostama sepeli, mikä johtuu siitä että sepeli tuodaan Viroon Suomesta, tai tehdään paikan päällä esim. peltokiviä murskaamalla. Kova kallio on Virossa Tallinnan kohdalla 170 metrin syvyydessä ja Etelä-Virossa kallioperän päällä on noin 300 metriä moreenia ja muuta tavaraa. Eli kalliolouhoksia Virossa ei ole missään, paitsi palavan kiven, liuskekiven ja hiekkakiven yms. pehmeiden maa-ainesten osalta. Sepeliäkin kuitenkin tarvitaan, kun Virossa uusia taloja rakennetaan.

Myös viemäriputkien mutka- ja haarapalat näyttää olevan Virossa huomattavasti halvemmat mitä Suomessa. Suomessa edullisimmin näitä saa mm. Biltemasta, sikäli mikäli heidän valikoimistaan löytyy. Viemäriputkien osahinnat muodosta riippuen ovat Võrun K-Raudassa hintahaarukassa 1,96€ – 12,50€. Suomessa voi maksaa 20 euroa. Myös ruuvit, naulat ja hitsauspuikot saa Virosta oleellisesti halvemmalla.

Hintavertailua myöhemmin lisää sitä mukaa, kun talon rakentaminen edistyy.

Salaojat ja pumppaamo toimii

Julkaistu , kirjoittanut

Vedenpinta 15 cm anturan alla.

Pumppaamossa on tilapäinen pumppu, joka huolehtii vedenpinnan tasosta ja hyvin näyttää toimivan. Varsinainen ja pumppaamon mukana tullut pumppu asennetaan myöhemmin. Puolivälissä (teknisen tilan kulmalla) salaojakaivon vedenpinta oli 15 cm anturan alapinnan alla. Niskakaivot terassin kulmilla (kylmävaraston kulmat) ovat varmaankin jonkin verran korkeammalla (en tullut nyt niitä mitanneeksi), mutta siellä nyt ei asialla niin suurta merkitystä kun se on kaukana varsinaisen asuintalon kellarin sisätiloista, ja todennäköisesti rakennekuvien mukainen salaojien syvyys täyttyy sielläkin.

Kylmävarasto on ainakin omissa ajatuksissa tavallaan muusta talosta irrallinen, koska se lisättiin suunnitelmiin vasta viime tingassa (jos kerran terassin alle mahtuisi 80 cm sokkelitilaan joka tapauksessa konttaamaan, miksei samalla kaivettaisi sen verran syvältä että sinne tulee kunnollinen huonetila?) Samalla poistuu kahdenkertaisen vesieristeen ongelma kkylppärin seinän kohdalta, kun varaston puolelle ei siihen kohtaan bitumieristettä tule seinälle. Ja näin sitten tehtiin ”bunkkeri” terassin alle. Ja jälleen tuli muutos suunnitelmiin, eli jos kerran talon kyljessä on kylmävarasto, niin miksi se ei voisi olla tarvittaessa lämmin? Nythän ne eristeet on paljon helpompi laittaa kuin joskus perästäpäin. Eli taas tuli muutos suunnitelmiin, ja tämän seurauksena esim. lattiavalut yms. ovatkin nyt yhtenäiset, kun ei tarvitse erottaa lämmintä ja kylmää lattiaa toinen toisistaan.

Vielä noista salaojien korkeuksista, että kuvien mukaan salaojaputken alapinta pitäisi olla joka kohdassa vähintään 10 cm anturan alapinnan alapuolella. Sitten kosteus ei enää kiipeä karkean sepelin läpi anturaan. Tai vaikka kiipeäisikin, sitten viimeistään se kosteuden nousu pysähtyy anturan yläpintaan, johon on kosaanikaasulla liimattu bitumikermi (se joka oli Starkissa melkoisen kallis). Anturoiden sisällä on vähintään 70 cm ja enimmillään yli metrin sepeli (kuopasta tuli vahingossa terassin kohdalla ehkä 20 cm liian syvä). Sieltä sepelin seasta kosteus ei pääse nousemaan millään konstilla. Tai jos nousisikin, sitten seuraava este on 20 cm styroksi, jonka päällä on 18 cm alapohja, joka jo varmasti pysyykin kuivana.

Jos kuitenkin alapohjaan tulisi esim. jonkun vesivahingon seurauksena paljon ylimääräistä vettä ja kosteutta, niin ehkä jälkikuivatuksesa sepelin seassa olevan radonin poistoputkistonkin voisi silloin ottaa käyttöön? Eli jos sen kautta voidaan imeä radonit pois, voisiko imeä myös kostean ilman? En tiedä. Ja mistä se korvausilma pääsee radonputkeen? Talon ympäriltä salaojakaivoista ja putkista? Ilmeisesti, koska talon sisäilma falskaa maaperään huonosti. Tai falskaa se sekin sen verran, että jos radonista tulisi ongelma, kyllä sekin jotain kautta eli jonkun hiushalkeaman tai muun reitin kautta yleensä sisäilmaan pääsee. Ainakin vanhemmissa taloissa on päässyt.

Katu korjattu ja pesty & kellari nousee

Julkaistu , kirjoittanut

Erittäin sateinen perjantai 5.10.2012. Työt kuitenkin edistyvät. S-kivet ovat jälleen omilla paikoillaan jalankulkijoiden valotolpan juuressa:


S-kivet jälleen paikoillaan.


Sateen avittamana katua on myös pesty.


Eka harkkorivi menossa.

Myös kellarin harkkoseinät on saatu alulle. Kellarin lattia tulee aikanaan olemaan toisen harkon ylätasolla, eli sisäpuolelle tulee vielä 2 x 100 millin styroksit ja noin 18 cm paksu betonivalu.

Liikennevalot toimii taas, mutta tuplatyötä tehdään

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään kävi liikennemerkkimiehet ja laittoivat Rekolan valoristeyksen taas toimimaan normaalisti. Valot menivät pimeiksi 18.9.2012, kun jalankulkijoiden valotolppa horjahti kaivantoon.

Pari viikkoa ja pari päivää pärjättiin omasta mielestäni ihan hyvin ilman liikennevalojakin, vaikka kaupungille oli kyllä kuulemma tullut soittoja ja valituksia siitä, että liikenne ei ollut toiminut tuossa risteyksessä. En minä sitten tiedä miten hyvin sen liikenteen olisi pitänyt toimia, kun kahdesta suunnasta oli kääntyminen kielletty ja yhdellä suunnalla oli ”moottoriajoneuvolla ajo kielletty” -merkki, eli periaatteessa vain linja-autoilla ja hälytysajoneuvoilla oli lupa kulkea ohi, mutta muuten tie oli virallisestikin poikki melkein 2 viikkoa. Toki siitä nyt muutkin autot silti kulkivat ja ohi pääsivät, eikä me kenenkään kulkua estetty, jos vaan jotenkin kaivurin ohi mahtui menemään. Linja-auton tullessa kaivuri itse väisti syrjään.

No – pahoittelut joka tapauksessa, jos tämä nyt aiheutti hankaluuksia tai mielipahaa jollekin toiselle, mutta ei tässä nyt toki ilkeyttään eikä tahallaan haluttu hankaluuksia enempää mitä vesiliittymän kaivamisen takia oli pakko. Hyvällä onnella tietysti asiat olisi nopeamminkin voineet mennä, jos vaikka heti aluksi olisikin löytynyt se oikean tyyppinen vesiputki.

Mutta tänään oli jo liikennevalot toiminnassa, ja enää ei puutu kuin pinta-asfaltti, joka tulee sitten kun kelit sallii, eli todennäköisesti ensi viikon alkupäivinä.


Taas toimii valot.


Siis täh? S-kivet on kadonneet?


S-kivet löytyivätkin orapihlaja-aidan juuresta…


Vaikka just hetki aikaisemmin katu näytti tältä, kivet ladottu.

Eli tässä kävi siis vielä sillä tavalla, että kaivamisesta johtuen tolpan johto ilmeisesti pingoittui maan alle eri tavalla mitä se oli ennen, ja se jäi liian lyhyeksi, ja sen takia tolpan juuresta piti kaivaa uudestaan. On se nyt sitten sekin kohta kaivettu moneen kertaan auki ja kiinni. Ja ne S-kivet meidän täytyy näköjään pistää vielä kerran ja vielä uudestaan siihen paikoilleen.

Kieltämättä vähän epäonnen työmaa ollut tämä risteyksen kaivaminen, joten tämä S-kivien uudelleen latominen on jo aika pieni juttu tässä kaiken muun rinnalla. Eiköhän me siitäkin selvitä.

Bitumikermiä ja kevytsoraharkkoja

Julkaistu , kirjoittanut

Eilen hain Starkilta 7 rullaa bitumikermiä anturan ja alimmaisen harkon väliin kosteuseristeeksi. Seitsemässä rullassa kermiä oli yhteensä 70 metriä, kermin leveys oli metrin ja yhden rullan paino 40 kg. Hintaa ostokselle tuli Suutarilan Starkilla yhteensä 1010,24 euroa, eli noin 144 euroa per rulla eli noin 14,4 euroa per neliö. Pakko oli ostaa, kun ne tarvittiin heti, ja tänään niitä on poltettu jo kiinni, tässä kuvaa:

Tämän enempää ei näitä Icopalin kermirullia kuitenkaan näillä näkymin Suomen puolelta osteta. Nimittäin puhelinsoitto Viroon paikalliseen K-rautaan paljasti, että sama Icopalin rulla maksaa siellä 33 euroa, eli enemmän kuin 4 kertaa vähemmän mitä hinta Suomen puolella. Vai oliko sitten Suutarilan Starkki tälle tuotteelle poikkeuksellisen kallis ostospaikka? En tiedä. Ja onhan sitä Icopalin kermiä myös kahta eri kokoa, mutta se ohuempi menee ulkokattojen aluskatteeksi, sitä ei voi anturan ja harkon väliin laittaa. Ensi viikonloppuna kuitenkin reissu Viroon, niin selvitetään onko tämä hintaero oikeasti totta. Jos on, reissussa tienaa helposti tonnin.

Tänään tuli myös HB-kivitalojen harkot pihaan. Otin myös laastikelkan sitä kautta, heidän hinta säädettävälle kelkalle oli 120 euroa, sama kelkka Starkilla olisi maksanut 150 euroa, en sitten osaa sanoa paljonko siitä hinnasta olisi saanut alennusta. Otin kuitenkin samassa kuormassa kuin harkotkin. Tässä kuvia harkkolastista, oli muuten yksi pisimpiä peräkärryjä mitä olen ikinä nähnyt:

Harkkojavojen purkamisesta myös videota ”videot” -välilehdellä.

Anturoiden täytöt tehty

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään ovat radonputket peittyneet 6-16 millisen sepelin alle. Myös pohja-asfaltti on vesiliittymäkaivannon päällä Laurintien ja Rekolantien risteyksessä. Pinta-asfalttia vielä odotellaan. Pari kuvaa tontillta kellarin montusta tänään iltapäivältä tässä: