Kosteuden hallinta kellarin ulkoseinissä?

”Likavesi- ja sadevesiviemärit vedetty tontille” -päivityksen kommenttiosuudessa käytiin keskustelua kellarin seinien kosteuden hallintaan liittyen. En nyt taas muistanutkaan näitä uusia tuotteita, Isodränistä muistaisin joskus kuulleeni, Fuktisol tuli tutuksi vasta äsken, kun netissä surffailin. Mitä eroa näillä kahdella sitten on? Hinta? Valmistaja? Ja jos nuo ovat ainakin mainosvideoiden perusteella noin ”ylivoimaisen hyviä ja monipuolisia”, kannattaako kellarin seiniä sitten enää millään muulla tavalla tehdäkään?

Nyt oli kuitenkin tällä kertaa suunnitelmissa edetä näin (joskin ehtiihän näitä suunnitelmia tarvittaessa vielä muuttamaan), ja kellarin seiniä varten ei ole vielä tilattu muuta kuin harkot. Nekään eivät ole vielä tontilla, kun nyt piha on täynnä maantieltä kaivettua soraa, kun vesiliittymän kaivuuhommat on vielä kesken. Mutta tässä siis detaljikuvaa siitä, millainen ”Talo Raution” kellarin seinä- ja lattiarakenteista olisi tarkoitus tulla, en tiedä saako tästä kuvasta tässä blogi-ympäristössä selvää, mutta kokeillaan:


Talo Rautio. Kellarin seinä- ja lattiarakenteet. (Klikkaamalla kuva suuremmaksi).

Eli seinä tehdään (nykyisen suunnitelman mukaan) sisältä ulkoapäin seuraavasti:

-sisäseinän tasoitteet ja pintakäsittely
-kevytsoraharkot (ylhäällä lämpöharkkoa, alhaalla umpinaiset, koska lämpöharkko ei kestä maan painetta)
-slammaus
-kylmäbitumisively
-kumibitumikermi
-EPS 120 Routa 100mm eriste pystyyn
-sepeli 6-16 vähintään 400 mm paksuinen kerros (pitää seinustan kuivana, vesi putoaa salaojaan)
-suodatinkangas
-routimaton soratäyttö

Jos laitettaisiinkin styroksin paikalle Isodrän / Fuktisol ”ihmelevyjä”, sitten jäisi ilmeisesti nuo styroksit ja mitumikermit ja sivelyt kokonaan pois. Saattaisi olla helpompi ja nopeampi tehdäkin näillä? Hintaa tietysti tulee materiaalikuluissa enempi, jos esim. Isodrän on noin 25,00 euroa neliöltä, ja EPS 120 maksaa 3,66 euroa neliöltä, mutta niin taikka noin – talon kokonaishinta ei näistä valinnoista kylläkään mihinkään muutu? Tätä asiaa pitää nyt hetken verran pohtia. Tässä vielä kuva tältä iltapäivältä, tällä korkeudella veden pinta tulee aina olemaan kuopassa, eli tästä kohtaa menee putki salaojan pumppaamolle. Veden pinta ei aivan yllä anturan alareunalle. Antura on 400 mm korkea. Anturan päällä kellarin lattian sisäpinta on toisen harkon tasolla, eli noin 800 mm anturan alalaidasta ylöspäin. Anturoiden sisäpuolella on ensin noin 30-40 cm karkeaa 16-32:n sepeliä, ja sen päällä 300 mm hienompaa sepeliä, sitten tulee 200 mm styroksia. Luulisi sen riittävän, niin että vesi ei nouse alapohjan betonivaluun saakka. Lisäksi Anturan yläpinnalle tulee veden eristekerros, eli sen läpi kosteus ei kiipeä. Eli alapohjan läpi nousevaa kosteutta en jaksa itse pelätä, mutta jos kellarin rakentamisessa noin yleensä jokin menee/menisi pieleen, vika piilee todennäköisesti kellarin seinässä?

Uppopumppu varsinaisen salaojapumppaamon edessä. Lopullinen veden pinta on suunnilleen tässä korkeudessa. (Harmaa pystyputki suojaa, ettei pumppaamon sisään mene kuraa tässä vaiheessa, se otetaan hetken päästä pois.)

276 vastausta artikkeliin ”Kosteuden hallinta kellarin ulkoseinissä?

  1. I simply want to mention I am beginner to weblog and certainly loved you’re web blog. Likely I’m likely to bookmark your blog post . You actually come with fantastic articles. Appreciate it for sharing with us your web site.

  2. I do consider all of the ideas you have introduced for your post. They’re very convincing and will definitely work. Nonetheless, the posts are too brief for starters. Could you please extend them a bit from next time? Thanks for the post.

  3. Here its energy is entirely in the form of potential energy.Alternative Names Wermer syndrome MEN I References Kronenberg HM.Biochem.Of course they want to tap into all five of those factors across those items and eventually you get a profile or score of where you stand on each of those. dapoxetine no prescripton The worst part of this procedure was the anticipation.external beam irradiation Applying radiation to a tumor from a source outside the body.Here P is the fluid pressure produced inside the worm by contraction of the circular muscles.diastole Relaxation phase of the heartbeat.anxiety disorder. levitra non prescription In Kronenberg HM Schlomo M Polansky KS Larsen PR eds.hyperosmolar hyperglycemic nonketotic syndrome hhnsUsing radium for radiation therapy became more limited specialized and controlled.e. ebillme later viagra It often causes seizures and even death of the mother and baby.The hypothesis that healthstatus measurements capture underlying comorbidities better than other prognostic tools is supported by a study involving patients with COPD of any severityBy the beginning of the s alcoholism had become a serious social and health problem..Accordingly serum levels of these electrolytes should be determined periodically. clomid fast delivery Pulmonary emboli can also arise from the deep veins of the pelvis.Grancher was that by the intensity and the number of bites Joseph Meister was almost inevitably to come down with rabies.da Costa Goncalves et al. levitra 20 mg cost walmart The condition is usually treated in the hospital with intravenous antibiotics pain relievers and fluids.Posttraumatic stress disorder PTSD is the development of symptoms intense fear helplessness insomnia nightmares and diminished responsiveness to the external world following exposure to a traumatic event.Philadelphia Pa Saunders Elsevier chapThey may contain benzoyl peroxide sulfur resorcinol or salicylic acid.

  4. Great blog here! Also your web site loads up fast! What host are you using? Can I get your affiliate link to your host? I wish my site loaded up as fast as yours lol

  5. I am so happy to read this. This is the type of manual that needs to be given and not the random misinformation that is at the other blogs. Appreciate your sharing this best doc.

  6. I must express appreciation to the writer for rescuing me from such a scenario. As a result of surfing around through the world-wide-web and meeting ideas which are not powerful, I believed my entire life was done. Being alive devoid of the solutions to the problems you’ve fixed by means of your good article is a serious case, and the ones which might have in a negative way affected my entire career if I had not come across your web blog. Your own training and kindness in handling all the things was very helpful. I am not sure what I would’ve done if I had not encountered such a solution like this. It’s possible to at this time look ahead to my future. Thanks a lot very much for the professional and sensible guide. I will not be reluctant to refer your web sites to any person who requires direction on this area.

  7. Just want to say your article is as astonishing. The clearness in your post is just excellent and i could assume you are an expert on this subject. Well with your permission let me to grab your RSS feed to keep updated with forthcoming post. Thanks a million and please continue the gratifying work.

  8. Thanks for the sensible critique. Me and my neighbor were just preparing to do a little research about this. We got a grab a book from our area library but I think I learned more clear from this post. I’m very glad to see such fantastic information being shared freely out there.

  9. Thank you for the good writeup. It in fact was a amusement account it. Look advanced to more added agreeable from you! However, how could we communicate?

  10. Anonyymille:

    En ole itse tullut miettineeksi bitumin ja radonsuojauksen yhteyttä. Tässä projetissa ollaan kuitenkin nyt noin 3 metriä syvän savikuopan pohjalla, ja kuopan alla on savea vähintään 9 metriä lisää (lyhin paalu on 9 metriä ja pisin 16 metriä). En oikein usko, että mikään kaasu pääsee tuon sitkeän ja kostean saven läpi, joten ainut radon joka kuopassa voi olla, on sepelistä itsestään irtoava radon. Joskus sitäkin kuulemma voi olla aika paljon, riippuen ihan siitä, että mistä se sepeli on tuotu.

    Varsinainen radonsuojaus on tässä talossa tehty niin, että pohjaeristeiden alle (pohjaeristeet laitetaan vaahdolla kiinni), sinne tulee radon keräysputket. Niistä menee imurin kautta putki katolle, mikäli radon-putket joudutaan ottamaan käyttöön, mutta jos ei jouduta, sitten se radonputkisto (käytännössä siis normaali 110mm salaojaputki) jää alapohjan valun ja alapohjan styroksien alle odottamaan, että otetaanko se joskus käyttöön vai ei.

    Kysyn vielä rakennesuunnittelijan ja vastaavan mestarin mielipiteet Isodränistä, ja sen jälkeen päätän miten edetään.

    • Mika: ”En ole itse tullut miettineeksi bitumin ja radonsuojauksen yhteyttä.”

      Eipä niillä tosiaan taida olla yhteyttä, näin arkkitehtimmekin valisti minua tänään. Tulkitsin näkemääni rakennekuvaa väärin. Siinä ideana oli varmaankin liittää lattiavalu tiiviisti seinään, eikä toisinpäin. Tällöinhän Isodränillä säästetään myös bitumin tarve- ja työkustannukset. Muutama säästökohde vielä, niin päästään voiton puolelle.

      Teille ei näyttäisi tulevan portaiden alapäähän (kellariin) ovea. Meidän arkkitehti oli alustavasti sitä mieltä, että semmoinen tulisi sinne laittaa palo-osastoinnin takia.

    • SJ: ”Teille ei näyttäisi tulevan portaiden alapäähän (kellariin) ovea…”

      Meillä kyllä on kellariin ulko-ovi toisessa kohtaa, raput sinne kiertyy terassin ”alla” (näkyy mm tuolta ”piirustuksen, rakennuslupa, ja talon tiedot” -sivulta.

      Palo-osastointia ei meidän talossa ole, mutta paloturvallisuutta on kyllä muuten pohdittu. Kellarista pääsee pois kaksia rappuja pitkin, toiset raput on ulos, toiset talon sisällä. Ekasta kerroksesta pääsee ulos pääoven kautta ja terassin ovesta. Ja tietysti ikkunoista myös, kun maantason kerroksessa ollaan.

      Yläkerrasta on kaikissa huoneissa ovi parvekkeelle (poislukien WC ja varastohuone), eli jos tulisi sellainen tilanne, että on lähdettävä äkkiä, niin ovesta pääsee ehkä hiukan nopeammin ulos kuin ikkunan kautta.

  11. Suurin syy lienee että rautakauppojen rakennusmyyjät eivät ole vieläkään kuulleetkaan kyseisestä tuotteesta ja että suurin tarve lienee ollut korjausrakentamisessa ilman kapillaarikatkoja perustetuissa rakenteissa…

  12. Radon-suojaus lienee bitumin toinen tehtävä, mutta Fuktisolin kanssa sitä ei voine laittaa ulkoseiniin. Voisikohan bitumin laittaa sisäseiniin, kun rakenne pääsee kuivumaan ulospäin? Eikö tämä vastaa puutalon höyrynsulkurakennetta? Radonsuojauskin saattaisi olla jopa helpompi tehdä ja tiiviimpi, koska bitumin saisi vietyä suoraan alas seinää pitkin lattiavalun ohi ja taitettua anturan päälle. Olen joskus nähnyt rakennekuvia, joissa ulkopuolen bitumi tuodaan ekasta harkkosaumasta alapohjan EPS:n väliin tjsp. Ei varmaankaan haittaisi pahasti sisätasoitustakaan.

    Itse haluaisin laittaa näitä levyjä kellarin seiniin, mutta vielä en ole saavuttanut täyttä varmuutta. Minuakin ihmetyttää, miksi kaikki eivät tee tällä, kun hintakaan ei vaikuta ylitsepääsemättömältä. 40m piiri, 2m korkeutta ja neliöhinta ehkä 30e, niin levyjen hinnaksi tulee 2400e. Pois jää EPS:t 300 ja patolevyt 200. Jos täytetään enemmän kaivuumailla, niin niissä voisi säästää ehkä vajaan tonnin. Työmääristä yhden levyn kiinnittäminen jää pois.

    Nyt kun lähdettiin rakennesuunnittelu keskusteluun, niin minulla on joskus käynyt mielessä, onko ei-paaluperusteisessa kellarissa pakko tehdä sisätäyttöjä? Jos pyrkii matalaenergiaan, niin voisiko 20-senttisen anturan kanssa toimia seuraava rakenne. Anturan alle ja päälle sisäpuolelle 50mm EPS:ää, alapohjaan 300mm. Tällä rakenteella kellarin korkeus maksimoituisi tai kaivuu tarve minimoituisi.

    SJ

  13. Patolevy/ Bitumikermi 500€, Isodrän 3000€, hyvin nukutut yöt PRICELESS!

    Asennus on tosi helppoa ja pienellä ähertämisellä tulee tiivis ja toimiva rakenne. Toimituksen sisällön lisäksi tarttet puukkosahan, 8-10mm kiviporan, liimamassaa(esim pattex) muovin paikalla pitämiseen ja rakennusmuovia.

  14. Seuraavan 100 vuoden aikajänteellä saattaa hyvinkin tapahtua jokin normaalista poikkea tilanne. Niistäkin talon pitäisi selvitä. Siitä johtuen esim. sähkökaappi ei tule kellariin (vaikka teknisessä tilassa voisi joku luonteva kohta ollakin). Mutta jos kävisi niin, että kellari täyttyy vedellä kokonaan tai osittain, ja jos silloin sähkökaappi jäisi upoksiin, niin sen jälkeen kun sähköt katkeaa kokonaan, taloa ei saa kuivattua ilman aggregaattia…

    Toki ei onnettomuus tilanteet nyt yleensä näin dramaattisia ole. Paljon yleisempää on se, että vikatilanne tulee hiljaa ja hiipien, ja sitten kun jotain huomataan, tilanne on saattanut jatkua jo viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia…

    Sen verran nyt innostuin Isodränistä, että soitin Espoon Muottikolmioon ja pyysin ja sain tarjouksen. Isodrän levyt tämän talon kellarin seiniin maksaisivat noin 3 tonnia. Ja jos niitä ei ota – ei se vaihtoehtoinen kustannuskaan ihan nolla euroa ole. Eli Isodränin lisähinta ei nyt välttämättä niin kovin suuri ole. Mutta silti ainut vika, mitä nettikeskusteluissa Isodränistä on löytynyt, on sen hinta. On se toki kalliimpaa kuin styroksi. Kuitenkin nyt ne Isodränit olisi helppo laittaa seiniin, paljon helpompaa kuin jälkiasennuksena joskus 10-15 vuoden kuluttua, jos kellarin seinissä kuitenkin ilmenisi kosteusongelmia.

  15. ”Joku toienn taas epäilee näitä uusia konsteja, ja kirjoittaa tuossa samassa keskustelussa näin: ”Aika varovainen olisin. Rakennusfysiikkaa yritetään laittaa näiden mainoksissa kokonaan uusiksi, kyllä riskittömin eriste sokkeleissa on edelleen kumibitumikermi ja umpisoluinen eriste- Älkää vaan uskoko tuota näiden fucktisol mainostajien kosteuden kulkeutumisroskaa, vaan lasketuttakaa suunnittelijalla kosteuden siirtyminen niin huomaatte että betimikermin taakse ei tiivisty kosteutta jos se on ulkopäin lämmöneristetty.”
    ..Tällaiset kommentit jättäisin omaan arvoonsa… Olisi mukava kuulla enempi perusteita tohon bitumikermin kosteustekniseen toimintaan.

    Heitän tähän jotain omaa spekulaatiotani joita mietiskelin saneeratessani -79 kellarillista kivitaloa. Olennainen ero tässä on se että talossasi on hyvät kapillaarikatkot(sepeli ja kermi) kun minulla niitä ei ollut!
    Itse en kyllä kumisaappaan vartta tekisi siitä huolimatta kellarini seinästä. Johonkin suuntaan sen on hyvä päästä kuivumaan.
    Patolevyn ongelma lienee se että pakkanen pääsee seinän ja patolevyn väliin jolloin ulkopuolinen eriste ei välttämättä lämmitä rakennetta riittävästi että kastepiste siirtyisi kellarin seinässä ulospäin…? Eli se jää seinän sisään kenties.
    Tapauksessasi mielestäni on olennaista pysyykö veden pinta mainitsemallasi tasolla?
    Isodräninkin toiminnan kannalta olennaista on riittävän alas kaivetut salaojat ja niiden toimivuus. Isodrän-rakenne kuivattaa sitten sen lopun mahdollisesti anturasta ylös nousevan kosteuden… Näin siis jos vanhaa taloa peruskorjataan, mikä on perustettu esim savelle 2m syvyyteen ilman kapillaarikatkoja..
    Ja kyllä! Vesi todellakin siirtyy kapillaarisesti…

  16. Nykyään jos jokin asia menee pahasti pieleen, tai vaikkei niin pahastikaan, niin kauhukertomukset ja negatiiviset käyttökokemukset löytyvät netin sosiaalisesta mediasta aika suurella varmuudella.

    Yritin hakea Googlella käyttökokemuksia Isodränistä tai Fuktisolista, mutta hyvin niukalti löytyy kertomuksia puolesta taikka vastaan. Onko nämä sitten niin harvinaisia tuotteita yhä edelleenkin? Negatiivista käytännön kokemusta en löytänyt ainuttakaan. En edes ruotsinkielisillä hakusanoilla (esim. erfarenhet av isodrän). Tässä yhdessä keskusteluketjussa oli kuitenkin omasta mielestäni hyviä ja tuoreitakin mielipiteitä (siis ei omia kokemuksia) sekä puolesta, että vastaan:

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10440286

    Joku kirjoittaa esim. näin: ”Mitä se bitumihuopa liimattuna seinässä sitten auttaisi jos pohjavesi nousisi puoli metriä lattiapinnan yläpuolelle kellarissa. Pohjaton kumisaapas pitää huonosti vettä, mutta estää kyllä kuivumisen.”

    Joku toienn taas epäilee näitä uusia konsteja, ja kirjoittaa tuossa samassa keskustelussa näin: ”Aika varovainen olisin. Rakennusfysiikkaa yritetään laittaa näiden mainoksissa kokonaan uusiksi, kyllä riskittömin eriste sokkeleissa on edelleen kumibitumikermi ja umpisoluinen eriste- Älkää vaan uskoko tuota näiden fucktisol mainostajien kosteuden kulkeutumisroskaa, vaan lasketuttakaa suunnittelijalla kosteuden siirtyminen niin huomaatte että betimikermin taakse ei tiivisty kosteutta jos se on ulkopäin lämmöneristetty.”

    Itse olisin kyllä enempi kallistuvainen siihen koulukuntaan, että 100 vuoden aikajänteellä rakennusta saattaa kohdata myös jokin täysin normaalista poikkeava tapahtuma tai onnettomuus, ja talon täytyy siitä selvitä – mieluiten itsestään ja jopa niin, että käyttäjä ei välttämättä poikkeustilannetta edes huomaa, vaan että se ”hoituisi itsestään”. Jos ei hoidu, sitten lopputulos on jokin sellainen, että sen varmasti huomaa, ja se on pakko hoitaa kuntoon, mikä taas yleensä maksaa jotain.

    Kellarin seinässä mielestäni pahin tilanne tai vaarallisin rakenne syntyy esim. silloin, jos ulkoseinässä seinän sisäpuolella on kylpyhuone, ja siinä kattoon asti kph:n oma vedeneriste. Mikäli samassa kohdassa ulkopuolella on kiinni liimattuna piki tai muu vastaava eriste, niin seinän sisään jollakin tapaa joutunut kosteus ei pääse millään pois? Vai pääseekö? Silloin sisäpuolinen vedeneriste antaa yleensä ensin periksi, jolloin kylppärin laattoja alkaa pudota seinältä alas. Näitä tällaisia tilanteita on käytännön elämässäkin ollut, ihan löyty jo Tikkurilastakin ainakin yksi esimerkkitalo (en nyt osoitetta kirjoita tänne, ja sielläkin asiat on nyt jo yritetty laittaa kellarin ulkopuolelta kuntoon, katsotaan miten käy).

  17. Mikään jonka ihminen on luonut ei hengitä. Siitä on hyvä lähteä. Tuo toisen anonyymin mainitsema levy on tietysti patolevy. Patolevyn käytössä ongelmana on vain tuo että kosteuden tiivistyminen levyn pintaan ei välttämättä ole kovin hyvää koska levyn ulkopuolella on vielä eriste. Ei synny siis kovin suurta lämpötilaeroa jolloin vesi kondensoituisi patolevyyn. Aiheuttaa siis sen että seinässä kosteus nousee. Fuktisol/isodrän eristyksellä eriste lämmittää seinää mutta vesihöyry pääsee vapaasti eristeen läpi jolloin kosteuden tiivistyminen tapahtuu lämmöneristeen kylmällä puolella ja vedeksi muuttunut vesihöyry putoaa salaojiin.

    Vaikka talon ulkopuoli olisi rutikuivaa niin talosta itsestään tai lähinnä siis sen asukkaista ja toiminnoista muodostuu yllättävän paljon vesihöyryä joka pitäisi päästä kuivamaan pois. Tähän tarkoitukseen tuo salaojittava lämmöneriste on mitä parhainta.

  18. Maalaisjärjellä ajatellen (en ole rakennusalan ammattilainen) voisi kuvitella, että jollakin tavalla hengittävä seinäeristys maata vasten toimisi paremmin kuin umpeen rakennettu. Tuollaisen pikisivelyn / kumimaton kosteuseristys perustunee sen 100% tiiveyteen. Eikö nykyään laiteta jonkinlaisia muovisia ”nyppylälevyjä” seinää vasten siten, että nyppylät tulevat seinää vasten. Tällöin seinän ja muovimaton (nyppylämaton) väliin jää nyppylöiden korkuinen ilma / tuuletusrako (paitsi tietenkin nyppylöiden kohdalle). Varsinainen lämmöneritys tulee sitten muovimaton ulkopuolelle.
    Ilmeisesti nämä ”ihmelevyt” ovat rakenteeltaan sillä tavalla huokoisia, että tällainen tuuletus / kosteuden siirtyminen on mahdollista ilman erillistä rakoakin. Bitumi / kumimattorakenne ei hengitä mihinkään suuntaan enkä kuvittelisi sen olevan kovinkaan tervettä rakenteita ajatellen.
    Rakennusalalla on varmasti paljon ammattilaisia jotka ovat näitä asioita pohtineet ja kokeilleet. Kannattaa turvautua riittävän ammattitaidon omaavien henkilöiden tietotaitoon, että tulisi tehtyä kerralla hyvä (korjaaminen jälkikäteen on vaikeaa ja kallista).

Kommentointi on suljettu.