Välitilinpäätös 31.12.2012

Ensimmäinen rakennusvuosi eli vuosi 2012 on takana päin. Tästä ajasta varsinaiseen rakentamiseen käytettiin 3,5 kuukautta, jos aikaa lasketaan siitä eteenpäin, kun kaivuri saapui tontille. Työt jatkuvat taas ensi vuonna, eikä tälle vuodelle pitäisi enää uusia laskujakaan saapua. Tai jos saapuu, lisätään ne sitten laskelmiin. Rautakaupan tilillä voi aina jotain pientä olla, mutta muuta isompaa en muistaisi olevan enää laskuttamatta vuodelta 2012.

Tämän hetkinen kirjanpito näyttää siltä, että rahaa olisi käytetty (myös vuoden 2013 pari ensimmäistä vakuutuslaskua mukaan luettuna) yhteensä 299502,95 euroa. Tähän summaan sisältyy tontin osto, suunnittelu- ja valvontatyöt, sekä lisäksi tässä projektissa surullisen kuuluisa vesiliittymä, joka tuli kaikkine kuluineen maksamaan noin 50 tonnia. Laskelmissa on mukana myös kellarin runko ja sisäseinät, jotka on nyt saatu ennen joulua jo valmiiksi.

HSY:lle on muuten marraskuussa tehty kirjallinen reklamaatio & vahingonkorvausvaatimus, johon he eivät ole kuitenkaan toistaiseksi vastanneet vielä mitään. Omasta mielestäni ainakin osa lisäkustannuksista johtui juurikin HSY:stä (esim. putkistokuvat eivät pitäneet paikkaansa, ja siitä johtuen aiheutui lisäkaivamista – mutta tässä vaiheessa korostan, että tämä on vain oma käsitykseni asiasta, ja voin tietysti olla väärässäkin). Mutta pitänee varmaan ensi vuonna vähän kysellä perään, että aikovatko he jossain vaiheessa vastauksen antaa.

Jos tässä vaiheessa käytetyt rahat jaetaan huoneistoalan lämpimillä neliöillä eli 241:llä, niin osamääräksi saadaan 1242 euroa per neliö. Jos laslelmista jätetään pois tontti (105.000€), vesi- ja sähköliittymätyöt (yht. noin 60.000€), suunnittelu + valvontakulut (yhteensä noin 24.000€), ja paalutustyöt 10 tonnia, sitten 300 tonnista jää 101 tonnia, joka on 84m2 kellarin runkorakenteiden hinta siihen asti, että ontelolaatat on päällä ja täytöt melkein kokonaan tehty. Joku aina on välillä kysellyt, että mitä kellarin rakentaminen maksaa, niin tässä tapauksessa hinnaksi tuli noin 101.000/84m2 eli 1200 euroa per neliö. Plus sitten pintamateriaalit sellaisena mitä itse kukin sinne kellariinsa haluaa omaan kellariinsa laittaa.

Paljonko rahaa sitten vielä tarvitaan?

Jonkin peukalosäännön mukaan puutalo maksaa noin pari tonnia neliöltä. Uskon, että suunnilleen siihen päästään. Tässä projektissa käytettävissä on myös oman metsän puut, joita toistaiseksi ei ole vielä lainkaan käytetty. Paitsi sen verran mitä nyt anturamuottien rakentamisessa ja muussa tilapäisrakentamisessa on jokunen metri lautaa ja pattinkia tarvittu.

Tuo toteutuneet kustannukset -välilehti on muuten herättänyt aika suuria tunteita joissakin blogin lukijoissa. Eräissä palautteissa joitakin urakoitsijoita on aika törkeästi ja suorasanaisesti haukuttu mm. ”suuriksi kusettajiksi”, jotka varmuudella ovat laskuttaneet ylimääräistä tai ehkä muuten huijanneet, koska toteutuneet kustannukset ovat sellaiset kuin ovat. Että urakoitsijoiden kanssa pitäisi kuulemma olla tarkempi. Nämä tällaiset väitteet perustuvat useimmiten siihen, että mummon markkoina asiat maksoivat joskus aikoinaan jotain muuta, ja nyt ei niin kauan aikaa sitten myös ”tuttavan taloprojektissa” joku kustannus oli ollut aivan eri luokkaa. Niinpä niin 😉 Saattoi se tuttavan talokin olla aivan eri luokkaa, en tiedä, kun en ole nähnyt.

Tällaista palautteesta olen ollut joka tapauksessa ainakin vähäsen yllättynyt. Mutta onneksi se on kuitenkin ollut vain yksityiskeskustelujen puolella, joten urakoitsijoiden mainetta ei ole onneksi julkisesti vielä tärvelty.

Itse en ole nimittäin minkäänlaista ”kusetusta” havainnut.

En vaikka olen aina tällaisten palautteiden saapuessa itsekin vielä kertaalleen ne kyseessä olevat kuitit läpi katsonut, niin kyllä ne laskut on aina ihan oikein olleet. Enkä usko muutenkaan, että tässä hommassa urakoitsijoilla olisi kovin paljon varaa, halua tai uskallusta keksiä laskuja omasta päästään. Tähän on useitakin syitä.

Ensinnäkin tontilla ei ole vielä kukaan ventovieras edes käynyt, vaan jokainen toimija on itselleni tuttu jo vuosien takaa, ja omissa työtehtävissäni eli omassa isännöintitoimistossa pyydän tarjouksia samoilta urakoitsijoilta jatkuvasti. Myös käytän heidän palveluksiaan, jos tarjouskilpailun ja muun arvioinnin perusteella joku urakoitsija valituksi sattuu tulemaan. Toiseksi, jos tässä omassa taloprojektissani samoin kuin jossain työtehtävissäni tapahtuvissa remonteissa ilmenisi esim. aiheetonta laskutusta, tai muuta epäasiallista menettelyä, niin aika varmaa olisi, etten silloin edes tarjouspyyntöjä tällaiselle yrittäjille enää lähettäisi. On ajateltava aina myös oman asiakkaan parasta. Sen asian urakoitsijat tiedostavat itsekin varsin hyvin. Eli en ole tyypillisen okt-rakentajan tapaan kertaostaja, vaan käytän vuosien varrella tutuksi tulleiden yrittäjien palveluita jatkuvasti.

Tietysti jos sovitaan ns. ”könttähinta”, silloin mitään hintayllätystä ei tule, mutta tilaaja maksaa riskilisän, kun työmääriä ei aina tiedä etukäteen ihan tarkasti. Tunti tai muu suoriteperusteella homma tulee halvemmaksi, jos urakoitsijaan voi luottaa. Toki silloinkin kun puhutaan tuntihinnoista, voidaan tuntihinnan lisäksi sopia myös jokin yläraja, jota tietty urakka ei saa ylittää.

Täten joillekin blogin lukijoille voin ihan huoletta lausua rauhoittavat sanat, että tässä projektissa kaikki on ainakin tähän asti ollut ihan kunnossa. Ja jos ei olisikaan, ei se ainakaan bloginlukijan pussista olisi pois. Mutta otan toki ihan nöyrin mielin jatkossakin palautetta vastaan ihan ilomielin, jos jonkun mielestä jonkin asian olisi voinut tehdä paljon halvemmallakin.

Ja tietysti se HSY:n vesiliittymä nyt tuli tällä kertaa pikkuisen kalliiksi, mutta eipä kait nyt mikään ns. isompi projekti voikaan onnistua ikinä niin hyvin, etteikö mitään yllätyksiä sattuisi. Ja kyllä tässäkin asiassa vielä katsotaan, että voiko HSY:lle koitua myös jonkin suuruinen taloudellinen vastuu tapahtumista. Etukäteen en osaa siihen asiaan sanoa vielä mitään, koska en ole juristi. Mutta käytän kyllä juristin apua sitten kun HSY:n vastauksen aikanaan saan. Jos saan.

Eipä kait sitten muuta kuin hyvät joulun ja onnellisen uuden vuoden toivotukset täältä Viron kesämökiltä kaikille blogin lukijoille. Pidetään yhteyttä!


Joulukuusi koristeltuna 23.12.2012. Suomessa kuusen latvaan laitetaan tähti, mutta täällä Virossa latvatähden tilalla on toisenlainen koristus, eikä latvatähtiä kaupassa edes myydä.

EDIT 24.12.2012:
Eiliseen välintilinpäätökseen liittyvistä lisäkysymyksistä johtuen availen vielä muutamat kustannuserät vähän tarkemmin:

Jos arkkitehti piirtää koko talon alusta loppuun ja luonnoksia tulee enempi kuin yksi kpl (meillä tuli 3 kpl joista yksi ihan vain siksi että itsekin näin että homma ei toimi niin), niin kokonaistuntimäärä on helposti luokkaa 200 tuntia. Kun sen kertoo tuntihinnoilla, niin oman hankkeen suuruudesta ja arkkitehdistä riippuen arkkitehtisuunnitteluun pitää budjetoida noin 10-15 tonnia. Rakennesuunnittelun hinta on puolet arkkitehtisuunnittelun hinnasta. LVI-suunnittelu maksaa puolet rakennesuunnittelusta. Sähkösuunnittelu maksaa puolet LVI-suunnittelusta. Ja valaistussuunnittelu maksaa puolet sähkösuunnittelun hinnasta. Olipa hankkeen laajuus mikä hyvänsä, niin tämä nyrkkisääntö pätee kuulemma aika hyvin.

Tähän kun lisätään valvontakulut päälle (hinta riippuu miten on valvottu, miten usein käyty paikalla yms), niin omassa projektissani loppusumma oli 24 tonnia. Enkä sitä nyt könttänä heti maksanut – en minä timpureillekaan maksa koko vuoden palkkaan etukäteen, vaan todellisuudessa raha on liikkunut pienissä osissa. Laitoin kuitenkin yhden könttäsumman listalle, koska listan kokonaispituus oli tällä tavoin olennaisesti pienempi.

Entä jos piirtää talon itse, niin säästyykö siinä nuo arkkitehdin kulut? En tiedä. Valmistalojen paketeissa suunnittelukulut ovat toki oleellisesti pienemmät. Siinä tulee aina isot volyymit avuksi. Tekeehän autotehdaskin samoilla piirustuksilla aina enempi kuin yhden auton. Mutta jos yksillä piirustuksilla tehdään vain yksi talo, silloin talon hinta lienee 2-3% suurempi kuin massatuotantona suunniteltuna. Pienet muutokset talopaketin piirroksiin eivät ilmeisesti maksa mitään.

Talonrakentamisessa arkkitehti joka tapauksessa osaa suunnitella kullekin tontille juuri sellaisen talon, joka juuri siihen tontille parhaiten sopii. Talon ja tontin tilankäyttö ja käytännöllisyys lisääntyvät, ja ainakin itse huomasin myös sen, että rakentaminen helpottuu ja rakentamisen kustannukset pienenevät, jos arkkitehti on suunnitellut asiat jo etukäteen. Ehkäpä hyvä arkkitehti tienaa hyvällä etukäteissuunnittelulla jopa oman palkkansa? Meillä esim. talon toinen päätyseinä menee risteyksen kaarevuudesta johtuen yhdessä kohtaa 120 cm sisäänpäin. Sattumalta se on juuri 2 harkon pituus ja styrokslevykin on 100×120 cm eli kaikki nämä menee heittämällä paikoilleen. Nyt viimeksi, kun nostettiin ontelolaatat paikoilleen, niin nosturifirmat tarjosivat aina ensin 80 tonnin nosturia. Sitten kun keskusteltiin, että paljonko painaa raskain laatta ja miten kauas se pitää nosturilla viedä, niin kantavasta väliseinästä johtuen yksikköpainot olikin niin pieniä, että 40 tonnin nosturi riitti. Taas tuli säästöä. Miten jatkuu tästä eteenpäin, en vielä tiedä, mutta tähän mennessä kaikki vaikuttaa olevan aika hyvin suunniteltua.

Savimaan pois ajamisessa urakoitsijan kanssa kannattaa sopia ”per kuorma” -hinta. Ja kaivurimiehen kanssa ”per tunti” -hinta. Kun ei sitä työnmäärää ihan täsmällisesti kuitenkaan voi etukäteen tietää. Lossaamisesta johtuen kuormia voi tulla enempi ja samoin käy jos kuopasta tulee vaikkapa vaan 10 cm liian syvä. Eikä kaivurilla ihan sentin tarkkuuteen päästä. Etukäteen könttähinnat tarkkaan sopimalla se könttähinta on aina sen verran suuri, että se varmuudella kattaa nämä mahdolliset ylimääräisetkin työt. Ei kukaan urakoitsija tappiokseen töihin tule. Paalumiehelläkin hinta on aina X-euroa per metri, tehdyn työn mukaan.

Helsinkiläisillä kellarin rakentajilla on vielä toinenkin ongelma savimaan kanssa. Ei ole paikkaa minne sen voisi viedä. Ellei sitten omista itse metsää tai peltoa ja kippaa sinne salaa. Mutta muuten savi ajetaan Helsingistä joko Porvooseen tai Mäntsälän suunnalle (jotain laillisiakin kippauspaikkoja vielä on), ja pitkästä matkasta johtuen se maksaa varmasti paljon.

Vantaan maankaatopaikalle Petikon Pitkäsuolle saa tuoda savea nykyisin vain vantaalaiset rakentajat. Espoolaisillakin on oma kaatopaikkansa, mutta helsinkiläisillä ei. Tästä syystä sain pitkin kesää useammankin soiton, että sitten kun oma rakentaminen jossain vaiheessa alkaa, niin olisiko niihin samoihin kuormiin voitu lisätä muutama kymmenen kuormaa savea myös Helsingin puolelta? Jos tämmöinen menettely vantaalaiselle rakentajalle sopii, sitten vantaalaisrakentaja pääsee omista savimaistaan eroon melkein ilmaiseksi helsinkiläisen rakentajan kustannuksella. Itse en voinut enkä halunnut tuttavan urakoitsijan kohtuuhintaisella yksikköhinnoittelulla tällaiseen leikkiin kuitenkaan lähteä. Kuormien lukumäärät tarkistin, kun eräs bloginlukija oli aika varma, ettei niitä voi niin paljon tulla. Kellaria tehdessä riittää, että maata kaivetaan metri talon ympäriltä. Meidän talon suurin pituus on kellarin tasossa 11,7 metriä. Teoreettisesti noin 13,5 metriä pitkä kuoppa olisi riittänyt. Todellisuudessa kuopasta tuli lossaamisten takia noin 15 metriä pitkä, ja kun laskin paljonko maata on ajettu pois, niin se täsmää täysin siihen mitä urakoitsija on ilmoittanut ja laskuttanut. Eli en minä kyllä löytänyt mitään vilunkia tästäkään kohdasta.

Kiitän edelleen kaikkia lukijoita tarkkasilmäisyydestä ja tarkasta kustannusseurannasta. Kommentteja näihin liittyen voi lähettää edelleenkin. Enkä minä tässä projektissa nyt muutenkaan mitään maailmanennätystä rakentamisen halpuudessa edes tavoittele. Asioihin investoidaan se mikä investoidaan, ja se maksaa sen mitä maksaa. Vaikka joku tolkku tietysti on pidettävä tässäkin. Joku toinen rakentaja voi silti hyötyä näistä kustannustiedoista, koska uskoisin että alibudjetoinnin yksi syy on se, että jokin kustannus unohtuu joskus vallan ottaa huomioon. Lisäksi sekalaisiin kuluihin pitää varata tonni kuussa (lähinnä pientarvikkeet, työkalut ja työkalujen kuluvat osat). Lisäksi yllätysvaraakin pitää vähän olla. Muuten kokonaisbudjetissa ei voi pysyä.

Olen muuten omassa työssänikin huomannut, että rakentamisen kustannus on viimeisten vuosien aikana jonkin verran noussut. Viiden vuoden takaiset hinnat eivät enää päde. Tämä saattaa johtua osittain esim. polttoaineen ja palkkojen noususta? Paitsi ehkä viimeisen puolen vuoden aikana kustannustaso on saattanut vähän laskea. Nykyisin on helpompi tinkiä kaikesta, ja myös tekijöitä on nykyisin helpompi löytää. Tavaran toimituksia ei tarvitse odotella. Tämä kaikki johtunee yleismaailmallisesta tilanteesta ja siitä, että rakentamisen volyymit ovat viime aikoina laskeneet. Myös pankit ovat tiukentaneet lainan saantia, ja siksi rakentaminen ei voikaan kovin paljon vilkastua.

Ja vielä yhtenä vinkkinä rakentajille, että työkalut kannattaa ostaa omaksi tai vuokrata Glesin vuokraamosta. Myös tavaroiden säilyttämistä varten tarvittava merikontti tai muu varastokoppi kannattaa ostaa omaksi. Merikontin hinta käytettynä on noin 2 tonnia ja uutena se maksaa paikalle tuotuna reilut 3 tonnia. Jos sen vuokraisi, vuokraus maksaa helposti satasen kuussa. Myydessä kontista saa aina omansa pois, eli ”vuokrakulua” ei kerry kontista ollenkaan. Tietysti jos talo tulee nopeasti avaimet käteen sopimuksella, sitten lyhytaikaista eli muutamaa viikkoa tai kuukautta varten kontin vuokrauskin voi olla ihan järkevää. Jos urakoitsija tarvitsee lukittavaa konttia ollenkaan.

Tiilerin takat ja piiput

Takan voi tehdä myös tiilestä, jolloin sen voi muurata itse (siis käytännössä pyytää jonkun takkamuurarin käymään ja tekemään takan – harvemmin rakentaja kai ihan itse niitä muuraa?), tai sitten tiilitakan voi ostaa. Takan voi jättää tiilipinnalle, tai sen voi päällystää laastilla. Mahdollisuuksia ja eri kombinaatioita tällä tavoin lienee vaikka kuinka paljon. Kävin tänään katsomassa takkoja Vantaan Tiilerin Myyntivarastolla, Hiidenkivenkuja 6:ssa Ylästössä. Vai onko se jo Petikkoa, en tiedä, mutta ajoin sinne Ylästön läpi. Paikka on avoinna ma-pe klo 8-16 (viikonloppuisin suljettu), eli asiointi on yhtä hankalaa kuin pankissa tai isännöintitoimistossa, koska aukioloajat ovat juuri silloin, kun ihmiset ovat normaalisti töissä. Toisaalta tiilitakkoja voi katsoa Tiilerin nettisivuiltakin, ja jos jotain todella kiinnostavaa löytyy, käy vasta sitten katsomassa paikan päällä. Palvelu Tiilerin varastolla oli erittäin hyvää ja nopeaa (hinnat laskettiin kaikkiin kysymyksiini samantein), ja esitteet olivat hyviä. Se oli tämän päiväisen käynnin ehkä suurin hyöty.

Mikäli meille tulisi tiilitakka olohuoneen ja keittiön väliin, niin yksi vaihtoehto voisi olla Tiilerin Tuulia -takka, joka on tässä kuvassa vasemmalla:


Tuulia takka+leivinuuni vasemmalla.

Jos Tiilerin myyntivarastolla on aukioloaikojen puitteissa hankala asioida, niin ei sieltä kyllä kannata mitään ostaakaan. Siis suoraan Tiileriltä. Esim. Tuulia takan ovh hinta suoraan Tiileriltä esim. Hiidenkivenkujan varastolta ostettaessa olisi ollut 3570 euroa (sis. ALV 23%). Kun sitten takaisin tullessa poikkesin Suutarilan Starkissa moikkaamassa omaa yhteyshenkilöäni eli Tiaisen Jania, niin Starkin ollessa Tiilerin yksi jälleenmyyjä, saisin saman Tiilerin Tuulian ostaa Starkin kautta 3195 eurolla. Eli melkein 400 euroa halvemmalla. Ja sama linja kaikissa tiilisissa savupiipuissakin. Tarvitsen olohuoneen ja keittiön väliin noin 8,5 metriä korkean piipun yhdellä hormilla. Tiilerin hinta tälle oli 1455 euroa punaisista tiilistä tehtynä, siis näin:


Tiilerin 1-horminen piippu.

Harkkohormista vastaava maksaa Tiilerin varastolla 1825 euroa ja näyttää tältä:


Vasemmalla tiilihormi, keskellä ja oikealla harkkohormi.

Jos taas ottaisin saman punatiilipiipun 1-hormisena Starkin kautta, niin sitä kautta hinta on 530 euroa plus laastit ja rahdit. Rahdit pitää vielä lisätä Tiilerinkin ilmoittamiin hintoihin.

Todennäköisesti keittiön ja olohuoneen väliseksi piipuksi meille tulee valmispiippu joko Schiedeliltä (hinta 949 euroa Starkin kautta ostettuna) tai Saint-Gobain Weberiltä, jonka tarjousta en ole vielä saanut. Schiedelin piipun ja tiilipiipun välinen hintaero on käytännössä nolla, koska jos tiilipiippuun lisää tekemisen vaivan ja palkat, niin samoihin menee kuin Schiedelin piipun hinta. Tai voi mennä ylikin. Lisäksi valmispiippua tässä kohtaa puoltaa painorajoitus, eli ontelolaatan päälle ei saisi hormin painoa tulla kuin 1,3 tonnia, ja 8,5 metrisellä tiilipiipuilla tuo painoraja tahtoo mennä aina noin 1000 kiloa ylitse.

Kellarista lähtevän piipun pituus on 11,5 metriä ja hinta tiilistä tehtynä Starkin kautta ostettuna 1430 euroa. Plus mahdolliset laastit pintaan plut työpalkat plus rahdit. Valmispiippujen hintoja en ole vielä saanut. Sitten kun saan, sitten siinä melkein ratkeaa se, tuleeko pitkästä piipusta tiilipiippu vai valmispiippu.

Tässä vielä lisää kuvia Tiilerin takoista Hiidenkivenkujan myyntivarastolta:

Keittiötarjous Virosta

Ensimmäiset kuvat ja ensimmäinen keittiötarjous Virosta eli Tarton Expert köögistä saapui tänään. Ajattelin pyytää vielä jossain vaiheessa toisenkin tarjouksen Virosta. Tämä juttu on tavallaan jatkokertomus aiemmin eli 6.12.2012 kirjoitetulle blogipäivitykselle, joka löytyy tästä linkistä.

Puustellista saimme hyvän tarjouksen, ja nyt toisen tarjouksen saatuamme voisin sanoa, että aina vaan paranee. Tarjousten sisältö on sama tai ainakin lähes sama. Hinnoissa on kuitenkin eroa 2883 euroa eli Puustelli on tässä vertailussa 27% kalliimpi. Expert köögid tarjoaa keittiön ilman asennusta ja rahtia hintaan 10632 euroa, Puustellin tarjouksessa loppusumma on sisälle kannettuna mutta ilman asennustöitä 13515 euroa. Puustellista en saanut 3D-kuvia mukaani, mutta Tartosta ne saapuivat juuri sähköpostiini. Näissä kuvissa näyttäisi nyt olevan 2 hieman toisistaan eroavaa variaatiota – sekä jääkaapin + pakastimen sijainnin suhteen että myöskin valkoisten yläkaappien suhteen. Yläkaapit eivät yllä läheskään kattoon asti, koska keittiön korkeus on 280 cm. Keittiön lyhyempi seinä on 392cm ja pidempi seinä on 546cm.


Versio 1.


Versio 2.

Sen verran pitää vielä käydä Tartossa keittiömyymälässä ihan paikan päällä, että pitää ihan näytepalasta katsoa, että minkä näköinen työpinta ja kaapin pinta nyt on tullut valituksi. Ei näistä nyt saapuneista kuvista ainakaan itselleni nyt muistu mieleen oikein mitään ja päälle päin näkyy vain värisävyt.

En osaa sanoa, mutta eipä kait nyt saatu tarjouskaan mikään ”kirjesalaisuus” ole, eli saapuneen kirjeen voi aina halutessaan näyttää muillekin, joten laitan sen tähän myöskin. Puustellin vastaavaa tarjousta en viitsi laittaa, koska siinä on joka rivillä myyjän henk.koht. kynämerkinnöin laitettu alennetut hinnat, ja sellaisen julkaiseminen tuntuu jollain tapaa epäkorrektilta, ainakin lupaa kysymättä. Mutta tässä siis tämän kertainen tarjous, viron kielellä tosin:


Sivu 1.


Sivu 2.

Tässä ei nyt kuitenkaan ole sitä integroitua TV:tä mukana, eli ehkä taulu-TV tulee sitten ihan vaan seinälle. Eikä muuten nuo tarjouksen tekstitkään kovin hyvin tässä blogiympäristössä ole luettavaa tekstiä, mutta saa niistä ainakin omalla ruudullani selvää silloin, jos säätää näytön zoomauksen 200%:iin ja sen jälkeen klikkaa kuvaa isommaksi.

Samoin mielessä on käynyt, että saisinko keittiön ja olohuoneen välissä olevan takankin vielä ”integroitua” keittiöön mukaan edes värisävyjen osalta. Joko niin, että keittiö väritetään takan mukaan, tai takka keittiön mukaan.

Takkoja katsomassa Paimiossa

Aamulla ihmettelin lumen paljoutta Vantaalla. Tänään kävin Turussa, ja kyllä ne Ilmatieteenlaitoksen paikallissäässä olevat paikkakuntakohtaiste lumen syvyys -tiedot taitaa pitää ihan paikkaansa.

Vantaalla siis on lunta todella runsaasti, lentoaseman lumitilanne hipoo aivan pohjoisimman Suomen lumimääriä. Mutta jos ajaa pikkuisen länteen niin jo Espooossa Ämmässuon kohdalla tai viimeistään ennen Veikkolan liittymää huomaa, että lunta on puolet vähemmän, ja Lahnajärven kohdalla jo ruohonkorret näkyvät lumessa, eli hiihtäminen metsässä olisi aika hankalaa. Ei ainakaan kunnolla suksi luistaisi.

Turkuun tullessa poikkesin kahvilla Paimiossa Tammisillan ABC:llä. Samalla pihalla ABC:n kanssa oli Linnatulen takkaesittely ja ”7 taivas” -niminen sisustusliike. Ihmettelin, että enpä ollut niitä ennen siinä huomannut, mutta ilmeisesti edellisestä poikkeamisesta on sen verran aikaa, ettei näitä aiemmin vielä ollut. Tai ainakin se sisustusliike ”7 taivas” on melko uusi sisustuslalan liike tämän linkin mukaan.

Meille tulee kellariin Linnatuulen ”pikku Juhana” -takka, mutta ostin sen kyllä muualta, en siitä Paimion takkanäyttelystä, vaikka siinäkin olisi ollut samanlaisia ja monia muitakin. Hinnatkaan ei päätä huimanneet. Linnatulen ”Juhana” -takkaa saa hyllyillä tai ilman ja useilla eri väreillä ja pintalaatoituksella. Itse olen ajatellut kellarin takaksi jotain tällaista Pikku Juhanan versiota:

Keskimmäisen kerroksen keittiön ja olohuoneen välinen takkapohdinta on vielä aivan auki. Siinä kohtaa takka tulee ontelolaattojen päälle, ja painorajana takalle on 3 tonnia ja savupiipulle 1,3 tonnia. Savupiipulle tulee pituutta noin 8 metriä ja se menee helposti tuon painorajan yli. Ellei sitten tilaa Shiedelin valmispiippua. Se olisi riittävän kevyt. Muissa vaihtoehdoissa savupiipun paino käsittääkseni syö takan painoa, ja takka kuitenkin olisi varsin näyttävällä paikalla aivan keskellä taloa, korkean olohuoneen kyljessä. Ehkä tässä on vielä sellainenkin vaihtoehto, että pitää lisätä tukea ja kantavaa seinää ontelolaatan alle kodinhoitohuoneeseen, ja pyytää sitten uudet laskelmat rakennesuunnittelijalta.

Tähän asti ajattelin, että ontelolaatan päälle keittiöön rakennettava savupiippu saisi jäädä yksihormiseksi. Se olisi sitten kevyempikin. Arkkitehti on kuitenkin piirtänyt 2 hormisen ja siinä ajatuksena on, että myös yläkerran eteiseen tulisi pieni kevytkamina, joka liitettäisiin sitten siihen toiseen hormiin. Ajattelin, että ei ylhäällä enää mitään takkaa tarvita, lämpö nousee muutenkin ylös. Saatan kuitenkin muuttaa vielä mieleni. Olivat nuo kevyttakat sen verran komeita tuolla Paimion Linnatulen esittelyssä, ja alkaen hinnat olivat tonnin kieppeillä. Lelujahan nuo silti on, ei niistä lämmityksen kannalta ole mitään apua. Mutta tuleen on tietysti mukava tuijotella. Vaikka pidemmänkin aikaa. Jokin tällainen on tainnut jäädä ihmisen alitajuntaan jo kivikaudelta? Tässä joitakin takkakuvia:


Kevyttakkoja Paimion Linnatulen näyttelyssä.


Alkaen hinnat vähän yli tonnin.


Mietiskelin, että tummansävyinen takka voisi sopia myös meidän keittiöön, jossa alakaapeista tulee tummat ja yläkaapeista valkeat.


Myös läpipesä saattaisi toimia keittiön ja olohuoneen välissä. Tässä yksi ”Junana” -takka mallisto vasemmalla.

Kellarin takka on jo lyöty lukkoon ja muilla takoilla ei ole tässä vaiheessa vielä kiirettä. Eli aikaa on, niin kuin keittiön suunnittelussa ja maalämpöfirmojen vertailussakin. Mutta mukava on aloittaa suunnitelu jo hyvissä ajoin. Silloin kun aina välillä asian laittaa sivuun, ja sitten palaa siihen taas jossain vaiheessa uudestaan, niin lopputulos voi olla ihan hyvä?

On hanget korkeat nietokset…

Ilmatieteenlaitoksen sivuilta tästä linkistä näkee lumen syvyyksiä useimmilla paikkakunnilla, kun laittaa ”katso paikallissää” -kohtaan jonkun paikkakunnan nimen. Tänä aamuna 18.12.2012 oli Ilmatieteenlaitoksen nettisivujen mukaan lumen syvyys Helsingissä 38 cm, Porvoossa 26 cm, Lahdessa 31 cm ja Turussa 24 cm. Eniten näillä main näyttäisi olevan lunta Vantaalla, Keravalla ja Järvenpäässä, joissa kaikissa lumen syvyys 66 cm. Tässä sama kuvina tältä aamulta Vantaan Rekolasta:


Aamulla aura käynyt. Jatkossa jos aikoo omasta talosta autolla töihin lähteä, on ainakin vähän töitä että kadulle edes pääsee.


Ja sama toisesta suuntaa.


Tässä enimmät lumet portin pielestä raivattu.

Ontelolaatastojen raudoituksia ja kellarin väliseiniä

Pikkupakkasissa on voitu tehdä pieniä valuja kellarin sisällä, tässä kuvassa menossa kellarin WC:n seinät:


Kellarin WC:n paikka.

Myös ontelolaatastojen ympäri kiertäviä raudoituksia on hitsailtu paikoilleen. Nämä reunavalut ovat kuitenkin sen verran suuremmat, että niihin tarvitaan betoniautoa ja se jätetään ensi keväälle.


Ontelolaatastojen ympärysraudoituksia.

Maalämpöfirmojen vertailua

Itsenäisyyspäivänä poikkesin Virossa katsomassa keittiöitä. Sen jälkeen niistä ei ole toistaiseksi kuulunut mitään, mutta sanoin itsekin että kiirettä ei ole. Uskon, että jossain vaiheessa uusia kilpailevia tarjouksia tulee, ja palaan keittiövertailuihin sitten myöhemmin.

Niitä odotellessa aloin tutkiskelemaan maalämpöfirmojen kotisivuja. Tällä hetkellä onget ovat ulkona neljään suuntaan, ja 2 tarjousta on saatuna, ja 2 tarjouspyyntöä odottaa vastausta. Saadut tarjoukset kysyin itse asiassa jo ajat sitten, mutta nyt pyysin vielä pari lisää. Nopealla nettisurffailulla tuntuisi siltä, että maalämpöä myyvät yritykset ovat panostaneet omiin nettisivuihinsa aika hyvin. Niitä on miellyttävä lukea, ja niistä saa hyvin tietoa.

Ensimmäisen ja toistaiseksi edullisimman tarjouksen sain LVI-Triolta. Yritys on myös lähin, eli omalta tontiltani matkaa LVI-Trion pihalle on jotain 50 metriä, samoin LVI-Trio on itselleni työtehtävien kautta tuttu yritys ehkä jo noin 10 vuoden ajalta. Alunperin he ovat siis pieni vantaalainen putkiliike, joka on vuosien saatossa kasvanut jo aika suureksi. Ja tarjoavat siis nykyisin myös maalämpöpaketteja ja -asennuksia.

Toinen jo saatu tarjous on niin ikään vantaalaiselta Pistoke Oy:ltä. Heidän nettisivuillaan on erittäin näppärä energialaskuri, johon on aika helppo syöttää oman talon perustiedot ja joka sitten laskee tarvittavan energian ja ostoenergian määrät vuosittain, ja hinnat eri lämmitysvaihtoehdoille. Lopputulos ainakin oman taloni osalta näyttää olevan aika huima, ja pitkässä juoksussa todella voimakkaasti maalämmön kannattavuutta suosiva. Pistokkeen energialaskuri löytyy tästä linkistä:

Pistoke Oy:n energialaskuri

Muita – ainakin nettisivujen perusteella kiinnostavilta tuntuvia firmoja olen löytänyt myös muutamia, ja lähetin heille tarjouspyynnöt. Kun saan niihin jossain vaiheessa vastaukset, niin palaan tähän aihepiiriin vielä uudestaan.

GeoDrill -nimisen yrityksen nettisivuilla on mielestäni 2 hyvää ominaisuutta, joista ensimmäinen on referenssikartta. Ei se varmaan mikään oleellinen asia ole, eikä liity omaan maalämpöpakettiin mitenkään (jos joskus sattuisin täältä tilaamaan), mutta on se kuitenkin mielenkiintoista zoomailla Suomen karttaa omilta kotinurkilta suuremmaksi, jolloin näkee jo asennetun kohteen tarkemmat tiedot, ja jos sattuu tuntemaan sen kyseisen talon jo ihan muutenkin, niin helppohan se on sitten itsekin olla sinne yhteydessä, ja kysellä kokemuksia, että miten maalämpöpumpun asennus meni, ja ovatko olleet laitteisiinsa tyytyväisiä. Referenssi -kartta löytyy tästä linkistä:

GeoDrill Oy:n referenssikartta

En laskenut, että oliko tuossa kartalla kaikki 1500 asennusta, mitä ko. yhtiö on tehnyt, mutta ilmeisesti oli? Jolloin tämä taas kertoo siitä, että kyseinen yritys varmaankin haluaa tehdä hommansa niin hyvin, että jo tehdyt työt voi laittaa esille nettiin. Samaa filosofiaa on noudatettu meidänkin yrityksessä, eli meidänkin kaikki asiakkaat löytyy netistä, ja niihin voi vapaasti soitella ja kysellä, että mitä mieltä he ovat meidän isännöinnistä.

Mielestäni me ollaan on hoidettu jokainen taloyhtiö sen verran hyvin, että ei pitäisi olla pahaa sanottavaa kellään. Jos asiat olisi toisin, sittenhän meidän toimiston asiakaslista olisi oikein hyvä markkinointilista kaikille muille isännöitsijätoimistoille, jotka voisivat lähettää omat brosyyrinsa kaikille meidän asiakkaille. Voi toki lähettää nytkin, mutta en usko, että sieltä juurikaan uusia asiakkaita löytyy. Tyytyväinen asiakas ei yleensä lähde pois. Meidän lista löytyy siis tästä linkistä, ja vaikka tämä asia ei nyt sinällään näihin lämpöpumppuihin ehkä liity, niin halusin kuitenkin tuoda esille sitä ajatusta, että jos joku yritys uskaltaa luetella asiakkaansa netissä, niin ei sellainen yritys kovin huonosti ole voinut asioitaan hoitaa. Muuten jo tehdyt työt olisi varmaankin tarkasti vartioitu valtiosalaisuus :-)

Toinen GeoDrill -yrityksen nettisivujen hyvistä ominaisuuksista oli mielestäni porausprosessin selostus, jossa valokuvien kera askel askeltaa kerrottiin, että miten se asennus tapahtuu. Tässä linkki:

GeoDrill porausprosessi valokuvin

Vähän samantapainen infopaketti löytyy myös TecHeatin -sivuilta, jossa tietopaketti on jo heti ensimmäisellä pääsivulla, tässä linkissä:

www.techeat.fi

Techeat on asennusmäärillä mitattuna vähän pienempi firma, mutta ympäri Suomen näyttää tekevän asennuksia hekin, joten laitoin tarjouspyyntöä sinnekin. Katsotaan mitä vastaavat.

Techeatin sivuilla on myös ohimennen mainittu, että myös isot kiinteistöt ovat alkaneet pikkuhiljaa luottamaan maalämpöön. Tästä on myös itselläni kokemusta oman isännöintityöni kautta. Eli ei liene nyt mikään valtiosalaisuus, jos kerron että Espoon Suurpeltoon vuonna 2012 valmistunut 85 huoneiston taloyhtiö liittyi kaukolämmön sijasta maalämpöön, ja nyt ensimmäisen 10 kuukauden ajalta taloyhtiön sähkölasku on kirjanpidon mukaan 21552,23 euroa.

Tämä luku sisältää maalämpöpumppujen lisäksi myös valaistuksen, hissin ja autopaikkatolppien käyttämät sähköt, eli kaiken sähkön mikä taloyhtiössä kuluu yhtiön sähkömittarin kautta. Maalämpölaitteiston hankintahinta oli luokkaa 160 tonnia, ja jos kiinteistö olisi kytketty kaukolämpöön, vuosittaisen ostoenergian hinta olisi ollut vuosittain luokkaa 50 tonnia. Itse kaukolämpölaitteisto olisi maksanut noin 20 tonnia, eli maalämpölaitteisto oli 140 tonnia kalliimpi.

Jos nyt jakaa tuon 140 tonnin lisähinnan vuosittain saatavalla säästöllä eli 25 tonnilla, niin takaisinmaksuaika jää alle 6 vuoteen. Tämä on niin hurja vertailutulos kaukolämmön ja maalämmön välillä, että emme vielä laajemmin ole julkistamassa näitä vertailulukuja laajemmin alan lehdistössä (omassa Realco -asiakaslehdessä asiasta on kyllä jo kerrottu), vaan seurataan tilannetta vielä 2-3 vuotta lisää, ja katsotaan sitten muuttuvatko nämä nyt saadut 10 kuukauden luvut johonkin suuntaan.

Yleensä tähän asti on aina laskettu niin, että öljylämmitystä vastaan maalämpö maksaisi itsensä takaisin 7-8 vuoden aikana, ja sitä taustaa vasten 6 vuoden takaisinmaksuaika maalämpö contra kaukolämpö kuulostaa aivan liian lyhyeltä. Mutta joka tapauksessa maalämpö on taloudellisesti erittäin kannattava lämmitysmuoto myös isoille kiinteistöille. Jostain kumman syystä vasta muutama prosentti kerrostaloista on maalämmön ottanut, vaikka pientaloissa maalämpö asennetaan tätä nykyä jo joka kolmanteen taloon.


Maalämpölaitteistot Espoon Suurpellossa sijaitsevan kerrostalon kellarissa.

Ontelolaatat asennettu

Tämä aamu lähti käyntiin jälleen Tattarisuon Glesiltä klo 7:00, kun tarvitsin kolme tönäriä eli holvitukea ontelolaattojen asentamista varten. Ja jälleen kerran opein lisää vuokraamossa asioinnista. Täytyy kuulemma aina soittaa ennen kuin tulee, koska nyt sattui niin, että kaikki holvituet oli juuri edellisenä päivänä siirretty Glesin Kauklahden toimipisteeseen, eli Mänkimiehentielle, jossa oli ennen Vuokra-Pekat, mutta joka nykyisin on myös osa Gles-ketjua. Eipä siinä sitten mitään, köröttelin aamuruuhkassa sinne ja takaisin, kun en halunnut Suutarilan Ramirentissäkään enää käydä. Tähän astisten kokemusten perusteella siellä vuokraushinnat on moninkertaiset Glesin hintoihin verrattuna. Palautuksen saan sentään aikanaan tehdä Tattarisuon toimipisteeseen (joka kohta muuttaa tosin Tattarin suolta pois eli Kankiraudantielle).

Siitä eteenpäin kaikki menikin varsin mukavasti. Nosturi tuli paikalle hyvissä ajoin, ja ontelolaatatkin ihan ajallaan. Ontelolaattojen asennus käy parhaiten viideltä mieheltä, joista kaksi on auton lavalla, toiset kaksi on talon katolla, ja viides mies nosturin hytissä. Autokuski oli tällä kertaa se neljäs mies, joten homma sujui kuin liukuhihnatyönä. Hyvä tahti on autokuskin mielestä se, jos 10 laattaa saadaan tunnissa nostettua paikoilleen. Meillä oli yhteensä 25 laattaa, ja niiden paikoilleen nostamisessa kului aikaa 1h 45 minuuttia. Tässä kuvat tältä päivää:


Nosturi saapunut ja ontelolaattoja odotellaan. Koska meillä on talossa kantava väliseinä, niin 20cm ontelolaatat riittävät ja niitä nostamaan riittää 40 tonninen nosturi. Säästyy kuluja, kun ei tarvita 27cm paksua onteloa, eikä 80 tonnin nosturia.


Alkutilanne aamulla. Tekninen tila, kodari, käytävä, kph ja sauna ilman kattoa.


Takkahuoneen lattialla lunta. Enimmät on lapioitu ikkuna-aukoista ulos.


”Petra” ontelolaatan kannake, joka tarvitaan rappusten aukon eteen.


Ontelolaatat ovat saapuneet.


Pienimmät laatat on pakattu päälle ja eka laatta lähdössä.


Laatan asennus käynnissä.


Tässä laitetaan pikkulaattaa Petra -raudan päälle rappusten aukon kohdalla.


Savupiipun aukko saunan kiukaalle ja takkahuoneen takalle.


Rappusten aukko ja sen edessä 2 IV-aukkoa, joista johtuen laitimmainen pitkä laatta on niin heikko, että Petra-rautaa täytyy asennusvaiheessa tukea tönäreillä siihen asti, että rakovalut on tehty.


Homma ohi.


Takkahuoneessa katto.


Tönärit tukemassa Petra-rautaa ja pikkulaattoja rappusten aukolla.


Tässä lopputulos tältä päivää.